Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020
Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen Osa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman 2013-2020 toimenpiteen 53 toteutusta Laatijana ympäristöministeriön asettama kansallinen kosteikkotyöryhmä vuosilla 2013-2015, jatkoa 2016-2020 Ramsarin kansainvälinen strategia 2016-2024 hyväksyttiin vuoden 2015 osapuolikokouksessa YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 tavoitteet (SDG) hyväksyttiin loppuvuodesta 2015 Kansallinen lajien uhanalaisuusarviot (nisäkkäät, linnut) 2015 Kosteikkoelinympäristöissä eniten uhanalaisia lintulajeja Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Prosessi: Kosteikkotyöryhmän työpajat: toimintaohjelman valmistelu Esittely kansainvälisten biodiversiteetti seurantatyöryhmän ja biodiversiteetti seurantatyöryhmän kokouksissa 03/2016 Ympäristöministeriön johtoryhmä 04/2016 Lausuntokierros 03-04/2016: Aineisto www.ym.fi/lausuntopyynnot Kosteikkotyöryhmän kokous 04/2016 Ympäristöministeriön julkaisu Toimintaohjelman toteutus 2016 2020 Arviointi ja seuranta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva yleissopimus Ramsarin sopimus syntyi 2.2.1971 sopimuksen on allekirjoittanut 169 valtiota (01/2016) Ramsar-alueita on yhteensä 2 225, yhteispinta-ala yli 214,6 milj. ha vs. Natura verkosto 95 milj. ha (2010) Suomi ensimmäisiä allekirjoittajia vuonna 1975, kun sopimus astui voimaan koskee vesiperäisiä maita (wetlands), ainoa kv. ympäristösopimus, joka koskee kokonaista elinympäristöä tavoitteet ja keinot kosteikkojen suojelulle ja järkiperäiselle käytölle Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Kosteikkojen määritelmä Ramsar kosteikkoluontotyypit Meri- ja rannikkokosteikot (Marine and Coastal Wetlands) LuTU kosteikkoluontotyypit Itämeren vedenalaiset luontotyypit Itämeren rantaluontotyypit Sisämaan kosteikot (Inland Wetlands) Sisävedet ja rannat Suot Rakennetut kosteikot (Human-made Wetlands) Perinnebiotoopit Lähde: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s.
Kosteikkojen tila 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Merikosteikot Säilyvä LC Rannikkokosteikot Vaarantunut VU Järvet ja lammet Äärimmäisen uhanalainen CR Joet ja purot Suot Silmälläpidettävä NT Erittäin uhanalainen EN Perinnebiotoopit Lähde: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
Toimintaohjelman sisältö Luku Sisältö 1. Alkusanat ja määritelmät 2. Kosteikkojen suojelu Suomessa Ramsarin kosteikkosopimus Kosteikkotyöryhmä ja toimijoiden roolit Kosteikkojen suojelun nykytila ja haasteet 3. Kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön SWOT 4. Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Visio Tavoitteet (6 kpl) ja tavoitetilat (25 kpl) Toimenpiteet (55 kpl) 5. Toimintaohjelman rahoitus 6. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi 7. Ympäristövaikutusten arviointi Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
Kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön visio Elämää kuhisevat sisävedet, suot ja Itämeri voivat hyvin, ylläpitävät monimuotoisuutta, tuottavat hyötyä ja hyvinvointia sekä ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme. Kuva: Ramsar sihteeristö Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8
Toimintaohjelman kuusi tavoitetta, 25 tavoitetilaa (tt) ja 55 toimenpidettä (tp) 1. Kosteikkojen luontotyyppien ja lajien uhanalaistuminen on pysäytetty vuoteen 2020 mennessä. (3 tt, 11 tp) 2. Kosteikkoihin vaikuttavaa suunnittelua tehdään kokonaisvaltaisesti. (4 tt, 5 tp) 3. Kosteikkojen tilasta, hyödyistä ja kestävästä käytöstä on riittävästi tietoa, jonka avulla kehitetään uusia keinoja kosteikkojen hyväksi. (6 tt, 9 tp) 4. Kosteikkojen merkitys on oivallettu laajasti. (5 tt, 11 tp) 5. Suomi toimii kansainvälisessä yhteistyössä aktiivisesti kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi. (4 tt, 10 tp) 6. Kosteikkoryhmän tavoite omalle työlleen on: Kosteikkojen suojelu ja kestävä käyttö toteutuu yhteisten tavoitteiden mukaisesti. (3 tt, 9 tp) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Rahoitus Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman tavoitteena on ohjata valtionhallinnon toimijoiden toimintaa. Tavoitteena on tehostaa hankkeiden toteutumista ja saatavilla olevien rahoituslähteiden täysimääräistä hyödyntämistä. Toimintaohjelma toteutus tapahtuu julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioiden puitteissa eri rahoituslähteitä hyödyntäen, yhdistäen ja uudelleen kohdentaen. Tarkoituksena on suunnata nykyistä rahoitusta strategiassa määriteltyihin kosteikkojen tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Kosteikkojen rahoitus- ja tukijärjestelmiä tulisi jatkossa kehittää siten, että kosteikkojen kunnostuksesta ja hoidosta sekä kestävän käytön edistämisestä tulisi helpompaa toimintaohjelman erilaisille toteuttajille. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Kosteikkotyöryhmän jäsenet 2013-2015 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Metsähallitus, luontopalvelut (sihteeri) Suomen ympäristökeskus (+ asiantuntijajäseniä) Luonnonvarakeskus (asiantuntijajäsen) Pohjois-Pohjanmaan liitto Suomen Metsäkeskus Suomen Riistakeskus Bioenergia ry/ Suoseura / Metsätalouden kehityskeskus Tapio Kalatalouden keskusliitto Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto ry BirdLife Suomi ry Suomen ympäristökasvatusseura WWF Suomi Suomen luonnonsuojeluliitto Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Lisätietoa: www.ramsar.org www.norbalwet.org Kristiina Niikkonen (at) ymparisto.fi