tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan. 1.2. Suunnitelmaa toimeenpannaan kunnan vuosittaisen talous- ja toimintasuunnitelman ja toimialojen käyttötaloussuunnitelman mukaisesti. 1.3. Suunnitelma ja sen jatkuva arviointi perustuu monipuoliseen tietoon hyvinvoinnista ja palvelujen toimivuudesta. 1
tilasta 2. Kaikkien lasten ja nuorten turvalliset kasvun edellytykset varmistetaan 2.1. Kasvun edellytykset varmistetaan huolehtimalla ehkäisevän lastensuojelun toimivuudesta ja tämän työn monialaisesta johtamisesta. 2.2. Kasvun riskitekijät on tunnistettu ja riskitekijöitä suunnitelmallisesti vähennetään ja lisätään kasvua ja kehitystä suojaavia tekijöitä lapsen ja nuoren arjessa. 2.3. Kunnan päätökset perustuvat ennakkoarviointiin ratkaisujen vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin. 2
tilasta 3. Yhteistyö, kumppanuus ja osallistuminen tuovat vahvuutta ja voimavaroja toimintaan. 3.1. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa on mahdollista eri tavoin osallistua ja vaikuttaa kasvuyhteisössään sekä tuoda esille mielipiteitä toiminnan kehittämiseksi. 3.2. Yhdessä tekemistä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja vahvistetaan suunnitelmallisesti lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa. 3.3. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua toimintaan myös varmistetaan. 3
tilasta 4. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on riittävää ja oikea-aikaista tukea 4.1. Lapsi- ja perhekohtaiselle lastensuojelulle määritetään suunnitelmassa tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta vastuutetaan. 4.2. Varmistetaan, että tuen tarpeessa olevat lapset, nuoret ja perheet saavat apua mahdoll. oikea-aikaisesti ja apu on elämäntilanteessa riittävää. 4.3. Kunnassa on erilaisiin tarpeisiin sisällöltään ja laajuudeltaan monipuolisia lastensuojelupalveluja. 4.4. Ammattihenkilöstön määrä, osaaminen ja työskentelyedellytykset vastaavat lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. 4
tilasta 5. Suunnitelman aikaansaannoksia ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti 5.1. Lasten, nuorten ja vanhempien tuottamaa hyvinvoinnistaan ja palvelujen toimivuudesta hyödynnetään suunnitelman arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. 5.2. Tarkastuslautakunta arvioi valtuustokausittain suunnitelman tavoitteiden toteutumista. 5.3. Eri toimialojen lasten ja nuorten hyvinvointityötä tukee laaja-alainen yhteistyöryhmä. 5
tilasta 6. Toimintaa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti 6.1. Kehittämistyön perustana on lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden muutoksista. 6.2. Kunnassa kohdennetaan voimavaroja sellaisille asuinalueille ja asukkaille, missä muutoin lasten ja nuorten kasvuolosuhteet olisivat heikommat (positiivinen diskriminaatio). 6
tilasta 7. Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan 7.1. Kunta on linjannut mitä hyvä laatu lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sisältävät. 7.2. Laadun kehittämisestä, ylläpitämisestä ja varmistamisesta huolehditaan osana toiminnan johtamista. Tämä on erityisen tärkeää kun resursseja on niukasti. 7
tilasta 8. Yhteinen näkemys laadusta on lapsen ja nuoren etu 8.1. Lapsen ja nuoren etu toteutuu hyvin kunnan palveluissa ja toiminnassa. 8.2. Kunnassa kaikki lasten ja nuorten parissa toimivat noudattavat sovittuja yhteisiä linjauksia hyvästä laadusta 8.3. Yhteinen laatunäkemys ja lapsen ja nuoren etu toteutuu myös palveluhankinnoissa. 8
tilasta 9. Hyvä laatu vaatii voimavaroja 9.1. Kaikkina aikoina huolehditaan perustehtävien mukaisista riittävistä palvelujen toimintaedellytyksistä varmistetaan, että toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. 9.2. Kaikkien asianosaisten käytettävissä on riittävä tieto lapsen ja nuoren kasvua edistävistä ja tukevista sekä korjaavista palveluista. 9
tilasta 10. Läpinäkyvyys ja avoimuus luovat perustan luottamukselle 10.1. Lapsi- ja perhelähtöisen työskentelyn toimintaperiaatteet ja tavat aukikirjoitetaan. 10.2. Työskentely työyhteisöissä on lapsi- ja perhelähtöistä sekä suunnitelmallista. 10.3. Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut ja asiakasprosessien kulku on tehty näkyviksi kuntalasille, päättäjille ja lasten ja nuorten parissa toimiville. 10
tilasta 11. Lapsi, nuori ja perhe ovat avainasemassa vaikutuksia arvioitaessa 11.1. Vaikutusten arviointia varten on käytettävissä riittävästi lapsen ja nuoren hyvinvoinnissa sekä terveydessä ja kehityksessä tapahtuvista muutoksista. 11.2. idaan myös, miten lapsen, nuoren ja perheen koko palvelukokonaisuus on toiminut. 11.3. Vaikutuksia ja hyötyjä peilataan kustannuksiin myös pitemmällä aikajänteellä. 11.4. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään aina lapsen, nuoren ja perheen omaa kokemusta palvelusta ja tuen saannin hyödyistä omaan elämäntilanteeseen. 11
tilasta 12. Laatulupaus konkretisoi laadun tuottamisen tahtotilan 12.1. Työyhteisöissä on käytössä laatu- tai palvelulupaus, joka kertoo mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella odottaa saavansa eri palveluilta. 12.2.ijan toimielin antaa laatulupauksen (se voi liittyä mm. palvelun saatavuuteen, palveluaikoihin, tiedon saatavuuteen, yhteistyöhön, asiakkaan kohtaamiseen ja osallisuuteen omassa asiakasprosessissa). 12.3. Edistän omalla toiminnallani lasten ja nuorten hyvinvointia. 12