Mäskälän Siiri III kaava-alueen meluselvitys

Transkriptio

1 Hätilän ampuma-alue Mäskälän Siiri III kaava-alueen meluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Liisa Kilpi Akukon Oy Helsinki 11/2012

2 (6) DI Timo Markula, DI Liisa Kilpi, TkT Tapio Lahti (TL Akustiikka) Hätilän ampuma-alue Mäskälän Siiri III kaava-alueen meluselvitys tilaajat: Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto Hämeenlinnan kaupunki puitesopimus: 02/031/2011, (MAAVE) toimeksianto: MI34308, (MAAVE) puiteostotilaus: , (MAAVE) yhdyshenkilö: Asko Parri, meluasiantuntija, MAAVE Aimo Huhdanmäki, Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä Mäskälän kaavarunkoalueelle sen koillisosaan (Siiri III) kohdistuu melua Hätilän ampuma-alueen raskaiden aseiden ammunnoista ja räjäytyksistä. Alueelle on suunniteltu pientalo- ja omakotitalokortteleita, joille melua aiheuttavat eniten sinkoammunnat ja räjäytykset. Vuoden 2005 meluselvityksen ja uusien lisälaskentojen perusteella A-keskiäänitason L Aeq,r suositusarvo 55 db alittuu kaava-alueella melko selvästi ollen meluisimpinakin harjoitusviikkoina alle 50 db. Vuodesta 2005 merkittävin muutos on raskaan singon 95 S poistuminen käytöstä, josta aiheutui kaava-alueelle eniten melua. Raskas sinko (95S) on tykkien jälkeen yksi maavoimien meluisimmista aseista, mutta sen käyttö on vähentynyt merkittävästi ja Hätilässä sillä ei ammuta toistaiksi. Enimmäismelun suositusarvo L CE 100 db ylittyy laskennallisesti ainoastaan suurimmilla räjäytyksillä (n. 10 kg ja yli) ollen suurimmillaan n. 102 db. Raskaan kertasingon 112 Apilaksen onteloraketista aiheutuvat melutasot ovat laskennallisesti suurimmillaan 98 db eli suositusarvon tuntumassa. Akukon Oy akustiikka meluntorjunta AV-tekniikka Hiomotie 19, HELSINKI puh: Y-tunnus: etu.suku@akukon.fi

3 Johdanto Hätilän ampuma-alueen ympäristömeluselvitys laadittiin vuonna 2005 [1]. Siinä esitettiin alueella tehtyjen melumittausten ja melun mallilaskentojen tulokset. Hämeenlinnan asuntomessualueen viereen Mäskälän kaavarunkoalueelle on suunnitteilla laaja n. 320 ha kokoinen omakoti- ja pientaloalue, johon kohdistuu melua Hätilän raskaiden aseiden ammunnoista ja räjäytyksistä. Sen koilliskulma eli alue Siiri III on lähinnä ampuma-aluetta. Suunnitellulle kaava-alueella pyrittiin tekemään melumittauksia syksyllä meluisimman harjoitusviikon aikana. Sääolosuhteet olivat kuitenkin koko viikon ajan melun etenemisen kannalta epäsuotuisat kaava-alueen suuntaan, eikä edustavia melumittauksia voitu siten tehdä. Kaava-alueelle kohdistuvan melun arviointi tehtiin tästä syystä aiempien ja uusien mallilaskentojen avulla. Mallinnusta varten kertasingoille ja suurille räjäytyksille tehtiin lisää melupäästömittauksia mallinnuksen luotettavuuden parantamiseksi. 2 Ohje- ja suositusarvot Raskaiden aseiden melun sääntely tehdään toistaiseksi puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvo-ohjeen nojalla [2]. Asuinalueita koskevat ohje- ja suositusarvot on esitetty tiivistetysti taulukossa 1. Tämän raportin tuloksissa esitetyt A-keskiäänitasot L Aeq eivät sisällä mitään impulssikorjausta. Ennen keskiäänitason tulosten vertaamista ohjearvoon, tulee siihen lisätä impulssikorjaus. Ohjeessa annettu arvo +10 db on luonteeltaan alustava ja se on yhteneväinen vuoden 2005 meluselvityksen ja nykyisen käytännön kanssa. C-äänialtistustason L CE kanssa impulssikorjausta ei käytetä. Taulukko 1. Raskaiden aseiden melun suositusarvot [2]. suure raskaat aseet suositusarvo enimmäismelu C-äänialtistustaso L CE 100 db keskimääräinen melu A-keskiäänitaso L Aeq,r impulssikorjattu (+10 db) 55 db 3 Ampumatoiminta Alueella ammutaan useilla Maavoimien raskailla aseilla. Nykyisin käytössä ovat: rynnäkköpanssarivaunu BMP-2 30 mm psv-kanuuna 112 mm raskas kertasinko 112 RsKeS Apilas 66 mm kevyt kertasinko 66 KeS mm kranaatinheitin 120 Krh mm kranaatinheitin 81 Krh mm panssarihaupitsi 122 PsH 74 räjäytykset (max 20 kg)

4 Vuoden 2005 meluselvityksen aikaan Hätilän meluisin ase oli 95 mm raskas sinko 95 S 58-61, jolla toistaiseksi ei ammuta Hätilässä. 4 Mittaukset Melupäästömittaukset tehtiin räjäytyksille sekä raskaalle ja kevyelle kertasingolle Päästömittausten yhteydessä yritettiin mitata myös kaava-alueelle kohdistuvaa melua, mutta ampumamelu erottui siellä vain heikosti muusta taustamelusta melun etenemiselle epäedullisten sääolosuhteiden, tarkemmin voimakkaan vasta- eli etelätuulen vuoksi. Valokuvia lähimittauksista on esitetty kuvissa 1. Kuvat 1. Näkymiä lähimittauksista: (vasen) A-alueella mitattiin räjäytysten melupäästöä; (oikea) B-alueen sinkoradalla mitattiin kertasinkojen ontelorakettien melupäästöjä. 5 Melun mallilaskenta 5.1 Laskentamalli Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun laskentaan käytettiin yleistä pohjoismaista ympäristömelun laskentamallia [3]. Mallin soveltamista raskaille aseille sekä mallin toimintaperiaatetta on selostettu tarkemmin aikaisemmissa, mm. Pahkajärven ja Hätilän ampuma-alueiden meluselvityksissä [4, 1]. 5.2 Maastomalli ja laskentaohjelma Maastomallina käytettiin vuoden 2005 mallia, jota tarkennettiin B-alueen eteläosassa olevan sinkoradan osalta, joka oli sinkopäivänä käytössä. Asuntomessualueelle on selvityksen teon jälkeen tullut lisää asuinrakennuksia, mutta ne eivät vaikuta Siiri III kaava-alueelle kohdistuvaan meluun. Kartta alueesta on esitetty liitteessä A. Varsinainen laskenta tehtiin tietokoneohjelmalla, joka muodostaa meluvyöhykkeet automaattisesti. Laskentaohjelma oli Datakustik CADNA/A 4.3

5 joka sisältää pohjoismaisen laskentamallin. Uudet laskennat tehtiin useaan pisteeseen kaava-alueella. Pisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. 5.3 Laskennan lähtöarvot ja laskentatilaneet Vuoden 2005 laskentatuloksia eri harjoitusviikolle käytettiin sellaisenaan poistaen niistä käytöstä poistuneen raskaan singon 95 S osuus. Uusina harjoituksina mallinnettiin melupäästömittauspäivien mukaiset näytösräjäytykset ja SPOL:ien sinkoammunnat. Harjoitukset laukausmäärineen on esitetty taulukossa 2. Sinkojen ja räjäytysten osalta melupäästötietoina käytettiin tässä ja aiemmin muilla ampuma-alueilla tehtyjen melupäästömittauksien yhdistelmää. Taulukko 2. Tyypilliset harjoitusviikot aseineen ja laukausmäärineen (alueet A, B ja C on merkitty liitteen A karttaan). laskentatilanne Vk1 Vk2 Vk3 Vk4 Räjäytys/ Sinko koulutus EK-jv EK-krh JK-psj/psv JK-pst Näytös/SPOL päiviä 3, vk/vuosi ase alue ls alue ls alue ls alue ls alue ls 66 Kes harak BC 40 ABC 50 AB Kes orak B Apilas haa BC 40 ABC 50 AB 40 B Apilas orak ABC 5 A 10 B 2 81 Krh AB 150 ABC Krh BC 50 ABC 45 BMP-2 30 mm A 200 ABC 250 CV mm ABC 100 Näytösräjäytykset ( kg) A Laskenta- ja tulossuureet Raskaiden aseiden melun mallilaskenta tehtiin yhtä aikaa kahdelle äänitasosuureelle: C-äänialtistustaso L CE A-äänialtistustaso L AE Tulossuureina käytetään Puolustusvoimien ohjeen [2] mukaisia äänitasoja: C-äänialtistustaso L CE A-keskiäänitaso L Aeq Suureiden väliset yhteydet A-äänialtistustasosta L AE päästään päivän tavalliseen A-keskiäänitasoon L Aeq, kun siihen lisätään päivän kestoajan ja laukausten lukumäärät sisältävät termit. Lisäksi tarvittaisiin raskaiden aseiden melun impulssikorjaus.

6 L Aeq lasketaan yhtälöllä L Aeq = L AE 10 lg T d + 10 lg N missä T d = (päiväajan kesto 15 h sekunteina) ja N = laukausten lukumäärä. Raskailla aseilla C-äänialtistustason L CE voidaan katsoa sellaisinaan edustavan yksittäisen laukausten aiheuttamaa hetkellistä haittaa. Toisin sanoen ne edustavat häiritsevyyttä riippumatta harjoituksen kestoajasta ja laukausten lukumäärästä. Lopullinen melukartta muodostettiin eri aseiden yksittäisistä laskentatuloksista maksimifunktion avulla. Maksimifunktio L max = max(l 1, L 2, L 3 ) valitsee aina arvoista suurimman, muut arvot eivät vaikuta tulokseen. 5.5 Laskentatulokset Kaava-alueella esiintyvät melutasot on koottu taulukkoon 3. Tulokset ovat annettu kaava-alueelle yhdellä luvulla. Laskentatulos on annettu siitä kohtaa aluetta, johon kohdistuu eniten melua. Alueen hiljaisimmissa kohdissa melu on keskimäärin n. 3 db pienempää. Taulukko 2. Raskaiden ja räjäytysten aiheuttamat melutasot [db] Siiri III kaava-alueella. Keskiäänitason tuloksiin lisättävä impulssikorjaus (+10 db) ennen suositusarvoon vertaamista. piste A-keskiäänitaso C-äänialtistustaso Vk Vk Vk Vk Näytösräjäytykset Sinkorata (SPOL-ammunnat) keskiarvo 35 - LAeq LCE 6 Tulosten tarkastelu Mäskälän koillisosaan Siiri III kaava-alueelle kohdistuvat A-keskiäänitasot L Aeq vaihtelevat eri harjoituksissa impulssikorjattuina välillä db. Melutasot alittavat siten suositusarvon 55 db. Alueelle kohdistuva melu on tämän tarkastelun perusteella vähentynyt vuodesta 2005 raskaan singon 95 S poistuttua käytöstä, jonka melu ylitti keskiäänitason suositusarvon aktiivisena ammuntapäivänä. On mahdollista, että joinain ammuntapäivinä melu on tässä esitettyä suurempaa, jos useita erityyppisiä ammuntoja suoritetaan samana päivänä. Esimerkiksi näytösräjäytyksien ja sinkoradan ontelorakettiammuntojen osuessa samalle päivälle, keskiäänitaso on kaava-alueella 41 db (37 db + 38 db). Uusina harjoituspäivinä tarkasteluun mukaan otetut näytösräjäytykset ja sinkoammunta sinkoradalta ovat meluisimpien harjoitusten joukossa. Tällaisia päiviä on Panssariprikaatin mukaan kuitenkin vain noin kerran-kaksi vuodessa.

7 Enimmäismelun laskentatuloksista vain suurimmat näytösräjäytykset (yli 10 kg) ylittävät suositusarvon L CE 100 db kaava-alueella. Myös sinkoradalta ammuttavat Apilaksen onteloraketit ovat lähellä suositusarvoa ja saattavat kaikkein edullisimmissa olosuhteissa olla juuri 100 db tuntumassa. Suuria räjäytyksiä suoritetaan ja Apilaksen onteloraketteja ammutaan vuodessa kuitenkin Panssariprikaatin mukaan vain muutamana päivänä vuodessa. Viitteet 1. LAHTI T, MARKULA T, PELTONEN T, Ympäristömeluselvitys, Hätilän ampuma-alue. AKUKON , Helsinki Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Ohje. Puolustusvoimat. Helsinki KRAGH J, ANDERSEN B & JACOBSEN J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, Report 32. Lyngby s + liitt. 35 s. 4. LAHTI T,MARKULA T &PELTONENT, Pahkajärven ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKU- KON , Helsinki

8 Liite A Liite A Kartta Suunnitellun asemakaava-alueen ja ampuma-alueen sijainti. Kaava-alue sijaitsee noin 2-2,5 km etäisyydellä tuliasemista ja räjäytyspaikoista. Ruutukoko 1 x 1 km.