Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom
Miksi ilmastonmuutoksesta pitäisi olla huolissaan? Jos rehevöityminen pahenee, sovitut toimenpiteet eivät ehkä oikeita eivätkä riittäviä Jos lajien levinneisyydet muuttuvat, suojelualueet eivät ehkä oikeissa paikoissa Miten asiaan pitäisi sopeutua? Miten toimenpiteitä ja säännöksiä tulisi muuttaa tai suunnata? Tärkeää tietää millaisia ja miten suuria muutokset ovat?
Esityksen sisältö 1. Ilmastonmuutos ja Itämeren oseanografia 2. Ilmastonmuutos, rehevöityminen ja pohjien happitilanne 3. Ilmastonmuutos ja lajien levinneisyys 4. Elinympäristöjen/luontotyyppien suojelupriorisointi Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Pohjanlahti kestävän kasvun alueena
Jääpeite on vähentynyt ja tulee edelleen vähentymään! Itämeren jääpeite 1720-2012 Jääpeite vähenee veden kerrostuneisuus muuttuu, jääeliöstö häviää Lähde: Ilmatieteen laitos
Meriveden lämpötila on jo noussut Veden pintalämpötilan muutos 1990-2008 Lehmann et al. 2011
ja tulee edelleen nousemaan! Kesäajan pintaveden lämpeneminen 2100 mennessä Meier et al. 2012 Perämeri: +4 C! Selkämeri: +3 C Suomenlahti: + 2 C 1 2 3 4 Enemmän suolaa (promillea) Lämpimän veden lajit (ml. vieraslajit) saavat helpommin jalansijan Itämeressä.
Sadanta lisääntyy Sadannan muutos 1961-90 => 2071-99 Talvi Kesä Sadanta lisääntyy etenkin talvella ja pohjoisessa Etelä-Itämerellä jopa kuivempia kesiä Lähde: ENSEMBLES-projekti / HELCOM BSEP 137
Ilmastonmuutoksen vaikutus rehevöitymiseen ja pohjien happitilanteeseen
Ekosysteemimallit ennustavat 2000-luvun lopulle enemmän planktonlevää Ilman ilmastonmuutosta Ilmastonmuutoksella Miksi näin käy? Enemmän ravinteita maalta Vähemmän happea pohjalle Suurempi hapenkulutus Meier et al. (2012): Modeling the combined impact of changing climate and changing nutrient loads on the Baltic Sea environment Climate Dynamics 39: 2421-2441.
Jokivesien valunta ja suolapulssit vaikuttavat Itämeren pääaltaan happitilanteeseen Elken (BACC 2008)
Itämeren happitilanne 2008-2015 T/A Arandan elokuun seurantamatkat 2008 2009 2010 2011 2012 2007 2013 2014 2015
Suomen merialueen ekologinen tila 2013
Suomen merialueen ekologinen tila Etelä-Suomi Pori Rauma Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Uusikaupunki Turku Salo Porvoo Hamina Kotka Inkoo Helsinki Miksi Raaseporin vesien tila näin huono?
Pohjanlahti ei välttämättä rehevöidy ilmastonmuutoksen myötä yhtä paljon kuin Suomenlahti ja Saaristomeri Sadanta ja jokivaluma kasvavat Pohjanlahdella Enemmän liuennutta org. ainesta mereen Valo Bakteerit Bakteerit kuluttavat kasviplanktonin tarvitsemia ravinteita Kasviplanktontuotanto => Rehevöityminen? Wikner & Andersson 2012
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lajien levinneisyyteen
Lajien levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä Ravinto / ravinteet Saalistus / laidunnus Muut lajien väliset interaktiot Sopiva habitaatti (pohjan laatu, suoja, lisääntyminen) Suojaisuus (alttius aallokolle) Happi Lämpötila Suolapitoisuus
Veden suolapitoisuus todennäköisesti alenee Suolaisuus 2005 3 Suolaisuus 2095 4 7 6 5 5 4 3 4 R. Holopainen, SYKE. Alkuperäisaineisto: ECOSUPPORT-projekti, Markus Meier, SMHI, Ruotsi
Lajien pohjoiset ja eteläiset levinneisyysrajat Itämerellä Itämerikalvosarja www.ymparisto.fi
Makean veden kalojen poikastuotantoalueet laajenevat? Särjen nykyiset kutualueet Meri Kallasvuo, LUKE
Rakkolevä vähenee 2005 2095 Alustava mallitulos: Elina Virtanen, SYKE
Meriajokas melkein häviää Suomen rannikolta Alustava mallitulos: Elina Virtanen, SYKE 2005 2095 AUC=0.977
Merensuojeluverkoston kehittäminen muuttuvassa ilmastossa
Merensuojelualueet ovat hyödyllisiä, mutta Of the 1306 MPAs studied worldwide, only 31 % were achieving their objectives. Kelleher et al. (1995). A Global Representative System of Marine Protected Areas. Vol. 1-4, Envir. Dept World Bank. Washington DC USA There is a strong need of a radical reform of the European (marine) Natura 2000 network. Position paper by the European Marine Board (Olsen et al. 2013) Esben Moland Olsen, Univ. Agder, Norway
Pohjanlahti kestävän kasvun alueena Tehdään ensimmäinen täysimittainen Zonationanalyysi koko Suomen merialueelle vuoden 2017 aikana. Käytetään kaikkia mahdollisia laji-, habitaatti, ympäristömuuttuja-aineistoja sekä tietoja ihmispaineista (VELMU, Hertta, Pohje, ym.)
Geologiset kartat Kovat (punainen) ja pehmeät (sininen) pohjat GTK
Ympäristömuuttujat Pohjan lämpötila Geological Survey Finland
Lajien levinneisyys Esiintymiskartat ja lajimallit Metsähallitus, H. Arponen Vihreä: Sinismpukkaa Punainen: Ei sinisimpukkaa SYKE / M. Viitasalo
Biodiversiteettikartat Leväsukujen määrä Metsähallitus / L. Kurvinen
Ihmistoiminnot merellä http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu
www.ymparisto.fi/velmu Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma paikkatieto.ymparisto.fi/velmu
Miten ilmastonmuutos huomioidaan suojelualueverkoston kehittämisessä? Priorisoinnit pitää ajaa perustuen tulevaisuuden levinneisyysalueisiin ja ihmistoimintoihin Vaatii kehittyneitä malleja Epävarmuudet suuria Varovaisuusperiaate tarpeen! Kuppia on vaikea täyttää silmät sidottuna.
Yhteenveto Ilmaston muutos Ilman lämpötila Jääpeite Pohjien happitilanne Veden lämpötila Sadanta ja jokivaluma Lajistomuutokset Meren tilan muutos Veden kerrostuneisuus Suolapulssit Veden suolapitoisuus Ravinnedynamiikka Pohjanmereltä
Yhteenveto Rehevöitymiseen puututtava entistäkin määrätietoisemmin Suojelualueiden verkoston toimivuus tarkistettava Aluesuojelussa huomioitava myös mahdolliset lajien levinneisyyden muutokset Suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitelmat laadittava ja pantava toimeen
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot lisäkysymyksiä varten: Markku Viitasalo Suomen Ympäristökeskus Merikeskus Mechelininkatu 34a Puh.: 0295 251 742 S-posti: markku.viitasalo@ymparisto.fi @ViitasaloMarkku