Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003

Samankaltaiset tiedostot
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista

Vesilinnut vuonna 2012

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

TURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Kaj Karlsson TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Pyhäjärven linnusto Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

HÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

Köyliönjärven linnusto Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

FCG Finnish Consulting Group Oy


Karinkannanlahti (Pateniemessä)

HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (16/0862/5).

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja.

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

Mallasveden pesimälinnusto

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Littoistenjärven lammikkikartoitus

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006)

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Metsähallituksen luonnonsuojeluju/kaisuja. Sarja A, No 59

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Pihlajaveden linnusto

Petolinnut. Kahlaajat

OUKKULANLAHDEN MERIMASKUN ALUEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Siilinjärven Kevättömän vesi- ja rantalinnustoselvitys 2007

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6

Storörenin asemakaava STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)

Tulliniemen luonnonsuojelualue. ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005

Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

LINNUSTORAPORTTI, PIELINEN

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Vesilintulaskennat Tausta ja tavoitteet. Suomen riistakeskus: Mikko Alhainen, Olli Kursula Luonnonvarakeskus: Katja Ikonen, Toni Laaksonen

Kansikuva: Telkkä Ari Kuusela

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Keiteleen Hetejärven vesi- ja rantalinnustoselvitys 2007

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Suhangon täydentävä linnustoselvitys

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Vuosina vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Transkriptio:

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat j 1 Tur~~ kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Tur~!l kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen linnuston seurantalaskennat vuosina 2002 ja 2003 Raportti 1.1 0.2003

!l!r_!i!_i _R_!I!s~~~~!l ~!jrv~!jtn!'~'!~~~~n_ l!n_n!l~t~!l ~~l! ~!l!a!f!s!'~l!n_a! Tausta Joulukuussa 2001 pääsi Naantalissa sijaitsevasta Fortumin öljyjalostamosta valumaan mereen noin 20 tonnia sekalaista öljyjätettä. Öljy levisi nopeasti jalostamon ja Turun Ruissalon väliselle vesialueelle ja torjuntatöistä huolimatta se saastutti Ruissalon rantoja ja eräitä saaria, lähinnä Iso- ja Vähä Kaskista sekä Äijäkarin lintuluotoa. Ruissalon vesialueilta, rannoilta ja lähisaarista kerättiin öljyistä maata ja vettä sekä öljyyntyneitä järviruokoja. Rantaviivaa käsiteltiin yhteensä noin 5 km:n pituudelta ja järviruokaa poistettiin yhteensä 15 tonnia. Rantavesien ja rantojen jäädyttyä 20. joulukuuta jouduttiin öljyntorjuntatyöt lopettamaan. Keväällä 2002 vesien sulettua puhdistustyöt käynnistyivät uudelleen. Öljyyntynyttä rantaa puhdistettiin välittömästi sen vapautuessa jään alta. Puhdistustöitä tehtiin osin samoilla alueilla kuin torjunnan alkuvaiheessa, osin puhdistuksen kohteeksi tuli aiemmin käsittelemättömiä alueita. Puhdistustyöt jatkuivat toukokuun alkupäiviin. Toukokuun 24. päivänä tehdyssä lopputarkastuksessa todettiin rantojen olevan sellaisessa kunnossa, että puhdistustyöt voitiin lopettaa. Keväällä 2003 havaittiin vielä kolmella alueella vähäisiä öljyjäämiä. Y-hovin uimarannan ja Kailanpään sotilasalueen välillä öljyä oli kolmessa paikassa alle neliön laajuisina öljykalvoina veden pinnalla. Kailanpään ja Birkan välisessä lahdekkeessa oli melko runsaasti öljyn tahraamaa järviruokaa ja muuta kasviainesta ja paikalla tuoksui öljy voimakkaasti. Ajatinluodon ja Hiiriluodon välisessä lahdessa oli öljykaivoa vedessä vajaan neliön verran. Muualla öljystä ei havaittu merkkejä. Öljymäärät olivat siksi vähäisiä, että ne eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin. Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen linnuston seurantalasken nai Julkaisija: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, 2003 Kannen kuva: Öljyinen joutsen, Jarmo Laine Taitto: Laura Suhonen ISBN: 952-5217-43-4 3

!l!r_!i!j_r_u!s_s~l!l!.l.!i!i~~!j~n~~'!i!.j~~n_l!n_n_!l~l_!l!,l ~~l! :!i!.l!a!c!_s~~i!n_a! Liunostoseurannan tavoite Linnustaseurannan tavoitteena oli tehdä mahdollisimman luotettava arvio siitä, minkälaisia vaikutuksia öljyvahingolla ja sen torjuntatoimilla oli Ruissalon pohjoisrannan ja sen lähisaarien linnustoon. Vuonna 2002 seurattiin sekä alueen vesi- ja rantalintujen että ruovikkoalueella pesivien varpuslintujen määriä ja pesintämenestystä. Vuonna 2003 alueella tehtiin vastaavia vertailulaskentoja. Vertailtaessa saatuja tuloksia aiempina vuosina tehtyihin laskenteihin voidaan tehdä päätelmiä öljyonnettomuuden vaikutuksista. Menetelmät ja seuranta-alue Ruissalon pohjoisrannan ranta- ja ruovikkolinnusto laskettiin vuonna 2002 kuudella laskentakerralla 19.4. ja 7.6. välisenä aikana ja vuonna 2003 vastaavat laskennat tehtiin 16.5. -13.6. Laskennat toteutettiin kulkemalla jalkaisin koko Ruissalon pääsaaren rantaviiva Saaronniemestä Ekarsinlahdelle ja kartoittamalla kaikkien pesivien lintulajien reviirit. Rantoihin liittyy paikoitellen melko laajatkin ruovikot ja niiden linnusta pyrittiin selvittämään vuonna 2002 koko ruovikkoalueelta. Vuonna 2003 ruovikoiden varpuslintuja ei laskettu, koska torjuntatöiden yhteydessä poistetun ruovikon pinta-ala oli niin vähäinen koko ruovikkopinta-alaan verrattuna, että mahdolliset erot kantojen suuruudessa peittyvät vuosittaiseen luonnolliseen vaihteluun. Koko tutkittava vesialue kierrettiin veneellä kymmeneen kertaan 1 0.5.- 25.6.2002 sekä 15.5.-1.7.2003. Yhteen laskentakierrokseen käytettiin 4-8 tuntia. Selvitystyön aikana käytiin maissa Iso-Kaskisissa ja Iso-Kaskisen ja Vähä-Kaskisen välisellä naurulokkien pesimäluodolla sekä Äijäkarin lintuluodolla. Muilla luodoilla ei käyty, mutta hautovat emot laskettiin kiikarin avulla veneestä. ~ ~ Tulokset Linnustaseurannan tutkimusalue on varjostettu rasterilla oheiseen karttaan (Ruissalon lintulaskenta-alue). Ruissalon pohjoisrannan vesi- ja kahlaajalintujen pesimäkannat vuosina 1990-1992, 2000, 2002 ja 2003 on esitetty taulukossa 1. Äijäkarin lintuluodon ja Kaskisten välissä olevan "Pikkuluodon" pesivät parit selvitettiin käymällä kahteen kertaan kummassakin kohteessa ja laskemalla kaikki pesät. Kukkarokiven pesijät laskettiin veneestä ja kannat tulkittiin havaittujen hautavien lintujen perusteella. Taulukossa 2 on esitetty Äijäkarilla, Kukkarokivellä ja Pikkuluodella pesivien lintujen parimäärät vuosina 1998-2003. Lisäksi kaikki alueella havaitut vesilintupoikueet laskettiin. Taulukko 1. Ruissalon vesi- ja kahlaajalinnut. 1990 1991 1992 2000 2002 2003 silkkiuikku 3 4 3 3 8 6 kyhmyjoutsen 2 2 5 5 5 sinisorsa 23 19 16 8 23 10 haapana 2 2 0 1 0 lapasorsa 1 1 0 0 0 0 tavi 0 3 0 0 0 tukkasotka 4 2 1 2 2 telkkä 16 16 12 7 11 13 isokoskelo 0 2 1 2 2 2 nokikana 0 0 0 rantasipi??? 4 4 5 Taulukko 2. Äijäkarin, Kukkarokiven ja Pikkuluodon pesimälintujen kannat 1998 2003. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 kyhmyjoutsen 1 2 2 valkoposkihanhi 4 7 8 7 9 10 kanadanhanhi 0 1 1 0 sinisorsa 0 0 0 0 1 0 tukkasotka 5 1 3 3 2 haahka 12 12 10 8 7 10 merilokki 3 2 2 2 harmaalokki 46 51 48 54 46 53 selkälokki 6 7 7 6 9 8 kalalokki 0 0 0 1 3 0 naurulokki 0 50 50 100 120 86 kalatiira 0 0 2 0 0 0 meriharakka 0 0 0 4 5

!'!~'.!I!I_R_!I!S~~I_!l!l ~!i~~!j~n_!(~f!l~~~n_l~n_n_!l~t_!)!_l ~~'! ~!lta!c!s!'~i!"_a! Tulosten tarkastelu Varpuslintulaskennassa todettiin pesivien lintujen parimäärien pysyneen useimmilla ruovikko-osuuksilla vuonna 2002 lähellä keskimääräistä tasoa. Parimääriä verrattiin vuosina 1980, 1990 ja 2000 tehtyihin koko saaren kattavien linja- ja pistelaskentojen tuloksiin. Muutamin kohdin, joilta ruoko poistettiin pieniltä alueilta kokonaan, ei ruovikkolinnustoa tietenkään esiintynyt vuonna 2002. Haitta oli tilapäinen ruovikossa pesivien lintujen kannalta ja jo seuraavana vuonna tilanne normalisoitui ruovikkoalueen saavutettua lähes entiset mittansa. = -~ C,. l ed ~ lm = t- 1 Vesilintuja alueella havaittiin vuonna 2002 pesivänä 12 ja vuonna 2003 8 lajia. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut aiempiin vuosiin verrattuna. Vuodesta 2002 poiketen vuonna 2003 ei tavattu pesivänä lainkaan noki kanaa, haapanaa, tavia eikä kanadanhanhea, jotka ovatkin alueella vain satunnaispesijöitä. Muiden vesilintujen parimäärät olivat vuonna 2003 keskimääräisellä tasolla, haahkalla ja telkällä hieman normaalia korkeammalla. Vesilintujen pesimämenestys alueella on vuosien 2002 ja 2003 laskentojen perusteella huono. Haahkan pesimätuloksen luonnollinen vuosivaihtelu on suurta. Vuonna 2002 pesimätulos oli kohtuullisen hyvä, 20 paria tuotti 43 poikasta. Vuonna 2003 se oli sen sijaan erittäin heikko, vain muutamia poikasia havaittiin. Kyhmyjoutsenella ja valkoposkihanhella pesimätulos oli vuosina 2002 ja 2003 samaa hyvää luokkaa kuin aiempinakin vuosina. Sinisorsan, telkän ja muiden pienten vesilintujen pesimämenestys oli tutkimusvuosina 2002 ja 2003, kuten Ruissalon merialueella yleensäkin, erittäin heikko. Öljyonnettomuuden ajankohdasta johtuen suoranaiset linnustoon kohdistuneet haitat jäivät vähäisiksi. Vain muutamia yksittäisiä vesi- ja lokkilintuja tahriintui öljyyn. Ainuttakaan öljyyn menehtynyttä lintua ei alueella tavattu eikä yhtään lintua jouduttu lopettamaan. Koska öljyntorjuntatoimet voitiin toteuttaa lintujen pesimäajan ulkopuolella ja torjuntatoimien vaikutukset pesimäpaikkoihin jäivät hyvin vähäisiksi ja tilapäisiksi, onnistuivat lintujen pesinnät normaalilla tavalla molempina tutkimusvuosina. Lintujen pesimäkantojen suuruudet vaihtelivat kahtena onnettomuutta seuranneena vuotena normaalin vuosivaihtelun rajoissa, myös verrattuna aiempien vuosien parimääriin. Kokonaisarviona öljyonnettomuuden ei todettu aiheuttaneen Ruissalon ja sen lähisaarten Iinnustaiie merkittäviä haittoja. 6 7

Q 1-1 oo l ~ : - 1 ;:;;) 1 mj : I..!J I """9 1 Q l ;;;J : C/:J I z ~ 't>~ l 1-1 Cf.) l - 1 = c.a : > 1,_, 1 = c. : l 1 = : 1-1 8