Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys Raportti Elina Teuho Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty ID

2 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluorganisaatio SELVITYSALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Selvitysalueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Maaperä ja pinnanmuodot Luonto- ja virkistysarvot sekä merkittävät kulttuuriympäristön kohteet Valuma-alueet ja virtausreitit MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET Maankäytön muutos vuodesta 2014 vuoteen 2017 ja tulevaisuudessa suunnittelualueen lähiympäristössä Suunniteltu asemakaavan 8669 maankäyttö Maankäytön vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun HULEVESIMALLINNUS LAHDESJÄRVEN ALUEELLA JA SUUNNITTELUALUEELLA Mallin kuvaus Aiempi mallinnus ja tunnistetut ongelmat Aiemman mallinnuksen tuloksia vuodelta Aiemman mallinnuksen tuloksia tulevasta tilanteesta Olemassa olevan hulevesimallinnuksen päivitys selvitysalueen ja sen lähiympäristön osalta HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET HULEVESIEN HALLINTARATKAISUT ASEMAKAAVAN 8669 MUUTTUESSA Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallintasuunnitelma Liike- ja toimistorakennuksille kaavoitettu tontti (osavaluma-alueet 1.1 ja 1.2) Huoltoasemalla kaavoitettu tontti (osavaluma-alue 2) Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Tulvareitit YHTEENVETO Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä Kaavamääräykset LIITTEET Liite 1. Suunnitelmakartta 1:800 (A3)

3 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) 1 Johdanto 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu hulevesisuunnitelma Tampereen Lahdesjärven asemakaava-alueelle Työn tarkoituksena on havainnollistaa suunnittelualueen ja sen ympäristön nykytilaa ja esittää hulevesien hallinnan ratkaisuja kyseisellä asemakaava-alueella sen rakentuessa sekä tarkastella suunnittelualueen lähiympäristön hulevesiverkoston kapasiteettia ja sen riittävyyttä asemakaavan 8669 rakennuttua. Työssä hyödynnettiin aiemmin tehtyä alueen hulevesiselvitystä Suunnitteluorganisaatio Suunnitelma on laadittu Sito Oy:ssä. Projektipäällikkönä toimi dipl.ins. Perttu Hyöty ja suunnittelijana dipl.ins. Elina Teuho. Työn tilaajana on Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön suunnittelun Asemakaavoituksen yksikkö, yhteyshenkilöinä toimivat Antonia Sucksdorff, Aulikki Graf ja Pekka Heinonen. 2 Selvitysalueen nykytilan kuvaus 2.1 Selvitysalueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualueena oleva asemakaavan 8669 muutosalue (8940 m 2 ) sijaitsee Tampereen Lahdesjärvellä noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta etelään. Suunnittelualue sijaitsee Automiehenkadun ja Tuotekadun kulmassa, osoite on Automiehenkatu 37. (Kuva 1). Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (peruskartta 2 ) 1 Tampereen kaupunki, Lahdesjärven hulevesiselvitys, raportti , Sito Oy 2 Maanmittauslaitos, avoin data

4 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Nykyisellään alue on pääosin rakentamatonta. Luoteissivulla on asfaltoitu ajoyhteys, mutta muuten alueella on pääosin matalaa kasvillisuutta ja muutamia puita eteläreunalla (Kuva 2). Kuva 2. Suunnittelualueen nykyistä maankäyttöä (taustan ilmakuva 2 ). 2.2 Maaperä ja pinnanmuodot Kuvassa 3 on havainnollistettu suunnittelualueen ja sen ympäristön korkeussuhteita. Suunnittelualueen korkeusasema on noin m ja se sijaitsee ympäröiviä katuja alemmalla tasolla (ks. alueen suurennettu havainnollistus). Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia, mutta myös hieman savea. Suunnittelualuetta ympäröivä lähialue on hiekkamoreenia, jota täplittää kalliomaa ja lähistöltä löytyy lisäksi saraturvetta, täytemaata sekä kartoittamatonta maaperää. (Kuva 4).

5 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Kuva 3. Suunnittelualueen (sininen katkoviiva) ja sen ympäristön topografia (taustakartta ja topografian pohjana oleva korkeusmalli 2 ). Kuva 4. Maaperäkartta Lahdesjärven alueelta 3. 3 Maaperä 1:20 000/1:50 000, Geologian tutkimuskeskus,

6 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) 2.3 Luonto- ja virkistysarvot sekä merkittävät kulttuuriympäristön kohteet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luontoarvoja tai merkittäviä kulttuuriympäristön kohteita eikä myöskään virkistysarvoja. Lähin hulevesien kulkureitillä sijaitseva kohde on Härmälänojassa, lähellä sen purkupistettä Pyhäjärveen (muinaisjäännökseksi luokiteltu historiallinen silta) 4, mutta suunnittelualueella muodostuvat hulevesivaikutukset eivät sitä kosketa. 2.4 Valuma-alueet ja virtausreitit Suunnittelualue sijaitsee Härmälänojan valuma-alueella, lähellä päävedenjakajaa, ja on valuma-alueen latva-alueella (Kuva 5). Hulevedet kulkevat verkostossa ja ojissa kohti Härmälänojaa ja lopulta Pyhäjärveen. Kuva 5. Suunnittelualueen sijainti Härmälänojan valuma-alueella (Ote Härmälänojan valumaaluekartasta) 5 ja virtausreitti Pyhäjärveen. Härmälänojan valuma-alueesta voidaan erottaa Lahdesjärven kattava valuma-alue, joka on määritelty aiemmassa selvitysksessä 1 (Kuva 6). Kyseisessä jaottelussa asemakaavan 8669 suunnittelualue sijoittuu lähes täysin pienvaluma-alueelle 1.4.3A, ainoastaan noin 40 m 2 suuruinen alue suunnittelualueen ylänurkasta sijoittuu Lahdesjärven valuma-alueen vedenjakajan koillispuolelle. Suunnittelualueen pintavaluntaolosuhteita ja alueelta poisjohtavia verkostoja on havainnollistettu kuvassa 7. Alueen sisäiset osavaluma-alueet on määritelty tulevan maankäytön sekä kaavaluonnoksen pohjalta. 4 Ympäristökarttapalvelu Karpalo, 5 Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 2012.

7 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Kuva 6. Suunnittelualueen sijoittuminen Lahdesjärven valuma-aluejaotteluun, joka pohjaa aiempaan selvitykseen 1. Kuva 7. Suunnittelualueen sisäiset valuntasuunnat sekä lähialueen hulevesiverkostoa ja sen johtamissuuntia (ilmakuva 2 ).

8 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) 3 Maankäytön muutoksen vaikutukset Tähän työhön kuuluu hulevesimallin päivitys (tästä lisää luvussa 4), jonka pohjana käytetään aiemmin tehdyn selvityksen 1 mallia. Tämän vuoksi on olennaista kuvata alueen maankäyttöä vuodelta 2014, nykypäivän maankäyttöä sekä tulevaa maankäyttöä. Tulevaksi maankäytöksi katsotaan tarkasteluhetkellä saatavilla olevaa Tampereen kaupungin ajantasa-asemakaavan käyttötarkoitusalueita sekä vireillä olevia asemakaavoja. 3.1 Maankäytön muutos vuodesta 2014 vuoteen 2017 ja tulevaisuudessa suunnittelualueen lähiympäristössä Verrattaessa suunnittelualueen lähiympäristön ilmakuvia vuodelta 2014 ja 2017, muutosta maankäytössä ei juuri ole havaittavissa (Kuva 8). Myöskään verkostokartat eivät ole alueella muuttuneet tänä aikana. Kuva 8. Suunnittelualueen (merkitty punaisella) maankäyttö vuonna 2014 ja nykyään (ilmakuvat 2014 ja ). Tarkasteluhetkellä ajantasa-asemakaavan mukaiset käyttötarkoitusalueet on esitetty kuvassa 9.

9 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Kuva 9. Tarkasteluhetken ( ) ajantasa-asemakaavan käyttötarkoitusalueet 6, joista rakentamattomat/rakenteilla olevat alueet merkitty sinisellä katkoviivalla sekä vireillä olevat asemakaavat 7 merkitty punaisella katkoviivalla. Suunnittelualue on merkitty sinisellä viivalla. Lahdesjärven alue on kaavoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (oranssinpunainen KT), liikerakennusten korttelialueeksi (oranssinpunainen KL), liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (oranssinpunainen K), ja liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (oranssinpunainen KM). Lahdesjärvellä on myös alueita, jotka on kaavoitettu huoltoaseman korttelialueeksi (vaaleanpunainen LH), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (harmaa T) sekä virkistysalueeksi (kirkkaan vihreä V). Asemakaavan 8669 lisäksi Lahdesjärvellä on tarkasteluhetkellä kaksi muuta tarkasteluhetkellä vireillä olevaa kaavaa. Kaavat 8537 ja Asemakaavan 8537 muutos muokkaa virkistysaluetta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi ja asemakaavan 8395 muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen ja alueen muu vastaava muokkaus. 3.2 Suunniteltu asemakaavan 8669 maankäyttö Asemakaavan 8669 tulevaa maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 10. Rakentumattomalle tontille kaavaillaan liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-24, tontti ) sekä huoltoaseman aluetta (LH-5, tontti ). Ennen asemakaavamuutosta, alue oli kaavoitettu ainoastaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (tontti ). 6 Tampereen kaupungin karttapalvelu, 7 Tampereen vireillä olevat asemakaavat,

10 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Kuva 10. Ote asemakaavan 8669 maankäytön muutoksen havainnekuvasta 8. Kaava-alueen rakentuessa läpäisemättömien pintojen määrä tulee muuttumaan verrattuna nykyiseen rakentamattomaan tilanteeseen (Taulukko 1). Taulukko 1. Vettä läpäisemättömien pintojen alat tulevan maankäytön toteutuessa Osa-alue 1.1 on tontin ajoyhteys, osa-alue 1.2 tontin muu osa ja osa-alue 2 tontti Pinta-ala (m 2 ) Pinta-ala, läpäisemätön (m 2 ) 3.3 Maankäytön vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin TIA (%) Kuten luvussa 2.4 Valuma-alueet ja virtausreitit todettiin, asemakaava-alue 8669 osuu lähes kokonaisuudessaan jo aiemmin määritellylle pienvaluma-alueelle. Pieni osa kaava-alueen yläreunan ajoväyläosuudesta on vedenjakajan toisella puolella. Kuitenkin sen merkitys mitoituslaskelmille on hyvin pieni, sillä siellä kertyvät vedet ohjataan Tuotekadulle eikä se täten vaikuta tontin viivytyksen mitoitukseen. Maankäytön muuttuessa hulevesien keräys ja johta- Osaalue valuntakerroin (-) , , ,69 16 Viivytysvelvoite Suunnittelualue ,73 67 Viivytysvelvoite on mitoituksella 1m³/100m² läpäisemätöntä pintaa. (m 3 ) 8 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehitys, Asemakaavoitus,

11 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) minen alueelta tulee olemaan keskitetympää ja ne ohjautuvat pistemäisemmin suoraan tiettyihin kohtiin hulevesiverkostoa, vaikka kulkisivatkin viivyttävän rakenteen läpi. Aiemmin alueella muodostuvat vedet ovat suurelta osin imeytyneet maaperään. 3.4 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Hulevesien määrä Koska alueen rakentuessa sekä katto- että asfalttipintojen määrä kasvaa, tulevat myös alueen valuntakerotoimet ja alueella muodostuvien hulevesien määrät kasvamaan. Kuvassa 11 on verrattu nyky- ja tulevan tilanteen valuntakertoimia keskenään. Osavaluma-alue 1.1 on nykyiselläänkin lähinnä asfaltoitua tiepintaa, joten siellä on nykytilanteessakin suurempi valuntakerroin verrattuna muihin osa-alueisiin. Hulevesien laatu Kuva 11. Valuntakertoimen muutokset. Kuten kuvasta 11 nähdään, valuntakerroin tulee lähes kolminkertaistumaan koko suunnittelualueen tasolla verrattaessa tulevaa tilannetta nykytilanteeseen. Nykytilanteessa hulevesien laatu suunnittelualueella on riippuvainen lähinnä osavaluma-alueen 1.1 asfaltoidusta tiealueesta, sillä alueen muut pinnat ovat rakentamatonta aluetta, jossa kasvaa matalaa kasvillisuutta. Maankäytön viitesuunnitelman mukaan alueen läpäisemättömät pinnat tulevat kasvamaan niin kattopintojen kuin asfaltoitujen pintojen osalta. Muodostuvien hulevesimäärien lisäksi tämä tarkoittaa myös hulevesien likaisuuden lisääntymistä. Likaisia hulevesiä muodostuu erityisesti paikoitus- ja liikennöidyiltä alueilta, sillä niillä muodostuvat hulevedet sisältävät kiintoainetta, metalleja, hiilivetyjä, suolaa ja PAH-yhdisteitä. Viheralueet, pihat ja puutarhat tuovat tullessaan ravinteita lannoitteista, torjunta-aineita, orgaanisia roskia ja happea kuluttavia aineita. Teollisuus- ja liikealueilta voi maastoon kulkeutua hulevesien mukana mitä tahansa valunnan kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja

12 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Rakentamisvaihe tai raaka-aineita. Myös katoilta muodostuvat hulevedet saattavat sisältävät epäpuhtauksia kuten metalleja (esimerkiksi sinkkiä ja kuparia). 9 Kuten aiemmin mainittiin, alueen rakentuessa hulevesimäärät kasvavat. Lisääntynyt hulevesivirtamaa huuhtoo eri pinnoille kertyviä epäpuhtauksia tehokkaammin hulevesien kulkureiteille. Rakentamisen aikana, erityisesti sen alkuvaiheessa, maanmuokkauksen seurauksena kasvillisuus poistetaan, maakerrokset häiriintyvät ja erityisesti kiintoainetta kulkeutuu helposti hulevesien kulkureiteille. Asemakaavan 8669 tapauksessa ympäröivä alue on jo valmiiksi rakentunutta, joten olemassa olevaa hulevesiverkostoa tulee suojata kiintoaineskuormalta. Työmaavaiheessa hulevesiä ei tule johtaa suoraan vastaanottavaan verkostoon, vaan ne tulee johtaa esimerkiksi tilapäisen laskeutusaltaan kautta, jonka purkukohdassa on ns. suoto- tai louhepato. Laskeutus on helpoin toteuttaa paikkaan, joka on kohteen alavimmassa kohdassa, jossa se on poissa tieltä eli liikennöinti- ja kulkureiteiltä. Myös lähimpiä hulevesikaivoja tulee suojata suodatinkankaalla ja työmaa-alueen maakasoja eroosiosuojata hulevesien kiintoainehaittojen ehkäisemiseksi. Maanpinnan kasvillisuuden säästäminen rakentamisen aikana suojaa hulevesihaitoilta ja alueelta poistetun pintamaan mahdollinen hyödyntäminen maisemoinnissa edesauttaa työmaanaikaisten ja juuri rakentuneen alueen hulevesihaittojen ehkäisemisessä. 4 Hulevesimallinnus Lahdesjärven alueella ja suunnittelualueella 4.1 Mallin kuvaus Tässä työssä hyödynnettiin aiemmin tehtyä hulevesimallinnusta 1, jossa silloisen ja tulevan maankäytön hydrologisia vaikutuksia ja hulevesijärjestelmän toiminnallisuutta arvioitiin mallintamalla EPA SWMM ohjelmalla. Tässä työssä mallia päivitettiin suunnittelualueen ja sen lähiympäristön osalta sekä nykyisessä tilanteessa, että tulevassa tilanteessa. Päivitetyn mallin tulevan tilanteen tarkastelua varten käytettiin Tampereen kaupungin ajantasa-asemakaavoitusta. 4.2 Aiempi mallinnus ja tunnistetut ongelmat Aiemmin tehty malli kohdistui Lahdesjärven ja Lakalaivan alueille sekä näiden yläpuolisille valuma-alueille. Aiemmin tässä raportissa esitetty valuma-alue 1 (Kuva 6) kattaa vain Lahdesjärven osuuden tästä. Malli koostui 260 osavaluma-alueesta ja noin 350 putki-tai avouoma-osuudesta ja noin 360 solmupisteestä. Tarkasteluissa käytettiin kerran sadassa vuodessa toistuvia sateita, koska virtausreitti kulkee merkittävien liikenneväylien sekä pääradan alitse, joiden kuivatusjärjestelmien pitäisi toimia tällä toistuvuudella Aiemman mallinnuksen tuloksia vuodelta 2014 Aiemman mallinnuksen perusteella varsinaiset runkolinjat mm. Automiehenkadulla toimivat hyvin tavanomaisilla sateilla, mutta rankemmilla sateilla kapasiteetti ylittyy. Rakentamattomat tontit toimivat rankkasateilla tulvareitteinä ja muutoin tulvareitit kulkevat kaduilla, verkoston suuntaisesti. Suurimmat pullonkaulat koko alueella olivat Positorvenkadulta moottoritien alittava 1000B putki ja rautatien alittava 800T rumpu. Lahdesjärven osalta keskeiseksi ongelma-alueeksi muodostui Automiehenkadun ja Tuotekadun risteyskohta, johon myös Aarporankadun hulevesiviemäri purkaa. Sen kapasiteetin todet- 9 Hulevesiopas 2012, Suomen Kuntaliitto, Helsinki

13 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) tiin olevan täysin käytetty jo 1/2a 10 minuutin sateella. Viemärin kapasiteetti oli siis hyvin rajallinen jo vuonna 2014 eikä kestä virtaamien lisäämistä. Automiehenkadun ja Tuotekadun risteys on kohta johon tämän, asemakaava 8669:n, selvityksen hulevesimäärän kuormitus kohdistuu verkostossa Aiemman mallinnuksen tuloksia tulevasta tilanteesta Aiemmassa mallinnuksessa tulevan tilanteen skenaariossa kaikki silloisten kaavojen mukaiset tontit oletettiin rakennetuiksi. Alueella tapahtuva tulviminen kohdistuu samoin kuin vuoden 2014 tilanteessakin. Erityiseksi ongelmakohdaksi muodostui moottoritien alitus Positorvenkadulla, joka toimii kahden vuoden välein toistuvilla sateilla, mutta viiden vuoden toistuvuus toi mukanaan tulvia. 4.3 Olemassa olevan hulevesimallinnuksen päivitys selvitysalueen ja sen lähiympäristön osalta Hulevesimallinnuksen tuloksien perusteella on selvä tarve asemakaavan 8669 hulevesien hallintaan. Hulevesiverkosto Tuotekadun ja Automiehenkadun kulmauksessa on jo nykyisellään kapasiteetiltaan kuormitettu ja tästä johtuen tämän selvitystyön kaava-alueelta verkostoon purkavaa hulevesivirtaamaa on hallittava tonttien alueilla. Nykytilalla tarkoitetaan alueen rakentumisen astetta nykytilanteessa, jolloin asemakaavan 8669 tontit ovat pääosin matalan kasvillisuuden peitossa. Kun asemakaavan 8669 tontit ovat rakentuneet, on kyseessä lähitulevaisuus. Tulevan tilanteen osalta kaikki lähialueen tontit katsotaan rakentuneen ajantasa-asemakaavan mukaisesti. Hulevesimallilla tarkasteltiin tilannetta, jossa suunniteltu maankäyttö on toteutunut ja tonteille on sijoitettu kiinteistökohtaiset hulevesien hallintarakenteet. Mallinnus osoitti, että asemakaavan 8669 tonttikohtaisella hulevesiviivytyksellä ei pystytä poistamaan Tuotekadun ja Automiehenkadun risteyksen tulvaongelmaa rankemmilla sateilla, mutta tulvimisen kestoa ja laajuutta voidaan vähentää. Tonttikohtaisen hulevesiviivytyksen mitoitukseksi riittää 1 m3 / 100 m2 läpäisemätöntä pintaa, koska tämä riittää lyhytkestoisten rankkasateiden tehokkaaseen viivytykseen, eikä suuremmalla mitoituksella (esim, 1.5 m3/100m2) saavuteta merkittävää parannusta Tuotekadun ja Automiehenkadun risteyksen tulvimiseen. 5 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman 5 mukaan Härmälänojan valuma-alueella ovat seuraavat toimenpidesuositukset: 1) Lahdesjärven-Lakalaivan alueella syntyviä hulevesimääriä on vähennettävä 2) Peltolammin vesistön ravinnekuormitusta ei tule lisätä 3) Hulevesivirtaamia on viivytettävä ennen Härmälänojaan, Myllyojaan sekä Herrainsuon ja Peltolammin väliseen ojaan johtamista ja 4) Vähäjärven hyvälaatuinen vedensaanti on turvattava. Näistä suurimpaan osaan suunnittelualueen tulevalla maankäytön muutoksella ei ole vaikutusta, ainoastaan kohtaan 1, joka koskee kaikkia alueita Lahdesjärvi-Lakalaivan alueella. Myöskään kohtaan 3 suunnittelualueen maankäytön muutoksella ei ole juurikaan merkitystä, sillä suunnittelualue on latva-alueella ja verrattain pieni suhteutettuna muuhun Härmälänojaan purkavan valuma-alueen kokoon. Mallinnuksen pohjalta muodostunut käsitys hulevesiverkoston kapasiteetista Automiehenkadun ja Tuotekadun risteyksessä tuo tarpeen hulevesien hallinnalle suunnittelualueella. Hulevesiä on viivytettävä asemakaava-alueella, jotta verkoston kapasiteettia ei kuormiteta liikaa.

14 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Jo aiemmin tehdyn mallinnuksen ja sen päivityksen pohjalta voidaan todeta, että asemakaavan 8669 tonteilla hulevesien viivytys on tarpeen verkoston rajallisen kapasiteetin vuoksi. 6 Hulevesien hallintaratkaisut asemakaavan 8669 muuttuessa 6.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallintasuunnitelmassa tulee huomioida Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa 5 esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet, joiden mukainen ensisijainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista II. III. IV. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla Hulevesien puhdistus syntypaikalla Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä VI. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista Hulevesien muodostumista voidaan ehkäistä minimoimalla läpäisemättömien pintojen määrää, hulevesien hyödyntämien niiden syntypaikalla vaatisi esimerkiksi viherkattoja tai sadetuspuutarhoja. Hulevesien puhdistus syntypaikalla koskee erityisesti huoltoaseman korttelialueeksi tarkoitettua tonttia. Huomioon ottaen suunnittelualueen läheisen hulevesiverkoston tilan, täytyy huomiota kiinnittää alueella muodostuvien hulevesien riittävään viivytykseen. 6.2 Hulevesien hallintasuunnitelma Hulevesien hallintasuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Asemakaava-alueella on kaksi tonttia, huoltoasemalle kaavoitettu ja liike-ja toimistorakennuksille kaavoitettu tontti. Tonttien hulevedet keräillään maanalaiseen hulevesien hallintarakenteeseen, kuten hulevesikasetteihin tai -säiliöön, josta on purkuputki verkostoon sekä ylivuotojärjestelmä. Hulevesien hallintarakenne on tärkeätä sijoittaa siten, ettei se ole kiinni rakennuksessa ja alueen tasaus on muutenkin suunniteltu niin että pintavalunnan suunta on poispäin rakennuksista Liike- ja toimistorakennuksille kaavoitettu tontti (osavaluma-alueet 1.1 ja 1.2) Tontin ajoyhteyden hulevedet (osavaluma-alue 1.1) johdetaan Tuotekadun suuntaan ja tontin loput hulevedet keräillään läpäisemättömiltä pinnoilta ja johdetaan Automiehenkadulla kulkevaan hulevesiverkostoon maanalaisen viivytysjärjestelmän kautta. Maanalaisen viivytyksen mitoitus perustuu siihen, että tontilla viivytetään 1 m³ hulevesiä sataa neliömetriä läpäisemätöntä pintaa kohden Huoltoasemalla kaavoitettu tontti (osavaluma-alue 2) Huoltoasematontilla (tontti ) muodostuvat hulevedet keräillään läpäisemättömiltä pinnoilta ja johdetaan käsittelyn jälkeen Tuotekadun hulevesiverkostoon. Maankäytön luonteesta johtuen tontin maanalaista hulevesirakennetta tulee edeltää öljyn- ja hiekanerotusyksikkö. Maanalaisen viivytyksen mitoitus perustuu siihen, että tontilla viivytetään 1 m³ hulevesiä sataa neliömetriä läpäisemätöntä pintaa kohden.

15 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) 6.3 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 6.4 Tulvareitit 7 Yhteenveto Työmaalta ei tule laskea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti kiintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä. Työn aikainen hulevesien hallinta on suunniteltava huolellisesti, ja tämän tulee vaikuttaa rakennuskohteen toteutusjärjestykseen. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee huomioida niin, että ensimmäinen rakennusvaihe on hulevesijärjestelmän toteuttaminen ojineen, painanteineen ja eroosiosuojauksineen. Luonnollisin valinta rakentamisen aikaisille hulevesille on maastossa valmiiksi oleva alava kohde, jonka kohdalla ei ole työmaanaikaista kulkua. Tonttien rakentamisen aikaisia hulevesiä ei saa johtaa kaupungin hulevesiverkostoon ilman kiintoaineksen erottamista esimerkiksi laskeuttamalla. Rakentamisen aikaisten hulevesien käsittely voidaan sijoittaa esimerkiksi tonttien eteläreunan istutetulle alueelle. Tulvareitit ovat tarpeen tapauksissa, kun sadetapahtuman aikana muodostuvat hulevesien määrät ylittävät hulevesijärjestelmien mitoituksen. Tällä varmistetaan hulevesien hallittu poisjohtaminen myös poikkeustilanteissa. Tulvareittien tulisi muodostaa yhtenäinen väylä muodostumisalueilta purkuojaan, vesistöön tai puistoalueelle, missä hulevedet eivät aiheuta enää mainittavaa tulvahaittaa. Maanpäälliset hulevesirakenteet kuten painanteet ovat osa tulvareittiketjua, mutta maanalaisia rakenteita varten niistä tulee huolehtia erikseen. Pihojen tasauksen suunnittelu on olennaista tulvareittien suunnittelussa. Kaltevuuksien tulee olla riittävät, jotta hulevesien pintajohtaminen on sujuvaa ja valumasuuntien tulee olla poispäin rakennuksista. Katualue toimii tulvareittinä, jos hulevesiviemäriverkon kapasiteetti on ylittynyt. Katualueen toteuttaminen tulvareitiksi voidaan toteuttaa yhtenäisillä reunakiveyksillä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Tulvareittien toteuttamiseksi tonttia pitää täyttää, jotta tasaus saadaan Automiehenkadulle laskevaksi. Liitteessä 1 on esitys asemakaavan 8669 tulvareiteistä. 7.1 Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä 7.2 Kaavamääräykset Tässä työssä tarkasteltiin asemakaavan 8669 muutoksesta aiheutuvia hulevesivaikutuksia ja tehtiin kaava-alueelle hulevesisuunnitelma. Asemakaavan 8669 maankäyttö muuttuu lähes rakentamattomasta tilasta paljon läpäisemättömiä pintoja sisältävään maankäyttöön. Hulevesisuunnitelma koostui maanalaisista hallintarakenteista ja huoltoasematontin tapauksessa maanalaista hallintarakennetta edeltävästä hiekan- ja öljynerottelun yksiköstä. Hulevesisuunnitelmassa olevien maanalaisten hallintarakenteiden mitoitusta tarkennettiin päivittämällä aiemmin tehtyä hulevesimallia. Tontilta hulevedet johdetaan Tuotekadun suuntaan. Tontilta Automiehenkadun suuntaan, lukuun ottamatta ajoyhteyttä, jolla muodostuvat hulevedet ohjataan Tuotekadulle. Tonttien tasaukset on syytä suunnitella siten, että tontit viettävät Automiehenkadulle laskevaksi. Tonttikohtaisesta hulevesien hallinnasta esitetään määrättävän asemakaavassa. Hulevesimääräys koskee uusia tai täydentyviä tontti- ja korttelialueita koskevaksi ja olevan pääsisällöltään seuraava:

16 Lahdesjärven AK8669 hulevesiselvitys (15) Tonttia koskien Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Kaavamerkinnäksi suositellaan hule-43(1) -merkintää. Tonttia koskien Alueen hulevedet tulee käsitellä ja johtaa alueelta ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän erillisen suunnitelman mukaisesti. Tämä on kaavamerkinnän hule-34 teksti. Lisäksi esitetään lisättävän maininta viivytysvelvollisuudesta periaatteella 1m³/100m² läpäisemätöntä pintaa kohden sekä tekstiä: Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Sito Oy

17 kt P , B/ SGB/ , kt 129,1 Tuotekatu I , , I ,6 TUOTEKATU 300 B/ M/ ,4 128,7 128, VS200SG/2007 Maanalainen viivytysrakenne: tarvittava tilavuus 16 m³, jos viivytystä 1 m³ / 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohden. Tilantarve vesisyvyydellä 1.2 m noin 13 m². 200 SGB/1997 Tontin tasauksen ollessa viivytysrakenteen kohdalla - Purku (Qmax ~ 2 l/s) tonttiliitoksen yläreunaan - Viivytysrakenne: yläpinta , alapinta (alimmillaan alapinta voi olla ) - Purku huleveden tonttiliitokseen kaltevuudella ~ 0.7% Viivytysrakenne varustetaan ylivuodolla, purku esimerkiksi ojaan (muotoilu tontin rakentumisen yhteydessä) Asemakaavan 8669 muutos HULEVESISELVITYS LIITE 1. Suunnitelmakartta 1:800 (A3) Tekijä ETe Z kt Automiehenkatu 127,5 127,0 300 B/ M/1994 MERKINNÄT M Tsp II Osa-alueella 1.1 muodostuvat hulevedet ohjataan Tuotekadulle SGB/ B/ SGB/ PEH/ M/ ,5 VS200SGB/ ,0 200 SGB/ B/1997 Raja 3 metriä kaava-alueen reunasta Nykyinen hulevesiviemäri Suunnittelualueen osa-alueet Pintavalunnan suunta , SGB/ SGB/1997 C/ PEH/ /2014 II 200 M/ , B/1997 II 300 B/ VS200SGB/2004 VS200SGB/ , SGB/ , PEH/ Tonttien viitteelliset liittymiset hulevesiverkostoon vrp 1282 IV 1283 kt 300 B/0 Liiker.p II 14 AUTOMIEHENKATU Viitteellinen tontin hulevesiviemäri ja kaivo (tuleva). Suunnitellaan tasauksen perusteella myöhemmin Hulevesien johtamissuunta Maanalainen viivytysrakenne Tulvareitti kaava-alueelta Viivytysrakenteen tilantarve pienenee, jos paikoitusalueelle toteutetaan viherpainanteita ,1 kt kt Viitteellinen sijainti hiekan- ja öljynerotukselle Tulevan maankäytön mukainen kattopinta Tulevan maankäytön mukainen asfaltoitu pinta Tulevan maankäytön mukainen viheralue 1299 Maanalainen viivytysrakenne: tarvittava tilavuus 45 m³, jos viivytystä 1 m³ / 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohden. Tilantarve vesisyvyydellä 1.2 m noin 37 m². Tontin tasauksen ollessa viivytysrakenteen kohdalla - Purku (Qmax ~ 6 l/s) katuverkoston yhdyskaivoon korkeudella , kun d=200 - Viivytysrakenne: yläpinta , alapinta Purkuputken kaltevuus ~ 0.7% Viivytysrakenne varustetaan ylivuodolla, purku esimerkiksi ojaan (muotoilu tontin rakentumisen yhteydessä) SGB/