Loppuraportti ID 1 662 499 26.8.2016
26.8.2016 1 (18) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 1.3 Käsitteitä... 2 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA SEN NYKYTILA... 3 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö... 3 2.2 Valuma-alueet... 4 2.3 Myllypuron luonnonsuojelu- ja Natura-alue... 7 2.4 Maaperä ja topografia... 7 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU... 8 3.1 Maankäytön muutos... 8 3.2 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin... 9 3.3 Tulevan tilanteen vaikutukset hulevesien määrään... 9 3.4 Tulevan tilanteen vaikutukset hulevesien laatuun... 10 4 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET... 10 4.1 Hulevesien hallinnan tarve... 10 4.2 Hulevesien hallinnan periaatteet... 11 5 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA... 11 5.1 Yleiskuvaus... 11 5.2 Hulevesimallinnus... 11 5.3 Tonttikohtainen hulevesien hallinta... 13 5.3.1 Yleiskuvaus... 13 5.3.2 Mitoitus... 13 5.4 Keskitetyt viivytysrakenteet... 14 5.5 Tulvareitit... 15 5.6 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta ja toteuttamisen aikataulu... 16 6 KUSTANNUSARVIO... 17 7 KAAVAMÄÄRÄYKSET... 17 8 VAIKUTUKSET NATURA-ARVOIHIN... 18 9 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN... 18 Liitteet: Liite 1. YKK6240-01 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma A1 1:2500 Liite 2. YKK6240-02 Valuma-aluekartta A3 1:10 000 Kansi: Ilmakuva www.paikkatietoikkuna.fi
26.8.2016 2 (18) 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu hulevesien Myllypuro II asemakaavaa varten. Myllypuro II asemakaava-alue sijaitsee Myllypuron valuma-alueella. Myllypuro laskee Nokian Vihnusjärveen, joka on yhdyskunnan vesihuollon raakavesilähde. Myllypuron varren puronvarsilehto on Natura 2000 alue sekä myös luonnonsuojelualue. Valuma-alueen maankäyttö tulee toteuttaa siten, ettei Myllypuron Natura-arvoja merkittävästi heikennetä. Maankäyttö lisää valuma-alueella muodostuvien hulevesien määrää ja Myllypuron virtaamia sekä virtaamavaihteluita aiheuttaen riskin puronvarsilehdon muuntumiselle tai vaurioitumiselle ilman asianmukaisia hulevesien hallinnan toimenpiteitä. Maankäytön kokonaisvaikutuksia Myllypuroon on arvioitu jo Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärvi-Juhansuon osayleiskaavoituksen yhteydessä kymmenen vuotta sitten, jolloin määriteltiin myös reunaehdot hulevesien hallinnan toteuttamiselle. Tässä työssä on selvitetty asemakaavan mukaisen maankäytön hulevesivaikutuksia ja arvioitu alueellisen ja tonttikohtaisen hulevesien hallinnan tarvetta sekä esitetty tarvittavat alustavat mitoitusperusteet. Menetelmien suunnittelussa hyödynnetään hulevesimallinnusta, jolla osoitetaan tarvittavat mitoitukset putkijärjestelmille ja avouomille sekä erilaisille viivytysrakenteille tonteilla ja yleisellä alueella. Suunnitellut menetelmät perustuvat osayleiskaavoituksen yhteydessä toteutettuihin suunnitelmiin ja selvityksiin ja toteuttavat hulevesien hallinnan reunaehdot, joiden myötä merkittäviä haittoja Myllypuron Natura-arvoille ei aiheudu. Tässä työssä esitettyjä hulevesien hallintamenetelmien sijoitusta ja yksityiskohtia tulee tarkentaa tonttien ja kortteleiden toteutussuunnittelun yhteydessä. 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Käsitteitä Suunnitelma on laadittu Sito Oy:ssä, vastuuhenkilönä dipl.ins. Perttu Hyöty. Konsultin työryhmään kuuluivat lisäksi ins. AMK Olli Nissinen sekä dipl.ins. Elina Teuho. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, yhteyshenkilönä vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa maan pinnalla, maa- tai kallioperässä kohti vesistöä. Hulevesillä tarkoitetaan pintavaluntaa joka muodostuu rakennetuilta alueilla sade- tai sulamisvesistä.
26.8.2016 3 (18) 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA SEN NYKYTILA 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualueen muodostaa Myllypuro II asemakaava-alue, pinta-alaltaan noin 1 km 2. Alue sijaitsee Länsi-Tampereella, Nokian rajan tuntumassa, noin 11,5 kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta. Suunnittelualuetta rajaa Tampereen ja Nokian raja lännessä ja Ylöjärventie/Nokiantie idässä. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen kaava-alue (merkitty punaisella) sijaitsee Tampereella lähellä Nokian rajaa. (Taustakartta: www.paikkatietoikkuna.fi) Nykyisessä tilanteessa kaava-alue on pääosin luonnonmukaista metsämaastoa sekä siellä sijaitsee hieman tiealueita. Suunnittelualueen maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 2.
26.8.2016 4 (18) 2.2 Valuma-alueet Kuva 2. Kaava-alueen (merkitty punaisella) nykyistä maankäyttöä. (Ilmakuva: www.paikkatietoikkuna.fi) Myllypuro II asemakaava-alue kuuluu Vihnusjärveen laskevan Myllypuron valumaalueeseen ja tarkemmin määriteltynä neljään osavaluma-alueeseen, joista pohjoisin purkaa Myllypuroon laskevaan Leppiojaan ja kolme eteläisempää suoraan Myllypuroon. Osavaluma-alueita on havainnollistettu kuvassa 3 ja niiden pinta-alat on esitetty taulukossa 1.
26.8.2016 5 (18) Kuva 3. Kaava-alue sijaitsee neljällä Myllypuron osavaluma-alueella. Kaava-alue merkitty punaisella. Taulukko 1. Kaava-aluetta koskevien osavaluma-alueiden pinta-alat. Osavaluma-alue Pinta-ala (ha) 1 360 2 164 3 230 4 665 On tarkoituksenmukaista tarkastella valuma-alueita siten, että otetaan huomioon hulevedet, jotka muodostuvat Valtatien 3 alittavien rumpujen yläpuolelta. Tämän vuoksi osavaluma-alueita on myös jaoteltu pienempiin alueisiin tarpeen vaatiessa. Valtatien 3 alittaville rummuille purkavia osa-valuma-alueita on havainnollistettu kuvassa 4 ja niiden pinta-aloja taulukossa 2.
26.8.2016 6 (18) Kuva 4. Osavaluma-alueet jaettuna tarkemmin Vt3 alittavien rumpujen mukaan. Kaava-alue merkitty punaisella. Taulukko 2. Vt3 alittaville rummuille purkavien osavaluma-alueiden pinta-alat. Osavaluma-alue Pinta-ala (ha) 1.1 220 1.2 9,2 2.1 132 2.2 4,4 3.1 183 3.2 7,9 4 5,7
26.8.2016 7 (18) 2.3 Myllypuron luonnonsuojelu- ja Natura-alue Myllypuron varsi on rauhoitettu vuonna 1999 luonnonsuojelualueeksi. Suojeltu alue on noin 35 hehtaarin suuruinen ja pituudeltaan noin 3,5 kilometriä. Myllypuron luonnonsuojelualue kattaa Myllypuron Natura-alueen ulottuen pohjois- ja länsiosissa Natura-aluetta laajemmalle. Myllypuron Natura-alue (tunnus FI0345001) on yli kaksi kilometriä pitkä puronvarsilehto kaupunkialueen tuntumassa. Sen pinta-ala on noin 20 ha ja se on tyypiltään tuoretta ja kosteaa lehtoa, jonka puusto on kuusivaltaista. Tiet katkaisevat alueen useasta kohdasta. Alue on tärkeä opetus- ja virkistyskohde. 2.4 Maaperä ja topografia Kaava-alue on maaperältään pääosin hiekkamoreenia, jota laikuttaa kalliomaa ja hieno hieta. Kaava-alueelta löytyy lisäksi Juhansuon nurkalta rahka- ja saraturvetta. Selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. Hiekkamoreeni Kalliomaa Rahkaturve Saraturve Hieno hieta Hiesu Täytemaa Kartoittamaton Kuva 5. Maaperäkartta kaava-alueelta ja sen ympäristöstä. Punainen viiva edustaa asemakaava-aluetta 8189. (GTK:n karttapalvelut, http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html)
26.8.2016 8 (18) 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU 3.1 Maankäytön muutos Asemakaavan mukainen tuleva maankäyttö koostuu pääasiallisesti teollisuus- ja toimitilarakennusten korttelialueista. Kaava-alueen keskiosaan ja reunoille on myös jätetty viheralueita. Kaava-alueen itäreunassa Vt3 suuntaisesti sijaitsee oikoradan aluevaraus. Maankäytön muutosta on havainnollistettu kuvassa 6. Kuva 6. Suunnittelualueen tulevaa maankäyttöä.
26.8.2016 9 (18) 3.2 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Kaava-alue tulee vaikuttamaan nykyisiin vedenjakajiin ja osavaluma-alueiden sisäisiin virtausreitteihin, mutta kortteleiden tasaussuunnitelmien perusteella arvioiden valuma-alueiden pinta-alat muuttuvat vain noin 0.5-2.0 ha, eli muutokset ovat nykyisten valuma-alueiden kokoon nähden pieniä. Suurempi muutos alueen nykyisiin virtausreitteihin tapahtuu Nokian louhinta-alueen kohdalla, jonka hulevedet ohjataan nykyiseltä reitiltä kaava-alueen rajaa pitkin Juhansuolle ja sieltä edelleen samaan purkupisteeseen kuin nykytilanteessa. Muutokset valuma-alueisiin ja vedenjakajat tulevassa tilanteessa on esitetty liitteessä 2 (YKK6240-02 Valuma-aluekartta). 3.3 Tulevan tilanteen vaikutukset hulevesien määrään Koska suunnittelualue koostuu pääosin luonnontilaisesta metsämaasta, tulee läpäisemättömien pintojen määrä ja muodostuvien hulevesien määrä kasvamaan merkittävästi alueen rakentumisen myötä. Nykytilanteen osavaluma-alueiden arvioidut valuntakertoimet ovat pieniä, pääasiassa alle 0.2, poislukien osavaluma-alue 2.2 joka on kokonaisuudessaan tiealuetta jo nykyisessä tilanteessa. Osavaluma-alueiden valuntakertoimia nyky- ja tulevassa tilanteessa on havainnollistettu taulukossa 3 ja kuvassa 7. Taulukko 3. Kutakin osavaluma-aluetta vastaavat valuntakertoimet nyky- ja tulevassa tilanteessa. Osavaluma-alue Valuntakerroin nyk. Valuntakerroin tuleva 1.1 0.12 0.12 1.2 0.16 0.47 2.1 0.15 0.35 2.2 0.70 0.70 3.1 0.12 0.13 3.2 0.18 0.53 4 0.22 0.63
26.8.2016 10 (18) Kuva 7. Valuntakertoimen muutos nykytilanteesta tulevaan tilanteeseen. Taulukosta 3 ja kuvasta 7 voidaan todeta, että valuntakertoimet tulevat kasvamaan rakentumisen myötä erityisesti osavaluma-alueilla 1.2, 2.1, 3.2 ja 4. Näistä osavaluma-alueet 1.2, 3.2 ja 4 käsittävät lähinnä asemakaava-aluetta. 3.4 Tulevan tilanteen vaikutukset hulevesien laatuun Koska rakentuva alue vaihtuu luonnontilaisesta metsästä teollisuuden ja kaupan asemakaava-alueeksi, tulee rakentumisella olemaan huomattavaa vaikutusta alueelta purkautuvan valunnan laatuun. Läpäisemättömät pinnat tulevat lisääntymään teiden, rakennusten ja pihojen rakentamisen myötä. Riippuen alueelle tulevien toimintojen luonteesta erilaisten haitta-aineiden pääsy hulevesiin on mahdollista. Erityisesti kiintoainetta huuhtoutuu liikenne- ja piha-alueilta. Kattovesiä voidaan pitää lähes puhtaita, mutta voivat määränsä vuoksi edesauttaa haitta-aineiden huuhtoutumista. Kiintoainesta ja erilaisia epäpuhtauksia voi kulkeutua hulevesiin runsaastikin liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä liukkaudentorjunnasta johtuen. Myös rakentamisvaiheen hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota. Etenkin kiintoaineskuormitus on rakenteilla olevilta alueilta moninkertaista verrattuna valmiisiin alueisiin. Rakentamisen aikana kiintoainesta huuhtoutuu eniten maanrakennustöissä suojaamattoman maanpinnan eroosiosta johtuen. Tässä yhteydessä vesistöihin huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena tai veteen liuenneena myös ravinteita sekä maaperässä mahdollisesti olevia haitta-aineita. 4 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET 4.1 Hulevesien hallinnan tarve Myllypuro II asemakaava-alue kuuluu Vihnusjärveen laskevan Myllypuron valumaalueeseen ja tarkemmin määriteltynä kolmeen osavaluma-alueeseen, joista pohjoisin purkaa Myllypuroon laskevaan Leppiojaan ja kaksi eteläisempää suoraan Myllypuroon. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman valuma-aluekohtaisissa toimenpidesuosituksissa Vihnusjärven valuma-alueelle on määritetty kolme tavoitetta: 1) Myllypuron Natura 2000-alueen vesitase on säilytettävä ennallaan, 2) Pohjaveden muuttuminen on estettävä ja 3) Vihnusjärveen johdettavan veden laatu on säilytettävä hyvänä.*** Koska Myllypuro II asemakaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle, tavoitteina ovat Myllypuron vesitaseen säilyttäminen ennallaan sekä Vihnusjärveen johdettavan veden laadun säilyttäminen hyvänä. Rakentamisen vaikutuksia Myllypuroon on arvioitu kattavasti Myllypuron ja Kyynijärvi- Juhansuon osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin on myös laadittu osayleiskaavojen yhteinen Natura 2000 vaikutusarvio. Vaikutusarviossa todettiin, että mikäli osayleiskaavoja varten laadituissa selvityksissä esitetyt hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan, maankäytön ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi heikentävästi niihin luonto-arvoihin, joiden perusteella Myllypuron alue on otettu osaksi Naturasuojeluverkostoa. Hulevesien hallinnan mitoitustoistuvuudeksi määritettiin tuolloin kerran kymmenessä vuodessa toistuva sadetapahtuma ja keskitetyn hulevesien hallinnan rakenteet mitoitettiin tunnin kestävälle rankkasateelle. Myllypuro II asemakaava-alueen hulevesien määrällisen hallinnan tavoite on, että alueelta purkautuvat virtaamat pystytään säilyttämään rakentamista edeltäneellä tasolla kerran kymmenessä vuodessa toistuvilla sadetapahtumille.
26.8.2016 11 (18) Vihnusjärvi on Nokian kaupungille tärkeä talousveden raakavesilähde. Sen vuoksi järveen kulkeutuvan veden laatua ei saa heikentää. Rakentaminen lisää Myllypuroon ja sitä kautta Vihnusjärveen kohdistuvaa kuormitusta kiintoaineksen ja muiden rakennettuihin alueisiin liittyvien epäpuhtauksien, kuten raskasmetallien muodossa. Myllypuro II asemakaava-alueen hulevesien laadullisen hallinnan tavoite on, että kaikki muodostuvat hulevedet käsitellään vähintään viivyttämällä ennen niiden purkamista Myllypuroon laskeviin uomiin. 4.2 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien ssa tulee huomioida Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet, joiden mukainen ensisijainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista II. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla III. Hulevesien puhdistus syntypaikalla IV. Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä VI. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 5 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 5.1 Yleiskuvaus Suunnittelualueen maankäytön muutos edellyttää toimenpiteitä alueen sisäisten ja ulkoisten hulevesivaikutusten hallitsemiseksi. Hallintatoimenpiteiden mitoituksen lähtöarvoksi otettiin alueen nykytila, jonka vaikutustasoon suunnitelma on laadittu. Vettä läpäisemättömien pintojen huomattava kasvu edellyttää määrällisen hallinnan kannalta hulevesiä viivyttävien järjestelmien perustamista alueelle. Kaava-alueen tonteille esitetään kauttaaltaan hulevesiä viivyttäviä järjestelmiä jotka kytkeytyvät alueen yleiseen johtamisjärjestelmään ja näiden lisäksi kaava-alueen purkupisteisiin on suunniteltu kaksi keskitettyä viivytysrakennetta. Niillä alueilla joilta hulevesiä ei ole mahdollista purkaa keskitetyn viivytysrakenteen kautta, toteutetaan tonttikohtainen hallinta suuremmalla viivytystilavuudella. Hulevesijärjestelmille on suunniteltu ohjeelliset purkuvirtaamat, joiden avulla on mahdollista saada alueelta hulevesivirtaama alueen purkupisteissä tavoitetason mukaiseksi. Hulevesien hallinnan suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 1 (YKK6240-01 Suunnitelmakartta). 5.2 Hulevesimallinnus Hulevesiin liittyvät mitoituslaskelmat tehtiin käyttäen EPA SWMM hulevesimallia. Malli koostuu hydrologisesta valuma-aluemallista ja hydraulisesta verkostomallista ja sillä voidaan tarkastella eri sateilla muodostuvien hulevesien määrää ja tarvittavaa verkosto- ja viivytyskapasiteettia eri sadetapahtumilla. Malli rakennettiin suunnittelun kohteena olevan asemakaava-alueen sisällä tontin tarkkuudella ja yleispiirteisemmin
26.8.2016 12 (18) lähiympäristöstä. Tarkoituksena oli mallintaa rakennettavilta alueilta tai niiden välittömästä lähiympäristöstä muodostuva virtaamat, joita viivytetään tai johdetaan samoilla järjestelmillä. Mallin maankäyttö perustuu 15.6.2016 päivättyyn kaavaluonnokseen. Valuma-alueiden kaava-alueiden ulkopuolisia osia ei sisällytetty malliin, mutta niiden vaikutus huomioitiin syöttämällä hydrauliseen malliin tasaista virtaamaa, minkä arvioitiin vastaavan rakentamattomalla alueella muodostuvaa virtaamaa keväällä lumien sulaessa tai pitkien syyssateiden aikana. Hulevesien hallinnan tavoitetaso määriteltiin osavaluma-alueiden nykytilanteen mukaan, eli luonnontilainen purkuvirtaama arvioitiin valtatien 3 alittavissa pisteissä ja tätä järjestelmät mitoitettiin niin, etteivät nämä virtaamat ylittyisi. Liikennevirasto edellyttää nykyään valtateiden kuivatusjärjestelmissä mitoitustoistuvuutta 1/100a, mistä johtuen mallinnustarkastelut ja menetelmien mitoitus tehtiin käyttäen näin poikkeuksellisen suurta sadetta. Hulevesimallin rakennetta on havainnollistettu kuvassa 2. Kuva 8. Hulevesimallin rakenne
26.8.2016 13 (18) 5.3 Tonttikohtainen hulevesien hallinta 5.3.1 Yleiskuvaus 5.3.2 Mitoitus Tonttikohtaisilla hulevesien hallintaratkaisuilla vähennetään paikallisia tulvariskejä, parannetaan yleisen alueen hulevesijärjestelmän kapasiteettia sekä parannetaan tontilta purkautuvan huleveden laatua. Tonttikohtaiset järjestelmät suositellaankin toteutettavaksi kauttaaltaan alueen KTY ja TY kortteleihin. Tonteilla on suositeltavaa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan erottelemaan kattovedet ja piha-alueilla muodostuvat vedet toisistaan, koska niiden laatu ja virtaamien äärevyys poikkeavat toisistaan. Katoilta tulevien hulevesien laatu on yleensä melko hyvä, mutta virtaamapiikit ovat rankkasateilla hyvin suuria. Piha-alueilla, etenkin liikenne- ja pysäköintialueilla muodostuvat vedet ovat taas lähtökohtaisesti likaisia mutta virtaamahuiput eivät muodostu niin äkillisesti kuin kattovesillä. Kaikkia tonttien läpäisemättömillä pinnoilla muodostuvia hulevesiä koskee tonttikohtainen viivytysvelvoite, minkä lisäksi tonttien liikennöitäviltä alueilta sekä pysäköintialueilta muodostuville vesille suositellaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmiä. Asfalttipinnoilla muodostuvat vedet kerätään hulevesikaivoilla ja johdetaan omia hulevesiviemäreitään pitkin tonttikohtaiseen hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään. Erotinjärjestelmät varustetaan by-pass järjestelmällä, joka mahdollistaa erotinjärjestelmän puhdistuskyvyn ylittävien vesimäärien ohjaamisen erottimen ohitse. Erottimilla on tarkoitus käsitellä suurin osa muodostuvista hulevesistä ja päästää pientä osaa kokonaismäärästä edustavat ylivirtaamat järjestelmän ohitse. Erotinjärjestelmän jälkeen piha-alueiden hulevedet johdetaan yhdessä kattovesien kanssa tonttikohtaiseen viivytysjärjestelmään, mikä voidaan toteuttaa maanpäällisenä tai maanalaisena rakenteena tontin käytöstä ja korkeusasemista riippuen. Maanalainen säiliötyyppinen viivytysrakenne voidaan toteuttaa mihin tahansa. Maanpäälliset rakenteet, kuten altaat tai pienkosteikot, edellyttävät tilaa istutettavalta tontin osalta sekä sopivaa korkeusasemaa veden johtamiseksi hulevesiviemäristä avoimeen rakenteeseen. Tontille sopiva hulevesijärjestelmä ratkaistaan tontin rakennussuunnitteluvaiheessa tontin rakentajan toimesta viranomaisen hyväksymällä tavalla. Asemakaavan määräyksillä varmistetaan, että ratkaisu toteuttaa hulevesien hallinnan kokonaistavoitteet. Kortteleissa joiden hulevedet johdetaan yleiselle alueelle sijoitetun keskitetyn hulevesien hallintajärjestelmän kautta asemakaava-alueen ulkopuolelle, on tonttikohtainen hulevesien hallintavelvoite suositeltavaa olla 1 m 3 käsittelytilavuutta jokaista 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Käsittelyjärjestelmän suositeltava purkuvirtaama on 10 l/s*ha. Kortteleissa joiden hulevesiä ei johdeta yleisen alueen keskitettyyn hulevesien hallintajärjestelmään, viivytysvelvoitteena on 2 m 3 käsittelytilavuutta jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti. Käsittelyjärjestelmän suositeltava purkuvirtaama on 10 l/s*ha. Raskaammalla tonttikohtaisella hulevesien viivyttämisellä on mahdollista saada alueelta purkautuva hulevesivirtaama lähes luonnontilaiseen tasoon. Suositeltavalla purkuvirtaamalla tarkoitetaan maksimipurkuvirtaamaa purkuputken tai aukon kautta viivytystilavuuden ollessa täynnä. Esimerkiksi 2 hehtaarin tontilla järjestelmä tulee suunnitella siten, että viivytysjärjestelmän purkuvirtaama on enintään 20 l/s. Tämä voitaisiin toteuttaa 110 mm purkuaukolla kun järjestelmän vesisyvyys on yhden metrin. Järjestelmän tyhjenemisajaksi tulee tällä mitoituksella noin 4 tuntia.
26.8.2016 14 (18) Purkautuminen on riippuvainen järjestelmän vedenpinnan korkeudesta, joten purkuaukko tulee mitoittaa tapauskohtaisesti altaan vesipinnan ja järjestelmän tilavuuden mukaan sopivan tyhjenemisajan aikaansaamiseksi. Pitkän tyhjenemisajan, esimerkiksi 12-24 tuntia, edellyttäminen tarkoittaisi erittäin pieniä purkuaukkoja, joiden toimintavarmuus ja huollettavuus on heikko. 5.4 Keskitetyt viivytysrakenteet Suunnittelualueelle esitetään kahta yleisille alueille sijoitettua hulevesien viivytysrakennetta. Keskitettyjen viivytysrakenteiden avulla varmistetaan että kaavaalueelta purkautuvat virtaamat Vt3 alittaviin rumpuihin saadaan pidettyä hallinnassa myös hyvin poikkeuksellisilla sateilla. Hulevesien viivytys EV-11 alueella Kaava-alueen pohjoisosan EV-11 alueelle on mahdollista toteuttaa pinta-alaltaan n. 2500 m 2 ja tilavuudeltaan 500 m 3 suuruinen viivytysalue luontaiseen notkopaikkaan hieman notkon pohjaa syventämällä ja padotusrakenteen perustamisella. Viivytysalueen avulla leikataan kaava-alueen pohjoisosasta purkautuvaa virtaamaa ja parannetaan alueen ulkopuolelle johdettavien hulevesien laatua kiintoaineen laskeutuessa. Rakenteen suunniteltu purkuvirtaama 60 min 1/10a rankkasateella on 110 l/s. Piiriniityn kosteikko Suurin osa asemakaava-alueen hulevesistä johdetaan eteenpäin Piiriniityn kosteikon kautta. Kosteikko toteutetaan nykyisiä maastonmuotoja noudatellen ja sitä rajaa alarinteen puolelta ulkoilureitin ja vesihuoltolinjan muodostama penger, mitä vasten vedenpinta voi nousta. Kosteikon pinta-ala on laajimmillaan noin 12 000 m 2 ja maksimitilavuus ylivuototasolla noin 8500 m 3. Mitoitustilanteessa 1/10a 60 minuutin sade vesitilavuus on noin 6000 m 3. Kosteikon purkujärjestelmä on suunniteltu toteutettavaksi patorakenteena periaatekuvan 9 mukaisesti. Padon alaosassa on halkaisijaltaan 350 mm purkuaukko, 1,15 m korkeudella 300 mm leveä ylivuotoaukko ja 1.5 m korkeudella ylivuotokynnys. Rakenteen suunniteltu purkuvirtaama 60 min 1/10a rankkasateella on 300 l/s. Täyden kosteikon (vesisyvyys +1.5 metriä) purkuvirtaama on noin 450 l/s, mikä toteutuu esimerkiksi 60 min 1/100a rankkasateella. Kosteikon tilavuus ja käytettävissä oleva pinta-ala mahdollistaa hyvin rankkojenkin sadetapahtumien aiheuttamien hulevesivirtaamien tehokkaan viivyttämisen. Mikäli Vt3 suuntainen oikorata joskus toteutuu, käytettävissä oleva pinta-ala tulee pienenemään ja viivytystilavuutta tulee lisätä maaleikkauksin.
26.8.2016 15 (18) Ylivuotoaukko 300 mm, +1.15 m Ylivuotokynnys, +1.5 m Purkuaukko 350 mm, +0m 5.5 Tulvareitit Kuva 9. Padotusrakenteen periaate (Piiriniityn kosteikko) Hulevesijärjestelmien mitoituksen ylittäviä tilanteita varten on suunniteltava hulevesille tulvareitit, joilla varmistetaan veden hallittu johtaminen poikkeustilanteissa. Tulvareittien tulisi muodostaa yhtenäinen väylä muodostumisalueilta purkuojaan, vesistöön tai puistoalueelle, missä hulevedet eivät aiheuta enää mainittavaa tulvahaittaa. Maanpäälliset hulevesirakenteet kuten painanteet ovat osa tulvareittiketjua, mutta maanalaisia rakenteita varten niistä tulee huolehtia erikseen. Kaikki rakennettavat alueet tulisi toteuttaa tasaukseltaan siten, että hulevedet johtuvat niiltä painovoimaisesti ojaan. Osa tulvareittisuunnittelua on pihojen tasauksen suunnittelu siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Tilanteissa, joissa hulevesiviemäriverkon kapasiteetti on ylittynyt, katualue toimii tulvareittinä. Katualueella tulvareittejä voidaan muodostaa käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella.
26.8.2016 16 (18) 5.6 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta ja toteuttamisen aikataulu Rakentamisen aikana pitää kiinnittää huomiota hulevesien laatuun erityisesti rakentamisen alkuvaiheessa. Kaava-alueelta on noin kilometrin matka Myllypuroon, joten rakentamisen aikaisella kuormituksella voi olla haitallista vaikutusta Myllypuron vedenlaatuun ja luontoarvoihin. On myös huomioitava rakentamisen aikana hulevesien mukana kulkeutuvat kiintoaineksen potentiaali tukkia Vt3 alittavia rumpuja ja muita kuivatusjärjestelmiä. Oletettavasti suurin yksittäinen kuormitus vesiin aiheutuu rakentamisen alkuvaiheen työmailta. Rakentamisen aikana eroosio on voimakkainta ja vesistöön purkautuvien hulevesien laatu on heikkoa, kun pintamaa ja kasvillisuus on usein poistettu. Kiintoaineksen keskimääräinen ominaiskuormitusarvo on rakentamisen aikana yli kuusi kertaa suurempi kuin esimerkiksi valmiilla pientaloalueella. Myös fosforin ominaiskuormitusarvo on merkittävästi suurempi rakentamisen aikana kuin sen jälkeen Työmailta ei tule laskea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti kiintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä. Työn aikainen hulevesien hallinta on suunniteltava huolellisesti, ja tämä saattaa vaikuttaa koko rakennuskohteen toteutusjärjestykseen. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee huomioida niin, että ensimmäinen rakennusvaihe on hulevesijärjestelmän toteuttaminen ojineen, painanteineen ja altaineen. Lisäksi työmailla eroosion suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä säästää alkuperäistä kasvillisuutta ja pintamaata mikäli mahdollista. Edellytyksenä laajoille työmaille on mm. työmaiden rakentamisaikainen suunnitelma, jossa hulevesien hallinta ja eroosiolle alttiiden pintojen suojaaminen on huomioitu. Em. suunnitelma voi olla esim. rakennusluvan ehtona. Työmaavaiheen vesien käsittelystä tulee laatia erillinen suunnitelma jossa esitetään vähintään seuraavat asiat: Selvitetään vesien käsittelyyn ja johtamiseen tarvittavien lupien ja suostumusten tarve ja haetaan tarvittavat luvat ja suostumukset Arvioidaan poistettavien vesien määrä ja laatu Valitaan poistettavien vesien johtamistapa ja kohde Valitaan tarvittavat vesien käsittelymenetelmät ja -laitteistot Suunnitellaan vesien käsittelylaitteistojen ja -menetelmien mitoitus Suunnitellaan käsittelylaitteistojen ja -menetelmien sijoittaminen työmaalle Suunnitellaan tarvittaessa poistettavan veden tarkkailu Suunnitellaan vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteet, aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt Suunnitellaan työmaanaikainen kirjanpito vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteistä Suunnitellaan toimenpiteet poikkeus- ja onnettomuustilanteissa ja laitetaan toimenpiteet esille Vastuuhenkilöiden nimeäminen edellä esitettyihin kohtiin
26.8.2016 17 (18) 6 KUSTANNUSARVIO Suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarviot on esitetty alla olevassa taulukossa. Keskitetyt hallintatoimenpiteet Hulevesien viivytysalue EV-11 Piiriniityn kosteikko Nykyisen notkon muotoilu ja padotusjärjestelmän rakentaminen, 2500 m 2 / 500 m 40 000 3 Viivytystilavuuden tarve noin 6 000 m 3, rakennetaan notkoon ja rajataan tulevan KLV:n penkereeseen, pinta-ala 12 000 m 2 80 000 Tonttikohtaisten järjestelmien kustannusarvio riippuu pitkälti toteutustavasta ja maaperästä. Maanalaisen viivytysjärjestelmän keskimääräisenä kustannuksena voidaan pitää 400 /m 3. Maanpäällisen, pääosin kaivamalla toteutettavan altaan johon tehdään maisemointi ja istutuksia, keskimääräisenä kustannuksena voidaan pitää 50 /m 2. Jos oletetaan altaan vesisyvyydeksi keskimäärin 0.5 metriä, kustannus on 100 /m 3 vesitilavuutta. 7 KAAVAMÄÄRÄYKSET Suunnittelualueen tonteille esitetään kaavamääräykseksi hule-30 määräystä, jonka sisältö on seuraava: Tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuutena on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettä läpäisemättömien pintojen neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Yleissuunnitelmakartassa on esitetty tonttikohtaiset viivytysvelvoitteet. Pääosalle tonteista velvoite on 1 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Tonteille, joiden vesiä ei johdeta yleisen alueen keskitettyyn viivytysjärjestelmään, velvoite on 2 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Kaavamääräyksen vaatimusta 12 tunnin tyhjenemisajasta tulee tulkita siten, että tyhjeneminen 10 l/s*ha purkuvirtaaman mukaisesti noin neljässä tunnissa on sallittua. Täsmälleen 12 tunnin tyhjenemisajan vaatiminen johtaa toiminnaltaan epävarmoihin purkuaukkojen kokoihin pienemmillä tonteilla.
26.8.2016 18 (18) 8 VAIKUTUKSET NATURA-ARVOIHIN Suunnitelluilla hulevesien hallintatoimenpiteillä alueelta purkautuvat virtaamat saadaan rajoitettua rakentamista edeltäneeseen tasoon 1/10a toistuvuudella ja keskitetyillä järjestelmillä on kapasiteettia vielä harvinaisempienkin virtaamien tehokkaaseen viivyttämiseen. Viivytyksen johdosta eroosio purku-uomissa sekä virtaamien kasvu Myllypurossa jää niin vähäiseksi, että Natura-arvojen ei arvioida vaarantuvan. Rakennettujen ja etenkin rakenteilla olevien hulevesien laadullinen kuormitus voi vaikuttaa heikentävästi Myllypuron veden laatuun ja sitä kautta vaikuttaa puron ekologiseen toimintaan. Suunnitelluilla hulevesien hallintatoimilla rakennusvaiheessa ja valmiilla alueilla pystytään vähentämään hulevesien aiheuttamaa kuormitusta ja minimoimaan näitä vaikutuksia. Viivytyksen mahdollistaman kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeuttamisen lisäksi tonttien liikenne- ja pysäköintialueille suositellaan hiekan- ja öljynerottimia tehostamaan laadullista hallintaa. Kun esitetyt järjestelmät toteutetaan, ei Myllypuroon arvioida kohdistuvan selvitysalueelta haitallista hulevesikuormitusta. 9 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään Myllypuro II asemakaava-alueella muodostuvan pintavalunnan määrää huomattavasti. Vaikutusten hillitsemiseksi hulevesien hallintaa tulee toteuttaa tonttikohtaisesti sekä keskitetyillä hallintajärjestelmillä. Suunnitelluilla hallintatoimenpiteillä alueelta purkautuva virtaama saadaan viivytettyä tasolle, mikä ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura-arvoihin, Vihnusjärven veden laatuun tai Valtatien 3 kuivatuksen toimivuuteen. Kaava-alue rajautuu Nokian kaupungin alueeseen, minkä maankäytön toteutumisen aikajänteestä ei ole tietoa. Nokian alueella on meneillään laajaa kiviaineksen ottoa ja joskus myöhemmin alueelle rakentuu Kyynijärvi-Juhansuon osayleiskaavan mukaisesti teollisuus- ja työpaikka-alue. Nokian kaupungin alueelta tulevat hulevedet tulee viivyttää rakentamatonta aluetta vastaavaan tasoon ennen niiden purkamista Tampereen puolelle. Myllypuro II asemakaavan tonteilla, jotka purkavat hulevetensä keskitetyn järjestelmän kautta tonttikohtainen hallintavelvoite on 1 m 3 hulevesien käsittelytilavuutta jokaista 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Tonteilla jotka eivät pysty purkamaan hulevesiä keskitetyn järjestelmän kautta, hallintavelvoite on 2 m 3 hulevesien käsittelytilavuutta jokaista 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Tonttien hulevesijärjestelmien purkuvirtaaman tavoitetaso on tontin pinta-alaan verrannollinen 10 l/s*ha. Jatkosuunnittelussa huomioitavaa: Suunniteltu ratavaraus valtatien 3 länsipuolelle, koska se tulee vaikuttamaan keskitettyjen viivytysjärjestelmien tilavarauksiin ja purkujärjestelyihin Alueen pohjoisosassa sijaitsevan hulevesien viivytysalueen purku ohjautuu valtatien 3 alittavan rummun kautta, joka ei nykytilassaan ole maastossa havaittavissa. Rummun sijainti tulee selvittää tieviranomaisen kanssa järjestelmien toteutusvaiheessa. Sito Oy
Piiriniityn hulevesikosteikon tulovirtaama 60 min 1/10a sadetapahtumalla Piiriniityn hulevesikosteikon purkuvirtaama kuristettuna 60 min 1/10a sadetapahtumalla Tulovirtaama max. 2150 l/s Purkuvirtaama max. 300 l/s
Merkkien selitys Nyk. valuma-alueen raja Valuma-alueen rajan muutos Osavaluma-alueen raja Virtausnuoli Nyk. osavaluma-alueen raja Virtausreitti Nokian louhinta-alue