VOSTOK seitsemän vuotta avioeloa Gonzon kanssa Tiesitkö että Vostok on jo 7-vuotias? Ja että Gonzokin täyttää sen verran toukokuussa? Yhteiselo on jo ohittanut keskimääräisen avioliiton keston. Miten tähän onkaan päästy? Vostok sai alkunsa, kun Tampereen yliopiston toimittajatutkintolaisten ainejärjestö Toimittajat ry ja tiedotusopin opiskelijoita yhteen koonnut Akti ry fuusioituivat helmikuun 3. päivä vuonna 1993. Ainejärjestösulautuminen liittyi laitosta ravisuttaneeseen tutkintouudistukseen (kyllä, niitä on ollut aiemminkin). Nimensä rakas ainejärjestömme sai nimiehdotuskilpailun voittajasta, näppärästä VOimakkaasti Sitoutumaton TOimittajaKoulu -sanarykelmästä. Muita finaaliin päässeitä vaihtoehtoja olivat Pressiklubi, Pirtu, Jorma ja Gonzo (ks. Gonzo 1/96, 44). Näistä toiseksi tullut ehdotus päätyi uuden ainejärjestön lehden nimeksi. Vai miltä tuntuisi kanniskella Jormaa ympäri yliopistoa? Gonzoa tekemään siirtyi suuri osa Toimittajat ry:n Rupriikin tekijöistä ja uuteen lehteen siirtyi myös Mira-täti sekä viinaa ja ristiinnaimista suosivat jutut (ks. edellinen viite). Gonzon ensimmäinen numero putkahti painokoneesta alaston mies(patsas) kansikuvanaan on toukokuussa 1993. Vostok poltti hotellihuoneen maton Vostokin uljaat kulissit pystytti tarinoiden mukaan Mika Rahkonen Vostokin historian kunnian hetkiä. Ylempi kuva on Gonzon perinteeksi muodostuneesta viinatestistä. Alempi ekoista fuksiaisista. Keskellä mallia näyttää Lontooseen karannut Anu intin saunailta Liisanantti. 32
(Vostok-listalla yhä vaikuttava mies) ja Ari Kinnari -niminen heppu. Palkinnoksi aivosolujensa neronleimauksesta he saivat myöhemmin salmiakkikossupullon (kyllä, sinä vuonna sitä sai Alkon tiskiltä). Vostok nimi sytytti kolmesta syystä: se oli pitkän sanan lyhenne, oli venäjää ja viittasi hellästi menneiden vuosien opiskelijoiden poliittiseen suuntautumiseen. Vostokin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aktin puheenjohtajan nuijaa aiemmin heilutellut Jarkko Hentula. Onnellinen voittaja tiivisti tunnelmansa näin: Ei kai tämä niitä aivan paskamaisimpia hommia ole, pahempaankin vois aikansa käyttää. Nykyinen puheenjohtaja on siis suunnilleen yhdeksäs kastissaan. Vostokin kehitys on ollut vuosien varrella vuoristoradan tapainen. Alkustartti oli vauhdikas, keväällä 93 toimintaa oli Gonzon lisäksi bilerintamalla, Yo-talolla oli bileet ja kaupunkia kierrettiin Aimo Rykämö Openissa. Samaan aikaan aloitettiin kädenvääntö SJL:ään pääsemiseksi. Nuorten journalistien seminaariin päästiin jo kurkistamaan liiton menoa. Käyntikortiksi nuoret villit jättivät perimätiedon mukaan palaneen hotellihuoneen kokolattiamaton. Syksyllä Vostokin oman urheiluporukka sai edustusnimen Dynamo. Tiiliholvi juotiin kuivaksi Tämä ei ole manipulaatio! Lue juttua eteenpäin selvittäksesi mitä Hevi Vuortama tekee Maran kanssa ja tykkääkö Mara Anvilista. Vostokin yksivuotisjuhlia juhlittiin Tiiliholvissa niin railakkaasti, että ensin tyhjeni talon olutvarasto ja sen jälkeen lonkerovarasto. Siideriä ei koko talossa kuulemma älytty pitääkään varastossa. Hyvistä ennemerkeistä huolimatta toisen hallituksen kausi oli myrskyinen. (ks. Gonzo, 1/96, 46) Ay-vastaavan pestistä taisteltiin kiivaasti ja hallituksen työskentely kangerteli pitemmän aikaa, esimerkiksi yksi hallituksen jäsen ei muistanut saapua kokoukseen enää järjestäytymiskokouksen jälkeen. Vähältä piti ettei Vostokiakin pistetty naftaliiniin. Loppuvuodesta 1994 ainakin silloinen puheenjohtaja ja sihteeri keksi ehdottaa koko ainejärjestön lopettamista säästöbudjettiin liittyen. Enemmistö hallituksesta kuitenkin oli järjissään ja esti mokan. Keinonen hämärin keinoin edariin Hätään tuli pelastukseksi uusi hallitus. Helmikuussa 95 valittiin porukka, joka pisti homman taas toimimaan. Traditioksi muodostuneet journalistiopiskelijoiden pesäpalloturnaus, laitosjalkapallo-ottelu, teatterikäynnit, saunaillat, valokuvakisa, kirjoittajapiiri, Yo-talon pikkujoulut ja Vostokin sähköpostilista ovat vuoden 1995 hallituksen alulle panemia. Tampere tutuksi -turnee (nykyisin Tamyn laajuinen suunnistus) oli vostoklaisten tänä samaisena vuonna aikaan saama tapahtuma. Ainejärjestöpaidatkin hankittiin. Hallitus oli myös keväällä järjestämässä hyväntekeväisyyskonserttia Sarajevon lasten hyväksi Yo-talolle. Harkkarissa tapahtui kaikenlaista. Marketta Rentola piti luovan kirjoittamisen kurssin vostoklaisille. Helmikuussa sivistäydyttiin yhteisöviestinnän päivässä. Syksyllä saatiin ensimmäinen vostoklainen (Mikko Keinonen) edarin jäseneksi. Gonzo saatiin myös nettiin luettavaksi. Loppuvuodesta Vostok taisteli Mika Haltun ja Timo-Erkki Varpaisen johdolla radiotyön päätoimisen opettajan viran säilyttämisen puolesta menestyksekkäästi. Ja jotta kukaan ei luulisi, että Vostok lepäisi laakereillaan, loppuvuodesta 1995 ainejärjestö organisoi vielä tiedotusopin laitoksen 70-vuotisjuhlan illanvieton yli sadalle ihmiselle. Vuoden 1996 alusta päästiin pitkän väsytyspelin (4 vuotta) jälkeen Journalistiliiton opiskelijajäseniksi. Vostok sai viissataa aktista Uudeksi puheenjohtajaksi tuli entinen Gonzon päätoimittaja Mikko Keinonen. Vostok päätti järjestää valmennuskurssin toimittajaopiskelijoiksi haluaville. Omalla laitoksellakin panoste- 33
taan opetukseen, Vostok piti opetuksen vahtikoiran roolia harteillaan. Esimerkiksi käytännön lehtityötaitoja terästettiin maaliskuussa kulttuurijournalismiseminaarissa. Radio Moreenin uhanalaiseksi joutuessa Vostok lähti taistelemaan sen puolesta säilyttääkseen radiotyön käytännön opetuksen. Vostok suunnitteli kirjoittaja- ja ruokapiirin lisäksi juomapiirin perustamista (!), joita organisoitaisiin sähköpostilistalla. Marraskuussa Vostok isännöi Taloudellisen Tietotoimiston kanssa kaksipäiväistä talousseminaaria.. Vostok kehitteli nerokasta "vaihtoehtoista opinto-ohjelmaa": Totiin pistettäisiin pikkutietokanta, jossa kerrotaan viileän analyyttisesti, minkä kurssin saa suoritettua osallistumatta itse siihen. Edesmenneeltä Akti ry:ltä tuli yllättävä perintö: tuntemattoman pikkupankin tilille oli jäänyt 500 mk, joka siirtyi Vostokin kassaan. Varainhankinnan tueksi suunnitteilla oli pistää myyntiin Vostok-monopolipeli. Loppuvuodesta laitoksella kiersi huhu, jonka mukaan laitoksen johtajan mielestä toimittajakoulutuksen voisi kokonaan lakkauttaa. Hallitus onnistui palaveeraamaan laitosneuvoston kanssa ystävällismielisesti ja sitten valtakunnassa olikin kaikki taas hyvin. Kokonaisuudessaan vuosi on niin aktiivista tohinaa, että seuraavaksi vuodeksi pankkitilille tipahtaa koko Tamyn suurin ainejärjestölle annettu toiminta-avustus. Presidentillä kylässä Pauliina äitee Penttilästä tuli puheenjohtaja. Uusi puheenjohtaja muotoili Vostokin hallituksen aiemman moton pohjalta: Vuoden kuluttua kukaan ei tiedä, mikä on Boomi, mutta kaikki tietävät, mikä on Vostok. Myöhemmin hän houkuttelee noviisi-gonzossa uusia opiskelijoita otsikolla Vostok vetää veresi. Tule ja uhraa veresi rakkaalle Vostokillemme! Hallitus siirsi kokouksensa Sputnikin savuisista ja meluisista sokkeloista Yo-talolle. Samalla saattoi alkaa baaritiskillä sijoittaa rahaa suoraan omaan firmaan. (Yo-talolla ryyppääminen on hyvä sijoitus.) Vuoden seminaaritarjonta alkoi Pauliinan organiseeraamalla freelancer-seminaarilla, jossa opastettaisiin toimittajan alkuja kauppaamaan freelancerjuttuja tiedotusvälineille. Myöhemmin vuorossa oli ymppä- ja urheilujournalismiseminaari. Ympäristöjournalismin nostattamasta ekoinnostuksesta on jälkipolville jäänyt todisteeksi Gonzo, jossa opastetaan tietämättömiä kaksipuoleiseen tulostamiseen ja pahvimukien boikotointiin sivukaupalla. Muutenkin Vostok paikkasi tiedotusopin laitoksen opetustarjontaa esimerkiksi taitto- ja valokuvauskurssilla sekä graduillalla. Yhteistyö toisten ainejärjestöjen kanssa tiivistyi. Ensin Vostok tunnelmoi Interaktion ja Luupin kanssa pikkujuhannuksen vietossa Villassa, sitten Luupin (taas! olisikohan syynä sen miesvaltaisuus ja Vostokin naisvaltaisuus?) ja Okan kanssa yhteisbileissä Yo-talolla. Kevättalvella Vostok tutustui Helsingissä ruotsinkielisten journalistien opinahjoon ja kävi moikkaamassa presidentti Martti Ahtisaarta pressanlinnassa. Kenellekään on tuskin epäselvää, minkä voimalla Gonzo syntyy. Kuvassa valmistuu numero 3/79. Perttu Kauppinen 34
Poika joi kaljaa ja kävi Dorkassa Annukka aiheuttamassa rimakauhua tulevile kopo-ministereille. Littoisten duracell-pupun tavaramerkkeihin kuuluvat hassut hatut. Teekkarien unohdettua Hämeensillan perinteisen vappulakituksen Vostok kävi paikalla laulamassa Työn orjat sorron yöstä nouskaa ja lakittamassa itsensä. Syksyllä kerättiin iso läjä palautetta tiedotusopin kursseista, mikä pisti osaltaan käyntiin tutkintovaatimusten massiivisen uudistustyön. Touhukkaan vuoden päättäjäiseksi Vostok kokoontui Yo-talolle viettämään pikkujouluja 20- ja 30-luvun vaihteen viehkossa salakapakkatunnelmassa. Poliisien ja viinatrokarien yhteydenotosta ei tällä kertaa ole säilynyt kirjallista mainintaa. Fuksit eivät aina karkaa Night Trainiin Kevättalvella Vostok sivisti jäseniään paikallisjournalismiseminaarissa. Kevätohjelmistossa oli muun muassa Rykämö, pesisturnaus, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vuosijuhlat ja Moskovan valtionyliopiston journalistitehtaaseen suuntautuva matka. Syksyllä vaihtui puheenjohtaja, mutta läpi käytiin kaikki tutut suunnistusleikit, Doris-yöt ja muut. Eksoottisena lisänä oli Petroskoilaisten journalistiopiskelijoiden visiitti Tampereelle. Helsinkiin uskaltauduttiin HJK-Benfica-futismatsin verukkeella. Uutta oli ekalle vuosikurssille kehitellyt fuksiaiset. Koodinimeltä Hervanta-eksku kulkeva operaatio houkutteli teekkarien majalle parikymmentä ykköstä tutoreineen. Ohjelmassa oli kastajaissimputusta, saunomista, kuorolaulua ja formulakisojen MM-kisan finaalilähetys. Ja aamulla Maamme-laulu. Pikkujoulut olivat Vostokin historian huikeimmat, teemana oli juhannus. Ykkösten luomuksia oli muun muassa sittemmin legendaarinen paperinukkeanimaatio ja ilmasaunomispantomiimi. Tanssilattialle ei kuitenkaan monien juhannusten tapaan satanut, eikä kukaan todistettavasti ehtinyt hukkua letaalisti. Syksyllä laitoksella aiheutti jännitystä tapaus Wahlstén. Tiedotusopin laitos oli jostakin saanut päähänsä, että rouva ei kävisi lehtorin virkaan. Vostok keräsi Sirkan puolesta adressin, vetosi kaikkiin luonnonvoimiin ja lopulta Wahlstén sai viran alkusyksystä 1999. Puhekuplasta tuli laitoksen väen ja opiskelijoiden keskustelufoorumi, lähtöstarttina iltistyylinen lööppikampanja. Kevään sivistystarjonnasta piti huolen ulkomaanjournalismi- sekä ympäristö- ja kehitysmaajournalismiseminaarit. Seminaarien suosio ylitti odotukset. Maaliskuussa Vostokin ay-siipi järjesti freelancer-työn palkka- ja verotusasioita esittelevän infoillan. Kevään suurprojekteja oli tutkintouudistusten rustaaminen. Kopot Annukka Berg ja Inka Nissilä painoivat töitä hartiavoimin ja nostivat kaikkien myöhempien kopokandidaattien rimakauhua jumaluudellaan. Vostoklaisten vappu kului Tammerkosken rannalla, Olavi Virran patsaan lakituksessa ja vapun eväsretkeilyssä. Pesismatsissa varmistettiin pojan saaminen taas vuodeksi Tampereelle. Poika teki sen, mitä kukaan vostoklainen ei vielä ole voinut: Se pääsi Doriksen näyteikkunan koristukseksi. Alkusyksystä Vostokille tuli toisen kerran peräkkäin puheenjohtajanvaihdos. Siitä huolimatta oli vilkasohjelmainen. Syyskuussa Marketta Rentola saapui opastamaan luovassa kirjoittamisessa, marraskuussa tutkailtiin vähemmistöjen uutisointia Romaniseminaarissa ja joulukuussa pohdiskeltiin Kriitikkoillassa (kahdessakin illassa) nerokkaan teatterikritiikin kirjoittamista. Kriitikkoillan tuotoksillaan Vostok pääsi kuppaamaan Aamulehdeltä palstatilaa teatterikritiikeilleen. Näiden lisäksi oli yhä edelleen saunailtoja, laitosjalkapallo-ottelu, vaihtoinfo, seminaareja ja bilettämistä. Vuoden huipensi Yo-talolla pidetty Pentti Huttunen -gaala, jonka dokumenttiosio pisti meidät muut polvilleen ykkösten eteen tai ainakin kaksinkerroin kippuraan. Tähän asentoon lopetan raporttini pölyisestä arkistohuoneesta. Maria Silander 35