Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen neuvottelemisesta (Japanin kanssa tehtävä strateginen kumppanuussopimus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen neuvottelemisesta. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2016 Puolustusministeri Jussi Niinistö Lähetystöneuvos Sami Leino
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.9.2016 EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ JAPANIN VÄLISEN STRATEGISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN NEUVOTTELEMINEN 1 Tausta EU ja Japani käynnistivät neuvottelut strategisesta kumppanuussopimuksesta huhtikuussa 2013. Samanaikaisesti käydään myös vapaakauppasopimusta koskevia neuvotteluita. Valtioneuvosto on antanut kirjelmän eduskunnalle vapaakauppasopimuksen neuvottelemisesta 26. toukokuuta 2016. EU:n ja Japanin välisissä strategista kumppanuutta koskevissa sopimusneuvotteluissa käsitellään keskeisiä poliittisia kysymyksiä. Kunnianhimoisella ja kattavalla strategisella kumppanuussopimuksella voidaan syventää EU:n ja Japanin välisiä suhteita. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa osapuolten sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin (demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, perusoikeudet). Euroopan unionilla ja Japanilla on monia yhteisiä poliittisia ja taloudellisia intressejä ja molemmat ovat rakentavia toimijoita kansainvälisessä yhteisössä. Molemmat pyrkivät edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten haasteiden ratkaisuyrityksiin (mm. köyhyyden poistaminen ja ilmastonmuutos).yhteisten intressien vuoksi osapuolilla on edellytykset saada syventyvästä kumppanuudesta merkittävää hyötyä. Strategisen kumppanuussopimuksen pohjana toimivat vuonna 1991 annettu yhteinen julistus ja vuonna 2001 hyväksytty kymmenvuotinen toimintasuunnitelma Shaping our common future. Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa vuodelta 2003 Japani tunnustetaan yhdeksi Euroopan unionin strategisista kumppaneista. Euroopan unionin ja Japanin huippukokouksessa vuonna 2011 tehtiin päätös keskusteluprosessin aloittamisesta rinnakkaisten neuvottelujen käymiseksi laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta ja sitovasta puitesopimuksesta. 2 Sopimusneuvottelut ja käsittely EU:ssa Komissio esitti neuvostolle heinäkuussa 2012 suosituksen käynnistää sopimusneuvottelut strategisesta kumppanuudesta Japanin kanssa. Ensimmäinen neuvottelukierros EU:n ja Japanin välillä käytiin huhtikuussa 2013. Sopimusneuvotteluja käydään neuvoston COASItyöryhmässä (Asia-Oceania Working Party). Tähän mennessä neuvottelukierroksia on pidetty yhteensä 11. Neuvottelujen 12. kierros käydään todennäköisesti lokakuussa 2016. Neuvottelut ovat asiakysymysten tasolla edenneet odotettua hitaammin. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että neuvottelut olisi saatu päätökseen vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana neuvotteluiden hitaaseen edistymiseen vaikuttivat Tyynenmeren kumppanuutta (TPP, Trans- Pacific Partnership) koskevat neuvottelut, jotka olivat Japanin päätavoite. TPP-sopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2016. Japanin kansallisena voimaansaattamistoimenpiteenä maan parlamentin on vielä ratifioitava TPP-sopimus, jonka jälkeen Japanin toivotaan olevan valmis 2
etenemään EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä vapaakauppasopimuksen että strategisen kumppanuuden osalta. Tällä hetkellä arvioidaan, että rivakalla etenemistahdilla neuvottelut on mahdollista saada päätökseen vuoden 2016 aikana. Tämä on myös EU:n tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin molemmilta osapuolilta kykyä ja halukkuutta kompromisseihin. 3 Asian kansallinen käsittely Ulkoasiainministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä muiden sektoriministeriöiden kanssa. U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä 4.-5.10.2016. Eduskunnalle on toimitettu 15.11.2012 tietoa neuvottelujen käynnistämisestä E-kirjeellä (E 133/2012 vp). 4 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta Päätös Japanin kanssa neuvoteltavan strategisen kumppanuussopimuksen muodosta tehdään vasta neuvottelujen päätyttyä; sekä EU-sopimus että nk. sekasopimus on mahdollinen. Sekasopimus sisältäisi sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Neuvottelujen ollessa kesken käytettävissä ei ole komission ehdotusta sopimuksen allekirjoituspäätökseksi eikä sen mahdolliseksi väliaikaiseksi soveltamiseksi. Sopimusluonnoksen sisällön perusteella voidaan tässä vaiheessa arvioida, että aineellisena oikeusperustana sopimusta koskevissa neuvoston päätöksissä tultaisiin käyttämään ainakin SEUT 212 artiklaa. Menettelyllisenä oikeusperustana neuvoston päätöksessä sopimuksen allekirjoittamisesta tullaan käyttämän SEUT 218 artiklan 5 kohtaa ja sopimuksen tekemistä koskevassa päätöksessä SEUT 218 artiklan 6 kohtaa. Siltä osin kuin on kyse neuvoston päätösten tekemisestä sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä unionin puolesta ja jos aineellisena oikeusperustana käytetään ainoastaan mainittua SEUT 212 artiklaa, tehdään päätökset neuvostossa määräenemmistöllä. Neuvoston päätös sopimuksen allekirjoittamisesta ei edellytä Euroopan parlamentin kuulemista ja hyväksyntää. Parlamentille tiedotetaan asiasta kuitenkin SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Neuvoston päätös sopimuksen tekemisestä edellyttää kuitenkin parlamentin hyväksyntää. 5 Pääasiallinen sisältö Neuvoteltavana olevan strategisen kumppanuussopimuksen tavoitteena on edistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä laaja-alaisesti, ja siinä käsitellään useita yhteistyöaloja suhteellisen yleisellä tasolla. Sopimustekstistä on saatu suljettua 35 artiklaa yhteensä 54 artiklasta. Suljetuissa artikloissa todetaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja niistä käytävään vuoropuheluun, koordinaatioon ja yhteistyöhön kansainvälisillä foorumeilla. Sopimuksen mukaisesti Euroopan Unionin ja Japanin välistä yhteistyötä edistetään turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä sitoutumalla muun muassa pien- ja 3
kevytaseiden vähentämiseen, kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tukemiseen, terrorismin vastaiseen taisteluun ja kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaseiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Kehityskysymysten osalta sopimuksen osapuolet sitoutuvat näkemysten vaihtoon ja säännölliseen dialogiin, sekä mahdollisuuksien mukaan myös yksityiskohtaisempaan koordinointiin kysymyksissä, jotka koskevat kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista globaalilla tasolla. Yhteistyötä kriisitilanteissa tehostetaan sekä kahdenvälisellä, alueellisella että kansainvälisellä tasolla, ml. myös humanitaarisen avun muodossa. Kauppa- ja talousasioiden osalta sopimuksessa korostetaan yhteisiä tavoitteita kestävästä ja tasapainoisesta talouskasvusta, uusien työpaikkojen luomisesta ja protektionismin kitkemisestä. Tietojen vaihtoa on tarkoitus tehostaa finanssipolitiikan ja regulaatioiden osalta. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää myös tieteen, teknologian ja innovaatioiden saralla. Liikennekysymyksissä nostetaan esille erityisesti yhteistyö ilmailusektorilla, mutta myös liikennöinti maitse (rautatiet) ja meriteitse. Tietojenvaihto ja mahdollinen yhteistyö nostetaan esiin myös avaruuskysymyksissä. Teollista yhteistyötä tiivistetään yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Esiin nostetaan erityisesti innovaatiot, ilmastonmuutos, energiatehokkuus, standardisointi, yhteiskuntavastuu ja yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Myös verotuskysymyksiin viitataan, todeten hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden merkitys. Turismin merkitys todetaan suhteessa talouskasvuun ja kulttuurivaihtoon. Tietojenvaihtoa on tarkoitus tiivistää myös informaatioyhteiskuntaan ja kuluttajan suojaan liittyvissä kysymyksissä. Ympäristönsuojelua käsitellään sopimustekstissä resurssien tehokkaan hyödyntämisen, biologisen diversiteetin, kestävän kulutuksen ja tuottamisen, ympäristönsuojelun tukielementtien ja luonnonvarojen suojelun näkökulmista. EU:n ja Japanin todetaan olevan johtoasemassa kamppailussa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Yhteistyön merkitystä korostetaan erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja muiden relevanttien kansainvälisten järjestöjen antamissa puitteissa. Ilmastonmuutoksen ja demografisen kehityksen aikaansaamiin haasteisiin haetaan yhteisiä vastauksia. Sopimusosapuolet sitoutuvat tiivistämään yhteistyötään energia-kysymyksissä kuten energiaturvallisuus, globaalit energiamarkkinat ja investoinnit, energiatehokkuus ja energiaan liittyvät teknologiat. Sopimuksessa on erilliset artiklat myös kalastukseen ja merenkulkuun liittyen. Näissä korostetaan kansainvälisen oikeuden noudattamista ja ekosysteemien säilyttämistä. Sopimuksessa esitetään yhteistyön tiivistämistä työ- ja sosiaalipolitiikan, terveyden ja oikeudellisen yhteistyön aloilla sekä korostetaan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisen tärkeyttä. Yhteistyötä on tarkoitus syventää myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen mahdollisuuksien vähentämiseksi ja laittomien huumausaineiden leviämisen estämiseksi. Kyber-yhteistyö muotoutuisi sopimuksen mukaisesti tietojenvaihdon, kansainvälisen normiston kehittämisen, kyber-rikollisuuden kitkemisen ja kolmansien maiden kyber-osaamisen tukemisen ympärille. Sopimusosapuolet sitoutuvat myös dialogiin muuttoliikkeitä koskevissa linjauksissaan. Henkilötietojen suoja sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilusektorit todetaan sopimuksessa myös yhteistyöaloiksi. Lisäksi sopimuksessa todetaan strategista kumppanuutta koordinoivan yhteiskomitean perustaminen. 4
Vielä avoimia neuvottelukohtia ovat muun muassa artiklat, jotka käsittelevät kaupan ja investointien edistämistä, tullialan yhteistyötä vuonna 2008 solmitun EU-Japani yhteistyösopimuksen pohjalta sekä maatalousyhteistyötä. Näiden osalta huomioidaan myös parhaillaan neuvoteltava EU - Japani vapaakauppasopimus. Matkustajarekisteriä koskevan artiklan osalta odotetaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä. Avoimia neuvottelukohtia ovat myös kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä sekä YK:n reformia käsittelevä osio sekä konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskeva osio. Lisäksi neuvottelut nk. poliittisista standardilausekkeista ja neuvottelu- ja sanktiomekanismista ovat vielä kesken. 6 Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo Neuvotteluiden ollessa kesken sopimuksen allekirjoittamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Näin ollen myöskään sopimuksen väliaikaista soveltamisesta ei ole neuvoteltu. 7 Taloudelliset ja muut vaikutukset Strategisen kumppanuussopimuksen vaikutuksista ei voida neuvotteluiden ollessa käynnissä antaa vielä yksityiskohtaista arviota. Suoria taloudellisia vaikutuksia kumppanuussopimuksella on luonnollisesti vapaakauppasopimusta vähemmän. Kumppanuussopimuksen odotetaan syventävän sekä EU:n ja Japanin että Suomen ja Japanin välisiä suhteita. Osapuolet vahvistavat sopimuksessa sitoutumistaan yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, sekä tunnustavat tahtotilansa tiivistää yhteistyötä laajasti eri aloilla. 8 Suhde Suomen lainsäädäntöön Neuvottelujen tässä vaiheessa ei voida tyhjentävästi todeta, mitkä kaikki sektorit tulevat olemaan osana tehtävää sopimusta ja mitä vaikutuksia niillä tulee olemaan lainsäädännön alaan. Ennen neuvoteltavana olevien sopimusmääräysten tarkentumista ei myöskään ole varmuutta siitä, ovatko määräykset pelkästään julistuksenomaisia vai ulottuvatko määräykset yhteistyövelvoitetta pidemmälle. Neuvotteluissa ei ole vielä sovittu sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltävistä määräyksistä tai niihin liittyvästä sanktiomekanismista. Tällaiset määräykset kuuluvat perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitetun sitovuutensa vuoksi lainsäädännön alaan. Sopimuksen suhdetta Suomen lainsäädäntöön selvitetään tarkemmin sopimusneuvottelujen edistyttyä. 9 Ahvenanmaan asema Sopimus tulee tämänhetkisen arvion mukaan sisältämään sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Alustavasti voidaan myös arvioida, että sopimus sisältäisi Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan on kuitenkin arvioitava tarkemmin sopimustekstin tarkennuttua. 5
10 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää tärkeänä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisten suhteiden laaja-alaista kehittämistä ja syventämistä, ja kannattaa strategisen kumppanuussopimuksen tekemistä Japanin kanssa. Kumppanuussopimus merkitsee EU:n ja Japanin välisten suhteiden tiivistämisen lisäksi myös varautumista kansainvälisen turvallisuusympäristön muutoksiin. Dialogi ja multilateraali yhteistyö sekä aktiivinen kumppanuuksien kehittäminen on tärkeää sekä Japanille, EU:lle että Suomelle. Valtioneuvosto korostaa kaikkien valtioiden kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin mukaan otettavien vakiolausekkeiden merkitystä. Lausekkeet koskevat ihmisoikeuksia, kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), pien- ja kevytaseita (SALW), terrorismin vastaista taistelua ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä (WMD). Suomi pitää tärkeänä neuvottelu- ja sanktiomekanismin sisällyttämistä lopulliseen sopimukseen EU:n yleisen linjan mukaisesti. Valtioneuvosto tavoittelee sopimusta, joka omalta osaltaan täydentää samanaikaisesti neuvoteltavana olevaa vapaakauppasopimusta EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välillä. 6