Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset
Tutkimuksen taustaa toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa koskien terveyspalvelujen tulevaisuutta Suomen kunnissa Tutkimuksen toimeksiantajina toimivat Terveyspalvelualan Liitto, Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muun muassa terveyspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä kunnissa sekä sote-uudistuksen vaikutuksia järjestelmän toimivuuteen Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja otos kerättiin 17.6. 14.8.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1329 kuntapäättäjää Otoksessa eri puolueet on edustettuna valtuustopaikkoihin nähden oikeassa suhteessa Tässä esityksessä tarkastellaan Länsi-Suomen alueen tuloksia, n=345 Länsi-Suomen alue on muodostettu TAYS:n erva-alueen mukaan ja käsittää seuraavat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Päijät-Häme 2
Huoli terveyspalvelujen heikkenemisestä Huolestuttaako sinua terveyspalvelujen heikentyminen kunnassanne/ yhteistoiminta-alueellanne tulevaisuudessa? Kyllä huolestuttaa 80% 80% Etelä- Pohjanmaa (N=55) Kanta-Häme (N=62) 79% 87% Ei huolestuta 17% Pirkanmaa (N=134) 80% 2% Pohjanmaa (N=32) 75% 19% En osaa sanoa 3% Päijät-Häme (N=62) 79% 0% 10% 30% 50% 60% 70% 80% 90% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä huolestuttaa Ei huolestuta En osaa sanoa 3
Painopisteet sote-uudistuksen jatkovalmistelussa Mihin seikkoihin sote-uudistuksen jatkovalmisteluissa tulisi mielestäsi erityisesti kiinnittää huomiota? Voit valita kolme mielestäsi tärkeintä vaihtoehtoa. Asiakkaan valinnanvapaus 37% Demokraattiset päätöksentekomenettelyt 3 43% Järjestäjän ja tuottajan aito erottaminen Kannusteet kokonaisuutena parhaan tuotantotavan valintaan 30% 2 25% Lähipalveluiden säilyminen 82% 81% Monipuolinen palvelutuotanto 37% Terveydenhuollon laadun parempi mittaaminen 21% 23% 0% 10% 30% 50% 60% 70% 80% 90% 4
Sote-uudistuksen vaikutus terveyspalveluihin Uskotko sote-uudistuksen parantavan terveyspalveluja alueellanne? Kyllä, pidän sitä erittäin todennäköisenä 5% Etelä-Pohjanmaa (N=55) 2 37% 2 7% Kyllä, pidän sitä melko todennäköisenä 23% 2 Kanta-Häme (N=62) 2 31% Ei, pidän sitä melko epätodennäköisenä 4 45% Pirkanmaa (N=134) 22% 51% 1 Ei, pidän sitä erittäin epätodennäköisenä En osaa sanoa 0% 10% 30% 50% Pohjanmaa (N=32) Päijät-Häme (N=62) 22% 52% 50% 19% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, pidän sitä erittäin todennäköisenä Kyllä, pidän sitä melko todennäköisenä Ei, pidän sitä melko epätodennäköisenä Ei, pidän sitä erittäin epätodennäköisenä En osaa sanoa 5
Palveluiden järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen toisistaan Kuinka tärkeänä pidät sitä, että tulevassa sote-uudistuksessa palveluiden järjestäjän ja tuottajan rooli erotetaan toisistaan? Erittäin tärkeänä 2 Etelä-Pohjanmaa (N=55) 35% 39% Jokseenkin tärkeänä 39% Kanta-Häme (N=62) 2 En kovin tärkeänä 21% Pirkanmaa (N=134) 27% 45% 7% En lainkaan tärkeänä Pohjanmaa (N=32) 35% 39% 13% En osaa sanoa 3% Päijät-Häme (N=62) 25% 4 21% 0% 10% 30% 50% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeänä Jokseenkin tärkeänä En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa 6
Suhtautuminen valinnanvapausmalliin siirtymiseen Monissa Euroopan maissa on otettu käyttöön terveydenhuollossa ns. valinnanvapausmalli. Tällöin kansalaisella on oikeus valita palveluntuottaja useiden vaihtoehtojen joukosta ja myös halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Palvelut järjestetään edelleen julkisena palveluna ja rahoitetaan pääosin verovaroin tai lakisääteisin vakuutuksin ja asiakas voi itse valita käyttääkö hän julkista vai yksityistä terveyspalveluntuottajaa. Miten suhtaudut siihen, että julkisessa perusterveydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta? Erittäin myönteisesti 25% 27% Etelä-Pohjanmaa (N=55) 35% 30% 2 Jokseenkin myönteisesti 41% Kanta-Häme (N=62) 21% 1 1 En myönteisesti enkä kielteisesti 1 12% Pirkanmaa (N=134) 17% Jokseenkin kielteisesti 1 Pohjanmaa (N=32) 17% 33% 10% Erittäin kielteisesti Päijät-Häme (N=62) 25% 52% 5% 15% 0% 10% 30% 50% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Erittäin kielteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti 7
Lisätietoja aiheesta antavat: Merja Hirvonen Terveyspalvelualan liitto merja.hirvonen@terveyspalvelut.fi Ismo Partanen Lääkäripalveluyritykset ry ismo.partanen@lpy.fi puh. 040 588 0841 puh. 040 518 5799 Eveliina Leinonen Terveydenhuollon palveluntuottajat eveliina.leinonen@terveyspalvelut.fi Ellinoora Helin Tutkija, ellinoora.helin@aularesearch.fi puh. 044 511 4411 puh. 044 530 5310