1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille
Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen tulostavoitteet ja toimintalinjaukset a. Yhteiskunnallinen Y vaikuttavuus b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen d. Resur esurssisuunnitelmat sisuunnitelmat ja määrärahat
3 1) Johdanto Toiminta- ja taloussuunnitelma kytkeytyy Mittatekniikan keskuksen (MIKES) strategiaan vuosille, pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, TEM:n konsernistrategiaan sekä TEM:n elinkeino- ja innovaatio-osaston tavoitteisiin vuosille. MIKES toimii kansallisena metrologialaitoksena ja sen akkreditointiyksikkö kansallisena akkreditointielimenä Se tarjoaa akkreditointipalveluja testaus- ja kalibrointilaboratorioille, tarkastuslaitoksille, sertifiointielimille sekä erityisaloille, esimerkiksi ympäristö- ja päästökauppatodentajille. MIKES toteuttaa SI-mittayksikköjärjestelmän mittayksiköt Suomessa ja tekee korkeatasoista mittaustieteen tutkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin ja tarjoaa kalibrointi-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita. MIKES toimii kansallisesti SI-mittayksikköjärjestelmän ja pätevyydenarvioinnin vastuutahona. MIKES toimii paikallisesti Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä ja alueellisesti Oulun ja Kainuun mittausteknologiayhteistyössä sekä kansainvälisesti toimialansa järjestöissä ja erityisesti EU:n metrologiatutkimusohjelmissa. 2) ) Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus Mittatekniikan keskus on tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja tuottaa pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön b. Arvot Toimintaamme ohjaavat arvot ovat asiantuntevuus, myönteinen vuorovaikutus, kansainvälisyys ja rohkea uudistuminen. Lisäksi sitoudumme koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan. c. Visio Metrologia ja akkreditointi parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. d. Strategiakytkennät Mittatekniikan keskuksen strategia vuoteen : Strategiset tavoitteet Mittatekniikan keskuksella on vahva rooli markkinoiden ja yhteiskunnan toimivuuden takaamisessa. Suomessa osataan ja halutaan mitata ja testata oikein. Uudistuva akkreditointi on ikkuna pätevyyteen. Mittatekniikan keskus toimii yli hallintorajojen ja kasvaa verkostojen kautta. Mittatekniikan keskus on aktiivinen kansainvälinen vaikuttaja. Mittatekniikan keskus on yhteisöllinen ja uudistuskykyinen organisaatio, jonka kehittymistä tukevat osaava henkilökunta ja laadukas johtaminen. Toimintatavat Toiminta on horisontaalista ja palvelee koko yhteiskuntaa. Mittatekniikan keskus edustaa Suomea oman alansa kansainvälisessä yhteistyössä. Vahvalla kansallisella ja kansainvälisellä verkostoitumisella varmistetaan asiantuntemuksemme korkea taso. Toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Mittatekniikan keskus on toiminnassaan puolueeton ja riippumaton. Mittatekniikan keskus pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä.
4 Keskuksen toiminnan kytk ytkennät pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan Eurooppa-politiikka politiikka: Suomi on aktiivinen ja aloitteellinen Euroopan unionin jäsen. Suomi edistää kilpailukykyisen ja tehokkaasti toimivan EU:n kehittymistä. - MIKES on aktiivinen toimija metrologian ja akkreditointitoiminnan eurooppalaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja tutkimushankkeissa Tiede: Valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Perustutkimuksen työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten välillä selkeytetään ja niiden yhteistyötä vahvistetaan. - MIKES toimii horisontaalisesti ja riippumattomasti ja varmistaa mittausten luotettavuutta kaikilla hallinnonaloilla. Elinkeinopolitiikka: Strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaa jatketaan ja turvataan rahoituksen toimivuus. - MIKES on osakkaana Cleen Oy:ssä ja yhden ohjelman ohjelmapäällikkönä. Lisäksi Mittatekniikan keskus toimii yhteistyössä muiden strategisten huippuosaamiskeskittymien kanssa. Teollisuus- ja energiapolitiikka politiikka: Kilpailukyvyn turvaaminen, ympäristöliiketoimintaohjelma, kaivosalan tutkimus, päästöjen vähentäminen, energiatehokkuus. - MIKES-metrologia ja FINAS-akkreditointi varmistavat kilpailukyvyn, laadun ja turvallisuuden perustaa. Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on integroida järjestelmällinen mittaustoiminta sekä pätevä todentajatoiminta osaksi suomalaisten yritysten toimintaa ja tehdä luotettavuudesta yksi keskeinen kilpailuvaltti. Aluekehitys: Aluekehitysnäkökulman huomioonottaminen erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta. Suomeen luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä. - MIKES yhteistyökumppaneineen kehittää valtakunnallisesti alueen mittaustekniikan osaamista erityisesti yhteistyössä Kainuun alueen kanssa. Erityisenä painopistealueena tulee olemaan ympäristöalan ja kaivannaisteollisuuden mittaustoiminnan luotettavuuden ja laadun kehittäminen. Keskuksen toiminnan kytkennät TEM:n konsernistrategiaan () ja Elinkeino- ja innov nnovaatio tio- osaston tavoitteisiin Toimiva kilpailu ja toimivat sisämarkkinat - Metrologia ja akkreditointi parantavat Suomen kilpailukykyä ja vahvistavat markkinoiden ja yhteiskunnan toimivuutta. MIKES toimii siten, että mittaamiseen liittyvien standardien metrologista luotettavuutta parannetaan ja samalla voidaan lisätä niiden taloudellista vaikuttavuutta. Pk-yritykset kansainvälistyvät - Suomalainen mittaus- ja laatutoiminta on eurooppalaista huipputasoa. Metrologisia ja akkreditointipalveluja käyttävät yritykset ovat kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisiä Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät ovat nykyistä verkottuneempia, paremmin koordinoituja ja kansainvälisempiä - MIKES toimii yli hallinnonalarajojen. Metrologia on keskeinen osa kansallisia innovaatiokeskittymiä (Cleen Oy, CEMIS). - MIKES toimii aktiivisesti Otaniemen tiedeyhteisössä. Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyötä toteutetaan CEMISverkoston kautta. Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia - MIKES yhdistää toiminnallaan kansallisia ja eurooppalaisia tutkimushankkeita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä (EMRP, EMPIR). Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi - MIKES edistää toiminnallaan metrologian ja akkreditoinnin käytön laajentamista viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on tukea näihin liittyvän päätöksenteon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy.
3) ) Toimintaympäristön muutokset 5 - Kajaanin toimipisteen kehitysalueina ovat ympäristöalan ja kaivannaisteollisuuden mittausten luotettavuuden kehittäminen. Toiminta on osa CEMISyhteenliittymää. Kansallisessa innovaatiostrategiassa ja TEM:n konsernistrategia-asiakirjassa esitetty toimintaympäristön muutos kuvaa Mittatekniikan keskuksen toimintaympäristön muutoksia erityisesti seuraavilta osin: Kaikki Suomen talouden sektorit ovat kärsineet talouskriisistä, mutta pahiten se on koskettanut vientiteollisuutta. Rakennemuutos koskettaa perinteisten toimialojen lisäksi niitä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaneita toimialoja ja kasvukeskuksia, joiden varaan Suomen talous ja kilpailukyky on rakentunut. - Akkreditoinnin asiakkaiden koko ja rakenteet muuttuvat. Alueiden rakenteissa tapahtuu muutoksia. Suureiden ylläpidossa tehdään enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Yrityksiä ja kokonaisia tuotannonaloja on siirtynyt lähemmäs markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Talouskriisin jälkeen alueiden väliset kehityserot ovat kaventuneet, mutta alueiden mahdollisuudet tarttua innovaatio- ja osaamisvetoiseen kasvuun ovat heikentyneet. - Yritysten rakennemuutos vaikuttaa keskuksen palvelutoimintaan. Sovellettua metrologiaa toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Suomen vahvuuksia globaalissa kilpailussa ovat toistaiseksi olleet mm. teknologisen osaamisen korkea taso, inhimilliset voimavarat ja erityisesti korkea koulutus- ja osaamistaso. Merkittäviä etuja ovat lisäksi toimiva fyysinen infrastruktuuri sekä vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Alueiden kilpailukykyä ovat edistäneet näiden tekijöiden tasainen alueellinen jakautuminen. - Keskuksen osaamisen tason säilyttämien korkeatasoisena edellyttää aktiivista kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansallinen verkostoitumisen merkitys kasvaa. Ilmastonmuutos edellyttää merkittävää energian käytön tehostamista sekä vähäpäästöisten polttoaineiden ja teknologioiden hyödyntämistä. Tämä vaikuttaa niin teollisuustuotantoon ja rakentamiseen kuin asumiseen, liikkumiseen ja arjen valintoihinkin. - Tarvittavan mittaustiedon määrä lisääntyy, joten keskuksen tuottamien mittaustulosten luotettavuus- ja jäljitettävyyspalvelujen tarve kasvaa mm. ilmasto- ja energiasektoreilla. Jatkossa tarvitaan entistä suurempaa uudistumiskykyä. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen säädösympäristö ovat tärkeitä edellytyksiä yritysten kyvylle toimia menestyksellisesti globaalissa kilpailussa. - Metrologinen tutkimus laajenee eri alojen tutkimukseen. Akkreditointi laajenee säädellylle sektorille. Myös työntekijöiltä vaaditaan osaamista ja muutoshalukkuutta. Samalla entistä osaavammat työntekijät vaativat myös työoloiltaan aiempaa enemmän. Työsuhteet lyhenevät ja työurat pirstaloituvat. Kilpailu osaavista tekijöistä ja huippuasiantuntijoista korostuu jatkossa. - Moniosaajien tarve kasvaa ja kansainvälinen yhteistyö lisääntyy. Osa palveluista siirtyy MIKES:in ulkopuolelle. 4) Mittatekniikan keskuksen toimintalinjaukset ja tulostavoitteet a. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittatekniikan keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta. - Toiminnan vaikutusmekanismi yhteiskuntaan ja talouteen selvitetään yliopistotutkimuksena. Vaikuttavuusmittarina on kustannus-hyöty suhde. MIKES edistää toiminnallaan metrologian ja akkreditoinnin käytön laajentamista viranomaistoiminnassa.
-Mittarina on metrologian ja akkreditoinnin hyväksikäytön laajuus eri hallinnonaloilla. 6 b. Toiminnallinen tuloksellisuus -Tehokkuus Mittatekniikan keskus käyttää osaamistaan innovatiivisesti perustehtävänsä hoitamiseen, priorisoi tehtäviään sekä tehostaa resurssien käyttöä verkottumalla strategisesti ja operatiivisesti. Mittareita ovat Yhteistyömuotojen ja niissä toteutuvan toiminnan laajuus ja alihankinnan määrä Suomen osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista Kotimaisen tutkimusrahoituksen määrän kasvu -Tuotokset ja laadunhallinta Mittatekniikan keskus toimii yli hallinnonalarajojen ja kasvaa verkostojen kautta. Mittarina on MIKES:in palvelujen käytön laajuus eri hallinnonaloilla ja alueilla Suomalainen mittaus- ja laatutoiminta ovat eurooppalaista huipputasoa. Mittareina ovat keskuksen menestyminen vertailumittauksissa ja kansainvälisissä arvioinneissa. Mittatekniikan keskuksen toiminta on asiakastarpeiden ohjaamaa ja se on haluttu yhteistyökumppani. Mittareina ovat asiakas- ja sidosryhmäpalautteet. c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Mittatekniikan keskus on yhteisöllinen ja uudistuskykyinen organisaatio, jonka kehittymistä tukevat osaava henkilökunta ja laadukas johtaminen. Keskuksella on osaava, rohkeasti uudistuva ja hyvinvoiva henkilöstö. Keskeisiä mittareita ovat työtyytyväisyysindeksi ja henkilöstötietojärjestelmästä saatavat tiedot. d) ) Resu R esurssisuunnitelmat ja määrärahat kehyskaudella Henkilöresurssien kehitys Henkilömäärät 84 91 96 100 100 100 100 100 Henkilötyövuodet 77,9 84,5 90,4 94,5 94,5 94,5 94,5 94,5 Tuottavuusohjelman mukainen HTV-määrä 70,4 80 HTV:t ulkopuolisella rahoituksella *) 9 24,8 27,4 31,5 31,5 31,5 31,5 31,5 HTV:t maksullisen palvelutoiminnan tuloilla *) 18 16,1 18 18 18 18 18 18 HTV:t TA-rahoituksella *) 45 43,6 45 45 45 45 45 45 Henkilömääriin sisältyvät vuoden lopussa voimassa olevat vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet. Henkilötyövuosiin sisältyvät lisäksi tuntityöntekijät. *) Jako perustuu työaikakirjauksiin Henkilöstön lukumäärä yksiköittäin vuoden lopussa Akkreditointiyksikkö 19 19 20 21 21 21 21 21 Metrologian yksikkö *) 49 53 57 59 59 59 59 59 - Kajaanin yksikkö 5 8 8 10 10 10 10 10 Hallinto **) 11 11 11 10 10 10 10 10 MIKES yhteensä 84 91 96 100 100 100 100 100 *) Metrologian yksikön henkilömäärän kasvuarvio johtuu EU-rahoitteisten hankkeiden henkilötarpeista. Hankkeissa on lisäksi 4 6 osa- tai määräaikaista henkilöä **) Lukuun sisältyy ylijohtaja ja johdon sihteeri sekä Cleen Oy:lle myyty henkilöresurssi (1 henkilö/htv)
Maksullisen palvelutoiminnan volyymi yksiköittäin in 7 Metrologian yksikön tulot (1 000 euroa) Kalibrointitulot 613 818 850 850 850 850 850 850 -Kajaanin yksikkö *) 129 163 300 300 300 330 350 350 Asiantuntijapalvelut 296 419 400 400 400 430 430 430 Muu rahoitus (EU-, ELY- ja muut yhteishankkeet) 1 299** 1 563 1 760 1 760 1 760 1 760 1 760 1 760 SA-, säätiöt -rahoitus 381 447 410 400 400 400 400 400 Tulot yhteensä 2 718 3 410 3 720 3 710 3 710 3 770 3 790 3 790 * Kajaanin yksiköstä on esitetty arvio vain kalibrointitoiminnan tuloista (voima ja vääntömomentti). Muu maksupalvelutoiminta ja tutkimushankkeet sisältyvät toistaiseksi metrologian yksikön tuloihin. ** Sisältää Kajaanin ELY-avustuksen 566 000 euroa. Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 56 57 58 58 58 58 58 58 Testauslaboratoriot 265 270 275 275 275 275 275 275 Sertifiointielimet 36 38 42 42 42 42 42 42 Tarkastuslaitokset 34 40 43 43 43 43 43 43 EMAS todentajat 2 2 2 2 2 2 2 2 Vertailumittausjärjestäjät 2 2 2 2 2 2 2 2 Todentajat 3 3 3 3 3 3 3 YHTEENSÄ 395 412 425 425 425 425 425 425 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 2 2 Erityisvaatimuksiin perustuvat 17 12 arvioinnit Yhteensä 19 14 25 25 25 20 20 20 Akkreditointiyksikön tulot (1 000 euroa) Pätevyydenarvioinnit 2003 2 286 2 360 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400 Muut tulot 153 97 90 90 90 90 90 90 YHTEENSÄ 2 156 2 383 2 450 2 490 2 490 2 490 2 490 2 490
Mittatekniikan keskus T oimintamenomomentin perustelutaulukko (1 000 euroa) 8 MIKES, yhteensä T OIMINNAN MENOT JA T ULOT T P T P T AE T T S1 T T S2 T T S3 T T S4 Momentti: 32.20.05 32.20.05 32.20.05 32.20.05 32.20.05 32.20.05 32.20.05 32.20.06 Menot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 804 961 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Henkilöstömenot 4 417 4 792 5 420 5 610 5 610 5 610 5 610 5 610 - arvioijapalkkioiden eläkevak. 72 94 78 100 100 100 100 100 Vuokrat 2 624 2 761 2 660 2 800 2 800 2 800 2 800 2 800 Palvelujen ostot 2 013 2 052 2 130 2 150 2 150 2 150 2 150 2 150 - arvioijapalvelujen ostot 568 725 720 720 720 720 720 720 - KMN:n rahoitus 300 191 300 250 250 250 250 250 - muut palvelujen ostot 1 145 1 137 1 110 1 180 1 180 1 180 1 180 1 180 Muut toiminnan menot 1 872 894 1 600 930 630 930 930 930 - matkat 351 400 449 449 449 449 449 449 - arvioijamatkat 142 166 140 140 140 140 140 140 - jäsenmaksut 216 145 161 161 161 161 161 161 - investoinnit 1 305 349 990 320 20 320 320 320 Valmistus omaan käyttöön -276-94 -110 0 0 0 0 0 Menot yhteensä 11 454 11 366 12 700 12 490 12 190 12 490 12 490 12 490 - muutos ed.vuodesta, % 21-1 12-2 -2 2 0 0 T ulot 5 016 5 920 6 300 6 322 6 322 6 382 6 402 6 402 T OIMINNAN RAHOIT US - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 5 016 5 920 6 300 6 322 6 322 6 382 6 402 6 402 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 11 454 11 366 12 700 12 490 12 190 12 490 12 490 12 490 - toimintamenorahoitus, netto 6 438 5 446 6 400 6 168 5 868 6 108 6 088 6 088 T OIMINT AMENOMOMENT IN KÄYT T Ö - siirtynyt edelliseltä vuodelta 317 441 948 527 315 404 252 121 - myönnetty (T A+LT A)/valtion T A-ehdotus 6 562 5 953 5 978 5 956 5 956 5 956 5 956 5 956 - käytetty 6 438 5 446 6 400 6 168 5 868 6 108 6 088 6 088 - siirtyy seuraavalle vuodelle 441 948 527 315 404 252 121-11 Henkilöstömäärä 31.12., (hlöä) 84 91 96 100 100 100 100 100 Henkilöstömäärä 31.12., (htv) 77,9 84,5 90,4 94,5 94,5 94,5 94,5 94,5
9