Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, jonka peruspilareina ovat tiivis kansainvälinen yhteistyö ja vastuunkanto sekä laaja-alainen kahdenvälinen ja monenkeskinen vaikuttaminen. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Pohjoismaat, Euroopan unioni, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Suomen turvallisuutta pyritään kaikissa oloissa vahvistamaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat: Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto. Strategisten painopistealuiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa. Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissa, ml. EU:n ulkosuhteet. Myötävaikutetaan Ukrainan kriisin ratkaisuun. Noudatetaan EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia. Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä uudistetaan unionin turvallisuusstrategiaa. Edellytetään tiukkaa kriteerien noudattamista EU:n laajentumispolitiikassa. Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Vahvistetaan Nato-kumppanuutta entisestään. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jonka vaikutukset arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä. Jatketaan aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista korostetaan turvaten samalla humanitaarisen toiminnan riippumattomuus. Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta. Vaikutetaan pakotevalmisteluissa aktiivisesti EU:n yhteiseen päätöksentekoon. Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen muun muassa kehittämällä Team Finlandin palveluita. Vahvistetaan kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusta konkreettisilla ohjelmilla ja rahoitusinstrumenteilla. Pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 %-osuuteen bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä. Kiinnitetään kansainvälisessä toiminnassa laaja-alaisesti huomiota suuriin globaalihaasteisiin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, köyhyyden vähentämiseen, ruokaturvaan sekä puhtaan veden ja kestävän energian saannin turvaamiseen. Lisätään kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman vastuullisen yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa. Parannetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta tulosohjauksen keinoin. Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa, Team Finland - toimintamalli ja uudistettu konsulipalvelulaki. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään koko hallinnonalalla, erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja kansalaispalveluissa. Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ajanmukaisin keinoin. Sukupuolten välinen tasa-arvo Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 62 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys 24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19 kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyövaltuus 487,67 320,00 Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 01. Ulkoasiainhallinto 254 523 0-964 -545 253 014 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 226 439-964 -545 224 930 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 155 1 155 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 15 529 15 529 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 9 900 9 900 76. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 10. Kriisinhallinta 64 360 0 7 446 0 71 806 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) 49 000 7 446 0 56 446 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 15 360 15 360 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 638 093 8 250 0-2 000 644 343 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 498 093 8 250 0-2 000 504 343 89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 140 000 0 140 000 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 91 050 0 0 0 91 050 50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 344 1 344 51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 45 45 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 86 961 86 961 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 100 100 68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 600 1 600 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 1 000 1 000 Yhteensä 1 048 026 8 250 6 482-2 545 1 060 213 Henkilöstön kokonaismäärä 1) 1 555 1 419 1 384 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 120 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 980 henkilöä. 01. Ulkoasiainhallinto Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi ohjaaminen ja arviointi. Voimavarat ohjataan hallinnonalan strategisten painopistealueiden mukaisesti. Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin edustustoverkossakin. Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon muun muassa pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen ja Team Finland -toimintamalli. Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluita kehitetään ottamalla huomioon uudistettu konsulipalvelulaki ja hyödyntämällä uusia digitaalisia ratkaisuja. Maahantulopalveluiden järjestämisessä, laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisessa sekä kriisiasioissa hyödynnetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia. Ulkoasiainministeriön ympäristöstrategia ja -ohjelman toimeenpanon seurantaa ja tavoitteiden tarkistusmekanismia kehitetään osana ministeriön sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteiden, kansainvälisten vahvuuksien sekä ulkoasiainhallinnon ja sen palveluiden tunnettuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisätään viestinnän keinoin. Maakuvatyöllä tuetaan Suomen poliittisia ja kaupallis-taloudellisia tavoitteita, keskeisenä keinona Finland Promotion Boardin toiminnan kehittäminen ja Team Finland -yhteistyö. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan sekä Suomen itsenäisyyden että ulkoasiainministeriön 100-vuotisjuhlavuosiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Suomi toimii vuonna 2016 puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen vuosina 2017 2019. Toiminnallinen tehokkuus Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta, kehittämistä. Vuonna 2016 otetaan käyttöön valtionhallinnon Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus, mikä osaltaan edistää mm. toimintolaskennan kehittämistä. Ulkoasiainhallinnon toimialariippuvia tietojärjestelmiä kehitetään vastaamaan hallinnonalan tehtäväkenttää, tavoitteena käyttäjäystävällisyys ja korkeatasoinen tietoturva. Tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan kansainvälisten velvoitteiden asettamien reunaehtojen mukaisesti. Muita kehittämiskohteita ovat edelleen asiakirjallisen tiedon hallinnan välineet, ulkoasiainhallinnon tiedon läpinäkyvyyttä ja käytettävyyttä lisäävä tietovarastohanke sekä viisumitoimintojen tietojärjestelmien kehittäminen. Osana uudistettua valmius- ja tilannekuvaorganisaatiota jatketaan ulkoasiainhallinnon keskitetyn päivystyskeskusjärjestelyn pilotointia. Johtopäätöksen järjestelyn toimivuudesta tehdään vuonna 2017. Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan n. 246 milj. euron kiinteistöomaisuutta ulkomailla. Hallinnonalan kiinteistöstrategian mukaisesti tavoitteena on entistä parempi taloudellisuus, tuottavuus ja tarkoituksenmukaisuus kiinteistöjen hallinnassa. Ministeriön kuntokartoitusohjelmaa jatketaan ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen kunnon ja arvon tarkentamiseksi. Viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu VIISKE-hankkeessa muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toiminnan ja resurssoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut. Osana valtionhallinnon säästötoimia jatketaan ydintoimintojen läpikäyntiä ja priorisointia sekä tukitoimintojen kehittämistä. Vuonna 2016 hallinnonalalta vähennetään 60 tehtävää, joista 32 uusia vähennyksiä kehitysyhteistyötehtävistä liittyen hallitusohjelman mukaiseen 300 milj. euron vähennykseen kehitysyhteistyömenoista. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hyvä henkilöstöpolitiikka ja -hallinto edistää ulkoasiainhallinnon työn tuloksellisuutta. Tehtäväkuvien ja osaamisen kehittäminen, sujuva tehtäväkierto, johdonmukainen urakehitys ja työhyvinvointi ovat keskeisiä tuloksellisuuden osatekijöitä. Henkilöstövoimavarat, ml. rekrytointi, kohdennetaan entistä paremmin hallinnonalan painopistealueille kokonaisvaltaisen resurssisuunnittelun keinoin. Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015 2020 toimeenpanoa jatketaan. Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteuttamiseen kaikessa esimiestyötä hyödyntäen muun muassa 360-arviointien tuloksia. Työhyvinvoinnin valtavirtaistamista jatketaan muun muassa hyödyntämällä työtyytyväisyysbarometrin tuloksia työhyvinvoinnin arvioinnissa. Keskeisenä tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla. Hallinnonalan tavoitteena on ottaa käyttöön valtionhallinnon yhteisen Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus vuoden 2016 loppupuolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut 2014 toteutuma 2015 ennakoitu 2016 tavoite Kansalaispalvelut Hädänalaisten avustaminen Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta Matkustustiedotteet Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi Käynnistetty 1 h kuluessa tie- Käynnistetty 1 h kuluessa tie- saamisesta doksi saamisesta doksi saamisesta Päivitetty joka toinen kuukausi Päivitetty joka toinen kuukausi Päivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, ja vähintään 10 h kuluessa siitä, ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa kun toimialueen turvallisuusti- kun toimialueen turvallisuusti- on tapahtunut muutos lanteessa on tapahtunut muutos lanteessa on tapahtunut muutos Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi 1) - 3,6 3,6 Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi - 3,7 3,7 Työhyvinvointi-indeksi - 3,8 3,8 Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti 2) - UM 85 % UM 85 % - UE 70 % UE 70 % Terveysprosentti (sairauspäivättömien osuus henkilöstöstä) 54 % 55 % 55 % 1) Vuonna 2014 ei toteutettu työtyytyväisyysbarometria. 2) UM= ulkoasiainministeriö, UE= ulkomaanedustustot 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 226 561 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen 5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2016 (euroa) Ministeriö, 834 henkilötyövuotta 72 632 000 Toimintamenot 14 581 000 Henkilöstömenot 58 051 000 Edustustot, 88 toimipistettä, 550 henkilötyövuotta 1) 139 343 000 Toimintamenot 74 235 000 Henkilöstömenot 65 108 000 Hallinnonalan toimialavastaavat menot 14 586 000 Tietohallinto 12 208 000 Kiinteistöhallinto 698 000 Turvallisuus 1 680 000 Yhteensä 226 561 000 1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin. Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot 263 992 243 407 236 378 Bruttotulot 50 881 10 206 9 817 Nettomenot 213 111 233 201 226 561 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 956 siirtynyt seuraavalle vuodelle 16 906 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) 2015 2014 varsinainen toteutuma talousarvio 2016 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 46 086 5 300 5 752 suoritteiden myyntituotot mom.12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) - 43 440 19 800 Tuotot yhteensä 46 086 48 740 25 552 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 16 356 17 422 11 277 osuus yhteiskustannuksista 17 033 18 896 14 086 Kustannukset yhteensä 33 389 36 318 25 363 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 12 697 12 422 189 Kustannusvastaavuus, % 138 134 101 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Edustustojen sulkemisten välttäminen -2 700 IAEA-erityisasiantuntija Suomen Wienin suurlähetystössä (siirto momentille 32.01.01) -22 IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentilta 31.20.01) 283 Maksullisen toiminnan tulojen vähentyminen (viisumien käsittelymaksut) 2 000 Oikeusalan erityisasiantuntija Suomen Tallinnan suurlähetystössä (siirto momentilta 25.30.01) 39 Siirto momentille 24.90.66-1 000 Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla 1 796 Ulkomaan edustustojen kiinteistöjen vaihdoista aiheutuvat vuokra- ja käyttömenolisäykset (Haag, Reykjavik, Buenos Aires) 157 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-12 htv) -5 278 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -71 Palkkaliukumasäästö -635 Palkkausten tarkistukset 748 Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 207 Toimintamenosäästö (HO 2015) -750 Yhteensä 2016 talousarvio 226 561 000 2015 I lisätalousarvio 325 000 2015 talousarvio 233 201 000 2014 tilinpäätös 217 061 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 226 209 000 euroa. -6 640 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys 352 000 euroa talousarvioesityksen 226 561 000 euroon nähden on siirtoa momentille 23.01.01 (sisältäen lisäyksenä 2 htv:n siirron) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvista määrärahatarkistuksista johtuen. 2016 talousarvio 226 209 000 2015 IV lisätalousarvio 553 000 2015 I lisätalousarvio 325 000 2015 talousarvio 233 201 000 2014 tilinpäätös 217 061 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 1 048 milj. euron määrärahaa, joka on noin 163 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Suurimmat leikkaukset tehdään kehitysyhteistyövaroihin. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi ehdotetaan noin 226,2 milj. euroa, josta yli puolet on tarkoitus osoittaa 88 toimipistettä kattavan edustustoverkon toimintamenoihin. Hallitusohjelman mukaisesti ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Tavoitteena on myös, ettei edustustoja tällä vaalikaudella suljeta. Valiokunta katsoo, että oma edustustoverkko on Suomelle erittäin tärkeä. Kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, mikä vaikuttaa oleellisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamiseen. Joustava ja tarkoituksenmukainen ulkoasiainhallinto on avainasemassa Suomen ulkosuhteiden varmistamisessa. Valiokunta korostaa myös kauppapoliittisten etujen ajamista. Taloudellisissa ulkosuhteissa tulee pystyä hallitusohjelman mukaisesti painottamaan vienninedistämistä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen. Edustustoverkkoon on viime vuosina tehty kipeitä leikkauksia. Vuosina 2011 2015 suljettiin yhteensä 13 edustustoa ja avattiin vain 2 pientä toimipistettä. Lisäksi kustannustehokkuutta tavoitellaan uudistamalla ja keskittämällä toimintoja. Käynnissä on mm. Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hanke, jolla pyritään keventämään edustustojen hallintoa, vahvistamaan vienninedistämistä ja järjestämään lakisääteiset kansalaispalvelut entistä joustavammin. Toiminnan kehittämistyössä otetaan huomioon myös pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinto ja Team Finland -toimintamalli. Valiokunta pitää tarpeellisena, että edustustoverkon kehittämistarpeita arvioidaan ja yritetään löytää uusia kustannustehokkaita tapoja toimia. Toistuvien menoleikkausten johdosta säästämiskeinot nykyisillä toimintamalleilla alkavat olla loppuun käytetyt. Valiokunta toteaa, että ulkoasiainhallinnolle ja erityisesti edustustoverkon ylläpitoon esitetty määräraha on hyvin niukka. Tätä niukkuutta lisää osaltaan se, että kansainvälisen toimintaympäristön muutos nostaa tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä kustannuksia, ja lisäksi valuuttakurssin heikkeneminen vähentää euroalueen ulkopuolella käytettävän määrärahan vaikuttavuutta. Valtiontalouden nykyisessä tilanteessa valiokunta pitää tarpeellisena korostaa, että edustustoverkon rakennetta arvioitaessa läsnäolon tarkoituksenmukaisuus tulee suhteuttaa myös siitä aiheutuneisiin kustannuksiin ja turvallisuusriskeihin. Valiokunta lisää momentille 230 000 euroa maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan ja viittaa samalla mietintönsä lukuun 26.40, jossa asiaa on käsitelty. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 226 439 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen 5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentilta vähennetään 964 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 25 000 euroa siirtona momentilta 32.01.01 Suomen Wienin suurlähetystössä Suomen IAEA-hallintoneuvostojäsenyyden ajan toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja vähennyksenä 989 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen. 2016 II lisätalousarvio -964 000 2016 talousarvio 226 439 000 2015 tilinpäätös 234 079 000 2014 tilinpäätös 217 061 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentilta vähennetään 964 000 euroa. III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016) Momentilta vähennetään 545 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 521 000 euroa maksullisen toiminnan tulojen kasvusta ulkomaalaisten perheenjäsenten oleskelulupahakemusten sekä niihin liittyvien notaaripalvelujen tultua maksullisiksi ulkoasiainministeriön maksuasetuksen muutoksen (339/2016) myötä ja 100 000 euroa Suomen Reykjavikin suurlähetystön kanslian vuokramenojen poisjäämisestä ulkoasiainministeriön luovuttua kanslian myyn- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
nistä sekä lisäyksenä 76 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 Suomen EU:n pysyvän edustuston maahanmuuton erityisasiantuntijan menoihin. 2016 III lisätalousarvio -545 000 2016 II lisätalousarvio -964 000 2016 talousarvio 226 439 000 2015 tilinpäätös 234 079 000 2014 tilinpäätös 217 061 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016) Momentilta vähennetään 545 000 euroa. 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 1 155 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. 2016 talousarvio 1 155 000 2015 talousarvio 1 155 000 2014 tilinpäätös 974 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 1 155 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 15 529 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 23.01.29-830 Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 157 Tasomuutos 3 884 Yhteensä 3 211 Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. 2016 talousarvio 15 529 000 2015 II lisätalousarvio 6 000 000 2015 talousarvio 12 318 000 2014 tilinpäätös 22 171 222 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 15 529 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 9 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina 2015 2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 12,1 milj. euroa. Ulkoasiainministeriö myy omistamansa Suomen Haagin ja Reykjavikin suurlähetystöjensä kansliakiinteistöt ja siirtyy vuokratiloihin. Uudet vuokratilat vaativat muutostöitä ja turvallisuusparannuksia soveltuakseen ulkoasiainhallinnon käyttöön. Ulkoasiainministeriö myy myös omistamansa Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon ja hankkii tilalle uuden. Uusi omistuskiinteistö vaatii muutostöitä ja turvallisuusparannuksia soveltuakseen ulkoasiainhallinnon käyttöön. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon muutostyöt 100 Haagin suurlähetystön kanslian muutostyöt 500 New Delhin kiinteistöhanke 5 000 Reykjavikin suurlähetystön kanslian muutostyöt 300 Yhteensä 5 900 2016 talousarvio 9 900 000 2015 talousarvio 4 000 000 2014 tilinpäätös 4 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 9 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 76. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon hankintaan. S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainministeriö luopuu Suomen Buenos Airesin suurlähetystön nykyisestä virka-asunnosta ja hankkii tilalle uuden. Nykyisen virka-asunnon myynnistä saadut tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. 2016 talousarvio 1 500 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon hankintaan. 10. Kriisinhallinta Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Suomi osallistuu kansainväliseen kriisihallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta sekä niin sotilaallisenkin kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen krii- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
sinhallintaan vahvistetaan myös kansallista puolustuskykyä. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2016 olevan n. 690 henkilöä. Sotilaallisessa kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa ja Afganistanissa, mutta myös muualla Lähi-idässä sekä Afrikassa. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella pyritään panostamaan lisääntyvästi kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen. Tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, ml. Afrikassa. Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Afganistanissa, Kosovossa ja Georgiassa. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, jossa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Etyjin siviilikriisinhallintaosuus on kasvanut Ukrainan konfliktiin liittyvän Etyjin SMM-monirointimission myötä. 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 49 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 190 000 05. Yhteiset menot 5 057 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 4 228 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 575 000 10. Atalanta-operaation menot 715 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 26 750 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
18. Irakin koulutusoperaation menot 3 100 000 Yhteensä 49 000 000 S e l v i t y s o s a : Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2016. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 570 sotilasta. Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20. Jatkossa vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Tämän johdosta määrärahatarve vähenee vuodesta 2016 asteittain. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aiempiin kehyspäätöksiin perustuvat muutokset -9 780 Siirto momentilta 27.30.20 6 000 Yhteensä 2016 talousarvio 49 000 000 2015 II lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio 5 847 000 2015 talousarvio 52 780 000 2014 tilinpäätös 54 215 220 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Määrärahaa saa käyttää: 5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin. Käyttösuunnitelma (euroa) -3 780 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 190 000 05. Yhteiset menot 4 627 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 4 228 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 1 582 000 10. Atalanta-operaation menot 715 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 25 180 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
18. Irakin koulutusoperaation menot 3 324 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 769 000 Yhteensä 49 000 000 S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5) ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman. Talousarvioesitykseen nähden päätösosaa on täydennetty kansalliseen kriisinhallinnan veteraaniohjelmaan sisältyvästä veteraanikortista aiheutuvilla menoilla, joihin varataan 170 000 euroa käyttösuunnitelmakohdasta 09. Kortti on tarkoitus jakaa tunnustukseksi ja Valtiokonttorin sekä Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtyjen sopimusten mukaisiin palveluihin oikeuttavaksi tunnusvälineeksi noin 30 000 rauhanturva- ja kriisinhallintatoiminnan veteraanille. Menettely vastaa yleistä kansainvälistä käytäntöä. Suomi jatkaa osallistumistaan UNIFIL-operaatioon Libanonissa marraskuuhun 2016 noin 300 sotilaan vahvuudella, minkä jälkeen vahvuus vähenee 170 sotilaaseen operaation suunnitteluperusteiden tarkennuttua. Talousarvioesityksessä suunnitteluperusteena oli käytetty 300 sotilaan vahvuutta joulukuuhun 2016 saakka. Talousarvioesitykseen nähden on edellisen perusteella käyttösuunnitelmakohdan 05. määrärahaa vähennetty 430 000 euroa rotaatiokoulutuksen kustannusten tarkennuttua ja käyttösuunnitelmakohdan 14. määrärahaa vähennetty 1 570 000 euroa. Talousarvioesitykseen nähden on käyttösuunnitelmakohdan 18. määrärahaa lisätty 224 000 euroa operaation kustannusten laskentaperusteiden tarkennettua. Lisäksi talousarvioesitykseen nähden on käyttösuunnitelmaan lisätty kohta 19. EUNAV- FOR MED, Välimeren operaation menot, jolle on osoitettu 769 000 euroa 10 sotilaan ensimmäisen vaiheen operaatiolle kesään 2016 asti. Talousarvioesitykseen nähden on käyttösuunnitelmakohdan 09. määrärahaan lisätty 1 007 000 euroa edellä esitettyjen muutosten johdosta. 2016 talousarvio 49 000 000 2015 IV lisätalousarvio 2015 II lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio 5 847 000 2015 talousarvio 52 780 000 2014 tilinpäätös 54 215 220 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 49 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 190 000 05. Yhteiset menot 4 627 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 4 228 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 1 582 000 10. Atalanta-operaation menot 715 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 25 180 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 18. Irakin koulutusoperaation menot 3 324 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 769 000 Yhteensä 49 000 000 II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentille myönnetään lisäystä 7 446 000 euroa. Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 190 000 05. Yhteiset menot 5 792 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 5 678 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 570 000 10. Atalanta-operaation menot 715 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 25 180 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 18. Irakin koulutusoperaation menot 7 244 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 2 692 000 Yhteensä 56 446 000 S e l v i t y s o s a : Käyttösuunnitelmakohdan 08. lisäys aiheutuu operaatioon osallistumisvahvuuden säilymisestä noin 40 sotilaana koko vuoden 2016 ajan ja käyttösuunnitelmakohdan 18. lisäys aiheutuu operaation jatkumisesta ja vahventamisesta 50 sotilaalla syyskuusta 2016 alkaen. Käyttösuunnitelmakohdan 19. lisäys aiheutuu alustarkastusosaston osallistumisesta EUNAVFOR Sophia -operaatioon Välimerellä sekä operaatiossa toimivien esikuntaupseerien osallistumisen jatkamisesta elokuusta vuoden loppuun saakka. Käyttösuunnitelmakohdan 05. lisäys aiheutuu edellä ehdotettujen muutosten vaikutuksista kriisinhallinnan koulutukseen ja palautetilaisuuksiin. Tarvittavista lisämäärärahoista 1 012 000 euroa katetaan käyttösuunnitelman kohdasta 09. Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa) 05. Yhteiset menot +1 165 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan +1 450 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin -1 012 000 18. Irakin koulutusoperaation menot +3 920 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot +1 923 000 Yhteensä 7 446 000 2016 II lisätalousarvio 7 446 000 2016 talousarvio 49 000 000 2015 tilinpäätös 49 205 991 2014 tilinpäätös 54 215 220 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentille myönnetään lisäystä 7 446 000 euroa. Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 190 000 05. Yhteiset menot 5 792 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 5 678 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 570 000 10. Atalanta-operaation menot 715 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 25 180 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 18. Irakin koulutusoperaation menot 7 244 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 2 692 000 Yhteensä 56 446 000 III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016) Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 035 000 05. Yhteiset menot 6 147 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 5 028 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihn 570 000 10. Atalanta-operaation menot 865 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 24 787 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 18. Irakin koulutusoperaation menot 7 244 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 2 992 000 20. Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) 245 000 21. Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot 148 000 Yhteensä 56 446 000 S e l v i t y s o s a : Käyttösuunnitelmaan lisätään kohdat 20. Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF), jolle ehdotetaan 245 000 euron määrärahaa, sekä 21. Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot, jolle ehdotetaan 148 000 euron määrärahaa. Suunnitteluperusteena on käyttösuunnitelmakohdassa 20. käytetty kolmea sotilasta seitsemäksi kuukaudeksi ja käyttösuunnitelmakohdassa 21. kahta sotilasta neljäksi kuukaudeksi. Käyttösuunnitelmakohdan 05. lisäys aiheutuu tarkentuneista rotaatiokoulutuksen kustannuksista ja käyttösuunnitelmakohdan 19. lisäys aiheutuu tarkentuneista palkkauskustannuksista. Käyttösuunnitelmakohdan 10. lisäys aiheutuu alustarkastusosaston osallistumisesta EUNAVFOR Sophia -operaatioon marraskuun 2016 loppuun asti. Tarvittavat määrärahat katetaan käyttösuunnitelmakohtien 04., 08. ja 14. vähennyksillä operaatioiden suunnitteluperusteiden tarkennettua. Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa) 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) -155 000 05. Yhteiset menot +355 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan -650 000 10. Atalanta-operaation menot +150 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot -393 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot +300 000 20. Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) +245 000 21. Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot +148 000 Yhteensä Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 2016 III lisätalousarvio 2016 II lisätalousarvio 7 446 000 2016 talousarvio 49 000 000 2015 tilinpäätös 49 205 991 2014 tilinpäätös 54 215 220 - Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016) Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot 2 345 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 2 035 000 05. Yhteiset menot 6 147 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 990 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 5 028 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihn 570 000 10. Atalanta-operaation menot 865 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 164 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 24 787 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 210 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 676 000 18. Irakin koulutusoperaation menot 7 244 000 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 2 992 000 20. Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) 245 000 21. Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot 148 000 Yhteensä 56 446 000 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 15 360 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen 5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. Siviilikriisinhallinta 14 660 000 02. Vaalitarkkailijat 250 000 03. Rauhanvälittäminen 450 000 Yhteensä 15 360 000 S e l v i t y s o s a : Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100 150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Nykyisellä määrärahatasolla tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lukumäärä keskimäärin 115 120 henkilöön. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. 2016 talousarvio 15 360 000 2015 talousarvio 15 360 000 2014 tilinpäätös 16 862 065 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) S e l v i t y s o s a : Talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi. 2016 talousarvio 15 360 000 2015 talousarvio 15 360 000 2014 tilinpäätös 16 862 065 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 15 360 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21