Meluntorjuntasuunnitelma

103078-1.1 Santahaminan ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Timo Markula Tapio Lahti Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 10/2011

103078-1.1 1 (18) + liitteet DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti (TL Akustiikka) 4.10.2011 Santahaminan ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma tilaaja: Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto yleissopimus: AD8403 13.4.2007, AF6457 23.3.2009 toimeksianto: MH2927 3.2.2011 tilaus: 4500477060, 3.2.2011 yhdyshenkilö: Asko Parri, meluasiantuntija, MAAVE Tiivistelmä Santahaminan ampumatoiminnan ympäristömeluselvitys osoitti, että melu ylittää sekä ampumaratamelun ohjearvot että raskaiden aseiden melun suositusarvot Jollaksen lähimmillä asuintaloilla. Selvityksen perusteella laadittiin ampumatoiminnan melun torjuntasuunnitelma. Päätavoitteena on, että ohje- ja suositusarvot eivät ylity Jollaksessa. Ampumaradoista ensisijaisesti torjuttavia ovat pistoolirata ja MPKK:n kiväärirata. Pistooliradan melua voidaan vähentää väliesteiden avulla ja kivääriradan melua korottamalla sivuvallia tai parantamalla ampumakatosta. Lisäksi asekäsittelyrata 1:n melua on tarpeen torjua Hevossalmessa ja keskusampumaradan 150 m kivääriradan melua Jollaksen itäreunassa. AK1:n melua takasuuntaan voidaan torjua lisäämällä ko. puolelle este tai valli. Keskusampumaradan 150 m radan melua voidaan vähentää rakentamalla pohjoisen puoleinen sivuvalli tai parantamalla katosta. Ampumaratojen ulkopuolella käytettävien pienikaliiperisten aseiden melun keskiäänitaso L Aeq,r ei ylitä tavoitearvoa 55 db. Melun enimmäisäänitason L AImax rajoittamiseksi suositellaan, että paukkupatruuna-ammunnoissa käytettävää aluetta rajattaisiin. Raskaiden aseiden meluntorjunnan ensimmäisenä vaihtoehtona tarkasteltiin maavallityyppistä estettä sinkojen tuliasemaan. Kun valli on 8 m korkea, lasketut enimmäistasot L CE alittavat suositusarvon. Keskiäänitason L Aeq kannalta valli ei yksin riitä torjuntaratkaisuksi, vaan lisäksi tulisi vähentää heittimien laukausmääriä ja pienentää tulenkuvauspanosten kokoa. Vaikutukseltaan tehokkaita ja varmoja torjuntatoimia olisivat ampumaratojen ja ammuntojen siirrot. Pistoolirata voitaisiin periaatteessa siirtää etelämmäksi ja MPKK:n radan ammuntoja keskusampumaradalle. Raskaiden aseiden ammuntojen osalta siirto teknisten torjuntatoimien vaihtoehtona tarkoittaisi lähinnä raskaampien sinkojen siirtoa pois Santahaminasta. Insinööritoimisto Akukon Oy akustiikka meluntorjunta AV-tekniikka Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI puh: 010 320 0700 www.akukon.fi Y-tunnus: 0983772-0 faksi: (09) 346 3074 etu.suku@akukon.fi

103078-1.1 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Ohje- ja suositusarvot 3 3 Arviointimenetelmät 4 3.1 Tarkastelupisteet 4 3.2 Laskentamallit ja -ohjelma 4 3.3 Laukausmäärät ja niiden vaikutus keskiäänitasoon 5 3.4 Laskentatilanteet 6 4 Ampumaradat 9 4.1 Nykytilanne 9 4.2 Pistoolirata 9 4.3 MPKK 150 m kiväärirata 10 4.4 Asekäsittelyrata 1 11 4.5 Keskusampumarata: 150 m kiväärirata 11 4.6 Keskusampumarata: 300 m kiväärirata 11 4.7 Keskusampumarata: suunniteltu 150 m kiväärirata 11 4.8 Asekäsittelyrata 2, hirvirata ja haulikkorata 12 4.9 Koonti torjuntasuosituksista 12 5 Pienikaliiperiset aseet ampumaratojen ulkopuolella 13 6 Raskaat aseet 14 6.1 Nykytilanne 14 6.2 Melun vähentämismahdollisuuksia 15 6.3 Torjuntavaihtoehtojen tarkastelu 17 7 Johtopäätökset 17 Viitteet 18 Melukarttaliitteet: Liite A1 Liite A2 Liite B1 Liite B2 Ampumaradat: AI-enimmäisäänitaso L AImax Ampumaratojen ulkopuoliset pienikaliiperiset aseet: A-keskiäänitaso L Aeq Raskaat aseet, enimmäismelu: C-äänialtistustaso L CE Raskaat aseet, keskimääräinen melu: A-keskiäänitaso L Aeq

103078-1.1 3 1 Johdanto Helsingin Santahaminan ampumatoiminnan aiheuttamasta ympäristömelusta laadittiin selvitys vuonna 2010 [1]. Selvityksen keskeinen tulos oli, että ampumamelu ylittää sekä ampumaratamelun ohjearvot että raskaiden aseiden melun suositusarvot lähimmillä asuintaloilla Laajasalon eteläosassa Jollaksessa. Selvityksen tulosten perusteella katsottiin tarpeelliseksi laatia ampumatoiminnan melulle torjuntasuunnitelma. Meluntorjunnan ensisijaisena tavoitteena on, että ohje- ja suositusarvot eivät ylity Jollaksessa. Toissijainen tavoite on, että suositusarvot voitaisiin saavuttaa myös Santahaminan asuinalueilla ja Santahaminan melulle herkissä kohteissa. Tässä meluntorjuntasuunnitelmassa tutkitaan eri torjuntavaihtoehtoja ja niiden vaikutusta meluun Jollaksessa ja Santahaminan asuinalueella. Tarkastelu tehdään meluselvityksen pohjalta mallilaskentaa hyödyntäen. Tarkastelussa ampumaradat muodostavat yhden kokonaisuuden ja ampumaratojen ulkopuoliset ammunnat (sisältäen pienikaliiperisten aseiden ja raskaiden aseiden melun) toisen. Erillisten tarkastelujen syynä on, että melulähteet ovat luonteeltaan erityyppisiä ja niiden melua arvioidaan eri tarkastelusuureita käyttäen. Meluntorjunnan suunnittelu aloitetaan prioriteettitarkastelulla, jossa tutkitaan, mitkä ampumaradat ja mitkä raskaat aseet ovat kaikkein merkittävämpiä ympäristöön leviävän melun kannalta. Suunnitelmassa ei oteta kantaa toiminta-aikoihin, jotka ovat lähinnä viranomaisten käyttämä meluntorjunnan työkalu. Samoin kuin selvityksessä, suunnitelmassa ei oteta huomioon ampumaratojen ulkopuolisia käyttäjiä. 2 Ohje- ja suositusarvot Ampumaratojen melun arviointi perustuu valtioneuvoston päätökseen ampumaratamelun ohjearvoista [2]. Raskaiden aseiden melun sääntely tehdään toistaiseksi puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvo-ohjeen nojalla [3]. Pienikaliiperisten aseiden harjoitusalueelta kuuluvalle melulle ei Suomessa toistaiseksi ole vakiintunutta arviointikäytäntöä. Tässä suunnitelmassa jatketaan selvityksessä noudatettua käytäntöä ja tehdään arviointi A-keskiäänitasoa L Aeq käyttäen. Se on sama tasosuure, jolla arvioidaan kaikkea muuta ympäristömelua kuin ampumaratamelua. Asuinalueita koskevat ohje- ja suositusarvot on esitetty tiivistetysti taulukossa 1. Harjoitusalueiden pienikaliiperisten aseiden melulle arvoa kutsutaan tässä tavoitearvoksi, koska sillä ei ole muodollista asemaa. Tavoitearvo 55 db on sama, jota käytetään raskaille aseille ja muulle ympäristömelulle [4]. Kaikki tässä raportissa esitetyt keskiäänitasot sisältävät taulukon mukaiset impulssikorjaukset ja ovat siten suoraan verrattavissa taulukon ohje- ja suositusarvoihin. Pienikaliiperisten aseiden keskimääräiselle melulle sovellettava keskiäänitason impulssikorjaus on standardin ISO 1996-1 mukainen. Raskaiden aseiden melun impulssikorjauksen arvo on luonteeltaan alustava.

103078-1.1 4 Taulukko 1. Ampumaratamelun ohjearvo [2] ja raskaiden aseiden melun suositusarvot [3] sekä harjoitusalueella käytettyjen pienikaliiperisten aseiden melun tavoitearvo asuinalueilla. ampumaradat suure ohjearvo enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax 65 db pienikaliiperiset aseet, harjoitusalueet* tavoitearvo keskimääräinen melu A-keskiäänitaso L Aeq,r impulssikorjattu (+12 db) 55 db raskaat aseet suositusarvo enimmäismelu C-äänialtistustaso L CE 100 db keskimääräinen melu A-keskiäänitaso L Aeq,r impulssikorjattu (+10 db) 55 db * ei muodollista tai vakiintunutta arviointikäytäntöä Ampumaratamelua koskevassa valtioneuvoston päätöksessä [2] ei oteta selvästi kantaa siihen, koskeeko ohjearvo vain yksittäislaukauksia vai tulisiko sitä soveltaa myös ryhmäammunnalle. Eräissä yksittäisten ratojen ympäristölupapäätöksissä on esiintynyt ohje, miten ryhmälaukaukset otetaan huomioon verrattaessa tuloksia raja-arvoon. 3 Arviointimenetelmät 3.1 Tarkastelupisteet Tässä raportissa melua ja torjuntatoimien vaikutusta tarkastellaan ensisijaisesti neljässä vakioidussa pisteessä. Pisteet ovat samoja kuin meluselvityksen mittauspisteet: K1 K2 K3 K4 Keulakuva Kuunaripuisto Matosaari Santahaminan asuinalue Pistekohtaisten melutasojen lisäksi koottujen torjuntasuositusten vaikutuksista esitetään yhdistetyt melukartat. 3.2 Laskentamallit ja -ohjelma Melun mallilaskenta tehtiin samalla tavoin kuin meluselvityksessä [1]. Raskaiden aseiden melun ja muualla kuin ampumaradoilla käytettävien pienikaliiperisten aseiden melun laskentaan käytettiin yleistä pohjoismaista ympäristömelun laskentamallia. Ampumaratamelun laskentaan käytettiin samaan yleiseen malliin pohjautuvaa yhteispohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia. Samoin kuin selvityksessäkin ampumaratamelun laskennassa ei käytetty kasvillisuusvaimennusta. Alkuperäisenä perusteena oli, että maaston kasvillisuus ei ole erityisen runsasta ja tiheää lehdettömään aikaan vuodesta. Tämänkertainen lisäperuste on, että selvityksen ja suunnitelman laskelmat ovat samalla tavoin tehtyjä ja yhteismitallisia. Ampumaratamelun mittaus- ja laskentatulosten vertailuissa on yleisesti havaittu, että kun laskennassa ei käytetä mallin kasvillisuuskorjausta, laskentatulokset ovat syste-

103078-1.1 5 maattisesti noin 5 db suurempia kuin määritellyissä [5] olosuhteissa tehtyjen mittausten pitkän ajan keskiarvo. Tässä korjauksen käyttämättömyys tuo ampumaratojen meluntorjunnan suunnitteluun tarpeellisen ja sopivan suuruisen varmuusmarginaalin. Samalla valinta tuo väljyyttä eli myös sopivan suuruisen varan radoilla suoritettavan ryhmäammunnan melun arviointiin. Virallista käytäntöä siitä, miten ryhmäammunta pitäisi ottaa huomioon laskennassa, ei ole. Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että ryhmäammuntojen enimmäisäänitaso L AImax on n. 6 8 db suurempi kuin yksittäislaukauksilla. 3.3 Laukausmäärät ja niiden vaikutus keskiäänitasoon Yhtenä torjuntatoimenpiteenä tutkitaan laukausten lukumäärän vähentämistä. Tämä toimi sopii tämänhetkisessä ohje- ja suositusarvojen tilanteessa muodollisesti raskaille aseille ja pienikaliiperisten aseiden melulle muualla kuin ampumaradoilla. Ampumaratamelun AI-enimmäisäänitasolle L AImax annettu ohjearvo sen sijaan koskee nimensä mukaisesti enimmäismelua, johon laukausten lukumäärällä ei ole vaikutusta. Raskaiden aseiden enimmäismeluun (C-äänialtistustaso L CE) laukausmäärä ei myöskään vaikuta. Sen sijaan raskaiden aseiden melun toisen suositusarvosuureen, A-keskiäänitason L Aeq arvo riippuu suoraan laukausten lukumäärästä. Lukumäärän vaikutus keskiäänitasoon L Aeq lasketaan termillä 10 lg N, missä N on laukausten lukumäärä. Esimerkkeinä tämä tarkoittaa, että laukausmäärien 20% vähennys alentaa melutasoa 1 db, puoliintuminen alentaa melutasoa 3 db ja vähennys kolmasosaan alentaa melutasoa 5 db. Nähdään, että laukausten lukumäärän vähentäminen on varsin tehoton torjuntakeino. Vasta suuri suhteellinen vähentymä tuottaa havaittavan melun vaimentuman. Lukumäärien laskenta pitää tehdä melulähde- eli asekohtaisesti. Suunnitelmassa laukausmäärien vähentämisen vaikutusta tutkitaan verrattuna selvityksessä esitettyihin määrätietoihin vuodelta 2009. Ne on kerrattu taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. Ampumaratojen vuosittaiset laukausmäärät (pienikaliiperiset aseet). rata ampumapaikkoja laukauksia/vuosi Kiväärirata 150 m (MPKK) 30 120 000 Pistoolirata 25 m 75 200 000 Kiväärirata 150 m 25 200 000 Kiväärirata 300 m 39 200 000 Asekäsittelyrata 1 10 100 000 Asekäsittelyrata 2 10 100 000 Haulikkorata 12 23 000 Hirvirata 75 m 2 15 000 Pienoiskiväärirata 50 m 25 15 000 TST-rata-alue 200 000 yhteensä 1 173 000

103078-1.1 6 Taulukko 3. Melun kannalta merkittävimmät raskaat aseet sekä niiden ja harjoitusalueilla käytettävien pienikaliiperisten aseiden vuotuiset laukausmäärät. ase laukauksia / vuosi 95 mm raskas sinko 95 S 58-61 400 112 mm raskas kertasinko 112 RsKeS Apilas 100 66 mm kevyt kertasinko 66 KeS 1 400 81 mm kevyt kranaatinheitin 81 Krh 71 2 000 kranaattikonekivääri 40 Krkk 1 200 rynnäkkökivääri 7.62 Rk a-radoilla 720 000 maastossa 200 000 7.62 Rk paukkupatruunat 500 000 sotilaspistooli 9.00 Pist 80-91 200 000 käsikranaatit 2 000 3.4 Laskentatilanteet Pienikaliiperisten aseiden muualla kuin ampumaradoilla syntyvää ampumamelua edustavan päivän laukausmäärät saatiin jakamalla taulukon 2 vuotuinen määrä vuoden kaikille arkipäiville (260). Raskaille aseille laskettiin viiden edustavan, meluisan harjoituspäivän keskiarvo. Harjoituspäivät olivat samalla myös mittauspäiviä. Harjoituspäivinä käytettyjen aseiden ja laukausmäärien tiedot ovat esitetty taulukossa 4. Käytettävissä olisivat myös koko vuoden tiedot (taulukko 3), mutta niiden jakaminen keskimääräisille päiville ei ole toistaiseksi ollut käytäntönä ampuma-alueiden selvityksissä. Taulukko 4. Raskaiden aseiden melun laskennassa käytetyt tyypilliset harjoituspäivät: aseet ja keskimääräiset laukausmäärät. harjoitus H1 H2 H3 H4 H5 81 Krh 20 125 70 66 KeS harak 3 6 2 66 KeS orak 9 4 2 2 Apilas harak 3 2 Apilas orak 7 2 95 S 10 40 Krkk 42 20 20 20 TK 60-200 g 70 115 40 Murtopanos 0,7 1,2 kg 3 Iso räjäytys 10 kg 1 1

103078-1.1 7 Kuvat 1. Pistoolirata on nykyisellään avoin taakse ja pohjoissivulla on vain n. 2 m korkea maavalli. Torjuntaehdotuksina tarkasteltiin kolmea pitkittäistä meluseinää sijoitettuna 25 ampumapaikan välein, sekä nykyisen sivuvallin korotusta ja pidentämistä. Esteiden pitää ulottua myös useita metrejä ampumalinjan takapuolelle, koska katos on takasuuntaan avoin. Kuvat 2. MPKK:n 150 m kivääriradan pohjoinen sivuvalli on nykyisellään jo melko korkea. Lisäkorotus kuitenkin edelleen parantaisi vaimennusta, koska etäisyys vastakkaisen reunan ampumapaikoista vallille on 30 ampumapaikan radalla suuri, jolloin estevaimennus on vastaavasti pienempi. Kuvat 3. (vasen) Asekäsittelyrata 1:llä on nykyisellään riittävän korkea sivuvalli, sillä ammunnat tapahtuvat suhteellisen lähellä vallia. Takasuuntaan rata on kuitenkin avoin, ja melu pääsee leviämään Hevossalmen lähimmille taloille. (oikea) Puolustustalolla ammutaan sekä talon sisältä että ulkopuolelta.

103078-1.1 8 Kuvat 4. Keskusampumaradan 150 m radalla ei ole lainkaan pohjoispuolista sivuvallia, minkä vuoksi melu pääsee leviämään esteettä Jollaksen suuntaan. Katos ei vaimenna taakse ja sivuille leviävää melua juuri lainkaan. Kuvat 5. (vasen) Keskusampumaradan 300 m radalla ammutaan lähes yksinomaan 150 m avoimelta välivallilta. (oikea) Suunnitteilla olevan uuden 150 m kivääriradan maasto oli raivattu jo keväällä 2009. Kuvat 6. (vasen) Kuvun raskaiden sinkojen tuliasema kallion eteläpuolella. (oikea) Kuvun kevyen kertasingon tuliasema kallion pohjoispuolella.

103078-1.1 9 4 Ampumaradat 4.1 Nykytilanne Nykytilanteen mukaiset ampumaratojen aiheuttamat AI-enimmäisäänitasot L AImax tarkastelupisteissä on esitetty ratakohtaisesti taulukossa 5. Taulukko 5. Ampumaratojen nykytilanne: melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä. K1 K2 K3 K4 Pistoolirata 69 71 65 65 MPKK 150 m kiväärirata 62 71 72 64 Asekäsittelyrata 1 62 57 62 66 Keskus: 150 m kiväärirata 60 61 66 54 Keskus: 300 m kiväärirata 57 58 59 48 Keskus: uusi 150 m rata 49 52 62 39 Haulikkorata 58 60 62 54 Hirvirata 56 57 59 49 Asekäsittelyrata 2 43 46 51 45 4.2 Pistoolirata Pistoolirata on Jollaksen kannalta toinen kahdesta meluisimmasta ampumaradasta ja sen melu ylittää nykyisellään suositusarvon 65 db. Taulukossa 6 on esitetty kolmen torjuntatoimen vaikutukset. Ensimmäisenä vaihtoehtona on ns. väliesteet, ohuet meluaidat joita on kolme kappaletta eli 25 ampumapaikan välein. Toisena vaihtoehtona on tarkastelu yhden esteen tapausta eli meluvallia tai -aitaa radan pohjoissivulle. Kolmas vaihtoehto on pistooliradan siirto nykyisen pienoiskivääriradan tilalle Saharan eteläpuolelle (ampumasuuntana etelä). Kolmen esteen tapauksessa suositeltava esteen vähimmäiskorkeus on 2 m ampumakorkeudesta (eli 3,5 m katoksen lattiatasosta). Todennäköisesti tällä ratkaisulla myös ryhmälaukausten melu alittaa ohjearvon tai on ainakin lähellä sitä. Jos halutaan kuitenkin toteuttaa vain yksi este koko radan reunaan, pitää sen korkeuden olla selvästi suurempi pidemmän keskimääräisen etäisyyden vuoksi. Yhden esteen korkeuden tulee olla vähintään 5 m ampumakorkeudesta saman vaikutuksen saamiseksi. Kolmen esteen tapauksessa esteisiin pitää asentaa ääntä absorboivaa materiaalia, esim. mineraalivillaa. Pistooliradalla on nykyisinkin välikulisseja, mutta niiden vaikutus melun kannalta on käytännössä mitätön. Lisäksi nykyiset katokset ovat takaa avoimia ja sivusuuntaankin käytännössä avoimia. Tämän vuoksi ehdotetut esteet pitää toteuttaa pidemmälle takasuuntaan, jotta melu ei pääse leviämään luoteeseen Hevossalmen suuntaan. Vaihtoehtoisesti takasuunta voidaan torjua umpinaisella katoksella.

103078-1.1 10 Varmin ja vaikutukseltaan paras ratkaisu on siirtää pistoolirata etelään pienoiskivääriradan tilalle. Tämän vaikutus olisi n. 15 db Jollaksessa ja se vähentäisi melua merkittävästi myös Santahaminan asuinalueella. Taulukko 6. Pistooliradan melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä nykytilanteelle ja eri torjuntatoimenpiteille. Esteiden korkeus ampumakorkeudesta. K1 K2 K3 K4 nykytilanne 69 71 65 65 väliesteet 3 kpl, korkeus 2 m 58 62 62 65 este tai valli 1 kpl, korkeus 5 m 58 62 60 63 siirto pk-radan paikalle 52 51 52 61 4.3 MPKK 150 m kiväärirata Maanpuolustuskorkeakoulun 150 m kiväärirata on ampumaradoista meluisin Jollaksen suunnassa. Sen melun laskennallinen AI-enimmäisäänitaso L AImax tarkastelupisteissä on suurimmillaan 72 db. Rakenteellisista meluntorjuntakeinoista ampumakatoksen varustaminen sivuseinäkkeillä auttaa noin 5 10 db suunnasta riippuen. Etuviistossa pisteessä K3 vaikutus on pienin ja takasuunnassa suurin. Katoksen parannus ei riitä ryhmälaukauksien melun vaimentamiseksi alle ohjearvon. Yksittäislaukauksille vaimennus on riittävä, kun otetaan huomioon laskentamallin yliennustaminen mittauksiin verrattuna. Sivuvallin lisäkorotus 2 m, joko maavallin korotuksena tai sijoittamalla vallin harjalle meluseinä, tuottaa suunnilleen saman vaikutuksen kuin parannettu ampumakatos ja lienee hieman edullisempi vaihtoehto. Kummankaan torjuntatoimen vaikutus ei liene niin suuri, että ryhmälaukausten melu alittaisi tason 65 db. Sen sijaan näiden kahden toimen yhteisvaikutuksesta myös kääntyviin tauluihin ammuttavat ryhmälaukaukset alittaisivat 65 db Jollaksessa. Varmin ja tehokkain tapa alentaa melua on siirtää ammuntoja etenkin ryhmäammunnat etelään keskusampumaradalle. Taulukko 7. MPKK:n 150 m kivääriradan melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä nykytilanteelle ja eri torjuntatoimenpiteille. K1 K2 K3 K4 nykytilanne 62 71 72 64 parannettu ampumakatos 52 64 67 54 sivuvallin korotus 2 m 55 63 65 64 molemmat yhteensä 48 59 63 57

103078-1.1 11 4.4 Asekäsittelyrata 1 MPKK:n kivääriradan eteläpuolella olevan Asekäsittelyradan 1 melu ei ylitä tasoa 65 db tarkastelupisteissä, sillä etäisyys ampumapaikoista sivuvalliin on lyhyt. Radalla ei myöskään ammuta melun kannalta merkittäviä ryhmälaukauksia. Koska radalla ei takasuunnassa ole riittävää vallia, melu pääsee kuitenkin sitä kautta leviämään luoteeseen Hevossalmen suuntaan, ylittäen ohjearvon muutamilla lähimmillä taloilla. Tämän vuoksi suosittelemme, että AK1:ssä ampumasuuntaan nähden takapuolelle rakennetaan este tai valli, jonka harjakorkeus on yhtä suuri kuin pohjoisen sivuvallin. 4.5 Keskusampumarata: 150 m kiväärirata Keskusampumaradan 150 m radan katos sijaitsee ympäröivään maastoon nähden noin 2 m korkeammalla. Katos on melun vaimennuksen ja eristävyyden kannalta heikkorakenteinen eikä radalla ole käytännössä pohjoispuolista sivuvallia lainkaan. Tämän vuoksi laskennallinen melutaso ylittää lievästi ohjearvon pisteessä K3. Yksittäislaukausten mitattava AI-enimmäisäänitaso ei käytännössä ylitä ohjearvoa. Ryhmälaukausten melutaso sen sijaan voi ylittää ohjearvon Jollaksessa myös mitattuna. Tämän torjumiseksi suosittelemme, että joko rakennetaan sivuvalli tai parannetaan katosta. Sivuvallin harjan on oltava vähintään 4 m ampumakorkeutta ylempänä. Katosta voidaan parantaa nykyistä tiiviimmillä seinärakenteilla sekä vaimennetuilla eteenpäin jatketuilla sivuseinäkkeillä. Laskentatulokset torjuntatoimien vaikutuksista on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Keskusampumaradan 150 m radan melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä nykytilanteelle ja eri torjuntatoimenpiteille. Vallin korkeus ampumakorkeudesta. K1 K2 K3 K4 nykytilanne 60 61 66 54 sivuvalli, korkeus 4 m 53 55 61 51 parannettu ampumakatos 52 55 62 46 4.6 Keskusampumarata: 300 m kiväärirata Keskusampumaratojen 300 m rata, ammuttaessa 150 m avoimelta välivallilta, aiheuttaa vähemmän melua Jollakseen kuin 150 m rata. Tämä johtuu kolmesta seikasta: ampumapaikat ovat alempana ja 150 m radan eteläisen sivuvallin suojassa, rata on hieman kauempana sekä ampumasuunta on parempi. 300 m radan melu ei ylitä ohjearvoa Jollaksessa ryhmälaukauksillakaan. 4.7 Keskusampumarata: suunniteltu 150 m kiväärirata Uusi 150 m kiväärirata on suunnitteilla nykyisen 300 m radan eteläpuolelle. Laskennassa on oletettu, että radan pohjoisen sivuvallin harja on 2 m ampumakorkeutta ylempänä ja että siinä on tavallinen umpinainen ampumakatos. Näillä oletuksilla las-

103078-1.1 12 kettuna melu ei ylitä ohjearvoa Jollaksessa myöskään ryhmälaukauksilla, kun otetaan huomioon laskennan yliennustus verrattuna mittauksiin. 4.8 Asekäsittelyrata 2, hirvirata ja haulikkorata Meluselvityksessä olleiden ampumaratojen lisäksi tässä varmistettiin myös seuraavien ratojen ympäristömelu: asekäsittelyrata 2, hirvirata ja haulikkorata. Asekäsittelyradan 2:n ja hirviradan melu on hyvin vähäistä muihin ratoihin verrattuna niiden edullisen sijainnin ja asekäsittelyrata 2:n korkeiden suojavallien vuoksi. Haulikkoradan melu on näistä kolmesta radasta voimakkainta Jollaksessa, mutta peittyy nykytilanteessa pohjoisempien ampumaratojen melun alle. Lisäksi laukausmäärä haulikkoradalla on selvästi vähäisempi kuin kivääriradoilla. Haulikkoradan laskennallinenkin AI-enimmäisäänitaso L AImax alittaa ohjearvon 65 db Jollaksessa. Melun kannalta merkittäviä yhteislaukauksia ei haulikkoradalla käytännössä esiinny. 4.9 Koonti torjuntasuosituksista Kaikkien ratojen aiheuttamat melutasot torjuntasuosituksilla on esitetty kootusti taulukossa 9. Valinta eri torjuntavaihtoehtojen välillä on tehty arvioimalla mikä toimista voisi olla yksinkertaisin toteuttaa ko. radalla. Tämän perusteella esim. pistooli- ja MPKK:n kivääriradan siirrot jätettiin koontitaulukon ulkopuolelle, vaikka näiden toimien melua vähentävä vaikutus Jollaksen kannalta on kaikkein suurin ja varmin. Taulukon mukaisilla torjuntatoimilla laskettu melukartta ratojen yhteismelusta on esitetty liitteessä A1. Taulukko 9. Enimmäisäänitasot torjuntasuosituksilla. K1 K2 K3 K4 Pistooli: väliesteet 58 62 62 65 MPKK 150 m: vallin korotus 55 63 65 57 Asekäsittely 1: takaeste 54 57 62 54 Keskus 150 m: sivuvalli 53 55 61 51 Keskus 300 m: ei muutoksia 57 58 59 48 Keskus uusi 150 m 49 52 62 39 Haulikko: ei muutoksia 58 60 62 54 Hirvi: ei muutoksia 56 57 59 49 Asekäsittely 2: ei muutoksia 43 46 51 45

103078-1.1 13 5 Pienikaliiperiset aseet ampumaratojen ulkopuolella Muualla kuin ampumaradoilla tapahtuvien pienikaliiperisten aseiden ammuntojen aiheuttamat impulssikorjatut keskiäänitasot L Aeq,r on esitetty taulukossa 10. Melukartta ratojen yhteismelusta on esitetty liitteessä A2. Meluselvitykseen nähden uutena ratana otettiin huomioon Santahaminan koillisosassa sijaitsevan hyökkäysrata 2. Radan ampumasuunnaksi oletettiin kaakko. Paukkupatruuna-ammuntojen oletettiin tapahtuvan samalla alueella kuin meluselvityksessä. Myös Kuvun ja Puolustustalon ammunnat mallinnettiin kuten meluselvityksessä. Ampumaratojen ulkopuolella tapahtuvien pienikaliiperisten aseiden aiheuttama keskiäänitaso L Aeq,r ei ylitä tavoitearvoa 55 db. Santahaminassa voidaan ohjesäännön mukaan ampua paukkupatruunoilla ympäri saarta. Jollakseen leviävä melu on kuitenkin voimakkaasti riippuvaista ammuntojen sijainnista. Ammuttaessa Santahaminan pohjoisosassa AI-enimmäisäänitaso L AImax saattaa olla Jollaksessa jopa 75 db. Tämän vuoksi suosittelemme, että paukkupatruunaammunnoissa käytettävää aluetta rajoitettaisiin. Rajaksi sopii esimerkiksi linja Vesitorninmäki Kupu. Hyökkäysrata 2:n laskennallinen enimmäistaso pisteessä K3 oli 70 db. Puolustustalon osalta melun leviäminen riippuu myös huomattavasti ammunnan tarkasta sijainnista. Mallinnus tehtiin pahimman tilanteen mukaan eli avoimelta ammuttuna. Osa laukauksista ammutaan rakennuksesta, jolloin rakennus muodostaa tehokkaan meluesteen. Tosin samalla äänilähteen korkeus nousee, mikä vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Taulukko 10. Muiden kuin ampumaradoilla tapahtuvien pienikaliiperisten aseiden ammuntojen melun impulssikorjatut keskiäänitasot L Aeq,r [db] tarkastelupisteissä. K1 K2 K3 K4 Puolustustalo 23 25 42 37 Hyökkäys 2 35 39 44 30 Kupu 36 39 40 45 Paukkupatruuna-ammunnat, Sahara 49 48 47 59 yhteensä 49 49 50 59

103078-1.1 14 6 Raskaat aseet 6.1 Nykytilanne Asekohtainen taulukko raskaiden aseiden aiheuttamasta melusta Jollaksessa on esitetty taulukossa 11 enimmäismelulle (C-äänialtistustaso L CE) ja taulukossa 12 keskimääräiselle melulle (impulssikorjattu A-keskiäänitaso L Aeq,r). Taulukoista nähdään, että enimmäismelun kannalta merkittävimmät aseet ovat raskas sinko 95 S raskas kertasinko 112 Apilas (onteloraketit) suuret räjäytykset sekä keskiäänitason kannalta edellisten lisäksi kevyt kertasinko 66 KeS (onteloraketit) kevyen kranaatinheittimen 81 Krh iskemät tulenkuvaukset Meluntorjunta tulee kohdistaa etenkin raskaaseen sinkoon ja kertasinkoon, mutta myös kevyempien aseiden melua tulee torjua, kun halutaan tavoitella keskiäänitason ohjearvoa Jollaksen etelärannassa. Taulukko 11. Raskaiden aseiden tuottama enimmäismelu eli C-äänialtistustaso L CE [db] tarkastelupisteissä per ase ja sijainti. (Enimmäismelun tapauksessa yhteismelua ei lasketa.) Kupu K1 K2 K3 K4 95 S, haa lähtö 100 100 97 108 112 Apilas, orak lähtö 100 101 98 108 112 Apilas, orak iskemä 100 101 100 105 112 Apilas, harak lähtö 93 94 92 101 66 KeS, orak lähtö 95 94 91 102 66 KeS, orak iskemä 96 97 95 102 66 KeS, harak lähtö 75 75 76 84 81 Krh 71, 0-panos 65 66 66 73 81 Krh 71, iskemä (Riviera) 89 90 89 94 putkiraivain 10 kg 101 101 100 107 tulenkuvauskenttä 10x60 g 89 89 89 97 tulenkuvauskenttä 5x60 g 86 86 86 94 tulenkuvaus 200 g 83 84 82 91 40 Krkk, lähtö 55 55 54 64 40 Krkk, iskemä 80 81 80 86 P-talo tulenkuvaus 60 g 75 76 77 78 66 KeS, harak lähtö 72 72 76 76 Sahara heitto 200 g (itäosa) 83 82 81 83 peno 1 kg (eteläosa) 90 90 89 90

103078-1.1 15 Taulukko 12. Raskaiden aseiden tuottama keskimääräinen melu eli impulssikorjattu A-keskiäänitaso L Aeq,r [db] tarkastelupisteissä per ase ja sijainti. Kupu K1 K2 K3 K4 95 S, haa lähtö 48 48 50 60 112 Apilas, orak lähtö 43 43 50 58 112 Apilas, orak iskemä 47 48 49 54 112 Apilas, harak lähtö 36 36 45 52 66 KeS, orak lähtö 48 48 47 57 66 KeS, orak iskemä 48 48 49 55 66 KeS, harak lähtö 33 33 33 42 81 Krh 71, 0-panos 39 39 38 48 81 Krh 71, iskemä (Riviera) 52 53 54 59 putkiraivain 10 kg 39 39 39 47 tulenkuvauskenttä 10x60 g 35 36 36 45 tulenkuvauskenttä 5x60 g 34 35 34 43 tulenkuvaus 200 g 48 49 47 57 40 Krkk, lähtö 13 15 15 25 40 Krkk, iskemä 46 46 47 54 P-talo tulenkuvaus 60 g 26 29 39 41 66 KeS, harak lähtö 18 19 30 29 Sahara heitto 200 g (itäosa) 41 41 40 41 peno 1 kg (eteläosa) 32 32 32 30 yhteensä 58 58 59 66 6.2 Melun vähentämismahdollisuuksia Raskaiden aseiden meluntorjunta on lähtökohtaisesti haastavaa. Ensinnä melu on pienitaajuista, minkä vuoksi esteiden vaimennusvaikutus on hieman pienempi kuin muulla melulla yleensä. Toiseksi varomääräykset aiheuttavat haasteita ampumapaikkojen, maalialueiden ja meluesteiden sijoittelulle. Santahaminassa olevien raskaiden aseiden melun vähentämiseksi on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja. Estekorkeudet on esitetty verrattuna aseen suun tai iskemän korkeusasemaan. Sinkoeste eli maavalli Sinkojen melun torjumiseksi tarkasteltiin laskentamallin avulla erikorkuisten maavallien vaikutusta melun leviämiseen. Laskentatulosten perusteella osoittautui, että 20 m etäisyydellä olevan vallin harjan tulisi olla vähintään 8 m korkeammalla kuin melulähde, jotta vaikutus on merkittävä. Hahmotelma vallista on esitetty kuvassa 7. Tällaisen vallin vaikutus sinkojen C-äänitasoon on noin 5 db ja A-äänitasoon noin 10 db. Vaikutus riippuu jonkin verran etäisyydestä ja maanpinnan muodoista. Edellä olevat laskentamallilla testatut vaimennusarviot ovat Jollaksen tarkastelupisteille.

103078-1.1 16 Kuva 7. Sinkojen tuliaseman vallin hahmotelma. Koska singoilla iskemä on usein jopa meluisampi tapahtuma kuin lähtölaukaus, tulisi vastaava valli toteuttaa myös iskemämelua vähentämään. Iskemille riittää samankorkuinen valli kuin lähtölaukauksille. Iskemille 20 m etäisyys valliin saattaa kuitenkin olla varomääräysten ja käytännön kannalta mahdoton. Jos vallia joudutaan siirtämään etäämmälle melulähteestä, sitä pitää korottaa vastaavassa suhteessa. Detaljina mainittakoon, että Kuvussa on kallio välittömästi Apilaksen tuliaseman pohjoispuolella. Tämä vaimentaa jo entuudesta mallin mukaan jonkin verran A-tasoa, minkä vuoksi vallin vaimennusvaikutus Apilakselle on suhteessa pienempi kuin kevyelle kertasingolle. Kertasingon tuliasema on Jollaksen kannalta avoimessa kohdassa. C- äänitason kannalta kallion vaikutus on mallin mukaan hyvin pieni samoin kuin raskaalle singolle 95 S, jonka tuliasema oli meluselvityksen mittauksissa sama kuin Apilaksella. Tulenkuvauspanosten pienentäminen Yhtenä melun vähentämiskeinona tarkasteltiin 200 g tulenkuvauspanosten pienentämistä 60 grammaan. Oletuksella, että panokset ovat tyypiltään identtiset, teoreettinen panoksen koon vaikutus A-äänitaso on noin 4 db ja C-äänitaso on noin 6 db. Laukausmäärien vähennys Yksinkertaisimpia meluntorjuntakeinoja on laukausmäärien vähentäminen. Santahaminassa esim. kranaatinheittimen ja tulenkuvauksien aiheuttama melu on yhtä suurta kuin sinkojen, koska niiden määrä on suurempi. Tämän vuoksi yhtenä torjuntakeinona on tarkasteltu niiden vähentämistä. Tuliasemien siirto Meluntorjunnallisesti varmin ja tehokkain keino on tuliasemien ja iskemä-alueiden siirto muualle. Itse Santahaminan alueella ei kuitenkaan liene muita mahdollisia sijoituspaikkoja.

103078-1.1 17 6.3 Torjuntavaihtoehtojen tarkastelu Taulukossa 13 on esitetty erilaisia meluntorjuntaskenaarioita ja niiden vaikutusta keskiäänitasoon L Aeq,r. Melukartta vaihtoehdosta VE3 on esitetty liitteissä B1 ja B2. Torjuntavaihtoehtojen laskennan yhteydessä havaittiin laskentatuloksissa virhe, joka liittyi laukausmäärien laskentaan. Virhe on vaikuttanut lievästi meluselvityksen raskaiden aseiden keskimääräisen melun L Aeq tuloksiin. Meluselvityksen L Aeq tulokset tarkastelupisteissä ja melukartassa ovat olleet 1 2 db liian suuria. Korjaus ei kuitenkaan käytännössä vaikuta 55 db meluvyöhykkeen rajaan lainkaan, minkä vuoksi melualueita ei tämän perusteella ole tarvetta muuttaa. Se ei myöskään poista torjuntatarvetta. Taulukko 13. Eri torjuntavaihtoehtojen vaikutus A-keskiäänitasoon L Aeq,r [db] ja C-äänialtistustasoon L CE [db]. skenaario K1 K2 K3 K4 nykytilanne 58 58 59 66 VE1: sinkoeste 56 56 57 64 VE2: sinkoeste ja tulenkuvausten pienentäminen 56 55 56 63 VE3: sinkoeste, tk:ten pienentäminen ja krh puolitus 55 54 55 62 VE4: singot 95 S ja Apilas pois 55 56 56 63 Enimmäismelu L CE, VE1: sinkoeste ja 10 kg pois 98 97 95 105 7 Johtopäätökset Santahaminan ampumaratojen ja raskaiden aseiden melu aiheuttaa yleisten ohjearvojen ja puolustusvoimien suositusarvojen ylityksiä Jollaksessa. Tilanteeseen vaikuttavat lukuisat eri puolilla sijaitsevat melulähteet. Jos sekä ampumaratojen että raskaiden aseiden melua halutaan saada vähennetyksi ohje- ja suositusarvojen tasolle, on tarpeen toteuttaa useita eri torjuntatoimia. Todettakoon, että laskentamalli on suhteellisen herkkä pienillekin korkeusasemien muutoksille, minkä vuoksi mallinnukseen ja torjuntatoimien ehdotuksiin on pyritty sisällyttämään riittävästi varmuusvaraa, jotta vaimennusarviot eivät olisi ainakaan optimistisia. On kuitenkin suositeltavaa, että teknisten torjuntakeinojen toimivuus varmistetaan mittauksin toteutuksen jälkeen. Ampumaradat Ampumaradoista eniten melua Jollakseen aiheuttavat pistoolirata ja MPKK:n kiväärirata. Varmin ja tehokkain meluntorjuntakeino on siirtää ratojen ammuntoja, etenkin niiden ryhmäammunnat, Santahaminan eteläosaan. Siirtäminen sopii esille tuotuihin keskusampumaradan kehittämissuunnitelmaan sekä Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelmaan. Vaihtoehtoisina torjuntaratkaisuina pistooliradan melua voidaan vähentää esim. välimeluesteiden avulla ja kivääriradan melua korottamalla sivuvallia tai rakentamalla sen päälle meluaita. Myös keskusampumaradalla tarvitaan meluntorjuntarakenteita. Keskusampumaradan melua voidaan vähentää pohjoisen puoleiselle sivuvallilla tai parantamalla katosta väliseinäkkeillä.

103078-1.1 18 Ampumaradoista lisäksi asekäsittelyradan 1 melu aiheuttaa laskennan mukaan ohjearvon ylityksen Hevossalmessa ja keskusampumaradan 150 m kivääriradan melu Jollaksen itäreunassa. AK1:n melua takasuuntaan voidaan torjua jatkamalla nykyistä melko korkeaa sivuvallia myös takasuuntaan tai rakentamalla takasuuntaan este. Ampumaratojen ulkopuolella käytettävien pienikaliiperisten aseiden melun keskiäänitaso L Aeq,r ei ylitä tavoitearvoa 55 db, mutta melun enimmäisäänitaso L AImax voi ylittää ohjearvon 65 db. Melun vähentämiseksi paukkupatruuna-ammunnoissa käytettävää aluetta tulisi ohjein rajata etelämmäksi esim. johtosäännössä. Raskaat aseet Raskaiden aseiden melun vähentäminen on vielä ampumaratoja haastavampaa. Yhtenä vaihtoehtona sinkojen melun torjumiseksi on tässä suunnitelmassa tarkasteltu tuliasemaan korkeaa maavallia. Sen harjan tulisi olla vähintään 8 m ampumakorkeutta ylempänä, jotta lasketut C-äänialtistustasot L CE alittaisivat suositusarvon 100 db (suurimpia räjäytyksiä lukuun ottamatta). Sopivissa, melun etenemiselle hyvin edullisissa sääolosuhteissa suositusarvo saattaa kuitenkin joskus ylittyä. Ehdotetun vallin vaikutuksesta raskaille aseille ei ole kokemuksia Suomessa. Tämän vuoksi suosittelemme, että ennen mahdollista rakentamista vallin vaikutusta tutkittaisiin myös mittauksin jollakin puolustusvoimien ampuma-alueella, jossa olisi käytettävissä valmis vastaavan korkuinen valli. Tällaiseen kokeeseen saattaisi soveltua esim. Säkylän taustavalli. Keskiäänitason L Aeq kannalta maavalli ei ole yksinään riittävä toimenpide suositusarvon saavuttamiseksi. Sen lisäksi heittimien laukausmääriä tulisi vähentää ja tulenkuvauspanosten kokoa pienentää. Tulenkuvauksiin käytettävää aluetta ja panosten kokoa voitaisiin ehkä rajata ohjeistuksella. Vaihtoehto tekniselle torjuntatoimelle eli meluvallin rakentamiselle olisi siirtää ainakin meluisimmat aseet eli raskaammat singot pois Santahaminasta. Jos muita raskaita aseita ei siirretä, niille tarvitaan kuitenkin lisäksi laukausmäärien ja panoskokojen pienentämistä. Kolmantena vaihtoehtona on esillä ollut tuliasemien ja maalialueiden uudelleensijoitus. Siirron pitäisi kuitenkin olla huomattava, jotta vaikutus olisi riittävä. Muutaman sadan metrin muutos tuliasemien sijaintiin ei käytännössä vaikuta ympäristöön leviävään meluun juuri lainkaan, vaan siirtymän tulisi olla vähintään kilometrin suuruusluokkaa. Tämän suuruusluokan siirtymä ei liene Santahaminassa mahdollista. Viitteet 1. MARKULA T, LAHTI T, KILPI L & PELTONEN T, Santahaminan ampumatoiminta. Ympäristömeluselvitys. AKUKON 93002-1, Helsinki 15.3.2010. 2. VNp 53/1997. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma 53/97, Helsinki 1997. 3. Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Ohje. Puolustusvoimat. Helsinki 2005. 4. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki 1992. 5. Ympäristöopas 61/1999. Ampumaratamelun mittaaminen. Ympäristöministeriö, Helsinki 1999.

akukon 103078-1 Liite A1 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Ampumaradat Torjuntaehdotukset Pistoolirata: väliesteet MPKK 150 m: vallin korotus Asekäsittely 1: takaeste Keskus 150 m: sivuvalli Keskus 300 m: nykytilanne Keskus uusi 150 m Haulikko: nykytilanne Hirvi: nykytilanne Asekäsittely 2: nykytilanne Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso LAImax... 50 db 50... 55 db 55... 60 db 60... 65 db 65... 70 db 70... 75 db 75... 80 db 80... 85 db 85... 90 db 90... db K1 K2 K3 K4 Mittakaava: 1:35000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/20.06.11 Cadna/A 4.1 (Nordic)

akukon 103078-1 Liite A2 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Pienikaliiperiset aseet ampumaratojen ulkopuolella Puolustustalo Hyökkäys 2 Kupu Sahara (paukkupatruunat) Keskimääräinen melu päivän (klo 7-22) impulssikorjattu (+12 db) A-keskiäänitaso LAeq... 40 db 40... 45 db 45... 50 db 50... 55 db 55... 60 db 60... 65 db 65... 70 db 70... 75 db 75... 80 db 80... db K1 K2 K3 Mittakaava: K4 1:35000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/20.06.11 Cadna/A 4.1 (Nordic)

akukon 103078-1 Liite B1 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Raskaat aseet Torjuntaehdotukset Sinkoaseet: meluvalli 81 KrH: laukausmäärän puolitus Tulenkuvaus 200 g: tilalle 60 g Räjäytys 10 kg: poisto Muut: ei muutoksia Enimmäismelu C-äänialtistustaso LCE... 85 db 85... 90 db 90... 95 db 95... 100 db 100... 105 db 105... 110 db 110... 115 db 115... 120 db 120... 125 db 125... db K1 K2 K3 Mittakaava: 1:34999 (A4) K4 Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/21.06.11 Cadna/A 4.1 (Nordic)

akukon 103078-1 Liite B2 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Raskaat aseet, keskimääräinen harjoituspäivä Torjuntaehdotukset Sinkoaseet: meluvalli 81 KrH: laukausmäärän puolitus Tulenkuvaus 200 g: tilalle 60 g Räjäytys 10 kg: poisto Muut: ei muutoksia Keskimääräinen melu päivän (klo 7-22) A-keskiäänitaso LAeq... 30 db 30... 35 db 35... 40 db 40... 45 db 45... 50 db 50... 55 db 55... 60 db 60... 65 db 65... 70 db 70... db K1 K2 K3 Mittakaava: 1:34999 (A4) K4 Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/21.06.11 Cadna/A 4.1 (Nordic)