INKOONPORTTI I HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 INKOON KUNTA INKOONPORTTI I HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA RAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29342P006

2 RAPORTTI 1 (11) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen valuma-alueet ja nykyinen maankäyttö Topografia ja maaperä Hulevesien kannalta tärkeät luontoarvot TULEVAN MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT HYDROLOGISET MUUTOKSET Läpäisemättömyyden muutokset Hydrologisista muutoksista aiheutuvat ongelmat SUUNNITTELUALUEEN HULEVESIEN HALLINTA Suositeltava hulevesien hallintaperiaate Tonttien sisäiset viherpainanteet Murskepadot laadullisen hallinnan tehostamiseksi Poikkeuksellisien epäpuhtaiden hulevesien hallinta Purkuojien mahdollisen eroosio-ongelmien ehkäisy Hulevesien hallintajärjestelmien huolto ja ylläpito EHDOTUS HULEVESIEN KAAVAMÄÄRÄYKSILLE JA HALLINTAJÄRJESTELMIEN MITOITUS JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET Kansikuva (MML:n ilmakuva) Liitteet 200 Valuma-aluekartta 201 Yleissuunnitelmakartta

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (10) INKOONPORTTI I HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 1 JOHDANTO Suunnittelualue käsittää Inkoonportti I asemakaava-alueen sekä tarvittavilta osin asemakaava-alueen lähiympäristön valuma-alueet. Hulevesisuunnitelman tarkoituksena on selvittää tulevan maankäytön aiheuttamat hydrologiset muutokset sekä suunnitella toimenpiteitä hulevesien haitallisten vaikutuksien ehkäisemiseksi. Hulevesisuunnitelman yhteydessä on myös selvitty ratkaisut kaava-alueen kuivatukselle. Työn on laatinut DI Pekka Raukola. 2 SUUNNITTELUALUE 2.1 Suunnittelualueen valuma-alueet ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Inkoon Rannikkotien pohjoispuolella, nykyisen ST1 huoltoaseman välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueella muodostuva pintavalunta laskee nykytilanteessa koilliseen, kohti Ingarskilaån valtaojaa. Ingarskilaån purkaa lopulta Itämereen, Långvassfjärdenin alueella. Valuma-alueita on havainnollistettu tämän raportin valuma-aluekartassa. Suunnittelualue on nykytilassa ST1:sen huoltoasemaa lukuun ottamatta rakentamatonta metsää. Nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu raportin kansikuvassa. 2.2 Topografia ja maaperä Suunnittelualueen topografia on suhteellisen vaihtelevaa, korkeusasemien ollessa matalimmillaan noin +15,5 mpy ja korkeimmillaan noin +36,5 mpy (N2000). Paikoin tulevaa maankäyttöä on osoitettu maaston alimpiin kohtiin, joissa sijaitsee myös alueellisesti tärkeiden avo-ojien uomia. Tulevan maankäytön suunnittelussa on näin ollen kiinnitettävä erityistä huomioita tonttien tuleviin korkeusasemiin, jotta tonttien asianmukainen kuivatus voidaan varmistaa samalla, kun turvataan lähiympäristön kuivatusreittien toiminta. Tässä hulevesien hallintasuunnitelmassa pintavalunnan johtamisesta aiheutuvat kaavarasitteet tonteilla on pyritty välttämään suunnittelemalla uudet hulevesien virtausreitit, jotka kulkevat joko yleisillä katualueella tai kaava-alueen reunoilla. Ratkaisulla pyritään muun muassa helpottamaan kuivatusreittien mahdollisien huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden toteuttamista. Monet tulevista hulevesien virtausreiteistä on esitetty toteutettavan avo-ojilla, jolloin kuivatusreittien sijoittuminen tonttien ulkopuolelle tehostaa tontin käyttömahdollisuuksia. Tämän raportin yleissuunnitelmakartassa (liitekartta 201) esitetty kuivatusratkaisu perustuu FCG:n laatimaan alustavaan tasaussuunnitelmaan (luonnos alueesta. Maaperältään suunnittelualue on pääosin kalliota ja savea, savialueiden sijaitsessa maaston alimmissa kohdissa. Tontti 619 sijaitsee osittain karkealla hiedalla. Hulevesien imeyttämismahdollisuudet ovat tulevan maankäytön alueella todennäköisesti heikot. Tontilla 619 hulevesien osittainen imeyttäminen saattaa olla mahdollista. Tarvittaessa asia tulee varmistaa kenttätutkimuksin.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 2 (10) Kuva 1. Kaava-alueen topografia (MML:n 2mx2m) Kuva 2. Kaava-alueen maaperä (GTK 1:20000)

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 3 (10) Johtuen kohteen paikoin savisesta maaperästä, kaava-alueen tonttien korottamismahdollisuudet suositellaan tarkasteltavan tarkennetusti tasaussuunnitelun ja maaperäselvityksen yhteydessä. 2.3 Hulevesien kannalta tärkeät luontoarvot Tulevan maankäytön hulevesien vaikutusalueella ei sijaitse saatavilla olleiden tietojen perusteella tärkeitä luontoarvoja. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Malmgårdin tärkeä pohjavesialue, mutta pohjavesialueen raja kulkee pääosin suunnittelualueelta laskevan avo-ojan pohjoispuolella. Samaisen avo-ojan kohdalla maaperä on GTK:n maaperätietojen perusteella lisäksi savea, joten on epätodennäköistä että suunnittelualueelta muodostuvat hulevedet imeytyisivät Malmgårdin pohjavesialueelle. Koska Malmgårdin pohjavesialue on kuitenkin vedenhankinnan kannalta tärkeä kohde, suositellaan pohjavesien pilaantumisriski tarkistettavan pohjavesiasiantuntijalla, mikäli tulevan maankäytön alueella varastoidaan tai käsitellään öljyjä, polttoaineita tai muita ympäristön kannalta vaarallisia kemikaaleja. Toinen suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseva tärkeä luontokohde on Stormossenin Natura 2000-alue, joka sijaitsee suunnittelualueen päävalumaalueen ulkopuolella. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevia luontoarvoja on havainnollistettu tämän raportin valuma-aluekartassa (liitekartta 200). 3 TULEVAN MAANKÄYTÖN AIHEUTTAMAT HYDROLOGISET MUUTOKSET 3.1 Läpäisemättömyyden muutokset Suunnittelun maankäytön perusteella on arvioitu suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen muutosta. Tarkastelussa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi laskettiin katto- ja asfalttipinnat. Tulevan maankäytön on laskelmissa oletettu olevan tehokasta, ollen 30% kattoa, 70% asfalttia. Laskelma kuvastaa näin ollen maksimitilannetta hulevesien muodostumisen kannalta. Kuva 3 havainnollistaa suunnitellun maankäytön aiheuttamat laskennalliset muutokset suunnittelualueiden valuma-alueiden vettä läpäisemättömien pintojen osalta. Tarkastelu on laadittu osavaluma-alueittain, joten maankäytön muutokset näkyvät osavaluma-alueilla 17 ja 23 korostetusti. Kyseisillä osavaluma-alueilla läpäisemättömyyden kasvu on suuri. Osavaluma-alueiden pinta-alalla painotettuna nykytilanteen mukainen keskimääräinen läpäisemättömyys on noin 1,2%. Tulevassa tilanteessa päävalumaalueen läpäisemättömyys on noin 2%, eli kasvua tapahtuu noin 65%. Kasvu on prosentuaalisesti kohtalaisen suuri, mutta korostaa samalla että valtaosa suunnittelualueen päävaluma-alueesta on edelleen rakentamatonta metsää ja peltoa. Hydrologisten muutoksien arvioinnissa tarkasteltiin myös laskennallisia muutoksia osavaluma-alueiden ja päävaluma-alueen valumakertoimissa. Laskelmat laadittiin

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 4 (10) perustuen Tielaitoksen julkaisussa 1 annettuihin valumakertoimiin seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 1. Valumakertoimien määrityksessä käytettyjä arvoja Maankäyttötyyppi Laskennallinen valumakertoimen maksimiarvo (Perustuen: Tielaitos.2013) Katto 1,0 Asfaltti 0,9 Nurmi/Pelto 0,4 Metsä 0,2 Kuva 3. Nykytilanteen ja tulevan tilanteen laskennallinen läpäisemättömyys Kuva 4. Nykytilanteen ja tulevan tilanteen laskennallinen valumakerroin Tarkasteltaessa osavaluma-alueiden laskennallisia valumakertoimia voidaan havaita, että muutokset ovat maltillisia. Tulevan maankäytön myötä suunnittelualueen päävaluma-alueen valumakerroin kasvaa nykytilanteen noin 0,24 tulevan tilanteen noin 0,25. Muutos tarkoittaisi laskennallisesti vain noin 4% 1 Tielaitos Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 5 (10) muutoksia päävaluma-alueen purkupisteessä. Osavaluma-aluetasolla muutos on hieman suurempi. Esimerkiksi osavaluma-alueella 23 valumakertoimen muutos nykytilanteen 0,26 tulevan tilanteen 0,34 aiheuttaa noin 30% muutoksen hulevesivirtaamissa. Hulevesivirtaamien kasvun tarkempi arviointi edellyttäisi kuitenkin yksityiskohtaisempi tarkasteluita muun muassa mallintamisen avulla. Lisäksi tulee muistaa, että suunnittelualueen päävaluma-alue on kohtalaisen suuri ja nykytilassa pääosin rakentamatonta metsää ja peltoa. Suurikokoisien rakentamattomien valuma-alueiden huippuvalunnat muodostuvat rankkasateiden sijasta usein lumen sulamisvirtaamista, joten läpäisemättömyydellä tai valumakertoimella tehtävä vertailu ei todennäköisesti anna kovin tarkkaa arviota päävaluma-aluetasoisien virtaamien muutoksien suuruudesta. 3.2 Hydrologisista muutoksista aiheutuvat ongelmat Tuleva maankäyttö sijoittuu valuma-aluetasoisesti katsottuna pienelle alueella. Näin ollen muutokset esimerkiksi Ingarskilaån-ojaan laskevan laskuojan virtaamissa ovat pienet (laskennallinen kasvua karkeasti noin 4%), eikä tuleva maankäyttö todennäköisesti aiheuta tulvariskejä alajuoksulla. Hulevesivirtaamien kasvu voi kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi kaava-alueen lähellä sijaitsevissa rumpuputkissa padotusta, mutta vesien tulviminen rakennettuun ympäristöön on karttatarkasteluiden perusteella epätodennäköistä. Tarkempi analyysi edellyttäisi hulevesien mallintamista. Sen sijaan paikalliset muutokset kaava-alueen lähellä sijaitsevissa avo-ojissa ovat kohtalaisen suuria hulevesivirtaamien äärevöityessä. Toisin sanoen rankkasateiden aikana ojien virtaamissa havaitaan nykytilanteeseen nähden huomattavasti suurempia vesimääriä samalla kun kuivan kauden aikaan ojissa havaittava vesimäärä vähenee nykytilanteeseen verrattuna. Muutos voi aiheuttaa ojissa eroosiovaurioita ja epätoivottua vaikutuksia ojien vesikasvillisuudessa. 4 SUUNNITTELUALUEEN HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallinnan lähtökohtana on ehkäistä hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa sekä pyrkiä säilyttämään veden kiertokulku mahdollisimman luonnollisena. Näihin tavoitteisiin pyritään hallitsemalla hulevesiä alla esitetyn prioriteettijärjestyksen mukaisesti. Priorisointi vastaa vuonna 2012 julkaistun valtakunnallisen Hulevesioppaan 4 ohjeita. Yleisten periaatteiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. III. IV. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista. V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 6 (10) Suunnittelualueelle esitetään hulevesien hallintaa, jolla tavoitellaan sekä hulevesien laadun että määrän hallintaa. Ratkaisuilla pyritään ehkäisemään kaavaalueen läheisyydessä sijaitsevien avo-ojien eroosio-ongelmat, sekä estämään kaava-alueelta mahdollisesti muodostuvien likaisien hulevesien kulkeutumista ympäristöön. 4.1 Suositeltava hulevesien hallintaperiaate Suunnittelualueella ei suositella alueellista, suurempia hulevesimääriä hallitsevia hulevesijärjestelmiä, sillä kohteessa ei ole selvityksien perusteella merkittävää tulvariskiä ja tiivis tuleva maankäyttö ei mahdollista alueellisten hulevesijärjestelmien sijoittamista kaava-alueelle. Hulevesien hallinnassa suositellaan näin ollen keskityttävän paikalliseen, tonttien sisällä toteuttavaan pienimuotoisiin hallintamenetelmiin, joilla minimoimaan kaavaalueen lähellä sijaitsevien avo-ojien eroosiovauriot ja pilaantumisriskit. Lisäksi hulevesien laadullinen hallinta on aina tehokkainta toteuttaa mahdollisimman lähellä hulevesien syntypaikkaa, jolloin epäpuhtauksien pitoisuudet ovat suurimmillaan ja hulevesimäärät pienimmillään, tehden puhdistuksesta tehokkaampaa. Monet hulevesien epäpuhtauksista on sitoutuneena hulevesien mukana kulkeutuvaan kiintoainekseen, joka voidaan erotella esimerkiksi laskeuttamalla tai suodattamalla. Sen sijaan liuenneessa muodossa olevien epäpuhtauksien hallinta on usein haasteellisempaa ja edellyttää usein biologisia puhdistusprosesseja. 4.2 Tonttien sisäiset viherpainanteet Suunnittelualueella ei ole hulevesien kannalta herkkiä luontoarvoja, joten tässä raportissa ehdotetaan hulevesien hallinnan keskittyvän kiintoaineksen pidättämiseen ja avoimien, luonnonmukaisien pintavaluntareittien suosimista hulevesien virtausreiteillä. Ratkaisumalliksi ehdotetaan niin kutsuttuja viherpainanteita, jotka muistuttavat ulkonäöltään leveitä ojarakenteita. Rakenteet sijoittuvat tonttien sisälle tai tonttien reunoille, jolloin ne ovat mahdollisimman lähellä hulevesien syntypaikkaa. Lisäksi kaava-alueella esitetään hulevesiä johdettavan pääosin ojarakenteiden, jolloin ojien kasvillisuus osittain tehostaa kiintoaineksen pidättymistä. Suunnittelualueelle ehdotetut viherpainanteet suositellaan toteuttavan matalina (keskisyvyys noin 0,3m) rakenteina, jolloin niiden huolto on joustavasti toteuttavissa. Suunnittelualueelle ehdotettuja viherpainanteita on havainnollistettu tarkemmin liitteen yleissuunnitelmakartassa (liitekartta 201). Viherpainanteet voidaan toteuttaa joko hajautetusti useampana pienempänä rakenteena, tai ne voidaan rakentaa keskitetysti isompikokoisena rakenteena. Kuva 5 havainnollistaa pienikokoista pysäköintialueen yhteyteen rakennettua painannetta ja Kuva 6 esittää isompikokoista keskitettyä viherpainannetta, jossa on vielä hieman vettä edeltäneen sateen jäljiltä. Pienikokoisien, hajautettujen tai ketjutettujen viherpainanteiden etuna on, että ne joustavasti sijoiteltavissa tontin eri alueille. Lisäksi hulevesijärjestelmien hajautus/ketjutus pienentää hulevesitulvien riskiä, kun yhden hallintajärjestelmän ylivuoto ei vielä tarkoita koko järjestelmäkokonaisuuden menemistä ylivuotoon.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 7 (10) Kuva 5. Esimerkki pysäköintialueelle rakennetusta pienestä viherpainanteesta (Kuva: FCG) Kuva 6. Esimerkki keskitetysti viherpainanteesta sateen jälkeen (Kuva: Raukola) Viherpainanteiden tarkoituksena on hidastaa hulevesien virtausnopeutta, mahdollistaen kiintoaineksen osittaista laskeutumista. Lisäksi viherpainanteiden luontainen kasvillisuus tehostaa kiintoaineksen pidättymistä ja olosuhteista riippuen mahdollistaa liuenneiden epäpuhtauksien osittaista pidättymistä. Jotta vesi nousisi ajoittain painanteen levikkeelle, tulee järjestelmissä olla purkurakenne, jolla kuristetaan hulevesien purkuvirtaamaa. Poikkeustilanteiden varalta purkurakenteissa tulee olla myös ylivuotorakenne, jotta poikkeuksellinen tulvatilanne ei aiheuta tonteilla tulvavahinkoja tai hulevesirakenteessa vaurioita.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 8 (10) Mikäli mahdollista, tonttien kattopinnoilta muodostuvat hulevedet suositellaan ohjattavan viherpainanteiden ohi suoraan purkuojiin. Näin pienenee viherpainanteiden ylivuotoriski ja hulevesien laadullinen hallinta tehostuu, kun painanteisiin johdetaan vain likaisia hulevesiä. Ratkaisu edellyttää kuitenkin kattovesille erillistä hulevesijärjestelmää, jonka toteutus voi olla kohteesta riippuen haasteellista. Kattovesien erillään johtamisen mahdollisuus suositellaan tarkistettavan jatkosuunnittelussa. 4.3 Murskepadot laadullisen hallinnan tehostamiseksi Viherpainanteiden tulo- ja purkupisteiden yhteyteen voidaan asentaa myös suodattavia murskepatoja, jotka tehostavat kiintoaineksen pidättymistä. Ajan myötä murskepadot menevät todennäköisesti tukkoon, jonka jälkeen rakenteet alkavat toimimaan ylivuotokynnyksinä, muodostaen yläpuolelle hetkellisesti matalan vesisyvyyden omaavia laskeutusaltaita, jossa kiintoaines pääsee erottumaan. Kuvassa 2 on havainnollistettu murskepadoilla varustettua viherpainannetta. Kuva 7. Esimerkki murskepadoilla varustetusta viherpainanteesta 4.4 Poikkeuksellisien epäpuhtaiden hulevesien hallinta Mikäli tonteilla tapahtuu toimintaa, josta voidaan arvioida muodostuvan poikkeuksellisen epäpuhtaita hulevesiä, on hulevesien laadullista hallintaa mahdollista tehostaa toteuttamalla esimerkiksi öljyn- ja hiekanerotusta. Öljyn- ja hiekan erotusjärjestelmät ovat maanalaisia hulevesivesijärjestelmiä, jotka kytketään tontin sisäiseen hulevesiviemäröintiin. Ehdotettujen hulevesipainanteiden tapaan, kattovedet puhtaina hulevesinä suositellaan mahdollisuuksien mukaan ohjattavan pihavesistä erillään, jolloin kattovedet on mahdollista ohjata kiertämään öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmät. Näin 2 lakesuperioirstream.org

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 9 (10) minimoidaan järjestelmien ylivuototilanteet ja tehostetaan hulevesien laadullista hallintaa. Kuvassa on esitetty esimerkki hiekan- ja öljynerotin järjestelmästä 3. Kuva 8. Esimerkki öljyn- ja hiekanerotinjärjestelmästä 4.5 Purkuojien mahdollisien eroosio-ongelmien ehkäisy Kaava-alueelta muodostuvat hulevedet synnyttävät sateiden aikana voimakkaita virtaamahuippuja, jotka voivat aiheuttaa lähellä sijaitsevissa avo-ojissa eroosio- ja sitä myöten myös hulevesien laatuongelmia. Eroosiohaittojen estämiseksi kaavaalueen hulevedet ehdotetaan johdettavan viherpainanteiden kautta avo-ojiin, joiden alkupäähän toteutetaan eroosiosuojausrakenne, kuten esimerkiksi kiviheitoke tai louhe. 4.6 Hulevesien hallintajärjestelmien huolto ja ylläpito Ehdotetut hulevesien viherpainanteet ja suodattavat murskepadot edellyttävät säännöllistä huoltoa ja puhdistusta, sillä rakenteisiin kertyy ajan mittaan kiintoainesta ja roskaa, joka saattaa voimakkaiden rankkasateiden aikana huuhtoutua hulevesien mukana alajuoksulle. Suunniteltujen hulevesijärjestelmien kunnossapidosta suositellaan laadittavan kunnossapitosuunnitelma, jossa ilmenee kunnossapidon tiheys ja laajuus. Tässä raportissa esitetyt viherpainanteet on suunniteltu tonttien reunoilla, kulkuyhteyksien lähelle. Lisäksi rakenteet on ehdotettu olevan matalia, keskisyvyydeltään noin 0,3m syviä, jotta rakenteiden kunnossapito olisi joustavasti toteutettavissa. 3 Wavin-Labko. EuroHEK

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 10 (10) 5 EHDOTUS HULEVESIEN KAAVAMÄÄRÄYKSILLE JA HALLINTAJÄRJESTELMIEN MITOITUS Suunnittelualueelle suositellaan seuraavia kaavamääräyksiä hulevesien hallinnalle. Kaavamääräykset ovat tässä raportissa vielä viitteellisiä, sillä tulevan maankäytön toiminnan luonteesta ei ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Tontit, joiden toiminta voi tuottaa poikkeuksellisen epäpuhtaita hulevesiä Tonteilla, jonka toiminnan luonne voi tuottaa poikkeuksellisen epäpuhtaita hulevesiä, on hulevedet johdettava öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta viivyttävään hulevesirakenteeseen. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmissä on oltava sulkumahdollisuus mahdollisen onnettomuuden varalta. Lisäksi vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Tontit, joissa on runsaasti liikennettä ja vettä läpäisemättömiä pintoja Tontilla muodostuvat hulevedet on johdettava hidastavan hulevesirakenteen kautta. Hulevesirakenteen mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden ja rakenteessa tulee olla ylivuoto. 6 JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET Tämä hulevesisuunnitelma on laadittu FCG:n tekemän alustavan tasaussuunnitelman (luonnos ) pohjalta. Mikäli tulevan maankäytön tasausta muutetaan jatkosuunnittelussa, suositellaan hulevesien hallintaratkaisujen soveltuvuuden tarkistamista. Tässä hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuehdotuksien mitoitusta ja sijoitusta sekä kattovesien erillään johtamisen mahdollisuutta suositellaan tarkennettavan jatkosuunnittelussa, kun kaava-alueelle tulevan teollisuustoiminnan luonne ja sijoittuminen tarkentuvat. Hulevesiä koskevat kaavamääräykset ovat viitteellisiä ja niiden tarve suositellaan tarkennettavan kaavaprosessin aikana.