Ympäristömeluselvitys

Transkriptio

1 Kajaanin varuskunnan ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 1/2009

2 (24) + liitteet DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti Kajaanin varuskunnan ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys tilaaja: Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto yleissopimus: AD toimeksianto: ME20290, yhdyshenkilöt: Asko Parri, ympäristöteknikko, MAAVE Sami Sääksjärvi, ympäristöinsinööri, PSHRE maj. Jukka Hannikainen, KAIPR, koulutusosasto teknkapt. Paavo Palm, KAIPR, huolto-osasto Tiivistelmä Kajaanin varuskunnan ampumatoiminnan aiheuttaman ympäristömelun leviämistä selvitettiin melun mallilaskennan avulla. Laskentaa täydennettiin sekä raskaiden aseiden että ampumaratamelun melupäästöjen lähi- ja melutasojen kaukomittauksin. Melutason mittaustulokset kaukopisteissä olivat tässä selvityksessä melko hyvin yhteneviä laskentatulosten kanssa. Tähän ilmeisesti vaikutti useina päivinä esiintynyt ajoittain jopa voimakas myötätuuli. Yksittäisten raskaiden aseiden laukausten, iskemien ja räjäytysten enimmäismelun C- äänialtistustaso L CE ei ylitä Puolustusvoimien suositusarvoa 100 db asuintaloilla. C- äänialtistustasot olivat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 98 db. Suurimmat tasot aiheutuivat räjäytyksistä. Laskennallisen keskimääräisen raskaiden aseiden harjoituspäivän A-keskiäänitason L Aeq melu oli lähimpien talojen luon enimmillään noin db. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona n. 10 db, keskimäärin melu ei ylitä suositusarvoa 55 db asuinalueilla. Ampumaratojen laskennalliset AI-enimmäisäänitasot olivat lähimpien asuintalojen luona enimmillään noin db eli yhtä suuri kuin ohjearvo 65 db. Lähimmät talot sijaitsevat Karankalahdessa ja Keski-Ruuhijärvellä. Ampumaratamelun arvioinnissa on kuitenkin huomioitava aiemmissa selvityksissä todettu laskentamallin yliennustus arviointisuureesta L AImax johtuen. Insinööritoimisto Akukon Oy akustiikka meluntorjunta AV-tekniikka Kornetintie 4 A, HELSINKI puh: (09) Y-tunnus: faksi: (09) etu.suku@akukon.fi

3 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Alue ja ampumatoiminta Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Ampuma-ajat Aseet 4 3 Mittaukset Mittausjärjestelyt Paikat ja olosuhteet Menetelmät Laitteet ja analyysit Mittaustulokset 9 4 Raskaiden aseiden melun laskenta Laskentamalli Maastomalli ja laskentaohjelma Laskennan lähtöarvot ja laskentasuureet Laskentatilanteet ja tulossuureet Impulssikorjaus Laskentatulokset 14 5 Ampumaratamelun laskenta Laskentamalli Maastomalli ja laskentaohjelma Laskennan lähtöarvot ja laskentasuureet Impulssikorjaus Laskentatulokset 16 6 Tulosten tarkastelu Laskennan ja mittausten vertailu Raskaat aseet Ampumaradat Vertailu aikaisempiin mittauksiin Arvio melun haitallisuudesta Raskaat aseet Ampumaradat Melun ajallinen esiintyminen 21 7 Loppuhuomautuksia Ohjearvokäyrän tulkinta Ampumaratamelu 22 Viitteet 23 Liiteluettelo 24 Liite A1. Kaukomittauspisteet Liitteet B. Kassunkurun enimmäismelu, C-äänialtistustaso L CE Liitteet C. Kassunkurun keskimääräinen melu, A-keskiäänitaso L Aeq Liite D1. Hoikanportin ampumaratojen enimmäismelu, AI-enimmäisäänitaso L AImax Liite D2. Hoikanportin ampumaratojen keskimääräinen melu, A-keskiäänitaso L Aeq

4 Johdanto Puolustusvoimien ampumatoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä osana selvitetään ampuma-aseiden aiheuttamaa melua. Tässä työssä selvitettävänä oli Kainuun Prikaatin Kassunkurun ampuma- ja harjoitusalueen sekä Hoikanportin ampumaratojen ympäristömelu. Kassunkurussa eniten melua aiheuttavat raskaat aseet, heittimet ja kertasingot sekä räjäytykset. Hoikanportti on Suomen suurin kevyiden aseiden ampumarata käsittäen yhteensä 210 ampumapaikkaa. Melun leviämistä alueen ympäristöön selvitettiin kahdella tavalla: Ympäristön melutasot eli melukartat laskettiin laskentamallin avulla. Melutasoja mitattiin lähimpien mahdollisen häiriön kohteiden (asuinpaikkojen) läheisyydessä. Meluselvitysmenetelmistä laskentamallinnus on periaatteessa ensisijainen. Viime vuosina muilla harjoitusalueilla ja ampumaradoilla tehdyissä meluselvityksissä on kertynyt kokemuksia mallinnuksen ja mittausten suhteesta. On havaittu, että kaukomittauksilla saatavat lisätiedot melutasoista täydentävät merkittävästi mallilaskennan tuottamia ennusteita. Mittaukset ovat selvityksen uskottavuuden kannalta olennaisia sekä raskaiden aseiden että ampumaratamelun tapauksissa. Raskaiden aseiden melun laskentaan käytettiin yleistä pohjoismaista ympäristömelun laskentamallia [1]. Ampumaradoille käytettiin samaan yleiseen malliin pohjautuvaa pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia [2]. Mallilaskennan lähtötietoja tunnetaan vaihtelevalla tarkkuudella merkittävimmille alueella käytetyille aseille [3, 4, 5, 6, 7, 8, 9]. Tästä huolimatta raskaiden aseiden lähtötietojen täydentämiseksi ja ampumakoppien vaikutusten arvioimiseksi tässä työssä tehtiin uusia melupäästöjen mittauksia aseiden lähellä. Selvityksen melusuureiden ja arviointimenettelyn lähteenä raskaille aseille käytettiin ensisijaisesti Puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvo-ohjetta [10]. Ampumaratojen melu on tarkemmin säädeltyä ja tässä arviointimenettely tehtiin Valtioneuvoston päätöksen ampumaratamelun ohjearvoista [11] sekä ampumaratamelun mittausohjeen [12] mukaisesti. 2 Alue ja ampumatoiminta 2.1 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kajaanin varuskunnan lähiharjoitusalue Kassunkuru sijaitsee Kajaanin kaupungin eteläosassa. Ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala on ha, josta maali-aluetta on 172 ha [13]. Kranaatinheittimien maalialue sijaitsee Pirunkurussa alueen keskiosassa. Tuliasemat ovat maalialueen ympärillä noin 1-2 km etäisyydellä. Sinkojen harjoitusrata sijaitsee myös Pirunkurussa lähellä heittimien maalialuetta. Suurimmat räjäytykset suoritetaan alueen eteläosassa Rokankankaalla.

5 Hoikanportin ampumaradat sijaitsevat Kassunkurun itäpuolella noin 1,5 km Karankalahden asuinalueesta lounaaseen. Hoikanportissa on yhteensä 10 eri ampumarataa, joista useat ovat 150 m kivääriratoja. Niiden lisäksi Hoikanportissa on haulikko-, pistooli- ja pienoiskiväärirata sekä kaksi hirvirataa. Haulikkoradan melu jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä se ei kuulu Puolustusvoimien ratoihin. Pienoiskivääriradan melua ei katsottu tarpeelliseksi ottaa mukaan selvitykseen sen ollessa merkittävästi muiden ratojen melua pienempää. Ampumaradat on esitetty kuvan 1 kartassa. Mahdollisen häiriön kohteina olevaa pysyväisasutusta on lähinnä alueen itä- ja eteläpuolilla. Lähin tiheähkö asutus on alueen koillispuolella oleva Karankalahti. Alueen kaakkoispuolella Kivimäessä on lisäksi taloja noin 2 km etäisyydellä Rokankankaan räjäytyspaikasta. Pohjoispuolella lähin asutus on Hevossuon asuinalue, johon on maalialueesta matkaa jo 5 km. 2.2 Ampuma-ajat Alueen käyttö on ajoittaista. Melun kannalta määrääviä ovat raskaiden aseiden harjoitukset, räjäytysharjoitukset sekä ryhmäammunnat ampumaradoilla. Meluisimpia harjoitustyyppejä alueella vuosittaisine määrineen ovat: Pioneerien räjäytysharjoitukset 10 pv Kranaatinheittimien ampumaharjoitukset 15 pv Sinkoharjoitukset 5 pv Hoikanportin ryhmäammunnat peruskoulutuskausina lähes päivittäin (tammi-helmikuu ja heinä-elokuu) 2.3 Aseet Kassunkurussa ammutaan seuraavilla raskailla aseilla: 120 mm raskas kranaatinheitin 120 KrH 92 (max 1-panos) 81 mm kevyt kranaatinheitin 81 KrH 71 (max 2-panos) 112 mm raskas kertasinko 112 RsKeS Apilas (orak) 66 mm kevyt kertasinko 66 KeS (orak) Ampuma-alueella käytetään harjoitusten aikana lisäksi käsiaseita, mutta niiden etäisyydet alueen ulkopuolelle ovat niin suuria, että niiden melulla ei ole tämän selvityksen kannalta merkitystä. Lisäksi Rokankankaalla tehdään räjäytyksiä, joiden enimmäiskooksi on määritetty johtosäännössä 10 kg [13]. Hoikanportin ampumaradoilla käytetään eniten rynnäkkökivääriä 7.62 Rk 95. Osalla ampuvista osastoista on käytössä vanhempi malli vuodelta 62. Tämän työn kivääriratojen laskennat tehtiin kuitenkin kokonaisuudessaan käyttäen uudemman kiväärin melupäästöä. Pistooliradan mallinnuksessa käytettiin sotilaspistoolia 9.00 Pist Hirviratojen melu mallinnettiin käyttäen rynnäkkökiväärin 7.62 Rk 95 melupäästöä, sillä kaliiperin.308 kiväärin melupäästö ei ole riittävällä tarkkuudella tunnettu.

6 Kuva 3. Hoikanportin ampumaradat. Taulukko 1. Mittausten ajankohdat ja mitatut aseet. pvm harjoitus suorittaja aseet melumittausta varten Paavo Palm 7.62 Rk 95, JVA Pist 80-91, JVA Pioneerien räjäytysharjoitus POHPIONP Räjäytykset 2-8 kg: TNT, PENO Rk7 ja ampumataitotesti KAIPR 7.62 Rk Pist AU-kurssin johtamis- ja KAITR 120 KrH, 1-panos, JVA 1572 ampumaharjoitus 81 KrH 71, 2-panos, JVA 1373

7 Mittaukset 3.1 Mittausjärjestelyt Paikat ja olosuhteet Melumittauksia tehtiin vuoden 2008 kesällä ja syksyllä yhteensä viitenä päivänä. Näistä kolmena päivänä tehtiin sekä päästö- että kaukomittauksia. Päästömittauksissa mitattiin aseiden melun äänienergiatasoja lähietäisyydellä. Mitattuina aseina olivat raskas ja kevyt kranaatinheitin sekä ampumaradoilla rynnäkkökiväärit ja pistooli. Rokankankaalla tehtyjä räjäytyksiä mitattiin 4.9. yhteensä viisi kappaletta tavallisen pioneerien räjäytysharjoituksen yhden toiminnallisen päivän yhteydessä. Räjähdysainemäärät vaihtelivat välillä 2 8 kg (PENO ja TNT) ja niillä pyrittiin erilaisiin toimintoihin, kuten siirtämään kiviä ja katkaisemaan teräsbetonia. Suurin räjäytys oli tarkoituksella ylipanostettu melumittauksia varten. Ampumaradoilla mitattiin yksittäisen ampujan lisäksi varusmiesten ryhmäammuntoja. Useimmat ammunnat suoritettiin ampumaohjelmiston Rk7 ja ampumataitotestin mukaisesti. Ne sisältävät seuraavia vaiheita: 5 s kääntö: yksi laukaus 3 s kääntö: yksi laukaus 5 s kääntö: kaksi laukausta RK7-ammunnan enimmäismelun arvioitiin kuuluvan tyypillisistä varusmiesammunnoista voimakkaimpien joukkoon. Kaukomittauksissa mitattiin melun huippu-, enimmäis- ja äänialtistustasoja ampumaalueen ulkopuolella pisteissä, jotka pyrkivät edustamaan mahdollisen häiriön kohteita. Kaukopisteitä oli yhteensä 16 kpl. Kaukopisteet olivat yleensä korkealla ja avoimella paikalla tai muuten edullisissa ja edustavissa paikoissa, lähimpien asuinrakennusten tai -alueiden läheisyydessä. Kaukopisteet on merkitty liitteen A karttaan. Mittauspisteiden tunnisteet on annettu siten, että K-kirjaimen jälkeinen numero kertoo mittauspäivän ja numeron jälkeinen pieni kirjain järjestysluvun kyseisen mittauspäivän pisteiden kesken. Mittausten aikana Kivimäen mittauspisteen K5a ohi ajoi sattumalta kolme Sisu NA-110 Nasu -telakuorma-autoa. Ohiajoista määritettiin ajoneuvon melupäästö soratiellä. Mittausajankohdat ja mittauspäivien sää on lueteltu taulukoissa 1 ja Menetelmät Kranaatinheittimien lähimittaukset pyrittiin tekemään noudattaen soveltuvin osin Tanskan ympäristöhallituksen ohjeessa [14] kuvattua menetelmää. Mittaukset tehtiin tavallisen harjoituksen aikana; erillisiä järjestelyitä melupäästön mittaamiseksi ei ollut käytössä. Tanskalaisella menetelmällä saatavat tulokset, äänialtistustasot tietyllä etäisyydellä aseesta, täytyy edelleen muuntaa laskentamallin edellyttämiksi äänienergiatasoiksi L E.

8 Taulukko 2. Mittauspäivien sää (yhdistelmä Forecan sääpalvelusta ja omista havainnoista). pvm lämpö, C pilvet tuuli nopeus, m/s huom /8 NNW /8 SSW SW 5-10 rankkasade ennen mittauksia /8 5/8 SSW 5-10 heikkoa sadetta lopuksi /8 5/8 W /8 0/8 NW 3-5 Muunnos energiatasoiksi tehtiin teollisuuden ympäristömelulähteiden melupäästömittausten Nordtest-menetelmässä [15] mainittua backward extrapolation -menettelyä noudattaen. Lyhyesti menetelmällä tarkoitetaan laskentamallin käyttämistä takaperin, lähtien melutasosta ja laskien kohti melulähdettä sen päästön muodostamiseksi. Tässä yhteydessä mm. pehmeä maa tulee otetuksi huomioon. Ampumaradoilla käytettävien käsiaseiden melupäästöt ovat entuudestaan tunnettuja [9]. Tämän vuoksi ampumaratojen lähimittauksilla pyrittiin emission sijasta määrittämään ampumakatosten vaikutus melun leviämiseen. Mittauksia tehtiin ratojen sivu- ja takasuunnissa, kun ampujia oli yksi. Taulukko 3. Mittaus- ja analyysilaitteisto. äänitasokalibraattori Brüel & Kjær 4231 Mittaukset kondensaattorimikrofoni 1/4 Brüel & Kjær 4938 äänitasomittari Norsonic 118 kondensaattorimikrofoni Norsonic 1225 äänitasomittari Brüel & Kjær 2230 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær 4155 äänitasomittari Brüel & Kjær 2235 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær db lisävaimentimet Brüel & Kjær ZF0023 digitaalitallentimet Fostex FR-2LE Analyysi jälkikäsittelyohjelma Adobe Audition 2.0 äänitasoanalyysiohjelma Akukon SLM/TP (oma)* spektrianalyysiohjelma Pioneer Hill Spectra Plus 5.0 *koodi tarkistettu: täyttää äänitasomittaristandardin IEC Laitteet ja analyysit Mikrofonien äänisignaalit tallennettiin digitaalitallentimilla WAV-tiedostoiksi. Tiedostojen jälkikäsittely, editointi ja analyysi tehtiin tietokoneessa. Mittaussignaalit olivat näin täydellisinä käytettävissä koko jälkikäsittelyssä. Digitaalisuuden ansiosta signaaleissa ei tapahdu muutoksia tallentimien AD-muuntimen jälkeen. Mittauksessa ja analysoinnissa käytetyt laitteet ja välineet on lueteltu taulukossa 3.

9 Mittalaitteistot kalibroitiin ennen ja jälkeen mittauksia äänitasokalibraattorilla. Tallennusvaiheessa äänitasomittarit toimivat tallentimien esivahvistimina. Mikrofonit olivat noin 1,8 m korkeudella maanpinnasta. Mikrofonit oli varustettu tuulisuojilla. Tallenteiden jälkikäsittelyssä laukaukset ja iskemät jaettiin ensin puhtaisiin sekä taustamelun tai muun häiriön kuten ylikuormituksen pilaamiin. Jälkimmäiset hylättiin jatkokäsittelystä. Seuraavaksi kaikille hyväksytyille laukauksille ja iskemille määritettiin äänitasot. Raskaille aseille määritettiin: C-painotettu huippuäänitaso L Cpeak C-painotettu äänialtistustaso L CE A-painotettu äänialtistustaso L AE Kevyille aseille määritettiin: AI-painotettu enimmäisäänitaso L AImax A-painotettu äänialtistustaso L AE Kaukopisteissä mukaan otettujen yksittäisten tapahtumien tuloksista laskettiin signaalienergian eli neliölliset keskiarvot. Lähipisteiden päästö- ja koppimittausten hyväksytyille laukauksille tehtiin painottamattoman äänialtistustason spektrianalyysi terssikaistoittain. Spektreille laskettiin signaalienergian keskiarvot, ja ne muunnettiin lopuksi äänienergiatason L E oktaavispektreiksi mallilaskentaan syöttämistä varten, käyttäen Nordtest-menetelmää [15]. Sisu NA-110 -telakuorma-auton melupäästö määritettiin kolmesta ohiajosta. Ohiajoista määritettiin ensin äänialtistustaso L AE ja enimmäisäänitaso L AFmax. Altistustaso voitiin muuntaa äänitehotasoksi L WA nopeuden avulla [16, s. 63], jonka arvioitiin olevan 40 km/h. Tehotaso arvioitiin myös enimmäistasosta, jolloin nopeutta ei tarvitse tietää. Taulukko 4. Kranaatinheittimien lähipisteiden kokonaisäänitasojen mittaustulokset [db]. d: mittauspisteen etäisyys aseesta, N: puhtaiden häiriöttömien yksittäislaukausten lukumäärä. suunta d, m L Cpeak L CE L AE N 120 KrH 92, 1-panos KrH 71, 2-panos KrH 92, iskemä JVA 1572 ~ ~ KrH 71, iskemä JVA 1373 ~

10 Mittaustulokset Raskaiden aseiden lähipisteissä tehtyjen melupäästömittausten tulokset on esitetty kokonaistasojen osalta taulukoissa 4. Päästöjen oktaavispektrit eri suuntiin esitetään myöhemmin taulukossa 8. Kevyiden aseiden kokonaistasot ovat esitetty taulukossa 5. Raskaiden aseiden kaukopisteiden melutasomittausten tulokset on esitetty taulukossa 6 ja kevyiden aseiden taulukossa 7. Mittaustulosten kommentit esitetään laskentatuloksiin tehtävän vertailun yhteydessä kohdassa 6.1. Telakuorma-auto Nasun tehotasoksi saatiin sekä altistustason että enimmäistason avulla 114 db. Hajonta kolmen ohiajon välillä oli db, joista suurimman melun aiheutti yksikkö, jonka perään oli kytketty pyöräperävaunu. Verrattuna tavalliseen kuorma-autoon telakuorma-auto on nopeudella 40 km/h noin 6 7 db meluisampi. Taulukko 5. Hoikanportin ampumaratojen lähipisteiden kokonaisäänitasojen mittaustulokset [db]. d: mittauspisteen etäisyys aseesta (seinien läpi), N: puhtaiden häiriöttömien yksittäislaukausten lukumäärä. ampumapaikka suunta d, m L AImax L AE N Rata 1: 150 m kiväärirata (40 ap), 7.62 Rk Rata 2: 150 m kiväärirata (40 ap), 7.62 Rk Pistoolirata (40 ap), 9.00 Pist Rata 3: 150 m kiväärirata (30 ap), 7.62 Rk Rata 5: 150 m kiväärirata (60 ap), 7.62 Rk Rata 7: 100 m hirvirata, 7.62 Rk

11 Taulukko 6. Raskaiden aseiden kaukopisteiden mittaustulokset [db]. d: mittauspisteen etäisyys radasta, N: puhtaiden häiriöttömien yksittäis- tai yhteislaukausten tai räjäytysten lukumäärä. mittauspiste ase/äänilähde d, km L Cpeak L CE L AE N 4.9. K2a: Kilonkangas Räjäytys 1 2, Räjäytys Räjäytys Räjäytys Räjäytys K2b: Karankalahti Räjäytys 1 4, Räjäytys K2c: Iso Ruuhijärvi Räjäytys 3 2, Räjäytys Räjäytys K4c: Keski-Ruuhijärvi 120 KrH, 1-panos 2, KrH, iskemä 3, K4d: Karankalahti 120 KrH, 1-panos 2, KrH, iskemä 3, K4e: Karankajärvi 120 KrH, 1-panos 3, KrH, iskemä 4, K5a: Kivimäki 120 KrH, 1-panos 3, KrH, iskemä 3, KrH, 2-panos 3, KrH, iskemä 3, K5b: Iso Ruuhijärvi 120 KrH, 1-panos 2, KrH, iskemä 3, KrH, 2-panos 3, KrH, iskemä 3, K5c: Keski-Ruuhijärvi 81 KrH, 2-panos 3, KrH, iskemä 3, K5d: 81 tuliasemat 120 KrH, 1-panos 0,

12 Taulukko 7. Hoikanportin ampumaratojen kaukopisteiden mittaustulokset [db]. d: mittauspisteen etäisyys radasta, N: puhtaiden häiriöttömien yksittäis- tai ryhmälaukausten lukumäärä. rata ase ammunta d, km L AImax L AE N K1: Karankalahti pelto 1 ja Rk 95 yksittäinen 1,6 ei kuulunut K3a: Haulikkorata 1 tai Rk 62 kohdistukset: 28x3 0, s: s: s: 28x Rk 95 lähtö ja osuma 0, ei osumaa Rk 62 yksittäinen 0, s: s: 30x K3b: Karankalahti 1 tai Rk 62 yksittäinen 1, kohdistukset: 28x s: s: s: 28x Rk 95 lähtö ja osuma 1, Rk 62 yksittäinen 1, s: s: s: 30x K4a: Haulikkorata Rk 62 yksittäinen kohdistukset ? yksittäinen Pistooli 9.00 Pist yksittäinen 0, n. 90 laukausta K4b: Karankalahti Rk 62 yksittäinen 1, kohdistukset: 30x Pistooli 9.00 Pist yksittäinen 1, n. 90 laukausta K4c: Keski-Ruuhijärvi Rk 62 yksittäinen 2, ? 5s: s: Pistooli 9.00 Pist yksittäinen n. 80 laukausta K4d: Karankalahti 5? 7.62 Rk 62 5s: 35 1, s: s: 35x K4f: Lepokivenkangas (120 KrH tuliasemat) 5? 7.62 Rk 62 3s: 35 0, s: 35x

13 Raskaiden aseiden melun laskenta 4.1 Laskentamalli Raskaiden aseiden melun laskentaan käytettiin yleistä pohjoismaista ympäristömelun laskentamallia eli ns. teollisuusmelumallia [1]. Mallin soveltamista raskaille aseille sekä mallin toimintaperiaatetta on selostettu tarkemmin aikaisemmissa, mm. Pahkajärven ja Hätilän ampuma-alueiden meluselvitysten raporteissa [4, 5]. 4.2 Maastomalli ja laskentaohjelma Laskentaa varten alueesta ja sen ympäristöstä laadittiin kolmiulotteinen akustinen maastomalli. Tässä tapauksessa tärkeimpänä maastomalli koostuu yksinkertaisesti maaston muodoista, joita edustavat korkeuskäyrät ja rantaviivojen korkeudet. Maasto on akustisesti muuten pehmeää, mutta vedenpinnat (järvet) ovat kovia. Maastomalli laadittiin Topografikunnalta saadusta alueen numeerisesta peruskartasta. Varsinainen laskenta tehtiin tietokoneohjelmalla, joka muodostaa meluvyöhykkeet automaattisesti. Laskentaohjelma oli Datakustik CADNA/A 3.7 joka käytännössä sisältää mainitut laskentamallit. Laskenta tehtiin käyttäen m 2 suuruisia laskentaruutuja. Laskenta-alueen koko oli km 2, joten laskentaruutuja oli = kpl. Laskentaruudukon pisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. 4.3 Laskennan lähtöarvot ja laskentasuureet Lähtöarvoina käytettiin ensisijaisesti tässä ja aiemmissa vastaavissa selvityksissä mitattuja aseiden melupäästöjä. Tässä tehtyjen mittausten melupäästöt eli äänienergiatasot on esitetty taulukossa 8. Mallilaskennassa iskemien päästöinä päädyttiin käyttämään standardin ISO/DIS [17] mukaan laskettuja teoreettisia arvoja. Tärkein syy teoreettisen arvojen käyttämiselle on luotettavien mittaustulosten puute, sillä iskemien melupäästön luotettava mittaaminen käytännössä on mahdotonta ilman erityisjärjestelyjä. Teoreettisen arvojen soveltuvuutta on arvioitu tarkemmin Vuosangan ampuma-alueen selvityksessä [8]. Raskaiden aseiden melun mallilaskenta tehtiin yhtä aikaa kahdelle äänitasosuureelle: A-äänialtistustaso L AE C-äänialtistustaso L CE Useiden melulähteiden yhteistä melua esittävissä tuloksissa A-altistustasot yhdistettiin tavanomaiseen keskiäänitason tapaan signaalienergian mielessä neliökeskiarvoina. C- tasojen yhdistelmät muodostettiin maksimifunktion L CE = max(l CE1, L CE2 ) avulla.

14 Taulukko 8. Aseiden mitatut melupäästöt eli äänienergiatasot L E [db re 1 pj] oktaavikaistoittain ja eri suuntiin. suunta \ Hz 31, k 2 k 4 k 8 k 120 KrH 92, 1-panos KrH 71, 2-panos Laskentatilanteet ja tulossuureet Laskettaviksi tilanteiksi valittiin kolme edustavaa, meluista harjoitusta. Harjoituksista oli käytössä aseiden, laukausmäärien, tuliasemien ja maalialueiden tiedot (taulukko 9). Tämän työn tulossuureina käytetään Puolustusvoimien ohjeen [10] suureista A-keskiäänitasoa L Aeq ja C-äänialtistustasoa L CE. A-äänialtistustasosta L AE päästään harjoituspäivän tavalliseen A-keskiäänitasoon L Aeq, kun siihen lisätään harjoitusten kestoajat ja laukausten lukumäärät sisältävät termit. Lisäksi tarvittaisiin raskaiden aseiden melun impulssikorjaus. L Aeq lasketaan yhtälöllä L Aeq = L AE + K ; K = 10 lg T d + 10 lg N missä T d = (päiväajan kesto 15 h sekunteina) ja N = laukausten lukumäärä. Jälkimmäisen tasosuureen, C-äänialtistustason L CE voidaan katsoa sellaisenaan edustavan yksittäisen laukauksen aiheuttamaa hetkellistä haittaa. Toisin sanoen se edustaa häiritsevyyttä riippumatta harjoituksen kestoajasta ja laukausten lukumäärästä. 4.5 Impulssikorjaus Impulssikorjauksen käyttötarkoituksena on muuttaa ampumamelun keskiäänitason mittaus- tai laskentatuloksen lukuarvoa niin, että korjattu arvo on suoraan sama kuin yhtä häiritsevillä muilla tavallisilla ympäristömeluilla, kuten tieliikennemelulla. Suomessa ei toistaiseksi ole säädöstä raskaiden aseiden impulssikorjauksen suuruudesta. Koska tilanne on edelleen vakiintumaton, korjaus päätettiin jättää myös tässä työssä esitettävistä melukarttatuloksista toistaiseksi pois, samoin kuin edellisissäkin selvityksissä. Selvitysten lopputuloksen ilmoittamisessa jokin alustava impulssikorjauksen arvo kuitenkin tarvitaan. Tässä työssä jatkettiin samaa väliaikaista kompromissikäytäntöä kuin edellisissä selvityksissä. Korjauksen arvoksi oletetaan tasaluku +10 db, jolloin korjaamattoman keskiäänitason L Aeq käyrä 45 db vastaa silloin samalla korjattua arvoa 55 db.

15 Taulukko 9. Tyypilliset harjoitukset Kassunkurussa aseineen ja keskimääräisine laukausmäärineen per aktiivinen päivä. harjoitus H1: heittimet H2: singot H3: räjäytykset aktiivisia päiviä / vuosi ase ls / päivä ls / päivä ls / päivä 120 KrH tkr KrH savu KrH KeS Apilas 1 Räjäytykset Laskentatulokset Tulossuureiden, C-äänialtistustasojen L CE ja A-keskiäänitasojen L Aeq melukartat on esitetty liitteissä B1 B2 ja C1 C2. Liite B1 edustaa kaikkien raskaiden aseiden enimmäismelua. Liitteessä B2 on esitetty yksittäisen suurimman sallitun räjäytyksen (10 kg TNT) aiheuttama enimmäismelu Rokankankaalla. Liitteen C1 laskentatulos on harjoitusten aktiivisilla päivillä painotettu keskiarvo, harjoitusten painoarvot ovat laskettu aktiivisten päivien suhteen (15:5:5). Liite C2 on muuten vastaava, mutta raskaan heittimen tuliasemat on sijoitettu alueen luoteisosaan, johon on suunniteltu uusi tuliasema. Liitteiden C laskentatulokset ovat A-keskiäänitasoja L Aeq sellaisinaan; ne eivät sisällä mitään impulssikorjausta.

16 Ampumaratamelun laskenta 5.1 Laskentamalli Ampumaratamelun mallilaskentaan käytettiin yhteispohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin uusinta versiota [2]. Tärkeimmät laskennassa tarvittavat valinnat olivat seuraavat: Ampumakopin vaikutus: Voidaan laskea etenemisosaan kuuluvina esteinä ja heijastuksina tai vaihtoehtoisesti voidaan sisällyttää aseen suuäänen päästöön eli lähtöarvoon. Tässä ampumakopin vaikutus sisällytettiin lähtöarvoon. Säätö tehtiin niin, että altistustason L AE laskentatulokset olivat hieman suurempia kuin mittaustulokset (varmuusvara). Kasvillisuusvaimennus: Ei käytetty. Perusteena oli se, että maaston kasvillisuus ei ole erityisen runsasta ja tiheää lehdettömään aikaan vuodesta. Luotiääni: Ei otettu mukaan laskentaan. Ryhmäammunta: Ei otettu mukaan laskentaan. Virallista käytäntöä siitä, miten ryhmäammunta pitäisi ottaa huomioon laskennassa, ei ole. Se on kuitenkin mahdollista ottaa huomioon lisäämällä laskentatulokseen kaukomittauksista saatu ryhmäammunnan ja yksittäislaukauksen enimmäistasojen erotus. 5.2 Maastomalli ja laskentaohjelma Maastomalli ja laskentaohjelma olivat samat kuin raskaiden aseiden laskennassa (ks. kohta 4.2). Ampumaratojen osalta Topografikunnalta saatua aineistoa täydennettiin erillisten Kainuun Prikaatilta saatujen paperipiirustusten avulla (uusimmat vuodelta 1999). Piirustusten avulla saatiin malliin asetettua sivu- ja taustavallit sekä katosten korot. 5.3 Laskennan lähtöarvot ja laskentasuureet Rynnäkkökiväärin ja pistoolin lähtöarvoina käytettiin Puolustusvoimien tilauksesta tehdyn diplomityön oheistuotteena saatuja tietoja melupäästöistä. I-painotetun äänitehotason L WImax muodostamiseksi äänialtistustasoina annetut lähtöarvot muutettiin ensin I-painotetuiksi äänipainetasoiksi lisäämällä niihin altistus- ja I-tasojen välinen korjaustermi +14,6 db. Lisäksi lähtöarvoihin lisättiin etäisyyskorjaus K = 10 lg 4π R 2, missä R = 10 m. Tämän korjauksen arvo on +31 db. Rynnäkkökivääreistä käytettiin uudemman, vm. 95:n melupäästöä. Melun mallilaskenta tehtiin yhtaikaa kahdelle äänitasosuureelle: AI-painotettu enimmäisäänitaso L AImax A-painotettu äänialtistustaso L AE Ratojen yhteistä melua esittävissä tuloksissa AI-enimmäistasojen yhdistelmät muodostettiin maksimifunktion L AImax = max(l AImax1, L AImax2 ) avulla. A-altistustasot yhdistettiin tavanomaiseen keskiäänitason tapaan signaalienergian mielessä neliökeskiarvoina.

17 Taulukko 10. Kaukopisteiden laskenta- ja mittaustulokset [db] tehdyille räjäytyksille (laskelmat tehty yhden desimaalin tarkkuudella, tulokset pyöristetty). C-äänialtistustaso L CE A-äänialtistustaso L AE piste laskettu mitattu erotus laskettu mitattu erotus K2a: Kilonkangas R R R R R K2b: Karankalahti R R K2c: Iso Ruuhijärvi R R R A-äänialtistustasosta L AE päästään harjoituspäivän tavalliseen A-keskiäänitasoon L Aeq kohdassa 4.4 esitetyllä tavalla. Laukausmäärät keskiäänitason määrittämiseksi arvioitiin seuraavasti. Radoilla 1 5 (ja pistooliradalla) oletettiin jokaisella ampumapaikalla ammuttavan seuraavasti: kohdistukset, Rk7 ja ampumataitotesti eli yhteensä 36 laukausta ampumapaikkaa kohden. Koko radan laukausmäärä saadaan kertomalla tämä ampumapaikkojen lukumäärällä. 5.4 Impulssikorjaus Tässä selvityksessä kevyiden aseiden impulssikorjauksena keskiäänitason yhteydessä on käytetty arvoa 12 db [18], ja se on sisällytetty keskiäänitason melukarttaan vertailun helpottamiseksi. Enimmäistason L AImax kanssa impulssikorjausta ei käytetä. 5.5 Laskentatulokset Primäärin tarkastelusuureen eli AI-painotetun enimmäisäänitason L AImax melukartta on esitetty liitteessä D1. Sekundäärisen tarkastelusuureen eli impulssikorjatun keskiäänitason L Aeq melukartta on esitetty liitteessä D2.

18 Taulukko 11. Kaukopisteiden laskenta- ja mittaustulokset [db] (laskelmat tehty yhden desimaalin tarkkuudella, tulokset pyöristetty). C-äänialtistustaso L CE A-äänialtistustaso L AE piste laskettu mitattu erotus laskettu mitattu erotus 120 KrH 1-panos K4c: Keski-Ruuhijärvi K4d: Karankalahti K4e: Karankajärvi K5a: Kivimäki K5b: Iso Ruuhijärvi K5d: 81 tuliasemat KrH iskemä K4c: Keski-Ruuhijärvi K4d: Karankalahti K4e: Karankajärvi K4f: 120 tuliasema K5a: Kivimäki K5b: Iso Ruuhijärvi K5d: 81 tuliasemat KrH 2-panos K5a: Kivimäki K5b: Iso Ruuhijärvi K5c: Keski-Ruuhijärvi KrH iskemä K5a: Kivimäki K5b: Iso Ruuhijärvi K5c: Keski-Ruuhijärvi K5d: 81 tuliasemat

19 Taulukko 12. Kaukopisteiden laskenta- ja mittaustulokset Hoikanportin ampumaradoilla [db] (laskelmat tehty yhden desimaalin tarkkuudella, tulokset pyöristetty). Altistustasot ovat skaalattuja yhden laukauksen tasoja. AI-enimmäisäänitaso L AImax A-äänialtistustaso L AE piste laskettu mitattu erotus laskettu mitattu erotus Radat 1 ja 2: mittaus 7.62 Rk 62, laskenta 7.62 Rk 95 K3a: Haulikkorata kohdistukset: 28x s: s: s: 28x K3b: Karankalahti yksittäinen kohdistukset: 28x s: s: s: 28x Pistoolirata: mittaus ja laskenta 9.00 Pist K4a: Haulikkorata yksittäinen n. 100 laukausta K4b: Karankalahti yksittäinen n. 100 laukausta K4c: Keski-Ruuhijärvi yksittäinen n. 100 laukausta Rata 5: mittaus 7.62 Rk 62, laskenta 7.62 Rk 95 K3a: Haulikkorata yksittäinen s: s: 30x K3b: Karankalahti yksittäinen s: s: s: 30x K4a: Haulikkorata yksittäinen kohdistukset: 30x K4b: Karankalahti yksittäinen kohdistukset: 30x K4c: Keski-Ruuhijärvi yksittäinen s: s: K4d: Karankalahti 5s: s: s: 30x K4f: 120 tuliasemat 3s: s: 30x

20 Tulosten tarkastelu 6.1 Laskennan ja mittausten vertailu Raskaat aseet Raskaiden aseiden kaukopisteiden mitattujen ja laskettujen primäärisuureiden eli C- ja A-äänialtistustasojen vertailu on esitetty taulukoissa 10 ja 11. Aiemmin muilla ampuma-alueilla useimmiten laskentatulokset ovat olleet mittaustuloksia suurempia. Osin erot ovat olleet jopa huomattavan suuria. Kassunkurussa sen sijaan kaikki raskaiden aseiden mittaukset tehtiin voimakkaan myötätuulen puolelta, jonka vuoksi erot ovat aiempia kokemuksia pienempiä. Joissain kohdin mittaustulokset olivat jopa laskentatuloksia suurempia. Useimmissa tapauksissa eroon voidaan liittää sääoloihin perustuva mahdollinen selitys. Alla kommentoidaan yksittäisiä tuloksia. Räjäytys 3 Räjäytys 3 oli maapanos, jonka paine kohdistuu enemmän maata kohden. Tämän vuoksi laskenta yliennustaa melun leviämistä. Räjäytykset muut Mittaustulokset olivat suurempia kuin laskentatulokset. Laskennassa räjäytyksissä ei huomioitu räjäytystä muuten kuin räjähdysaineen määrän suhteen. Kukin räjähdys mallinnettiin maanpinnan yläpuolella tapahtuvana kyseisen räjähdysainemäärän räjäytyksenä. Saattoi olla, että räjähdyksissä paine kohdennettiin tiettyyn suuntaan, jolloin sille muodostuu suuntaavuutta. Toisaalta mittauspäivänä tuuli oli poikkeuksellisen voimakasta ja myötäistä mittauspisteisiin, mikä lienee suurempi selittävä tekijä erolle. KrH iskemät Raskaan heittimen iskemien mittaukset ja laskenta ovat keskenään hyvin linjassa. Kevyen heittimen iskemissä mittaustulokset ovat sen sijaan laskentaa jonkin verran pienempiä, vaikka molempien heittimien mittauksia tehtiin samoina päivinä. Ero johtunee iskemäpaikan lähimaastojen eroista ja/tai sytytintyypeistä Ampumaradat Ampumaratamelun kaukopisteiden mitattujen ja laskettujen primäärisuureiden eli AIenimmäisäänitason ja A-äänialtistustason vertailu on esitetty taulukossa 12. Ampumaratojen melua mitattiin navakan myötätuulen aikana ja erot ovat samansuuntaisia kuin raskailla aseilla. Alla kommentoidaan joitain yksittäisiä tuloksia. K4c: Keski-Ruuhijärvi Laskentatulos on mittausta pienempi, koska mittauspiste sijaitsi kiväärin etusuunnassa. Mallinnus tehtiin Rk 95:lla kun taas mittauksissa ammuttiin Rk62:lla. Vanhemman kiväärin emissio on 4 db suurempi etusuuntaan. Pistoolirata Mittauspäivänä ei pystytty varmistamaan tarkalleen, mikä ase oli käytössä ja montako laukausta ammuttiin.

21 K4f: 120 KrH tuliasemat Mittausten aikana tuuli oli lievästi vastainen mittauspisteeseen, minkä vuoksi mittaustulos jäi laskentaa selvästi pienemmäksi. 6.2 Vertailu aikaisempiin mittauksiin Kassunkurussa on tiettävästi tehty melumittauksia aiemmin ainoastaan räjäytysten osalta. Mittauksia tehtiin viimeksi vuonna 2007 asuintalolla osoitteessa Ruuhijärventie 680. Niiden tarkoituksena oli mitata melutaso kyseisellä asuintalolla, jotta voitiin arvioida valitus, että räjäytykset olisivat aiheuttaneet savupiipun murtumisen. C-äänialtistustasot L CE vaihtelivat vuonna 2007 välillä db ja A-äänialtistustasot L AE välillä db. Räjäytysaineena oli PENO ja panosten nettomäärät vaihtelivat välillä 5 12 Kg. Tässä työssä tehdyissä mittauksissa panokset olivat jonkin verran pienempiä. L CE -tasot vaihtelivat välillä ja L AE -tasot välillä db. Selityksinä eroille ovat ainakin eri tuulen suunta ja voimakkuus sekä räjäytysten erot. Tämän työn mittauksissa tuuli oli arviolta melun etenemiselle hyvinkin suotuisa. Lisäksi tämän työn mittauspiste oli asuintaloa lähempänä räjäytyspaikkaa ja korkeammalla paikalla. Vertailua voidaan tehdä lisäksi lähimittausten avulla tehtyjen päästön määritysten osalta. Raskaan ja kevyen heittimen päästöistä pienillä lähtöpanoksilla on aiempia tietoja [7]. Lisäksi tämän työn kanssa samaa aikaan mitattiin raskasta heitintä Säkylän ampuma-alueella. Kokonaistasoina ilmaistuna erot ovat seuraavat 120 KrH 92, 1-panos: A-äänienergiataso L EA oli nyt 2 db suurempi kuin aiemmin Säkylässä mitattu vastaava panos. Ero Taipalsaaressa mitattuun 0- panokseen on 3 db. 81 KrH 71, 2-panos: A-äänienergiataso L EA oli nyt 3 db pienempi kuin Taipalsaaressa mitattu pienempi 1-panos. Eroa aiheuttanee ainakin Kassunkurun epäideaalisempi maastonmuoto aseen lähellä. Iskemien melupäästöinä päädyttiin käyttämään standardiluonnoksen ISO/DIS mukaisesti määritettyjä melupäästöjä [17]. Standardin lähtötietoina tarvittiin räjähdysaineen tyyppi ja massa. Raskaan heittimen kranaatti oli mallia JVA 1572, jossa on räjähdysainetta 2050 g. Kevyen heittimen kranaatti oli malli JVA 1373, jossa räjähdysainetta on 550 g. 6.3 Arvio melun haitallisuudesta Raskaat aseet Suomessa ei ole raskaiden aseiden melulle varsinaisia ohjearvoja. Puolustusvoimien ohjeessa [10] on esitetty seuraavat suositusarvot: yhden tapahtuman C-äänialtistustaso L CE 100 db päiväajan impulssikorjattu A-keskiäänitaso L Aeq,r 55 db Näitä suositusarvoja vastaavat käyrät ovat liitteissä B ja C keltaisella värillä merkittyjen vyöhykkeiden ulkoreunat (kun keskiäänitason impulssikorjauksen arvoksi oletetaan tasan 10 db). Mahdollisen häiriön kohteissa eli lähimmillä asuinpaikoilla saatiin seuraavia melutasojen laskentatuloksia:

22 Yksittäisten laukausten, iskemien ja räjäytysten enimmäismelun C-äänialtistustaso L CE liitteissä B1 ja B2 ei ylitä Puolustusvoimien suositusarvoa 100 db millään asuinpaikalla. Lähimpänä suositusarvoa ovat talot alueen kaakkoispuolella Kivimäen kylässä, jossa räjähdyksistä johtuvat tasot ovat enimmillään noin 97 db. A-keskiäänitason L Aeq laskentatulokset ilman impulssikorjausta olivat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 38 db. Mikäli raskaille aseille käytettäisiin impulssikorjauksen arvona 10 db, keskimääräinen melu harjoituspäivinä ei ylittäisi suositusarvoa 55 db millään asuinpaikalla Ampumaradat Enimmäisäänitason L AImax kartassa D1 keltainen meluvyöhyke vastaa valtioneuvoston päätöksen ohjearvoa [11] L AImax 65 db Ampumaradan laskennallinen melu ei ylitä ohjearvoa lähimmillä asutuksilla eikä Kajaanin varuskunnan kasarmialueella. Voimakkainta melu on Keski-Ruuhijärven rannalla olevilla taloilla, jossa L AImax on enimmillään 65 db eli yhtä suuri kuin ohjearvo. Karankalahdessa laskennallinen melutaso on enimmillään 63 db. Ryhmäammunnan AI-enimmäisäänitaso L AImax oli keskimäärin noin 6 8 db suurempi kuin yksittäislaukausten. A-keskiäänitason tulos oletetuilla laukausmäärillä on hyvin samansuuntainen enimmäismelun kanssa. Melualue on noin 2 db pienempi keskiäänitasoa tarkasteltaessa. 6.4 Melun ajallinen esiintyminen Meluisia raskaiden aseiden harjoitusviikkoja Kassunkurun ampuma- ja harjoitusalueella on vuodessa vähän. Vuodessa on vain noin 25 merkittävää ampumapäivää. Melukartta C1 edustaa keskimääräistä tällaista päivää. Harjoitusten vuosittainen määrä luonnollisesti vaikuttaa asukkaiden kokemaan häiritsevyyteen. Tämän tekijän arvioimiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole toistaiseksi käytetty pitkän ajan melualtistusta kuvaavaa mittalukua eli tässä tapauksessa koko vuoden A-keskiäänitasoa. Jos tällaista kuitenkin käytettäisiin, melualtistus jaettaisiin eli tasoitettaisiin koko vuoden ajalle. Tällöin A-keskiäänitason melualueet pienenisivät tässä esitetyistä noin 10 db. Mutta jos näin tehtäisiin, samalla myös impulssikorjauksen arvo pitäisi määritellä erikseen, jolloin sen lukuarvo suurenisi [18]. Hoikanportissa toiminta on huomattavasti aktiivisempaa ja ammuntaa radoilla on useimpina päivinä. Ohjearvon mukainen tarkastelusuure L AImax ei kuitenkaan huomioi laukausmääriä millään tavalla.

23 Loppuhuomautuksia 7.1 Ohjearvokäyrän tulkinta Tämänkin selvityksen tulokset vahvistivat osaltaan aikaisemman havainnon, että mallilaskenta ennustaa varsin selvästi sellaisissa sääolosuhteissa esiintyviä äänialtistustasoja, jotka ovat melun leviämistä suosivia. Raskaiden aseiden melun tapauksessa melun leviämisen suuret etäisyydet tuottavat yleensä suuren vaihteluvälin mittaustuloksiin. Tällä kerralla useina päivinä esiintynyt voimakas myötätuuli aiheutti laskennan kanssa tavallista paremmin yhteneviä tuloksia. Lasketut melutasovyöhykkeet ovat suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta johtuen muodoltaan epäyhtenäisiä. Suositusarvokäyrän kulkua on syytä tulkita siten, että se on sen kuvitteellisen yhtenäisen alueen reunaviiva, joka sulkee sisäänsä kartassa näkyvät suositusarvojen ylittävät kohdat ja alueet. On huomattava, että laskennan ja kartan melutasojen epätarkkuus on suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta sekä lisäksi päästötietojen epätarkkuudesta johtuen varsin suuri. Jo yhden desibelin epätarkkuus saattaa olla useita satoja metrejä kartalla. Epävarmuus siitä, missä suositusarvojen käyrät sijaitsevat ja kulkevat maastossa, on vastaavasti väljä. 7.2 Ampumaratamelu Tässä samoin kuin aiemmissakin ampumarataselvityksissä tehtiin havainto, että ampumaratamelun laskentamalli yliennustaa melun leviämistä mittauksiin verrattuna, kun melua tarkastellaan AI-enimmäisäänitasona L AImax. Ryhmäammunnan mitattu enimmäisäänitaso L AImax oli selvästi suurempi kuin yksittäislaukausten. Jos otettaisiin huomioon yhtäältä yliennustus enimmäistasoja laskettaessa ja toisaalta ryhmäammunnan yksittäislaukauksia suuremmat melutasot, laskennan tuloksena saatu melukartta onkin sattumalta melko lähellä mittausten enimmäistuloksia, sillä näiden kahden ilmiön vaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa.

24 Viitteet 1. KRAGH J, ANDERSEN B & JACOBSEN J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, Report 32. Lyngby s + liitt. 35 s. 2. NT ACOU 099. Shooting ranges. Prediction of noise. Nordtest, Espoo PÄÄKKÖNEN R, Raskaiden aseiden meluemissiomittaukset Niinisalon koeampuma-asema. Tampereen Aluetyöterveyslaitos, raportti p Tampere LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Pahkajärven ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKU- KON , Helsinki LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Hätilän ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki MARKULA T, LAHTI T, PELTONEN T & JOKITULPPO J, Rovajärven ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki MARKULA T, LAHTI T & PELTONEN T, Taipalsaaren ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKU- KON , Helsinki MARKULA T & LAHTI T, Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki MARKULA T & LAHTI T, Ampumamelun leviäminen, mittaaminen ja arviointi. Kevyiden aseiden meluemissiotasot. AKUKON , Helsinki Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Ohje. Puolustusvoimat. Helsinki VNp 53/1997. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma 53/97, Helsinki Ympäristöopas 61/1999. Ampumaratamelun mittaaminen. Ympäristöministeriö, Helsinki Kassunkurun ampuma- ja harjoitusalueen johtosääntö. Kainuun Prikaati, Esikunta, Koulutusosasto. Kajaani Beregning af støjkonsekvensområder omkring forsvarets øvelseområder. Vejledning fra Miljøstyrelsen 8:1997. Kööpenhamina NT ACOU 080. Noise emission. Industrial plants. Nordtest, Espoo LAHTI T, Akustinen mittaustekniikka. TKK Akustiikan laboratorio 38, Espoo s. 17. ISO/DIS : Acoustics Noise from shooting ranges Part 2: Estimation of source data for muzzle blast and projectile noise. International Organization for Standardization. Geneve JOKITULPPO J, LAHTI T & MARKULA T, Ampumamelun arviointi. Kirjallisuusselvitys. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 39 / 2007, Helsinki 2007.

25 Liiteluettelo Liite A: Kaukomittauspisteet Liitteet B: Kassunkuru enimmäismelu, yksittäisten tapahtumien C-äänialtistustasot L CE B1: Heittimet, singot ja räjäytykset 120 KrH, 81 KrH, 66 KeS, 112 Apilas, räjäytykset B2: Suurin sallittu räjäytys 10 kg TNT Liitteet C: Kassunkuru keskimääräinen melu, koko päivän (klo 7 22) A-keskiäänitasot L Aeq C1: Nykyinen harjoituspäivä 120 KrH, 81 KrH, 66 KeS, 112 Apilas, räjäytykset C2: Harjoituspäivä tulevaisuudessa 120 KrH, 81 KrH, 66 KeS, 112 Apilas, räjäytykset Liitteet D: Hoikanportin ampumaradat D1: Enimmäismelu, LAImax 7.62 Rk 95, 9.00 Pist D2: Keskimääräinen melu, LAeq 7.62 Rk 95, 9.00 Pist 80-91

26 akukon Liite A1 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Mittauspisteet 13.5., 4.9. ja K4e: Karankajärvi Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m K1: Karankalahti K3a: Haulikkorata K4a: Haulikkorata KrH tulevaisuus K2b: Karankalahti K3b: Karankalahti K4b: Karankalahti K4d: Karankalahti KrH vaihtoehto 1 Hoikanportin ampumaradat K5d: 81 KrH tuliasemat Sinkoasemat KrH iskemät K4f: 120 KrH tuliasemat K2a: Kilonkangas KrH vaihtoehto 2 K4c: Keski-Ruuhijärvi K5c: Keski-Ruuhijärvi Räjäytyspaikka K2c: Iso Ruuhijärvi K5b: Iso Ruuhijärvi K5a: Kivimäki akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)

27 akukon Liite B1 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Kassunkuru 120 ja 81 KrH, 66 KeS, 112 Apilas ja räjäytykset Enimmäismelu C-äänialtistustaso LCE 90.0 db 95.0 db db db db db db db Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)

28 akukon Liite B2 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Kassunkuru Suurin sallittu räjäytys: 10 kg Enimmäismelu C-äänialtistustaso LCE 90.0 db 95.0 db db db db db db db Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)

29 akukon Liite C1 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Kassunkuru keskimääräinen nykyinen harjoituspäivä 120 ja 81 KrH, 66 KeS, 112 Apilas ja räjäytykset Keskimääräinen melu päivän (klo 7-22) A-keskiäänitaso LAeq 35.0 db 40.0 db 45.0 db 50.0 db 55.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)

30 akukon Liite C2 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Kassunkuru keskimääräinen harjoituspäivä tulevaisuudessa 120 ja 81 KrH, 66 KeS, 112 Apilas, räjäytykset Keskimääräinen melu päivän (klo 7-22) A-keskiäänitaso LAeq 35.0 db 40.0 db 45.0 db 50.0 db 55.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)

31 akukon Liite D1 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Hoikanportti radat 1-7 ja pistoolirata Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso LAImax 55.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db 80.0 db 85.0 db 90.0 db Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)

32 akukon Liite D2 Kajaani vk ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Hoikanportti radat 1-7 ja pistoolirata Keskimääräinen melu impulssikorjattu (+12 db) päivän (klo 7-22) A-keskiäänitaso LAeq 45.0 db 50.0 db 55.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db 80.0 db Mittakaava: 1:50000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.7 (Nordic)