Aluekehittäminen ja ennakointi Pirkanmaan uudessa maakunnassa Selvittelyä maakuntauudistuksen alueellinen elinvoima työryhmälle Perusteksti Marko Mäkinen/Pirkanmaan liitto, kommentit: Tiina Harala/Pirkanmaan liitto, Kristiina Karppi/Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen/Pirkanmaan ELY-keskus, Riku Immonen/Pirkanmaan TE-toimisto 18.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi
Nykytila Aluekehittäminen on: a) eri tahojen strategisten aikeiden yhteensovittamista ja yhteisten tarpeiden ja toteutusmahdollisuuksien tunnistamista b) toteutustoimia hankerahoituksen ja kehityspalvelujen avulla Aluekehittämisvastuu valtiolla ja kunnilla. Kuntien puolesta siitä vastaa aluekehitysviranomaisena toimiva maakunnan liitto Maakunnallista aluekehitystyötä linjataan kunnallisvaalikaudeksi liiton johdolla laadittavalla maakuntasuunnitelmalla (strategiset linjaukset) sekä sen linjaukset toimenpidekokonaisuuksiksi täsmentävällä maakuntaohjelmalla (operatiiviset toimet). Pirkanmaalla nämä on valmisteltu yhdeksi maakuntastrategiseksi kokonaisuudeksi Rohkee, mutta sopii sulle! Joka toinen vuosi aluekehittämisen toimeenpanoa eri hallinnonalojen määrärahakehyksiin sovitetaan toimeenpanosuunnitelmalla ( topsu ) EU:n rakennerahasto-ohjelmien resursoinnin maakunnalliset painotukset on johdettu maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valinnoista Aluekehittämistyön prosessivastuu maakunnan liitolla, sisällöt ja toteuttaminen maakunnan toimijoiden toimin. Keskeisimpiä ELY-keskuksen kansalliset resurssit, kuntien elinkeinopolitiikan resurssit, EU:n rakennerahasto- ja maaseuturahaston resurssit sekä yliopistojen ja korkeakoulujen strategiset painotukset Ennakointityön alueellinen koordinaatiotyö Pilkahdus maakunnan liitolla, jossa sitä on kehitetty aluekehittämisen tietoprosessina, ja tuotettu sen avulla näkemyksiä maailman muutoksista, joihin strategisella aluekehitystyöllä vastataan. ELY-keskus on tuottanut ennakoivia tarkasteluja osaamis- ja koulutustarpeiden ja toimialarakenteen muutoksista. Tampereen seudun työvoima- ja yrityspalveluita tukevaa yhteistoiminnallista ennakointimallia hahmotellaan. 18.1.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi
Lakiehdotusten keskeiset linjaukset Maakunta valmistelee itselleen maakuntastrategian, joka kattaa kaikki sen tehtäväalat ja ohjaa sen omaa toimintaa, palveluja ja taloudenpitoa. Valtiovarainministeriön kanssa neuvotellaan julkisen talouden suunnitelma, joka raamittaa maakunnan toimintaa talouden näkökulmasta Maakunta laatii maakuntastrategiaan perustuvan maakuntaohjelman, joka tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyvien tehtävien toimeenpanoa. Se otetaan huomioon maakunnassa toimivien viranomaisten toiminnassa. Valmistelu tapahtuu yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Maakuntaohjelmassa tarkastellaan alueen kehittämiseen keskeisiä osa-alueita kuten kasvupalvelujen, hyvinvoinnin, osaamisen, elinvoiman sekä saavutettavuuden kehittämistä maakunnassa. Lisäksi sillä edistetään maakunnan toimijoiden välistä yhteistyötä Maakunnan kasvupalveluille ja alueiden kehittämiselle voidaan vahvistaa joko erilliset tai yhteiset valtakunnalliset tavoitteet. Niitä varten muodostetaan laajan toimialan neuvottelukunta koko lain sisällön kattavia tehtäviä varten. Valtion ja maakuntien yhteistyötä toteuttamaan luodaan neuvottelumenettely. Nykyisen toimeenpanosuunnitelman kaltaista ohjausvälinettä lakiehdotus ei sisällä TEM:n ohjeistus korostaa maakuntaohjelman yhteensovittamista valtioneuvoston päättämien alueiden kehittämisen painopisteiden kanssa, muuta sisältöohjausta TEM ei toistaiseksi anna Ennakoinnista säädetään että maakunta vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta. Ennakoinnin sisältöä, tarkoitusta ja kytkentöjä muuhun kehittämiseen ei säännellä Aluekehittämisen ohjelmatyön maakunnalliset toteutustavat ja alueellisen ennakointityön käytännöt voidaan miettiä suhteellisen vapaasti. Menettelytapamääräyksiä voidaan myöhemmin antaa asetuksilla tai valtioneuvoston tai ministeriöiden päätöksillä 18.1.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi
Keskeisiä haasteita ja tarpeita Aluekehittämisen tarve periaatteessa ennallaan: aluekehityksen, kilpailukyvyn, elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta olennaisten maakunnan kehittämiskärkien tunnistaminen, resurssien kohdentaminen niihin ja maakunnan toimijajoukon energioiden suuntaaminen yhteisiin kehittämisteemoihin sekä hyväksyntä tehtäville valinnoille Uuden aluekehittämisen tarpeita ovat mm. Maakunnan kokonaisvaltaisen aluekehittäjäroolin muodostaminen. Aluekehittäminen koko organisaatioon jalkautettuna, läpikeikkaavana ja kokoavana tarkasteluna; vastuualuekohtaisia tilannekuvia + päivittyviä ennakointinäkemyksiä, kokoava tarkastelu ja tehtävämäärittelyt maakuntaohjelmassa Resurssien kokoaminen. Ohjelmatyö toimijoiden vaikuttamiskanavana yhteisiksi tunnistettuihin kehittämisaiheisiin sekä mekanismi resurssikoordinaatiolle näiden toteuttamiseksi Kytkentä kasvupalveluihin. Maakuntaohjelma palveluna ja tuotteena; laadukkaaseen ja uskottavaan ennakointityöhön perustuva näkemys maakunnan lupaavista kehityssuunnista ja kasvupalveluilla tuki näihin (asiakastarvetta unohtamatta!) Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautuminen. Joustavampi toimintaympäristön muutosten seuranta ja jatkuva johtopäätösten teko aluekehittämisen strategiavalintoihin, varautuminen vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin Kokeilevuuden lisääminen. Nopeat uudet avaukset, ohjelmatyö itseään uudistavana prosessina ja systeemisen muutoksen välineenä Alustamaisen kehittämistavan hyödyntäminen. Ennakointityöllä nostoja uusiksi kehittämismahdollisuuksiksi alustaprosesseissa jalostettavaksi Ennakointi palveluna maakunnan toimijoille. Maakunnan monialaisia osaamisista yhdistetty ja niistä tulevaisuusorientoituneesti jalostettu tulevaisuustieto palveluna asiakkaille. Samalla silti myös maakunnan oman toiminnan ja aluekehittämisen tietoresurssi. Tarpeet ja haasteet liittyvät erityisesti aluekehittämisen sidosryhmätyöskentelyyn, suunnittelun aidon tulevaisuusorientaation varmistamiseen ja yllätyksiin varautumiseen sekä strategiaa toteuttavien toimien toteutusresurssien varmistamiseen. Olennaista on yhteinen näkemys resurssien kohdentamisesta relevantilla tavalla. 18.1.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi
Pirkanmaan toimintamallin lähtökohtia Pirkanmaan aluekehitystyö 2019 1. Jatkuvaa ja kokonaisvaltaista: se luotaa keskeytyksettä käynnissä ja syntymässä olevia kehityskulkuja ja tulkitsee niitä alueen menestysedellytysten kannalta; tapahtuu määräajoista ja ohjelmasykleistä riippumattomana ja on avoin ja joustava uusien herätteiden suhteen. Korjausliikkeet matkan varrella eivät ainoastaan mahdollisia, vaan toivottavia 2. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarkastelevaa: se tunnistaa eri kehityskulkuja ja niiden seurauksia, ei ripustaudu etukäteen määrättyihin näkökulmiin tai yhden tavoitemaailman suunnitteluun vaan varautuu erilaisiin toteutumiin. Se hyödyntää ennakointiprosesseja ja tulevaisuuden tutkimuksen ja muita soveltuvia menetelmiä ja tietolähteitä 3. Vuorovaikutteista: se hyödyntää eri tahojen näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista eikä usko yhteen kaikille samanlaisena näyttäytyvään visioon: se luo tulkintaa kehityskuluista moniäänisyys, ristiriitaisuus ja keskeneräisyyskin hyväksyen, ja hakee kriittisiä avauksia, joilla toimintaa voidaan kyseenalaistaa ja uudistaa. Se huomioi myös palvelujenkäyttäjät ja erilaiset löyhemmin organisoituneet yhteisöt 4. Mahdollisuuksia etsivää: se etsii reittejä ja välineitä myönteisinä näyttäytyviin tulevaisuuksiin, tunnistaa potentiaaleja ja toimijoille yhteisen tekemisen kohteita; se hahmottelee toimenpiteitä ja kokeiluja joilla voi menestyä erilaisissakin tulevaisuuden maailmoissa 5. Haluttua tulevaisuutta todeksi tekevää: se kytkeytyy päätöksentekoprosesseihin, aktivoi toimimaan haluttujen kehityskulkujen vahvistamiseksi ja ei-toivottujen torjumiseksi 18.1.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi
Huomioitavia asioita Monialaisen maakuntaorganisaation sisältöosaaminen on syytä kytkeä aluekehittämiseen ja organisoida aluekehittäminen niin että se voi hyödyntää eri vastuuyksiköiden osaamisia, toimintaympäristön tuntemusta ja sidosryhmäverkostoja Laaja-alainen ennakointi ja maakuntaorganisaation toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen (ml. aluekehittämisen vastuualue) liittyvät yhteen ja ne on myös syytä organisoida toistensa yhteyteen ja resursoida riittävästi Ennakointi laajassa tulevaisuuteen varautumisen mielessä ei ole eriytettävissä erilliseen vastuuyksikköön, vaan sen perusosaaminen on koko organisaation henkilöstön tehtävä ja koulutuksellisesti varmistettava, myös ja erityisesti johdon osalta Aluekehittämisen tahtotilan muodostaminen ja sen kommunikointi sidosryhmien suuntaan edellyttää jatkossakin laajaa vuorovaikutusta maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Se ei silti välttämättä vaadi määrämuotoista suunnitteluprosessia vaan jatkuvaluonteista yhteistä keskustelua ja tilannekuvan muodostamista Maakuntaorganisaation omien resurssien kohdentaminen ja palvelujen tarjooma aluekehityksen kannalta kestävästi edellyttää että maakunnan oma maakuntastrategia palvelulupauksineen ja aluekehittämistä linjaava maakuntaohjelma ovat sisällöllisesti yhteismitalliset ja niiden valmistelu, tuntemus ja painoarvo maakunnan vastuuyksiköissä varmistetaan yhteistyö-, osallistamis-, johtamis- ja resurssijärjestelyillä Oleellista on varmistaa että alueellinen prosessi löytää ja argumentoi alueen yhteiset fokusalueet ja niiden toteutuskeinot myös valtakunnallisen resursoinnin ja tuen saamiseksi 18.1.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi