TIEDON TAKANA FINN-ID UUTISET www.finn-id.fi 4 Container-Depot Ltd Oy Suomen suurimmassa vientisatamassa konttien varastointipalvelu pelaa 24h/vrk 7 Espoon kaupungin pysäköinnin valvonta -ratkaisu vähensi 1/3 miestyövuodella monotonisia rutiineja 11 Tammer-Tukku nopeutti tavaroiden hyllytyksen parista päivästä pariin tuntiin
Uskotko tietojärjestelmän tietoihin eli ovatko tiedot todella tosiaikaisia? Kaikissa yritysten ja yhteisöjen toiminnoissa on pyrkimys oikeaan ja mahdollisimman tosiaikaiseen tietoon. Tämä tarve ja halu on täysin luontaista, ymmärrettävää ja kaiken lisäksi nykyisessä, todella kiireisessä maailmassa myös asiakaslähtöisen ja tehokkaan toiminnan edellytys. Kaikki tieto pitää olla käytettävissä heti ja oikein. Ilman tätä toimintojen tehot laskevat, organisaatioissa tehdään vääriä asioita varmistusten, tarkastusten ja erilaisten kyselyjen muodossa. Varmistukset johtavat aina ihmisvoimavarojen ja taloudellisten resurssien tehottomaan käyttöön eli kannattavuuden laskuun. Tarve on siis selvä ja tahtotila varmasti löytyy. Miksi sitten kaikki eivät toimi tämän hyväksi? Syitä on tietysti monia eli tarve on, mutta toiminnan parantamisen hyödyn ei koeta vastaavan toteuttamisen kustannuksia. Näin tietysti voi olla, mutta onko kyseessä varmasti loppuun mietitty asia vai onko kyseessä vain helpoin vastaus? Kun mitään ei haluta muuttaa, niin helpoin tapa torpedoida asia on tehdä laskelma, jossa kannattavuutta ei löydy. Excelin saa näyttämään juuri sellaiselta kuin haluaa. Isoimpana syynä asian sivuuttamiselle väitän kuitenkin olevan toimintastandardien liian matala taso: Mitä ihan oikeasti yrityksessänne tarkoittaa tosiaikainen tieto? Tietojärjestelmien sanotaan oleva tosiaikaisia, mutta mistä tosiaikaisuus alkaa? Jos tosiaikaisuus mitataan ns. tallennushetkestä eli kun joku menee päätteen ääreen ja kuittaa asian, on järjestelmä varmasti tosiaikainen. Mutta onko mittari oikea? Jos työ, tekeminen, tapahtuma on tehty yksi tunti ennen kirjausta, voidaanko puhua tosiajasta? Yhteystiedot Myynti p. (09) 351 011 Laskutus Johanna Wickström p. (09) 351 011 Tavaroiden toimitus Toimitusvalvonta ja tilausten käsittely: Jaana Olin p. (09) 3510 1314 Tekninen tuki ja huolto tekninen.tuki@finn-id.fi Teknologia RFID: Kari Hänninen p. (09) 3510 1428 Osoitteen muutokset, yms. info@finn-id.fi Finn-ID Oy Tiilitie 10, 01720 VANTAA p. (09) 351 011, f. (09) 3510 1300 info@finn-id.fi www.finn-id.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@finn-id.fi Kun tekemisen maailma ja tietojärjestelmän tiedot eivät kohtaa, ei voi puhua tosiaikaisuudesta. Tietojärjestelmähän siis kertoo mikä tilanne oli tunti sitten. Jos tuotantoa, ydinvoimalaa, lentokonetta tai autoa ajettaisiin yhden tunnin vanhojen tietojen perusteella, olisivat ongelmat varsin isoja. Yritysmaailmassa tunnin viive ei tietysti ole paljoa, mutta aika harvassa yrityksessä päästään edes tuntiin. Tunnemme yrityksiä joissa tiedon viiveet ovat päiviä. Mitä se tarkoittaa järjestelmän uskottavuudelle ja kuka enää uskoo tietoihin kun soittamalla, kysymällä ja itse tutkimalla saa tuoreemman tiedon. Se tosiaikaisuudesta. Finn-ID pyrkii omilla ratkaisuillaan tuomaan parannusta juuri tähän eli parantamaan järjestelmän uskottavuutta! Hyvää alkavaa syksyä 2007 kaikille. Finn-ID -yhtiöt ID-RUSSIA ZAO Babushkina 3, 192029 Pietari, VENÄJÄ p. +7-812-325 8829, www.id-russia.ru ID-BALTI AS Tulika 19, EE10613 Tallinna, EESTI p. +372-6-505 137, www.id-balti.ee ID-BALTI SIA Bezdeligu iela 12, 1048 Riika, LATVIA p. +371-7-615 578, www.id-balti.lv Petteri Tarkkonen toimitusjohtaja FINN-ID UUTISET Kannessa: Lars Kullberg / Container-Depot Ltd Oy Julkaisija: FINN-ID OY Tiilitie 10, 01720 VANTAA p. (09) 351 011, f. (09) 3510 1300 info@finn-id.fi, www.finn-id.fi Toimittaja: Anne Takala p. (09) 3510 1312, anne.takala@finn-id.fi Taitto: Anne Piisilä/Perel Group Oy Paino: Teroprint Oy/Mikkeli Finn-ID uutiset ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 20. vuosikerta, painos 36.000 kpl 2 FINN-ID UUTISET
Tiedon takana -seminaari 6.11. Jyväskylä 7.11. Oulu 8.11. Vaasa Lue lisää s.15 ja ilmoittaudu heti! Uusilta nettisivuiltamme löydät tietoa niin toimiala- kuin tuote- ratkaisuistamme sekä avun lukuisiin teknisiin kysymyksiin. Käy tutustumassa: www.finn-id.fi Kasvavan Finn-ID:n nimitysuutisille varattiin kokonainen sivu! Tutustu uusiin työntekijöihimme sivulla 12! Tässä numerossa Suomen suurimmassa vientisatamassa konttien varastointipalvelu pelaa 24h/vrk, Container-Depot Ltd Oy... 4 5 Suomen Puolustusvoimat yhtenäisti koko organisaation varastointilogistiikan SAP:lla... 6 Espoon kaupungin pysäköinninvalvontaratkaisu vähensi 1/3 miestyövuodella monotonisia rutiineja... 7 Enemmän sisältöä elämyksiin, Hoksopoli... 8 Peikolla saldojen oikeellisuus on toimivan tuotannon peruslähtökohta... 9 Lainapeitteen vuokraus- ja huoltotiedonkeruuratkaisu tehosti päivittäistä tiedonkulkua yli maan rajojen... 10 Tammer-Tukku nopeutti tavaroiden hyllytyksen parista päivästä pariin tuntiin... 11 Nimitysuutiset... 12 Finn-ID messuilla... 12 Teknologia... 13 Uutuudet 14 Tiedon takana -seminaarikiertue... 15 Pyydä lisätietoja... 16 Peikko Group, s. 9 Container-Depot Ltd Oy, s. 4 5 Hoksopoli, s. 8 FINN-ID UUTISET 3
KULJETUS JA VARASTOINTIPALVELUT Suomen suurimmassa vientisatamassa konttien varastointipalvelu pelaa 24h/vrk Container-Depot Ltd Oy tarjoaa asiakkailleen täydet konttiterminaalipalvelut aina konttien varastoinnista niiden vahinkotarkastuksiin ja korjauksiin. Yhtiön ylpeys, Kotkan Mussalon yksikkö varastoi tyhjiä kontteja 4,5 hehtaarin alueella. Terminaalin läpi kiertää vuosittain noin 110 000 konttia. Työkoneet eli kurottajat, nosturit ja sivustatarttujat tekevät siis kuukausittain noin 10 000 nostoa rekan lavoilta ja rahtialuksista. Kasvava liikennemäärä saneli sen, että noin puolitoista vuotta sitten Kotkaan hankittiin satamaratkaisu, jonka ansiosta päästiin eroon toimintaa hidastavista työvaiheista ja annettiin henkilökunnalle työkalut ympärivuorokautiseen palveluun. Lars Kullberg tietää, että nosturin kyydistä satama-alueen näkee lähes yhdellä silmäyksellä. (Kuva Helsingistä) pystyvät hallinnoimaan rekkajonoa sisään ja ulos itsenäisesti työkoneesta käsin, joten palvelu pelaa 24h/vrk ympäri vuoden, niin öisin kuin viikonloppuisin. Luotettava, käyttövarma ja motivoiva Projektin alussa kutsuin Finn-ID:n kartoituskierrokselle ja niinpä ajelimme Kotkan satamassa ympyrää kokonaiskuvan saamiseksi, Kullberg muistelee. Ja paljon voi kehua, Gertsch toteaa kollegalleen kehitystyön tuloksesta. Työkoneiden ul- Container-Depot varastoi tyhjiä kontteja Kotkan lisäksi Helsingissä, Haminassa ja Pietarissa. Vastaanotetut kontit lasketaan työkoneella alas rekan lavalta, tarkistetaan, puhdistetaan ja tarvittaessa korjataan. Tarkastaja luokittelee kontin oikeaan kasaan sen kunnon, koon ja tyypin perusteella. Container-Depotin Helsingin sataman operatiiviselta päälliköltä Kyösti Heinoselta opin, että suurin osa maailmalla liikkuvista konteista on kolmea tyyppiä: normaalikorkuiset 20- ja 40-jalkaiset sekä jumbokorkuinen 40-jalkainen (20 jalkaa = 6m, 40 jalkaa = 12 m). Onko kontissa sitten esimerkiksi rättikatto, rättisivuseinä tai soveltuuko se kylmän vai kuuman tavaran kuljetukseen, paperilastaukseen tai vaikkapa Australian ötökkävapaaseen liikenteeseen, on oma tarinansa; erilaisia konttityyppejä kokovariaatioineen kertyy lähemmäs viisisataa. Ei odottelua, jonottelua eikä turhaa juoksentelua Aikaisemmin tavaraa palauttava tai noutava rekka ilmoittautui pääportilla liikenteenhoitajalle, joka toimistotöiden ja puhelimeen vastaamisen ohessa kirjasi konttityypin järjestelmään, ilmoitti varastoalueella kiertävälle työkoneen hoitajalle ra- diopuhelimella millainen kontti on kyseessä ja mitä sille pitää tehdä, kertoo Container-Depotin it manager Lars Kullberg. Monesti ongelmana oli se, että liikenteenhoitajalla saattoi olla vaikkapa puhelu kesken, ja rekat joutuivat odottelemaan portilla. Liikenne ei sujunut niin jouhevasti, kuin sen olisi pitänyt. Käytännössä lähes kaikki järjestelmään kirjattava tieto kentältä ilmoitettiin toimistolle radiopuhelimella, hän jatkaa. Finn-ID:n toimittaman ratkaisun myötä Kotkan sataman työkoneisiin asennettiin uudet trukkipäätteet (Trux 600 ja 700). Kun rekka nyt saapuu portille, konttityyppi kirjataan sisään järjestelmään ja auto ajaa varastoalueelle. Tieto tehtävästä toimenpiteestä on välittömästi työkoneen hoitajan ruudulla. Suurin hyöty on se, että radiopuhelimista on päästy eroon. Kahdessa vuorossa toimivan liikenteenhoidon resursseja vapautuu huomattavasti, kun nosturin tai kurottajan kuljettaja saa tiedot suoraan päätteelleen ja voi tehdä tarvittavat kunto- ja tyyppikirjaukset omalta koneeltaan, luovuttaa tai vastaanottaa kontin ja tiedot siirtyvät reaaliajassa järjestelmään. Turha juoksentelu työkoneelta toimistolle jäi pois, kertoo Kotkan sataman terminaalijohtaja Kaj Gertsch. Päätteissä pyörivän sovelluksen avulla kuljettajat 4 FINN-ID UUTISET
Päätteissä pyörivän sovelluksen avulla kuljettajat pystyvät hallinnoimaan rekkajonoa sisään ja ulos itsenäisesti työkoneesta käsin, joten palvelu pelaa 24h/vrk ympäri vuoden, niin öisin kuin viikonloppuisin. koilmassa palvelevat päätteet kestävät niin kylmää säätä kuin auringon paahdetta, ja niin pölyä kuin vesisadetta. Nyt laitteet pysyvät verkossa ja lisäksi ohjelma on helppokäyttöinen. Ymmärrettävää lienee myös henkilökunnan työmotivaation huomattava parannus, hän jatkaa. Suunnitelmissa siintää ratkaisun kopioiminen myös muihin satamiin. Yksi uusi hanke, jossa päätteet tullaan todennäköisesti ottamaan käyttöön, on Pietarin kehätien varteen nouseva logistiikkapuisto, Kullberg valottaa. Toimivat laitteet, katkeamaton verkko ja reaaliaikaisuus mahdollistavat itsenäisen työskentelyn, ylimääräisten työvaiheiden poistumisen ja sujuvan toiminnan niin varastoalueella kuin rekkaliikenteessä, erittäin tyytyväinen terminaalijohtaja kertoo. On todella vaikea nähdä sellainen tilanne, ettei tämä ratkaisu olisi käytössä. Radiopuhelinmaailmaan ei ole enää paluuta, Gertsch toteaa. Kysy lisää: Janne Pyrrö, p. (09) 3510 1331 Suurin hyöty on vaiennut radiopuhelinliikenne. Työkoneiden kuljettajat pystyvät itsenäiseen työhön reaaliaikaisten päätteiden avulla. FINN-ID UUTISET 5
JULKINEN SEKTORI Suomen Puolustusvoimat yhtenäisti koko organisaation varastointilogistiikan SAP:lla Puolustusvoimien mitä moninaisimpia viivakoodisovelluksia käsittävää materiaalinhallintoa virtaviivaistettiin toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon myötä. Finn-ID:n toimittama viivakooditoiminnallisuus tuli osaksi SAP:n materiaaliprosesseja. SAP:n materiaalinhallintaratkaisun avulla Puolustusvoimat yhtenäisti prosessit kaikissa maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalihallinnon yksiköissään. Laitetoimitusten osalta Puolustusvoimat solmi puitesopimuksen Finn-ID:n kanssa. Syksyllä 2003 pilotoidun tiedonkeruu-tulostuspaketin käyttöönotto on laajentunut Puolustusvoimissa vuosi vuodelta hyvien kokemusten myötä. Suomen Puolustusvoimien Materiaalilaitos on Pääesikunnan alainen sotilaslaitos, joka vastaa maavoimien sekä muiden puolustushaarojen yhteisestä sotavarustuksesta koko sen teknisen elinjakson ajan. Materiaalin elinjakson hoitoon kuuluu tuotekehitystä, hankintaa, ohjeistusta, korjaus- ja huoltotoimintaa, varastonpitoa ja materiaalipalvelua sekä materiaalin käytöstä poistamista. Laitos koostuu 13 varikosta, Elektroniikka- ja Koeampumalaitoksesta ja se työllistää 2300 henkilöä, mikä vastaa jopa 1/7 koko Puolustusvoimien henkilökunnasta. Suomen suurin julkisen sektorin SAP-käyttäjä luottaa auto- maattiseen tunnistukseen Viisi vuotta sitten Puolustusvoimat siirtyi lukuisten toiminnanohjausjärjestelmien tantereelta SAP-maailmaan. Vuosi aikaisemmin työpöydälle oli nostettu kysymys viivakoodin hyödyntämisestä koko organisaation materiaalihallinnassa, sektorijohtaja Pekka Oksman alustaa projektin lähtökohtia. Puolustusvoimat tekevät nyt kaikki hankintansa aina panssarivaunujen varaosista sissimuonaan SAP:in kautta, joten prosessiin kuului myös noin 600 000:en tuotenimikkeen yhtenäistäminen kaikissa puolustushaarojen yksiköissä, panssariprikaatin materiaalipäällikkö Petri Salama jatkaa. SAP:in ja Finn-ID:n toimittaman viivakooditoiminnallisuuden myötä koko valtavan organisaation toimintalogiikka yhtenäistyi materiaalihallinnon tiettyjen prosessien osalta. Mm. joukko-osastojen kouluttajat koulutetaan keskitetysti opastamaan ratkaisun käytössä. Ratkaisun tiimoilta on järjestetty muutama infotilaisuus, mutta joukot ovat itse hyvin kiinnostuneita ratkaisusta, ja vierailevat hyvinkin kaukaa toinen toistensa osastoissa tutustumassa erilaisiin sovelluksiin, Oksman kertoo. Tällä hetkellä viivakoodiratkaisua käytetään niin tavaran jakelussa, kunnossapitovarastoissa kuin varusmiesten ja henkilökunnan materiaalilainauksissa. Nimikkeet ja niiden paikat merkitään viivakooditunnistein ja materiaalinhallinta tapahtuu tiedonkeruupäättein. Varastokortteja ja käsintehtyjä tositteita ei siis enää tarvita, Salama kertoo. Toiminta sujuvaksi, virheet pois ja parempi työ- motivaatio Automaattisen tunnistuksen hyödyntämiskohteista saadaan jatkuvasti uusia ideoita, joista parhaat tulevat käyttäjiltä. Maa-, meri- ja ilmavoimien viivakooditoiminnallisuuden pääkäyttäjistä ja materiaalihallinnon asiantuntijoista koottu työryhmä käy säännöllisesti läpi joukko-osastoistoista tulevat kehitystoiveet. Hienosäätö on jatkuvaa ja toteutusasteelle pääsevät ne, jotka palvelevat koko organisaatiota, kertovat Pekka Malminen maavoimista ja Jyrki Rantala ilmavoimista. Materiaalinhallintaratkaisun hyödyt on sen laajenemisen myötä havaittavissa koko organisaatiossa entistä selkeämmin. Käyttäjää opastava ratkaisu on vähentänyt erityisesti käsinkirjoitettujen lappujen tulkintaongelmista johtuvia virheitä ja näin ollen myös virheiden selvittämiseen kuluvan aikaa Puolustusvoimien prosesseissa. Muun muassa lainaustoiminta tapahtuu nopeasti ja yksinkertaisesti, koska näppäily ja näppäilyvirheet jäävät pois. Materiaaliliikenteen raportointi onnistuu laajemmin ja lainaushistoriaa pystytään selaamaan eri tavalla. Inventointi, joka muuten Puolustusvoimissa tunnetaan nimellä laskenta, on koettu ratkaisun avulla mielekkäämmäksi tehtäväksi, Salama tykittää ratkaisun hyötyjä kuin konekivääri. Kysy lisää: Janne Pyrrö, p. (09) 3510 1331 Automaattisen tunnistuksen hyödyntämiskohteista saadaan jatkuvasti uusia ideoita, joista parhaat tulevat käyttäjiltä. 6 FINN-ID UUTISET Kuvat: Puolustusvoimat
JULKINEN SEKTORI Espoon kaupungin pysäköinninvalvontaratkaisu vähensi 1/3 miestyövuodella monotonisia rutiineja Espoossa jaetaan vuosittain noin 40 000 pysäköintivirhemaksua. Ennen näistä jokaisesta kirjoitettiin lomakkeelle rekisterinumero, ajoneuvon tyyppi, merkki ja väri sekä sakkojen syy ja sitten nämä vielä naputeltiin lapuilta tietojärjestelmään. Jossain vaiheessa heräsi ajatus, että voisiko virhemaksut tallentaa jo kentällä sähköiseen muotoon, Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnan päällikkö Kimmo Sarekoski alustaa. Finn-ID:n yhteydenotto sattui juuri sopivaan aikaan ja tänä päivänä Espoo säästää toimistorutiineja 500 työtunnin verran vuodessa. Kun tiedot ovat valmiit, tulostin tulostaa tiedoista tarran maksukehotuksen päälle asiakkaan tuulilasiin jätettäväksi. Samat tiedot tallentuvat päätteeseen, josta ne päivän päätteeksi puretaan telakan kautta Helga-järjestelmään. Ideaalitilanteessa, jossa kaikilla tarkastajillamme on ratkaisu käytössään, toimistoväen kuormitus tallennuksen osalta poistuu kokonaan, Sarekoski visioi. Hyvästi tahriintuva muste, kylmät kädet ja puutteelliset tiedot Kevättalvella 2005 Espoon kaupunki ja Finn-ID toteuttivat pilotin, jossa testattiin mm. laitteiden sääolosuhteiden ja iskujen kestävyys sekä käytettävyys tietojen tallennusominaisuuksien ja valokuvauksen osalta. Finn-ID toimitti Dolphin 7900 - tiedonkeruupäätteen ja Toshiban tarratulostimen (B-SP2D) koekäyttöön ja rakensi Helga-järjestelmään yhteensopivan ohjelman. Toimiva kokonaisuus otettiin käyttöön sellaisenaan ja tällä hetkellä Espoon kaupungin yhdeksästä pysäköinnintarkastajasta viisi on saanut oman nykyaikaisen työvälineistönsä. Toimistotyöntekijöiden kuormitus minimiin helppokäyttöisen ratkaisun avulla Pysäköinnintarkastaja Milla Fagerström demonstroi selkeästi ja vaihe vaiheelta, mutta todella nopeasti, miten pysäköintivirhemaksukehote syntyy: Tarkastajan matkaan kentälle lähtevät puolen litran maitopurkkia pienempi kannettava tulostin, päätelaite sekä nippu maksukehotuslomakkeita. Lomakkeesta luetaan viivakoodilla asianumero, valitaan ajoneuvo merkki- ja väritietoineen sekä naputellaan rekisterinumero. Päätteellä voidaan ilmoittaa autoilijalle maksimissaan kaksi virhemaksun syytä. Päätteessä on myös kamera, joka palvelee erityisesti epäselvissä tilanteissa. Fagerströmiltä ei tarvitse pysäköinninvalvontaratkaisun etuja kaivella. Pääte on työskentelyssä ykkönen. Oli vesisade tai paukkuva pakkanen, niin tässä ratkaisussa ei muste lopu tai teksti tahriinnu paperille. Kädet pysyvät lämpiminä ja terveinä, kun ei tarvitse taiteilla kirjaimia lomakkeelle hankalassa asennossa, Fagerström listaa tyytyväisen käyttäjän kokemuksia. Ratkaisulla on Sarekosken mukaan positiivinen vaikutus myös motivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Satoi tai paistoi, tiedot saadaan järjestelmään aiempaa merkittävästi nopeammin, tarkemmin ja käyttäjäystävällisemmin. Laitteen käyttö on tarkoituksella hieman hitaampaa kuin lapun täyttö. Lomakkeen täyttäminen mahdollistaa hutaistujen ja puutteellisten tietojen jättämisen, puhumattakaan mitä ongelmia tallennusvaiheessa aiheutuu väärin tulkitusta kirjoituksesta. Pysäköinninvalvontaratkaisu sen sijaan ei anna tehdä virheitä, Sarekoski kertoo ja jatkaa, että myös viidakkorumpu on soinut: Useat kaupungit ovat ottaneet meihin yhteyttä ja halunneet tutustua tähän ratkaisuun, josta emme luovu koskaan. Ja minä varsinkaan en tästä luovu, hymyilevä Fagerström ilmoittaa painokkaasti. Kysy lisää: Juha Partanen p. (09) 3510 1412 FINN-ID UUTISET 7
JULKINEN SEKTORI Enemmän sisältöä elämyksiin Kuopion Matkailupalvelu Oy:n kehittämispäällikkö Sami Simonen esittelee kesäkuun puolivälissä avatun Hoksopolin tieteentekijöiden, kuten Marco-Mobile Nokialaisen, Bengt Åke Turbulenssin ja Kaali-Leon omalaatuisia keksintöjä. Välillä mies pyöräyttää pyöreässä häkissä loikoilevaa noppaa ja matkamme jatkuu eteenpäin kohti seuraavaa tehtävää. (Joko mietit, mitä ihmettä tämä juttu tekee Finn-ID uutisissa?) Kuopion Rauhanlahdessa sijaitseva Hoksopoli on maailman ainoa perhepelipuisto, jossa ihmiset toimivat pelinappuloina. 4,5 hehtaarin puisto toimii pelilautana ja alueelta löytyy seitsemän erilaista pistettä, joissa pelaajan tulee suorittaa tarkkuutta ja hoksaamista vaativia tehtäviä. Portilla käteen kietaistaan ranneke, jossa olevan 2D-koodin sisältämän tunnistetiedon takaa löytyvät pelaajan nimi, pelikieli (suomi, englanti, saksa tai venäjä) ja pelin vaikeustaso. Pelaaja tunnistautuu pelipaikalla lukemalla rannekkeen kiintein lukijoin varustetussa pisteessä ja naputtelee vastaukset tietokoneen ruudulla näkyviin kiperiin kysymyksiin. Vastaukset rekisteröityvät tietokoneelle ja pisteiden lasku perustuu sumeaan logiikkaan, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa vastausajan ja oikeiden vastausten optimointia, ohjelmiston toteuttaneen Mindcom Oy:n toimitusjohtaja Juha Lång kertoo. Lång ja Simonen löysivät yhteisen sävelen Hoksopolin Kommunikaattorissa. Toisen vaiheen laajennus tietää lisää sisällön ideointia, ohjelmointityötä sekä lukijoiden ja tarrojen menekkiä. Nopea toteutus osaajien ja sitoutumisen avulla Halusimme Kuopioon jotain, mitä perheet voisivat tehdä yhdessä. Vain 10 kuukautta sitten meillä oli valmiina Fantasiarakenne Oy:n luoma mielikuvitusrikas tarina Hoksopolin tiedemiesmaailmasta, jonka ympärille peli ideoitiin, Simonen kertoo. Sen jälkeen alkoi aikataulultaan tiukka urakka rakenteiden, vempaimien ja ohjelmiston toteuttamisen parissa. Onneksi löytyi oikeat henkilöt mukaan tähän intensiiviseen projektiin, tyytyväinen kehityspäällikkö jatkaa. Tunnistustekniikan onnistumisesta vastannut Finn-ID tuli mukaan Långin yhteydenoton johdosta, sillä yhteistyötä oli tehty jo aiemmin. Näin lyhyessä ajassa projektin toteutus ei olisi onnistunut ilman osaavia ja sitoutuneita yhteistyökumppaneita, Simonen kiittelee. Tämä täyttää hyvin onnistuneen projektin tunnusmerkistön, Lång vahvistaa. Automaattinen tunnistus mahdollistaa uudistuvan peli- sisällön hyödyntämisen Aluksi suunnittelimme RFID:n hyödyntämistä pelaajien tunnistuksessa, mutta lukupisteen kapasiteetti olisi ollut kovilla, kun kymmenen pelaajaa saapuu samanaikaisesti pelipisteelle, Lång toteaa. 2Dkoodit näyttävät hyvältä ja niihin mahtuu paljon tietoa. Automaattisen tunnistuksen avulla peliä myös voidaan ohjata niin, että pelaajat sijoittuvat tasaisesti eri pelipisteisiin eikä ruuhkia pääse syntymään, ohjelmistokonkari jatkaa. Tunnistetarra kestää myös vettä eli peliä ei tarvitse keskeyttää vaikka sade pääsisi yllättämään, Simonen huomauttaa. Tässä pelissä ei kuljeta orjallisesti ensimmäiseltä rastilta toiselle ja tehdä reikää pahvikorttiin, kun tehtävä on suoritettu, Simonen tyrmää perinteiset ( tylsät ) tavat toimia. Pelin sisältöä voidaan ohjelmoida lisää ja muokata tarvittaessa vaikka polttariporukalle sopivaksi, se tekee tästä hommasta todella mielenkiintoisen niin kävijälle kuin meille sisällön ideoijillekin, innostunut mies jatkaa ja paljastaa, että kuluvalla viikolla Hoksopolissa päästään hieromaan aivonystyröitä myös vaikeamman tasoisen pelin parissa. Tunnistustekniikan ansiosta pelaaja pääsee myös tarkistamaan oman suorituksensa kahvion tulostaululta, jossa näkyvät päivän aikana käyneiden sekä kaikkien aikojen parhaat pisteet. Kysy lisää: Tapio Orava p. (09) 3510 1330 Pelaajan tunnistus tapahtuu viemällä ranneke tietokoneruudun alapuolella olevaan aukkoon, johon on asennettu kiinteä lukija. 8 FINN-ID UUTISET
TEOLLISUUS Peikolla saldojen oikeellisuus on toimivan tuotannon peruslähtökohta Hauskan niminen konserni tuottaa vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja teräsrakenteisia liitoksia ja tukirakenteita rakennusteollisuudelle. 42-vuotiaan Peikon rautaisten pajojen tuotteita eivät asukkaat itse näe, sillä ne valetaan betonin sisään. Lahtelaisyhtiön kuudelle tehtaalle saapuva teräs taipuu tuotantolinjoilla mm. raudoitusverkoiksi, pilarikengiksi ja teräsliittopalkeiksi. Tuotannon kovan kasvuvauhdin vuoksi yritys siirtyi uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, Axaptaan. Axapta hoitaakin hommansa tunnollisesti pilkuntarkasti saldotietoihin luottaen. Tehokkaasti toimivan tuotannon kannalta välttämättömän saldojen luotettavuuden takana on puolestaan automaattinen tunnistus. Voimakkaasti kasvava ja laajeneva kotimainen perheyritys Peikko Group vaihtaa tänä vuonna 85 MEUR ja toimii 16 maassa, joista tuotantolaitokset löytyvät Suomen lisäksi Saksasta, Slovakiasta ja Liettuasta. Lopputuotteita, niin vakiotuotteita kuin asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä, on tuhansia. Kun mukaan lasketaan myös puolivalmiit ja materiaalit, nimikemäärä nousee kymmeneen tuhanteen. Kun materiaalivirrat kasvavat vuosi vuodelta, on tiedettävä missä tuotteet milloinkin menevät. Talousintegroitu tuotannonohjaaja ja materiaalivirtojen vartija Alkuvuoden ensimmäisen kvartaalin kokonaiskasvu oli noin 50 %. Ohjelmistojen kautta sekä prosesseja viilaamalla saadaan aikaan tuottavuutta, palaverien välillä pihan poikki kiitävä talousjohtaja Esa Rusila kertoo. Toiminnanohjausjärjestelmien määrittelyyn syventynyt tuotantopäällikkö Heikki Kultanen jatkaa aiheesta kertomalla, että vuosi sitten uusittu toiminnanohjausjärjestelmä mm. estää lähettämästä tavaraa eteenpäin, jos saldot näyttävät nollaa tai miinusta. Jos saldot taas ovat korkealla, järjestelmä ei anna impulssia tuotantoa varten. Jospa siis kyseisen tuotteen tilanne huitelisikin todellisuudessa hälytysrajolla, olisi soppa valmiina. Toiminnanohjausjärjestelmän vuoksi saldojen on aivan pakko olla jatkuvasti oikein, Kultanen painottaa. Aikaisemmin inventointeja tehtiin muutaman kerran vuodessa. Saldot heittelivät, sillä päivityksessä oli viiveitä, tuotannonohjaajat Jouni Ala-Tuuhonen ja Henri Himanen kertovat. Nyt tuotteet ja niiden paikat merkitään Codesoft-ohjelmal- la suunnitelluin viivakooditarroin ja tulostuksenhallinnassa auttaa Sentinel, joka mahdollistaa myös erilaisten lomakkeiden tekemisen. Langaton verkko kattaa pihan sekä tehdashallit ja käsipäätteissä (Dolphin 9500) pyörii Finn-ID:n Axaptaan liittämä tuotannon- ja varaston tiedonkeruusovellus, joiden ansiosta inventointi on jatkuvaa ja reaaliaikaista. Raaka-aineiden ja puolivalmiiden materiaalien toimittaminen lopputuotteen kokoonpanopisteelle tapahtuu trukein, joiden päätteissä tulee myös palvelemaan Axaptaan integroitu ohjelma, Kultanen luettelee. Ratkaisu mahdollistaa mm. ostotilauksen vastaanoton kuittauksen, inventoinnin ja varastosiirrot, kertovat Ala- Tuuhonen (vas.), Himanen ja Kultanen. dyntää valmistuksen seuraavassa vaiheessa tunnistettavuuden säilyttämiseksi. Erätieto seuraisi myös asiakkaalle lähtevissä lopputuotteissa, jolloin jäljitettävyys parantuisi. Kun Axapta otetaan käyttöön ulkomaisissa tehtaissa, myös tuotannon- ja varastotiedonkeruuratkaisua päästään hyödyntämään Peikon kaikissa valmistusyksiköissä. Sovellukseen on nimittäin mahdollista tehdä kielikonversiot työntekijöiden omalla kielellä. Työvaiheseurantaa ja laajennussuunnitelmia Uusi ratkaisu mahdollistaa tulevaisuudessa myös tuotettujen tavaramäärien, kulutettujen työtuntien ja virheiden määrien raportoinnin. Ideana on, että puolivalmiiden nimikkeiden tuotantoerät merkitään viivakooditarroin ja tätä tietoa voidaan hyö- Kysy lisää: Sami Suokas, p. (09) 3510 1343 FINN-ID UUTISET 9
KAUPPA JA PALVELUT Lainapeitteen vuokraus- ja huoltotiedonkeruuratkaisu tehosti päivittäistä tiedonkulkua yli maan rajojen Lainapeite Oy on johtava suojaamiseen liittyvien palveluiden ja ratkaisujen tarjoaja. Lainapeitteen teltat suojaavat tuulelta, tuiskulta, sateelta ja auringolta niin torikansaa markkinoilla kuin juhlavieraita yritystapahtumissa. Yhtiön vuokraamat valtavat PVC-hallit palvelevat mm. teollisuuden tuotanto-, kone- tai varastotiloina ja aukeavat tarvittaessa vaikkapa ratsastusmaneeseiksi. Suurin osa liikevaihdosta kertyy kuitenkin vuokrapeitteistä ja sääsuojista. Yrityksen tuorein tuoteuutuus ovat sahatavarahuput. Pressujen huolto jokaisen käyttökerran jälkeen lisää niiden käyttöikää, ja niinpä liikenne Virossa sijaitsevaan huoltoyksikköön on hyvin aktiivista. Peitelogistiikan ja eri huoltovaiheiden rekisteröinnistä huolehtii vuokraus- ja huoltotiedonkeruuratkaisu, joka on koko vuokraamotoiminnan tukiranka. Tapahtumakirjaukset järjestelmään langattomasti lahden joka suunnalta Suomessa 51 vuotta sitten perustettu Lainapeite kuuluu Nordic Shelter Solutions -konserniin, jolla on toimintaa kaikissa pohjoismaissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Lainapeite palvelee koko Pohjois-Euroopan alueella tarjoten ratkaisut kaikkeen mahdolliseen suojaukseen. Suomessa Lainapeitteellä on 200 vuokrapistettä ympäri maan. Vuokraus ja päävarasto sijaitsevat Espoossa. Suurin liiketoiminta-alueemme on suojapeitteiden vuokraus ja tyypillisin asiakas tulee rakennusteollisuudesta, kertoo Juha Halme. Erikoisin muistamani tarkoitus, johon pressua on vuokrattu, lienee messuille rakennettu vesiallas, mies mietiskelee. Juha Halme (oik.) ja Janek Zukovits luottavat suojapeitteiden vuokraus- ja huoltotiedonkeruuratkaisuun kaikessa toiminnassaan. Numeroitu metallitunniste kestää Lainapeite vuokraa 15 54 neliömetrin kokoisia suojapeitteitä vauhdikkaasti. Viikossa Espoon päävaraston läpi kiertää 700 1500 peitettä, jotka on yksilöity kovaa käyttöä kestävällä numeroidulla metallilaatalla. Osa pressuista on merkitty metallilaatan lisäksi myös viivakooditunnisteella. Asiakkaalta palautuva multainen, rakennuspölyinen tai betonin kuluttama vuokrapeite kirjataan reaaliaikaisen tiedonkeruupäätteen (Dolphin 9500) ja Finn-ID:n rakentaman pc/käsipääte-sovelluksen avulla saapuneeksi järjestelmään. Seuraavaksi peite siirretään Eestin häkkiin, jossa pressut niputetaan siistiksi paketiksi huoltolavalle. Viroon matkaavalle huoltolavalle mahtuu tuotteen koosta riippuen 20 25 peitettä ja lavoja rekkaan puolestaan 20 28. Myös Ruotsissa toimiva vuokrauspiste toimittaa peitteet Viroon huollettavaksi samaa ratkaisua käyttäen. Kysy lisää: Mikko Keränen, p. (09) 3510 1320 Virossa vastaanotetut peitteet pestään ja asetellaan valopöydälle vauriotarkastusta sekä mahdollista korjausta varten. Puhtaat ja huolletut peitteet laatuluokitellaan ja kääritään lavalle Suomeen palautettavaksi. Koko prosessin aikana tehdään yhteensä 8-10 tapahtumakirjausta järjestelmään. Muun muassa näissä kaikissa edellä mainituissa tapahtumissa käytetään päätettä, it-päällikkö Janek Zukovits kertoo. Kerätty tieto siirretään vaivattomasti järjestelmään langattoman verkon välityksellä niin Suomessa, Virossa kuin Ruotsissa. Finn-ID:n tekemä pc-sovellus mahdollistaa myös rahtikirjojen tulostuksen Suo- men ja Viron välillä, joten tiedämme missä peitteet milloinkin ovat menossa, Halme jatkaa. Uuden ratkaisun myötä tiedonkulku on selkeästi parantunut. Erittäin toimiva ratkaisu, Halme ja Zukovits toteavat kuin yhdestä suusta. Ratkaisu on meille välttämätön. Koko toimintamme nojaa siihen, Halme kertoo ja viittaa Zukovitsin mainitsemaan tapahtumakirjausten määrään. Jos laitteet eivät toimisi, oma pihamme olisi todellakin peitelty sadoilla lainapeitteillä parissa päivässä. Katastrofi olisi valmis, kun pressuja ei voisi lähettää huoltoon eikä asiakkaille. Emme yksinkertaisesti voisi toimia ilman vuokraus- ja huoltotiedonkeruuratkaisuamme, Halme summaa. 10 FINN-ID UUTISET
KAUPPA JA PALVELUT Tammer-Tukku nopeutti tavaroiden hyllytyksen parista päivästä pariin tuntiin Hyvät tilat ja automaattiseen tunnistukseen perustuva tekniikka veivät varastomme toimintaa valovuodella eteenpäin, Tammer-Tukku Oy:n keskusvaraston esimies Juha Hurme kiteyttää heti haastattelun alkuun. Kaksi vuotta sitten kohonneen 20 000 neliömetrisen varaston pihalle saapuu päivittäin parisenkymmentä rekkaa. 500 lavallista tavaraa järjestyy muutamassa tunnissa oikeille paikoilleen 50 000 kuution varastohalliin, josta ne ovat reaaliaikaisen ratkaisun ansiosta lähetettävissä välittömästi eteenpäin asiakkaille. 1954 perustettu tamperelainen Tammer- Tukku on yksi Suomen johtavista maahantuonti- ja tukkuliikkeistä, joka jakaa nonfood tuotteita, kuten sisutus-, talous-, puutarha- ja lahjatavaroita halpahalleihin, keskusliikkeille sekä yksittäisille tavarataloille. Yrityksen kovan kasvun johdosta tukun Tampereella sijaitsevat varastotilat jäivät 1990 2000 luvuilla liian pieniksi, joten yritys päätti keskittää ne kaikki yhden katon alle. Ideaalivarasto omiin prosesseihin sopivaksi Sopiva tontti löytyi Hämeenlinnasta ja Tammer-Tukulle avautui ihannetilanne rakennuttaa uusi keskusvarasto oman sisäisen logistiikan pohjalta. Hankin hurjasti tietoa suunnittelun tueksi ja osallistuin mm. Tiedon takana -seminaariin teknisen tiedon hankkimiseksi, Hurme kertoo. Täsmällisyyttä, ryhdikkyyttä ja ennen kaikkea nopeutta varaston toimintaan saatiin langattoman verkon sekä nykyaikaisten laitepäivitysten avuin. Asiakasymmärrys lisää luottamusta Saldotietojen oikeellisuus ja erityisesti reaaliaikaisuus ovat tehokkaasti kiertävän varaston elinehto. Langattoman verkon toimintaa varten Finn-ID teki kuuluvuuskartoituksen, joka paljasti katvealueet ja auttoi meitä verkon asennuksessa. Toimiva verkko rakentui siis mukavasti yhteistyössä. Miksipä tuhlata aikaa ja energiaa hommaan, jonka joku toinen tekee kerralla kuntoon, Hurme kysyy. Finn-ID ymmärtää meidän bisneksemme ja tarpeemme. Ongelmaamme tartuttiin heti kaksin käsin, joten on turvallinen olo asioiden järjestymisen suhteen, Hurme tuumii. Tehokkaalla hyllytysratkaisulla raha nopeammin käyttöön Finn-ID tuli Tammer-Tukulle tutuksi viisi vuotta sitten, jolloin varastonohjausjärjestelmään liitettiin käsitietokoneet (Dolphin 7400 ja 9500) hyllytystä varten sekä tuotteiden siirtämiseen reservipaikoilta keräilypaikoille. Oikealle paikalle meno tarkistetaan viivakooditunnistein sekä tuotekuvin. Automaattiseen tunnistukseen perustuva ratkaisu vähentää virheitä ja helpottaa erityisesti ulkomaalaissyntyisen henkilöstön työntekoa, Hurme kiittelee. Asiakkaalle lähtevä väärä tavara maksaa meille kymmeniä euroja per rivi. Myöhästyvä kampanjatuote sen sijaan maksaa asiakkaallemme todennäköisesti vielä enemmän. Tämä on selkeä, helppokäyttöinen, toimintavarma ratkaisu. Jos Truxit lähtisivät varastosta, niin sitten lähtisin minäkin, Seppo Hukkila uhosi. Vuosi sitten hyllytyskoneissa olevat kiinteät työasemat päivitettiin. Saapuvan tavaran hyllytys ja siirto reservipaikoilta keruupaikoille tapahtuu oikein ja nopeasti Åkerströmsin trukkipäätteiden avulla. Langattoman verkon ansiosta lähettämön työntekijät saavat heti tiedon siitä, milloin tuotteet ovat hyllyssä ja keräiltävissä asiakkaalle. Rahathan ovat kiinni tuotteissa juuri niin kauan kuin ne seisovat pihassa, Hurme perustelee painetta tuotteiden kiertonopeuden parantamiselle. Kysy lisää: Kai Lindfors, p. (09) 3510 1321 FINN-ID UUTISET 11
NIMITYSUUTISIA Tänä keväänä Finn-ID:n kasvavaan joukkoon liittyi niin monta uutta työntekijää, että nimitysuutisille saatiin varata kokonainen sivu tilaa! Tällä hetkellä sinua palvelee jo 42 finn-id:läistä! Nimitykset Paperi- ja metsäteollisuuden myynnistä vastaava automaatioinsinööri Juha Nissilä liittyi finn-id:läisten kasvavaan joukkoon helmikuussa. Viime vuoden joulukuussa valmistunut Juha on kotoisin Kokkolasta ja asuu nykyisin Vantaalla. Juha harrastaa metsästystä ja kilpaammuntaa, josta hän juniorivuosinaan onnistui nappaamaan jopa SM-kultaa! Terveyskeskuksista vastaava logistiikkainsinööri Noora Salminen on julkisen sektorin tuorein vahvistus. Helsingissä asuva Noora liittyi joukkoomme maaliskuussa. Ennen Finn-ID:tä Noora työskenteli kuljetus- ja logistiikkatehtävissä, mm. lastin vahinkotarkastajana ja kolmansien maiden merituontiliikenteenhoitajana. Noora kuntoilee mm. punttisalin ja hiihdon parissa. Espoolainen diplomiinsinööri Markus Linja rekrytoitiin ohjelmistoosastollemme sovellusasiantuntijaksi huhtikuussa. RFID-tekniikan ohjelmistosuunnittelu, käyttöönotto ja koulutukset ovat Markukselle tuttuja juttuja aikaisemmista työtehtävistä. Jääkiekkoa parikymmentä vuotta pelannut Markus harrastaa lisäksi kuntosalilla käyntiä ja biljardia. Vantaalainen työteknikko Jari Nurmi aloitti tehtävät Finn-ID:n teknisessä tuessa huhtikuussa. Pitkän uran Finnairin navigointija autopilottijärjestelmään kuuluvien laitteiden huoltotehtävissä tehnyt Jari viettää vapaa-aikaansa perheen parissa, keilaillen ja pyöräillen. Myös kuvankäsittely, videoeditointi ja palstaviljely kuuluvat Jarin harrastuksiin. Keravalla asuva tietotekniikan insinööri Pasi Väisänen aloitti tehtävät Finn-ID:n ohjelmistoasiantuntijana maaliskuussa. Ennen Finn-ID:lle siirtymistään Pasi työskenteli pari vuotta reaaliaikaisten konenäkösovellusten kehitystehtävissä. Paljon pelaavan moottoripyöräilijän lajeihin kuuluvat mm. jääkiekko, salibandy, jalkapallo ja tennis. Lisäksi valokuvaus kuuluu Pasin harrastuksiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden myyntitiimimme vahvistui, kun tuotantotalouden insinööri Jyri Junnola aloitti tehtävät Finn-ID: llä toukokuussa. Edellinen työpaikka löytyy Nokialta, missä Jyri työskenteli projektinhallintatehtävissä. Espoolaismies viettää vapaa-aikansa veneilyn ja mäenlaskun parissa. Uusi pääsuunnittelijamme Pekka Tiainen liittyi joukkoomme kesäkuussa. Automaatiotekniikan insinööri on ohjelmoinnin rautainen ammattilainen: työkokemusta on kertynyt mm. tuotantolinjojen ohjelmointi- ja käyttöönottotehtävistä niin kotimaassa kuin muualla Euroopassa. Myös omaa yritystä pyörittänyt Pekka on toiminut myös pc-koodaajana Nokialla sekä projektipäällikkönä TietoEnatorilla. Vapaa-aika kuluu 40-luvun taloa kunnostellessa sekä perheen parissa. Elintarviketeollisuuden uusi yhteyshenkilö Kokenut asiakasryhmäpäällikkömme Janne Lappi otti kesäkuun alussa vastuulleen uuden toimialan. Rakennus- ja graafisen teollisuuden lisäksi Janne vastaa nyt myös elintarviketeollisuudesta. Jannen luotsaamaan tiimiin haetaan lisävahvistusta oletko sinä etsimämme henkilö? messuilla Tervetuloa Finn-ID:n osastolle keskustelemaan teidän liiketoimintaanne tehostavista ratkaisuista! Automaatio 2007, 4.-6.9.2007 Helsingin Messukeskus Finn-ID:n osasto 6a17 Puu & Bioenergia 2007 6.-8.9.2007 Jyväskylän Paviljonki Finn-ID:n osasto D-200 Alihankinta 2007, 26.-28.9.2007 Tampereen Messukeskus Finn-ID:n osasto C520 FinnSec 2007, 3.-5.10.2007 Helsingin Messukeskus Finn-ID:n osasto 6e52 PacTec 2007, 16.-18.10.2007 Helsingin Messukeskus Finn-ID:n osasto 6e16 12 FINN-ID UUTISET
TEKNOLODGIA RFID-käytettävyysselvitys Oletko miettinyt uuden aallon RFID-tekniikan käyttämistä? Voisiko RFID tehostaa liiketoimintaasi? Suunnitteletko logistisia prosesseja tehostavaa projektia, jossa käytettäisiin RFID-tekniikkaa? Investointipäätös helpottuu kun voit olla varma seuraavista asioista: Kuva: UPM Raflatac projekti on teknisesti toteutettavissa? millä varmistamme parhaan luotettavuuden liiketoiminnalle kriittisissä sovelluksissa? Ulkoista tekninen selvitys Finn-ID:n asiantuntijaorganisaatiolle! RFID-käytettävyysselvitys antaa realistiset jatkotiedot järjestelmän kehitykselle säästää virheinvestoinneilta sekä vapauttaa aikaa omaan ydinliiketoimintaan Käytännön kokemuksen kautta hankittu asiantuntijuus on ratkaisevassa asemassa RFID-projektin alkuvaiheessa. Perusteellinen raportti Lukuvarmuus. Finn-ID -asiantuntijan tekemässä RFID-käytettävyysselvityksessä testataan luentavarmuus siellä missä se pitää tehdä, eli aidoissa olosuhteissa. Tällöin lukijan, lukijan asetusten, mahdollisen RFID-tulostimen, antennivaihtoehtojen ja lukuisten tunnistevaihtoehtojen muodostama kokonaisuus optimoidaan käyttötarkoitusta parhaiten vastaavaksi. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen lukuvarmuus. Tunniste. Selvityksessä etsitään sovellukseen oikea tunniste ja tunnisteen paras asennuspaikka. Joskus RFID-käytettävyysselvitys voidaan tehdä myös Finn-ID:n tiloissa, mutta useimmiten oikea tieto saadaan vain siellä missä RFID-sovellusta aiotaan käyttää. Meiltä asiakas saa korkean tason ammattilaisen vastauksen siihen, soveltuuko RFID niihin käyttökohteisiin, joihin sitä on yrityksessänne suunniteltu. Selvityksen tuloksena voi myös olla se, ettei RFID sovellukaan prosesseihin asiakkaan suunnittelemalla tavalla. Silloin autamme asiakasta löytämään parhaan mahdollisen vaihtoehtoisen ratkaisun. Finn-ID:n ammattilaisten avulla voit aloittaa RFID-projektisi turvallisin mielin! Kysy lisää: Kari Hänninen, p. (09) 3510 1428 Huollon vinkki Tulostin meni paper jam -virhetilaan, mitä teen? Pika-apu usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy verkkosivuiltamme Miten tulostimen lämpöpää vaihdetaan? Miten saan testattua uuden viivakoodilukijani? Miten tiedonkeruupäätteen saa käyttökuntoon? Vastaukset muiden muassa näihin kysymyksiin löydät verkkosivuiltamme www.finn-id.fi kohdasta Tekninen tuki/ Huollon vinkit! Olemme keränneet sivuillemme ohjeita laitteiden käyttöönottoa ja vikatilojen korjaamista varten. Verkkosivujemme Huollon vinkeistä löydät vastaukset helposti ja loogisesti tuoteryhmittäin jaetuista osioista: tiedonkeruu, merkintä, luenta ja RFID. Näistä pääset käsiksi tuotekohtaisiin ohjeisiin. Perinteiseen tapaan jatkaa myös tämä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Finn-ID uutisten Huollon vinkki -palsta, jossa tekninen tukemme vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos tekninen tukemme on varattuna, kannattaa vierailla sivuillamme. Apu voi löytyä helpommin ja nopeammin kuin arvaatkaan! Puuttuuko Huollon vinkki -sivuiltamme vastaus oleelliseen kysymykseen? Anna sinä vinkki meille! Lähetä vinkkisi osoitteeseen: tekninen.tuki@finn-id.fi FINN-ID UUTISET 13
UUTUUDET Ratkaisu liikkuvaan tulostukseen! Sovellukset: Keruutarrat, kollimerkintä tai muu varastomerkintä jne. Kun haluatte tulostaa tarroja keruuvaunussa, trukissa tai muussa ajoneuvokäytössä ratkaisunne on DMX Compact4 Mobile RS 200 dbi. DMX Compact4 Mobile on suunniteltu asennettavaksi erityisesti trukkeihin ja ajoneuvoihin, koska sen tärinänkesto-ominaisuuksiin ja ajoneuvoasennuksen helppouteen on kiinnitetty erityistä huomiota tulostimen suunnitteluvaiheessa. Tarrojen leveys voi olla maksimissaan 104 mm. Tulostimen TCO-arvo (Total Cost of Ownership) eli elinkaarikustannus takaa omistajalleen markkinoiden parhaan mahdollisen rahallisen hyödyn. Kysy lisää Finn-IDn toimialavastuullisilta myyjiltä mihin sovelluksiin Compact4 Mobile on paras ratkaisu. Mobiililaitteiden ylläpitokustannukset kuriin SOTI MobiControl-etähallintajärjestelmällä Finn-ID uudistaa tarjontaansa MobiControl etähallintaohjelmistolla. Kokemuksemme mukaan helposti käytettävä etähallintajärjestelmä vähentää mobiililaitteiden ylläpitokustannuksia merkittävässä määrin. Osana yhtiömme perustavoitetta haluamme tarjota ratkaisuja, jotka aidosti parantavat asiakkaidemme kilpailukykyä ja toiminnan laatua pitkällä tähtäimellä. Tämän tavoitteen toteutumista tukee etähallintaohjelmisto, jonka avulla investointinne kokonaiskustannus jää mahdollisimman pieneksi ja tuottavuus vastaavasti paremmaksi. SOTI MobiControl korvaa aiemman etähallintatuotteemme. SOTI MobiControl -ohjelman avulla voit mm. pitää automaattisesti päivittyvää yksityiskohtaista laiterekisteriä, etähallita päätelaitteita, lähettää ja ajaa ohjelmapäivityksiä, lähettää pikaviestejä ja tallettaa näyttöruudun tapahtumia videotiedostoiksi. Kaikki tiedonsiirto on turvallista ja salattua automaattisesti, ilman eri toimenpiteitä. Kysy lisää: Kari Hänninen p. (09) 3510 1428 Anna koneen valvoa verkkoasi Miksi sälyttää itselleen ylläpitotyötä, jonka voi jättää koneen tehtäväksi? Cisco 2106 wlan -kontrolleri valvoo väsymättä langatonta mobiililaiteverkkoasi, reagoi reaaliajassa radiotaajuisiin häiriölähteisiin ja muuttaa automaattisesti tukiasemien asetuksia sitä mukaa kuin olosuhteet muuttuvat. Tämä on erityisen kätevä ominaisuus varastoissa, joiden täyttöasteet vaihtelevat. Luotettava ja suorituskykyinen verkko on olennainen osa tosiaikaista tiedonkeruuratkaisua, joka vain toimii vuodesta toiseen. Lisänä saat mm. nimenomaan yritysverkkoihin tarpeisiin mitoitetun luotettavuuden, helpon hallittavuuden ja saumattoman nopean toiminnan. Cisco 2106 wlan kontrolleriin voi kytkeä 6 tukiasemaa, joista kahdelle syötetään virta suoraan kontrollerista. Suosittelemme! Onnistuneen viivakoodijärjestelmän perustana on onnistunut merkintä. Siksi olisikin syytä entistä enemmän kiinnittää huomiota viivakoodisymbolin laatuun. Yli 30 vuoden kokemuksella viivakoodien tarkistuslaitteita suunnitellut ja valmistanut Hand Held Products on julkistanut uuden mallin Quick Check -tuoteperheeseen. QC890-viivakoodianalysaattori on helppokäyttöinen integroitu kokonaisratkaisu koodien tarkistukseen. Paketti koostuu lukuyksiköstä ja tarkistusohjelmistosta, joka toimii tarvittaessa myös kannettavalla keruulaitteella mahdollistaen koodien tarkistuksen kentällä. QC890 sopii kaikkien yleisten kaupan, jakelun, teollisuuden ja terveydenhuollon standardien mukaisten koodien tarkistukseen. Myös uuden GS1 DataBar -koodin tarkistus onnistuu. Kehittyvä etähallintatekniikka avaa tulostukselle uusia mahdollisuuksia Sekä etätuen että etäoperoinnin tarve ja mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Asiantuntijoiden osaaminen on saatava käyttöön mahdollisimman tehokkaasti paikasta riippumatta. Toshiba TEC:in SAja SX-sarjan tulostimissa etähallinta on yksi tuotteen ominaisuuksista. - Vähentää kuluja ja lisää tukipalvelun tehokkuutta. - Vähentää käyttökatkoja ja kalliita paikanpäällä tapahtuvia tukitoimenpiteitä. - Ratkaisu mahdollistaa tuen saatavuuden käyttäjille nopeasti ja tehokkaasti. - Ratkaisun avulla käyttäjälle voidaan tarjota nopeaa palvelua ilman useita puhelinsoittokertoja vaativaa diagnosointia. - Siirrä tietämystä - älä ihmistä. EGPRS:llä tehoa langattomaan tiedonsiirtoon EGPRS, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä EDGE, on suorituskyvyltään tehokkaampi versio GSM-verkossa toimivasta GPRS-tiedonsiirtotekniikasta. EGPRS antaa mahdollisuuden toteuttaa uusia langattomia sovelluksia, jotka aiemmin jäivät toteuttamatta hitaan GPRS-tiedonsiirron vuoksi. EGPRS-tekniikalla saavutetaan kolminkertainen tiedonsiirtonopeus GRPS:ään verrattuna. Käytännössä nopeudet EGPRS päätelaitteilla ovat 100-200 kb/s luokkaa, joka on samalla tasolla kuin tänä päivänä hitaimmilla laajakaistayhteyksillä. EGPRS:ää käyttääksesi sinulla täytyy olla GSM/EGPRS-ominaisuudella varustettu mobiililaite (kuten Dolphin 7900 ja 9500) ja GSM-operaattorisi on tuettava EGPRSominaisuutta. Huomattavaa on myös, että EGPRS-verkot eivät kata koko Suomea ja eri operaattoreiden peittoalueissa on eroja. Peittoalueen ulkopuolella EGPRSlaite käyttää GPRSverkkoa, jonka käyttäjä huomaa tiedonsiirtonopeuden hidastumisena. 14 FINN-ID UUTISET
Tiedon takana -seminaarikiertue 6. 8.11.2007 Tänä syksynä Finn-ID:n Tiedon takana -seminaarikiertue pysähtyy Jyväskylässä, Oulussa ja Vaasassa. Oletko joskus miettinyt, miten voisit luopua aikaa vievistä rutiineista; jääkö esimerkiksi myynti- tai hoitotyölle liian vähän aikaa ylimääräisten työvaiheiden vuoksi? Entäpä aiheuttaako epävarmuus varastosaldojen oikeellisuudesta päänvaivaa myös muille kuin sinulle? Moni ongelma ratkeaa automaattisen tunnistuksen avulla, mutta miten? Jo 16 vuoden ajan järjestetty seminaarimme tarjoaa aiheesta kattavan tietopaketin. Asiantuntijoiltamme opit, mistä automaattisessa tunnistuksessa oikein on kyse; miten viivakoodit, RFID ja tiedonkeruu palvelevat erilaisissa organisaatioissa ja miksi yritykset päättävät siirtyä manuaalisten kirjausten parista automaattisen ja reaaliaikaisen toiminnan maailmaan. Tervetuloa nauttimaan aimo annos tarpeellista tietoa! JYVÄSKYLÄ tiistai 6.11.2007 Scandic Jyväskylä OULU keskiviikko 7.11.2007 Holiday Club Oulun Eden Ohjelma 8:30 Aamupala ja ilmoittautuminen 9:00 Avaus Finn-ID lyhyesti 9:20 Tiedonhallinnan filosofia 9:40 Automaattinen tunnistus - tunnisteiden tuottaminen - tunnisteiden lukeminen 10:15 Kahvitauko 10:30 Liikkuva tiedonkeruu - muistiin keräävät ratkaisut - reaaliaikaiset ratkaisut 11:00 Viivakoodin tekniikkaa 11:30 RFID:n tekniikkaa 12:00 Lounas 13:00 Hakliftin laajeneva tuotteisto hallintaan reaaliaikaisella varastotiedonkeruu-ratkaisulla 13:30 Oulun Vesi ja Lämpö säästää asentajatiedonkeruun avulla kolme tuntia työaikaa päivässä 14:00 Kahvitauko 14:30 Dicro Oy tehosti materiaalinhallintaa Nummelan ja Rakveren (Viro) tehtailla reaaliaikaisen tiedonkeruuratkaisun avulla 15:00 Mäntsälän mobiiliterveyskeskus vapauttaa hoitajien työaikaa 15:30 Paketointi- ja lähetystiedon oikeellisuus case Konecranes 16:00 Seminaari päättyy VAASA torstai 8.11.2007 Rantasipi Tropiclandia Kustannus 195 euroa + alv 22 % (sis. luennot, kurssimateriaalin ja tarjoilut) Ilmoittautuminen anne.takala@finn-id.fip. (09) 3510 1312 Muistathan mainita: seminaarikaupungin, kaikkien osallistujien nimet sekä yrityksesi laskutusosoitteen. Varaa paikkasi viimeistään 24.10.2007 mennessä! Lue lisää www.finn-id.fi, kohdasta Ajankohtaista/Seminaari. FINN-ID UUTISET 15
Rastita haluamasi ilmainen materiaali ja postita kirjekuoressa osoitteellamme tai lähetä faksilla! Finn-ID:n yleisesite 2 edellistä Finn-ID uutiset -lehteä Esitteet tuoteuutuuksista SOTI MobiControl -etähallinta Quick Check 890 -analysaattori Cisco 2106 Wlan controller Datamax Compact4 Mobile -tulostin Tuote-esitteet seuraavista ratkaisuistamme: Tiedonkeruuratkaisut Merkintäratkaisut Luentaratkaisut RFID-ratkaisut Ohjelmistot Uudet yhteystietoni ovat: Nimi Tehtävä Yritys Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti Vain omat tietoni muuttuneet (osaston tai työpaikan muutos) Koko yrityksen tiedot muuttuneet Henkilö toimii yrityksessämme mutta ei halua viivakoodiaiheista postia Henkilö ei enää ole yrityksemme palveluksessa Lähetä Finn-ID uutiset jatkossa myös seuraaville yrityksessämme: Nimi Tehtävä Nimi Tehtävä Finn-ID Oy, Tiilitie 10, 01720 Vantaa, Finland, tel. +358 9 351 011, fax +358 9 3510 1300, info@finn-id.fi, www.finn-id.fi 16 FINN-ID UUTISET