4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KULKU JA VUOROVAIKUTUS Lähtökohtaisesti YVA-menettely on pyritty toteuttamaan niin, että tässä vaiheessa suunnitteilla olevien eri kapasiteetti- ja teknologiavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tunnetaan ja ympäristölupaprosesseissa mahdollisesti esille tuleviin hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin kysymyksiin saadaan vastaus YVA-selostuksesta. YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa 4.1. 35
YVA-menettelyn - aloitus Arviointiohjelman laatiminen Lausunnot ja muistutukset Tiedottaminen Yhteysviranomaisen kuulutus Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Ympäristövaikutusten arviointi Lausunnot ja muistutukset Arviointiselostuksen laatiminen Yhteisviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Tiedottaminen Yhteysviranomaisen kuulutus YVA-menettely päättyy Kuva 4.1. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. 4.1. ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN Hankkeen YVA-menettely alkoi kesällä 2007. YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa hankkeelle laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa esitettiin kuvaus hankkeesta ja suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelman laati Watrec Oy yhteistyössä hankkeesta vastaavan kanssa. Hankkeen YVA-menettelyä varten ei perustettu virallista ohjausryhmää, mutta YVAdokumenttien sisällön luomiseen ja dokumenttien tarkastamiseen osallistui asiantuntijoita Nastolan kunnasta, Hämeen ympäristökeskuksesta, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:stä, Lahden seudun ympäristöpalveluista ja Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä. Valmis arviointiohjelma toimitettiin Hämeen ympäristökeskukselle 16.7.2007. 4.2. OHJELMAVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Yksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteista on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-lain 8 :n mukaan yhteysviranomaisen on huolehdittava arviointiohjelmasta tiedottamisesta kuulutuksilla hank- 36
keen arvioidulla vaikutusalueella sekä pyydettävä tarvittavat lausunnot ja varattava mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Hämeen ympäristökeskus kuulutti arviointiohjelman vireille tulosta paikallisissa lehdissä, sekä Nastolan kunnan ja ympäristöhallinnon internetsivuilla. Arviointiohjelma oli nähtävänä 19.7. 14.9.2007 välisenä aikana Nastolan kunnantalon palvelukeskuksessa sekä Nastolan pääkirjastossa. Kuulutus oli nähtävillä myös internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/ham > Ajankohtaista > Kuulutukset. Nähtävillä oloaikana hankkeesta sai esittää mielipiteitä ja lausuntoja. Hämeen ympäristökeskukseen toimitettiin yksi yksityisen tahon muistutus, joissa oli kaksi allekirjoittajaa. Muistutuksessa haluttiin kiinnittää huomiota hankkeesta aiheutuvaan liikenteeseen ja siitä aiheutuviin haittoihin. Kannanotto liittyi myös meneillään olevaan valtatien 12 parantamisen YVA-menettelyyn, joten yhteysviranomainen toimitti muistutuksen myös suoraan tiehallintoon. Muistutuksessa todettiin liikennemäärän Pysäkintiellä ja Lemuntiellä olevan tällä hetkellä kohtuullinen, mutta nykyinen tiestö arvioitiin biokaasulaitoksesta johtuvalle liikenteen lisäykselle riittämättömäksi. Muistutuksessa tuotiin esille Lemuntien päässä, Tallitiellä toimiva ratsastuskoulu, jossa käy viikoittain muistuttajien mukaan noin 350 ratsastajaa ja harrastuksen parissa viihtyvää, joista suuri osa on koululaisia ja siten jalankulkijoita, pyöräilijöitä tai mopoilijoita. Muistuttajat esittävät, että tallille olisi oltava turvattu kulkuyhteys, koska se on oppilaitos. Muistutuksen mukaan ratsastuskoululla käyville jo tällä hetkellä turvallisuusongelmia aiheuttaa se, ettei Pysäkintiellä eikä Lemuntiellä ei ole jalkakäytäviä eikä pyöräteitä. Muistuttajien mukaan valtatien 12 ylittävä silta on myös siten alimitoitettu, että kahden auton kohtaamistilanteessa jalankulkijan tieosuus on olematon. Taajaman päättyessä Pysäkinkaaren risteyksen jälkeen nopeusrajoitus on Lemuntiellä jätevedenpuhdistamolle asti 80 km/h, mikä on pitkälle, kaarevalle ja kapealle sillalle ja tielle liikaa. Muistuttajat esittävät, että Valtatien 12 Veljeskylän eritasoliittymän suunnittelussa tulisi ottaa huomioon alueellisesti arvokkaan laidun- ja viljelysmaan säilyttäminen ja sen käyttö tienpohjaksi olisi minimoitava. Suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja yksityisautoilun kasvu myös Nastolan suuntaan. Meluhaitat tulisi estää myös meluaidoilla tai valleilla. Ratsastuskoululla tulisi säilyttää mahdollisimman hyvät toiminnan jatkamisen ja laajentamisen edellytykset. Lisäksi yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Hämeen tiepiiriltä, Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Nastolan kunnanhallitukselta, Orimattilan kaupunginhallitukselta, Päijät-Hämeen liitolta, Ratahallintokeskukselta ja Turvatekniikan keskukselta. Yhteysviranomainen toimitti hankkeesta vastaaville yhteenvedon lausunnoista ja muistutuksista osana arviointiohjelman viranomaislausuntoa. Ohjelmalausunto on esitetty kappaleessa 4.4. 37
4.2.1. Yleisötilaisuus 28.8.2007 Nastolan kunnantalon valtuustosalissa Arviointiohjelman nähtävillä oloajan aikana järjestettiin yleisötilaisuus hankkeen ja sen YVA-menettelyn esittelemiseksi. Kaikille avoimesta tilaisuudesta ilmoitettiin ohjelmakuulutuksen yhteydessä paikallisissa lehdissä, sekä Nastolan kunnan internet-sivuilla. Lisäksi hankkeen sijoituspaikan lähialueen maanomistajille n. 1 km säteellä lähetettiin henkilökohtaiset kutsukirjeet. Maanomistajien yhteystiedot hankittiin maanmittauslaitoksen rekisteritietojen perusteella. Lisäksi kutsukirje lähetettiin 31 lähialueen yritykseen. Tilaisuudessa järjestäjätahoina olivat läsnä Janne Lehtonen Biovakka Suomi Oy:stä, Juha Määttä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:stä, Risto Helander Nastolan kunnasta, Kaisa Suvilampi Watrec Oy:stä, sekä YVA-yhteysviranomainen Riitta Turunen Hämeen ympäristökeskuksen edustajana. Järjestäjätahojen lisäksi paikalla oli myös muita viranomaistahoja mm. Hämeen ympäristökeskuksen lupaosastolta, Lahden Seudun ympäristöpalveluista ja Orimattilan kaupungista. Muuta yleisöä paikalla oli noin 20 henkilöä. Tilaisuuden avasi Janne Lehtonen kertomalla hankkeen taustoista ja tavoitteista. Paikalla läsnä olleet viranomaistahojen edustajat esittäytyivät. Kaisa Suvilampi kertoi yleisölle YVA-menettelyn tarkoituksesta ja sen toteutustavasta hankkeessa, sekä esitteli hankkeen toteutusvaihtoehdot ja arviointiohjelman pääkohdat. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa informaatiota hankkeesta ja sen etenemisestä paikallisille tahoille, sekä erityisesti saada informaatiota alueen nykyisistä olosuhteista ja asianosaisten suhtautumisesta hankkeeseen. Alustusten jälkeen käytiin vapaamuotoista keskustelua. Tilaisuuden henki oli varsin positiivinen ja vuorovaikutteinen. Keskustelua käytiin asiallisessa ja rakentavassa hengessä. Keskustelussa nostettiin esille mm. seuraavia asioita (yleisö = yl, toiminnanharjoittaja = th): 1. Huoli liikenteestä (yl): - radan alikulku matala (ei voi syventää - vesi vastassa) (yl) - jyrkkä mutka, kapea, vaarallinen (yl) - kevyenliikenteen väylä oltava/rakennettava (Hevostallille kulku nuoret/lapset) (yl) 2. Huoli hajuhaitoista (yl) - teollisuusalueelta aiheutuu jo nykyisellään hajuhaittoja (yl) 3. Kaatopaikka-alueella avolähteitä (yl) 4. Kirjavantien tontti (kallio alla) (yl) - voidaan louhia, ei tarvetta suurille määrille (th) - alueena ihanteellinen biokaasulaitoksen sijaintipaikkana (th) - vanha kaatopaikka vieressä, jonka tuottamaa kaasua voidaan hyödyntää ja vähentää myös nykyisiä hajuhaittoja (th) 5. Toiveena tutustuminen Vehmaan laitokseen (yl) - lauantai lokakuussa luvattiin järjestää (th) 38
6. Miten kyseinen sijoituspaikka valittu? (yl) - Kartoitettu potentiaalisia sijoituspaikkoja seudulla ja päädytty nykyiseen sijoituspaikkaan, koska kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen merkittävä etu (th) 7. Mistä materiaalit tulevat laitokselle? (yl) - kartoitusta tehty, säde noin 100 km, poislukien HKI alue (th) - Lahden ympäristössä runsaasti elintarviketeollisuutta (th) 8. Minkälaisia lannoitevalmisteita laitos tuottaa? (yl) - hygienisoitua, maanviljelykseen soveltuvaa (th) - raskasmetallipitoisuuksia seurataan. Vehmaalla pitoisuudet lopputuotteissa ovat olleet alhaisempia kuin keinolannoitteissa (th) - laitoksella oltava omavalvontasuunnitelma. Näytteitä otetaan jatkuvasti, tuoteselosteet laadittava (tarkat mitä sisältää). Kirjataan tieto myös tavarasta joka tulee laitokseen. (th) 9. Mihin kaasukuutiot menevät? (yl) - Useita vaihtoehtoja (th) i. Gasum Oy ostaa maakaasuverkkoonsa ii. paikallinen käyttö teollisuudessa mahdollinen iii. tuotto CHP-yksikössä sähköksi ja myynti valtakunnan verkkoon iv. kuuma vesi kaukolämpöverkkoon 10. Työllisyysvaikutukset? (yl) - n. 10 hlöä, joista 4 hlöä työllistyy suoraan laitokselle (täysin automatisoitu) (th) 11. Laitoksen häiriöherkkyys? (yl) - vehmaalla alussa vaikeuksia, nyt kunnossa (th) - varajärjestelmä rakennetaan (2 linjaa), huolto onnistuu (th) 12. Meluhaitat laitokselta? (yl) - minimaalista, liikenteen lisäksi voi kuulua meteliä kun vaihtolava-auto vaihtaa lavaa (th) 13. Käyntiin otto/sisäänajo kauanko kestää? (yl) - toimintojen käynnistäminen n. 2kk (th) - Vanhan kaatopaikan kaasut nopeuttavat laitoksen käynnistymistä, metaaniprosentti heti korkea. (th) 14. Miten Nastolan kunta hyötyy hankkeesta? Onko jätevesilietteen käsittely Nastolalle edullisempaa jatkossa? (yl) - Nykyisin kompostointilaitos Nastolassa mädättämö tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon käsittelypalvelusta (th) - Biokaasulaitoksen myötä kunta saa korvauksen jo olemassa olevien kaatopaikkakaasujen käytöstä/poistosta, mikäli tehdään yhteistyötä biokaasulaitoksen kanssa. (th) 15. Laitoksen ympäristön siisteys, maisema-arvojen kunnioittaminen, nähtävyysarvo: yleisöstä ideoitiin, että laitoksen ympäristö maisemoitaisiin ja hoidettaisiin siten, että laitos on edustava ja sopusoinnussa luonnonympäristön kanssa Lisäarvoa Nastolalle vieraiden käymisestä laitoksella. (yl) 39
4.2.2. Tutustumismatka Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle Yleisötilaisuudessa 28.8.2007 esitettiin toive tutustumismatkan järjestämisestä Vehmaan biokaasulaitokselle. Retki järjestettiin hankkeesta vastaavan toimesta 13.10.2007. Matkasta informoitiin henkilökohtaisilla kutsukirjeillä, kuten yleisötilaisuudesta. Jakelulistaa laajennettiin saadun palautteen perusteella kattamaan laajemmin myös Pysäkintien varren asutus. Lisäksi matkasta informoitiin Nastolan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivustolla. Matkalle osallistui 12 henkilöä. Matkaan sisältyi Biovakka Oy:n historian ja toiminnan esittely, sekä laitoskierros. Matkan aikana osallistujat esittivät positiivisia kommentteja laitoksesta ja sen toiminnasta. 4.3. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YVA-lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa YVA-ohjelmasta lausunnon, jossa todetaan miltä osin arviointiohjelmaa on tarkastettava, sekä esittää yhteenvedon muista lausunnoista ja mielipiteistä. Alla on esitetty yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta: Yhteysviranomaisen toteaa YVA-lain 9 :n mukaisesti, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava. Biokaasulaitoksen rakentamishankkeen YVA-ohjelmassa on kaikki YVAasetuksen 9 :n edellyttämät asiakohdat, mutta niitä on tarpeen joiltakin jäljempänä todetuilta osin tarkentaa. Hankekuvaus Hankekuvauksessa esitelty alustava arvio laitokselle vastaanotettavien materiaalien jakaumasta eri vaihtoehdoissa on riittävä YVA-ohjelmavaiheen hankekuvaukseksi ja arvioitavien merkittävien vaikutusten tunnistamiseksi. YVA-selostusvaiheessa vastaanotettavien materiaalien määrää, laatua ja hankinta-aluetta sekä prosessin lopputuotteiden mukaan lukien biokaasusta tuotettava lämpöenergia - määrää ja laatua sekä niiden käyttöä koskevia tietoja, esim. käytön vaatimia alueita, on tarpeen tarkentaa, jotta niihin liittyvät hankkeen suorat ja välilliset ympäristövaikutukset voidaan arvioida. Erityisesti materiaalien ja lopputuotteiden kuljetuksia koskevat tiedot on tarkennettava hankkeen liikennevaikutusten arvioimiseksi. Aikaisemman kokemuksen perusteella lienee mahdollista arvioida ja esittää myös laitoksen eri prosesseissa esiintyvien häiriöiden ja poikkeustilanteiden useus ja kesto. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Biokaasulaitos tulee olemaan merkittävä alueellinen jätehuoltopalveluja tarjoava laitos Päijät-Hämeessä. Sen vuoksi sen liittyminen vaikutusalueensa muuhun jätehuollon jär- 40
jestämiseen, kuten esimerkiksi yhdyskuntajätevesilietteen käsittelyyn ja käsittelykapasiteettiin alueella, on selvitettävä. Hankkeen vaihtoehdot Hankkeen vaihtoehdot on tehty laitoksen käsittelykapasiteetin perusteella, ja selostusvaiheessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tuoda esille myös lannoitejakeiden jatkokäsittelyn toteuttamiskelpoisia, vaihtoehtoisia tekniikoita. Kun laitoksen materiaalivalikoimaa ja tarjontaa koskevat seikat tarkentuvat, voisi pohtia, olisiko tarkoituksenmukaista vaikutusten arvioinnin kannalta tehdä (ala)vaihtoehtoja myös sen mukaan, mitä materiaaliryhmiä käsitellään. Arviointiohjelmassa todetaan, että lopputuotteiden jatkojalostustarpeet riippuvat loppukäyttäjien tarpeista ja kysynnästä. Voisi pohtia myös sitä, syntyisikö erilaisista jatkojalostusvaihtoehdoista ympäristövaikutusten kannalta mielekkäitä (ala)vaihtoehtoja vertailtavaksi. Hankkeen toteuttamisen edellyttämät luvat Arviointiohjelmassa esitetyn tarkennukseksi on todettava, että hankkeen edellyttämät rakennusluvat vaativat pohjakseen alueelle laadittavan asemakaavan. Laitoksen jätevesien johtaminen käsitellään sen ympäristöluvassa, ja lisäksi on tehtävä jätevesisopimus kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Laitokseen sovelletaan vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annettua asetusta, jonka perusteella laitoksen toiminta on luvan- tai ilmoituksenvaraista. Alueen ympäristön nykytilan kuvaus Alueen detaljikaavoitustilanteesta on todettu, että hankealueella on voimassa Nauhataajaman osayleiskaava. Tekstistä ei käy ilmi, että hankkeen eteenpäin vieminen edellyttää myös asemakaavan laatimista. Alueen ympäristön nykytilan kuvauksesta puuttui tieto hankkeen vaikutusalueen asutuksesta ja herkistä kohteista. Koska joidenkin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (esim. haju) vaikutusalue saattaa ulottua laajemmalle kuin arviointiohjelmassa esitetylle 2 km:n välittömien vaikutusten alueelle, on asutus ja herkät kohteet kuvattava riittävän laajalta alueelta. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Ohjelmassa on lueteltu (s. 48) keskeisimmät vaikutukset, joiden arviointiin tässä YVAmenettelyssä keskitytään. Luettelon viimeisenä on mainittu rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen. Toisaalla arviointiohjelmassa (s. 53) on todettu, että arvioinnissa keskitytään pääasiassa arvioimaan laitoksen toiminnan aikaisia vaikutuksia. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen eivät siten kuulune keskei- 41
simpien arvioitavien vaikutusten listalle. Ympäristövaikutukset on kuitenkin arvioitava riittävän kattavasti hankkeen koko elinkaaren ajalta. Häiriö- ja poikkeustilanteet Laitoksen normaalitoiminnan vaikutukset ovat helpommin hallittavissa kuin häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden vaikutukset. Päästöt ja niiden vaikutukset on selvitettävä päästölajeittain paitsi normaalitilanteissa myös erilaisissa mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Vaikutuksina ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen aiotaan tarkastella kaasuja, haisevia yhdisteitä, melua, mikrobeja, myrkyllisiä yhdisteitä ja kemikaaleja sekä naapuruussuhteita. Terveyteen, elinoloihin ja viihtyisyyteen voivat vaikuttaa muutkin kuin edellä luetellut seikat, esimerkiksi liikenneturvallisuus ja liikenteen päästöt sekä uudet työpaikat. Toisaalta edellä luetellut seikat, esimerkiksi melu ja mikrobit, voivat vaikuttaa eläimiinkin. YVA-selostuksen kokoamisvaiheessa on tarkistettava se, että ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia käsittelevään lukuun kootaan kattavasti kaikki tämän otsikon alle kuuluvat tekijät, vaikka niitä selvitetään monessa muussakin selostuksen luvussa. Vaikutukset naapuruussuhteisiin eivät sinällään ole YVA-lain tarkoittamia ympäristövaikutuksia, vaan pikemminkin seurauksia hankkeen ympäristövaikutuksista. Hajuhaitat Biokaasulaitoksen ja mahdollisen renderöintilaitoksen aiheuttamat hajuhaitat on arvioitava laskennallisesti hajuyhdisteiden leviämismallia käyttäen. Hajumallinnuksen avulla tulee arvioida normaali- ja häiriötilanteiden hajupäästöt sekä häiritseväksi koettavan hajupitoisuuden ja havaittavan hajupitoisuuden esiintyminen todellisissa sääoloissa, mm. eri tuulennopeuksilla ja suunnilla, ja hajun esiintymistiheydet laitoksen ympäristössä. Hajumallinnuksen tulokset on tekstimuodon lisäksi esitettävä selkeinä karttakuvina ja/tai soveltuvin osin taulukkomuodossa. Hajumallin avulla on lisäksi tarkasteltava hajupäästöjen vähentämistekniikoiden (mukaan lukien hajukaasujen suunniteltujen poistokorkeuksien) vaikutukset hajujen esiintymiseen. Prosentuaalisen reduktion lisäksi hajupäästöt pitää ilmoittaa päästöyksiköinä (hajuyksiköinä). Liikennevaikutukset Hankkeen liikenteestä johtuvat vaikutukset on selvitettävä esitettyä perusteellisemmin. Liikenteen meluvaikutukset on arvioitava yhteispohjoismaisia melun laskentamalleja käyttäen ja soveltuvin osin ympäristöministeriön melun laskemisesta antamien ohjeiden mukaisesti. Laskennalla saatavia tuloksia on verrattava valtioneuvoston antamiin melutason ohjearvoihin (VNp 993/1992). Melun ja liikenteen päästöjen lisäksi on arvioitava ainakin hankkeen vaikutuksia tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen. Jätevedet 42
Laitoksella syntyy arviointiohjelman mukaan pois johdettavaa jätevettä vasta, kun typpinestettä aletaan jatkojalostaa. Viemäröitävien jätevesien johtamisen vaikutukset vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla tulee myös selvittää. Jäteveden typpi- ja orgaanisen aineksen kuorma on korkea. Kun jätevedet johdetaan lähes suoraan vieressä sijaitsevan puhdistamon tuloviemäriin, mahdolliset haittavaikutukset korostuvat. Luontovaikutukset Alueen kasvillisuutta ja luontoarvoja on kartoitettu elo-syyskuussa tehdyssä maastokatselmuksessa. Luontoselvityksen yhteydessä on ollut tarkoitus kartoittaa myös lintudirektiivin I-liitteen linnut ja uhanalaiset lajit laitosalueelta. Monia luontoarvoja voidaan selvittää vielä elo-syyskuussa, mutta lintuselvitysten tekoon alkusyksy on ehdottomasti väärä aika. Lintujen poikaset ovat jo aikuistuneet ja linnut ovat lähteneet. Lintuselvitykset tulee tehdä keväällä tai alkukesällä kolmeen kertaan. Selvitysten tekeminen pelkästä laitosalueesta ei riitä, vaan selvitykset tulee tehdä koko suunnitellulta välittömien vaikutusten vaikutusalueelta. Uhanalaisia lajeja ei Hertta-tietokannan mukaan alueella ole. Haitallisten vaikutusten vähentäminen Laitoksen normaalitoiminnan vaikutukset ovat helpommin hallittavissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteiden vaikutukset. Eri päästölajien hallintaan käytettävissä olevia keinoja on syytä tarkastella myös erilaisissa mahdollisissa poikkeustilanteissa. Hajujen vähentäminen tulee lähtökohtaisesti suunnitella ja toteuttaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 4.3.1. Ohjelmalausunnon tarkennukset Ohjelmalausunnossa esitetyistä linnustoinventoinneista sovittiin Nastolan kunnan edustajan sekä YVA-yhteysviranomaisen kanssa, että inventoinnit voidaan suorittaa YVAmenettelyn ulkopuolella, asemakaavoitusprosessin yhteydessä asianmukaisesti keväällä 2008, jotta YVA-selostuksen valmistuminen ei viivästy oleellisesti suunnitellusta aikataulusta. 4.4. VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN YVA- PROSESSISSA Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus perustuu arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen siitä antamaan lausuntoon. Arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettu lausunnot ja mielipiteet huomioiden. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta annetut viranomaislausunnot. 43
4.5. SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Tässä dokumentissa kuvattu, YVA-lain ja asetuksen edellyttämä arviointiselostus kuulutetaan yhteysviranomaisen toimesta ja se asetetaan nähtäville 30 60 päivän ajaksi. Kuulutusaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa arvioinnin tulokset ja toiminnan harjoittajan näkemys hankkeen etenemisestä esitellään yleisölle. Arviointiselostuksesta saatavat muistutukset ja lausunnot, sekä varsinainen yhteysviranomaisen antama selostuslausunto on lähtökohtana hankkeen ympäristölupaprosessissa. 4.6. YVA-MENETTELYN AIKATAULU YVA-menettelyn ja ympäristölupavaiheen aikataulu on esitetty kuvassa 4.2. Hankkeen ympäristölupahakemus tullaan jättämään ympäristökeskukseen todennäköisesti arviointiselostuksen nähtävillä oloajan aikana. Hankkeen arvioidaan voivan edetä kappaleessa 2.4 esitetyssä aikataulussa, ellei lupaprosessissa ilmene viivästyksiä. syyskuu 08 elokuu 08 heinäkuu 08 kesäkuu 08 toukokuu 08 huhtikuu 08 maaliskuu 08 helmikuu 08 tammikuu 08 joulukuu 07 marraskuu 07 lokakuu 07 syyskuu 07 elokuu 07 heinäkuu 07 kesäkuu 07 Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma nähtävänä Tiedotustilaisuudet Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus nähtävänä Yhteysviranomaisen lausunto Ympäristöluvitus Hankkeen mahdollinen toteuttaminen Kuva 4.2. YVA-menettelyn ja ympäristölupavaiheen aikatauluarvio. 44
5. ARVIOIDUT HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT JA TOTEUTTA- MATTA JÄTTÄMINEN YVA-asetuksen 3 luvussa, 9 :n 2. kohdassa edellytetään arviointiohjelmassa esitettävän tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Tässä YVA-menettelyssä keskeiset vaikutukset on arvioitu 60 000, 120 000 ja 240 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Eri kapasiteettivaihtoehdot on otettu huomioon mm. laskettaessa massataseita, materiaalivirtoja, hankkeen liikennemääriä, energian tuotantoa, kasvihuonekaasuvähenemiä, liikenteen päästöjä, liikenteen melua, työllisyysvaikutuksia ja puhdistamokuormitusta. Joitain vaikutuksia on arvioitu kapasiteetista riippumattomina, yleisemmällä tasolla tai arvioitu, ettei vaikutus ole riippuvainen laitoksen kapasiteetista. Selostuksessa on tuotu esille myös biokaasulaitoksella muodostuvien lopputuotteiden, lannoitevalmisteiden ja biokaasun erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia ja kuvattu niiden ympäristövaikutuksia. Arviointi sisältää seuraavat eri vaihtoehdot (VE) ja niiden tarkastelut: VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 Biokaasulaitoshanketta ei toteuteta. Biokaasulaitos toteutetaan 60 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Biokaasulaitos toteutetaan 120 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Biokaasulaitos toteutetaan 240 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. 45
6. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Biokaasulaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupaviranomaisena toimii Hämeen ympäristökeskus. Ympäristölupaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun lupaviranomaisella on käytössään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Biokaasulaitoksen rakentaminen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja rakennuttamissuunnitelmat. Näihin edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaiset rakennusluvat, jotka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Alueen maankäyttöä ohjataan maakuntakaavalla, jossa alueella on käytöstä poistettu tai poistuva jätteenkäsittelyalue kaavamerkintä (EJm), sekä Nastolan Nauhataajaman osayleiskaavassa, jossa alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Yhteysviranomaisen ohjelmalausunnon perusteella hankkeen toteuttaminen edellyttää myös asemakaavan laatimisen alueelle. Kaavoitus on käynnistetty Nastolan kunnan toimesta. Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) perusteella eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevältä laitokselta edellytetään Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. Laitoshyväksyntä edellyttää, että laitokselle on laadittu omavalvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) ja lannoitevalmistelain (539/2006) perusteella laitoksella muodostuvien ravinnejakeiden markkinointi ja myynti edellyttää Eviran tuotehyväksyntää. Tuotehyväksynnän kriteereinä on, että ravinnejakeille on laadittu tuoteselosteet ja niiden hygieeninen laatu on todennettu hyväksytyssä laboratoriossa. Maakaasuasetuksen (1058/1993) 1. luvun 5 perusteella asetusta sovelletaan myös biokaasun siirtoon ja hyödyntämiseen, mikäli kaasun hyödyntäminen tapahtuu laitoksen ulkopuolella. Asetuksen 2. luvun, 6 :n perusteella kaasun siirtoputkiston saa rakennuttaa vain turvatekniikan keskuksen antamalla rakentamisluvalla. 46
7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS 7.1. ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS Ympäristönvaikutusten arviointimenettely perustuu YVA-lain ja asetuksen edellyttämiin vaatimuksiin. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tulee ensisijaisesti arvioida seuraavat vaikutukset: a. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b. Vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen c. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön d. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen e. a-d alakohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Tässä YVA-menettelyssä on arviointi suoritettu seuraaville osa-alueille: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen Lisäksi on esitetty arvio hankkeen mukaiseen toimintaan liittyvistä riskeistä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuudesta sekä haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoista. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti sekä hankkeen haitalliset vaikutukset ja niiden hallinta että hankkeen positiiviset ympäristövaikutukset. Arvioinnin tulosten perusteella on suoritettu vaihtoehtojen vertailu ja arvio hankkeen toteutusvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Vaikutusarvioinnissa on esitetty osin yksityiskohtaistakin tietoa. Lukemisen helpottamiseksi kunkin vaikutusarviointikappaleen alussa on esitetty tiivistetty yhteenveto vaikutuksesta eri vaihtoehdossa. 7.2. ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Ympäristövaikutusten arviointi on sananmukaisesti arvio hankkeen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista sen lähiympäristöön. Arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka voivat johtua pääasiallisesti: 47
- Lähtötietojen tarkkuudesta. Yleisesti eri lähteiden tiedot voivat vaihdella merkittävästi. - Laskennallisista epävarmuustekijöistä. - Moniulotteisten asioiden arvottamisesta. - Mallien välisistä eroista ennustettaessa tiettyjä vaikutuksia mallien avulla. - Vaikutusten arvioinnin ajankohdasta suhteessa hankkeen suunnittelun etenemiseen. Ympäristövaikutusten aikana ei välttämättä ole käytettävissä hankkeen kaikkia yksityiskohtaisia toteuttamissuunnitelmia. Seuraavassa on listattu vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja niihin liittyvät epävarmuustekijät: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen: Arvioinnissa huomioitiin kaasut, haisevat yhdisteet, mikrobit, myrkylliset yhdisteet ja kemikaalit, liikenteen aiheuttamat vaikutukset ja melu sekä työllisyysvaikutukset. Arvioinnissa tunnistettiin laitoksella muodostuvia kaasuja, kuvattiin kaasujen ominaisuudet ja esitettiin arvio tilanteista, joissa kaasumaisia yhdisteitä voi vapautua ympäristöön, sekä kaasujen aiheuttamat terveysvaikutukset. Mikrobien, myrkyllisten yhdisteiden ja kemikaalien osalta kuvattiin menetelmät ja käytännöt lainsäädännöllisten hygienia- ja turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Laitoksen prosesseihin liittyvät arviot on esitetty konsultin asiantuntemuksen pohjalta, haitallisuus- ja vaikutusarviot perustuvat kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Laitoksen hajuvaikutukset arvioitiin matemaattisen mallinnuksen avulla. Lähtötietoina käytettiin vastaaville laitoksille tyypillisesti asetettuja lupa-arvoja sekä Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajukaasujen käsittelyprosessin mittaustuloksia. Lisäksi arvioitiin laitoksella muodostuvien lannoitejakeiden käytöstä aiheutuvia hajuvaikutuksia suhteessa raakalietteen peltokäyttöön. Arvio perustuu Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimustuloksiin. Epävarmuustekijät hajuvaikutusten arvioimiseen käytetyn matemaattisen mallin avulla liittyvät lähinnä lähtötietojen puutteeseen. Käytettävissä on biokaasulaitoksen osalta vain yksittäisiä hajupäästön mittaustuloksia Biovakka Oy:n laitokselta. Mallin avulla ei voida arvioida poikkeuksellisten sääolojen, kuten inversiotilanteen aikaista hajuvaikutusta. Malli antaa kuitenkin luotettavan arvion normaalien, vallitsevien sääolosuhteiden aikana tapahtuvasta hajun leviämisestä eri tuuliolosuhteissa. Liikennevaikutusten arvioinnin pohjana käytettiin konsultin laatimaa arviota hankkeen aiheuttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta. Liikennereitin nykyinen liikenne kartoitettiin haastattelemalla asiantuntijoita Nastolan kunnasta, VR:ltä ja Tallitien tienhoitokunnasta. Varsinainen vaikutusarvio perustuu yleisötilaisuudessa ja muistutuksessa saatuun tietoon, sekä Nastolan kunnan edustajien antamaan lausuntoon. Liikenteen meluvaikutusarviot perustuvat tiehallinnon tilastotietoihin sekä ympäristömeludirektiivin mukaisen tieliikennemelun laskentamallin perusteella määritettyihin liikennemeluarvoihin ja laitoksen meluvaikutuksen osalta Biovakan laitoksella suoritettuun melumittaukseen. Liikenteen pakokaasupäästöt arvioitiin LIISA 2001.1 pakokaasupäästöjen 48
laskentajärjestelmän (VTT) mukaan. Lisäksi selvitettiin yleisesti biokaasun liikennepolttoainevaikutuksia kirjallisuuskatsauksen avulla. Toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset arvioitiin toiminnanharjoittajan näkemyksen perusteella. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset arvioitiin TE-keskusten käyttämän työllisyysvaikutusmallin avulla. - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään: Vaikutukset arvioitiin selvittämällä alueen vesistö- ja maaperätiedot. Vaikutusarvio perustuu konsultin asiantuntemukseen ja MTT:n tutkimustuloksiin. Laitoksen lannoitevalmisteiden peltokäytön maaperä- ja vesistövaikutuksia on arvioitu vain yleisellä tasolla, koska tulevia biokaasulaitoksen lannoitetuotteiden käyttäjiä ei arviointiselostuksen laadintavaiheessa ollut tiedossa. - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon: Arvioinnissa huomioitiin biokaasulaitoksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, laitoksen tuottaman metaanin poltosta aiheutuvat päästöt, sekä arvioitiin yleisellä tasolla viereisen kaatopaikan kaasujen energiahyödyntämisen vaikutus. Biokaasulaitoksen kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä ei ole käytössä toistaiseksi yhtenäistä käytäntöä ja päästövähenemää voidaan arvioida usealla eri laskentamallilla. Arviossa laskettiin vähenemä kolmen eri laskentamallin avulla. - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön: Arvioinnissa esitettiin hankkeen vaikutukset alueen jätehuoltoon, maatalouteen ja työllisyyteen yleisellä tasolla konsultin arvion, markkinatilannekartoituksen ja viranomaislausuntojen pohjalta. Vaikutukset maankäyttöön arvioitiin vallitsevan kaavoitustilanteen, viranomaislausuntojen sekä kunnan asiantuntijoiden kanssa käydyn vuoropuhelun tuloksena. Jätevedenpuhdistamoon kohdistuvat vaikutukset on esitetty konsultin arvion perusteella. - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan: Arvioinnin pohjana käytettiin alueelta olemassa olevaa tutkimustietoa sekä Nastolan kunnasta saatua tietoa. Vaikutusalueelta kartoitettiin tunnetut suojelualueet ja maisemallisesti arvokkaat alueet ympäristöhallinnon Hertta -tietokannan pohjalta. Lisäksi alueella suoritettiin maastokatselmus Lahden ympäristöpalveluiden ja lintutieteellisen yhdistyksen asiantuntijoiden toimesta. Maisemavaikutusarvio sekä arvio vaikutuksesta kulttuuriperintöön perustuvat konsultin arvioon. - Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja niiden kesto arvioitiin toiminnanharjoittajan ja konsultin kokemuksen perusteella yleisellä tasolla. 49
YVA-selostuksessa kirjallisuuteen perustuvissa vaikutusarvioinneissa on keskeiset lähdeviitteet mainittu lähdeluettelossa. Pyydettäessä on mahdollista saada lisätietoja selvitystyöstä ja mahdollisesti epäselvistä asioista. Yhteystiedot on esitetty kappaleessa 2.2. 7.3. ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi kartoitettiin hankkeen sijoituspaikan ympäristön herkät ja häiriintyvät kohteet, kuten asutus, pohjavesialueet, pintavesistöt, luonnonsuojelualueet sekä arvokkaat maisema-alueet noin viiden kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Hankkeen suorien vaikutusten, kuten hajuvaikutusten oletettiin rajautuvan hankkeen välittömään ympäristöön, noin 1 km säteelle hankkeen sijoituspaikalta. Lisäksi liikennevaikutusten arvioitiin kohdistuvan pääasiassa liikennöintireitin varren asutukseen Lemuntiellä ja Pysäkintiellä. Asutuksen osalta hankkeesta informoitiin henkilökohtaisesti asukkaita noin 1 km säteellä hankkeen sijoituspaikasta, ja lisäksi Pysäkintien varren asukkaita. Herkät ja häiriintyvät kohteet on esitetty kuvassa 7.1. Häiriintyvien kohteiden sijoittumista käytettiin pohjana arvioitaessa hankkeen välittömiä vaikutuksia, kuten hajuvaikutuksia, maaperä- ja vesistövaikutuksia, terveysvaikutuksia, liikennevaikutuksia, meluvaikutuksia, luonto- ja maisemavaikutuksia sekä rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia. Yleisellä tasolla hankkeella arvioitiin olevan vaikutuksia mm. seutukunnan jätehuoltoon, energian käyttöön ja työllisyyteen, sekä mm. vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä tarkasteltiin yleisesti ilman maantieteellistä rajausta. 50
Asutusta Kuva 7.1 Hankkeen herkät ja häiriintyvät kohteet. Ympäristövaikutusten arvioinnin ohjeellinen rajaus. 51