rahoituspalv luiden toimintaohjelma

rahoituspalv luiden toimintaohjelma komission tiedonanto

rahoituspalveluiden toimintaohjelma komission tiedonanto

Tiivistelmä Ra h o i t u s p a lve l u t 1 m u o d o stavat EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta noin 6 prosenttia ja työllistävät noin 2,45 prosenttia t yövo i m a sta. Komission työ l l i s y ys a ste i sta laatiman kertomuksen (KOM(98) 572) mukaan se on yksi niistä aloista, joilla on parh a a t m a h d o l l i s u u d et para n taa työ l l i s y y t tä E u roopassa. Ra h o i t u s m a rk k i n o i d e n yhdentyminen ta rjoaa uusia l i i k e t o i m i n t a m a h d o l l i s u u k s i a ra h o i t u s p a lvelualalla samalla kun ku l u t taj a t s a avat paremman va s tineen ra h o i l l e e n. Ku l u t tajille ta rj otaan halvemmalla laaj e mp i valikoima rahoituspalveluita ja -tuotteita kuten e s i m e rk i ksi asuntolainoja, eläkke i tä ja vakuutuksia. Te h o k kaat ja avo i m et r a h o i t u s m a rk k i n a t a u t tavat myös ko h d i stamaan pääomat sinne missä ne tuot tavat eniten. Helpot ta m a l l a pääomarahoituksen ja riskipääoman saantia ne a u t tavat pk- y ri t y ksiä ja uusia yr i t y ks i ä hyö d y n tämään täys i m ä ä rä i s e s ti kasvu- ja työllistämismahdollisuutensa. EU:n ra h o i t u s p a lveluala on ku i tenkin jäljessä muiden teollistuneiden valtioiden kehityksestä. Vaikka huomattavaa edistystä on tapahtunut, E u rooppa ei ole vielä käy t tä nyt läheskä ä n kaikkia yhtenäisten rahoituspalvelumarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Euron käyttöönotto p o i staa yhden markkinoiden pirsto u t u m i s e n keskeisen syyn eli erilaiset kansalliset valuutat ja lisää siten yhte n ä i ste n ra h o i t u s p a lve l u m a r kkin oi den ta rj o a m i a m a h d o l l i s u u ksia. Euro on myös merk i t tävä liikkeellepaneva voima. V ä h i t tä i s ra h o i t u s m a rkkinoilla peri n te i ste n rahoitustuotteiden myynti yksityisasiakkaille on edelleen poikkeus huolimatta yhte n ä i ste n r a h o i t u s m a rkkinoiden huomattava sta ete n e m i s e stä. Ve rot u ksen liian vä h ä i n e n yhdenmukaistaminen, hallinnolliset vaatimukset ja avoimuuden puute ovat tä rke i tä este i tä y h te n ä i s m a rkkinoiden tote u t tamiselle ja tä m ä s e l i t tää osaltaan sen, miksi ku l u t taj a t s u h ta u t u vat jossain määrin epäilevä sti raj a t ylittäviin liiketoimiin. Tässä tiedonannossa ke s k i t y tään ka h te e n y h te n ä i sten ra h o i t u s p a lve l u m a rk k i n o i d e n toteutumisen keskeiseen piirteeseen, joita euro vahvistaa entisestään: s y vät ja likvidit euro o p p a l a i s et pääomamarkkinat, jotka palvelevat entistä p a remmin sekä liikke e s e e n l a s k ij o i ta et tä sijoittajia; poistetaan viimeiset esteet rajat ylittävien vä h i t tä i s ra h o i t u s p a lveluiden ta rj o a m i s e l ta, j ot ta ta a t taisiin va l i n n a n m a h d o l l i s u u s ku l u t tajille säilyttäen samalla ku l u t taj i e n luottamus ja kuluttajansuojan korkea taso. Kansainvälinen rahoituskriisi ei ole syy luopua n ä i s tä tavo i t te i sta. Aidosti yht e n ä i s i stä ra h o i t u s m a rk k i n o i sta seura ava Euro o p a n talouden rakenteellinen kehittyminen maksimoi p i t kä a i kaiseen kasvuun, kilpailukykyyn ja t yö l l i s y y teen ko h d i st u vat suorat ja vä l i l l i s et va i ku t u ks et. Mutta pääomamar k k i n o i d e n gl o b a a l i stumisen myötä Euroopan yhte n ä i s i ä rahoitusmarkkinoita on tuettava tehokkaammilla toiminnan va ka u t ta ko s kevilla säännöillä ja va lvonnalla sekä Euroopan tasolla et tä m a a i l m a n l a aj u i s e sti. Tämä on tote u tet tava koordinoimalla säänt e l y- ja va lvo n tav i ra n o m a i sten to i m i n ta pare m m i n, missä komissiolla on tärkeä rooli. Komissio on tyytyväinen Euro o p p a - n e u vo sto n Cardiffin kokouksessaan juuri oikeaan aikaan e s i t tämään ke h ot u kseen laatia ra h o i t u s p a lveluiden to i m i n taohjelma. Tässä tiedonannossa korostetaan seikkoja, joihin on puututtava, jotta EU:hun luotaisiin kilpailukykyä edistävät ja rahoitusmarkkinoiden epävakautta estävät rahoitusmarkkinat. Komission päätelmät p e ru st u vat jäsenvaltioiden asiantuntij o i d e n, r a h o i t u s p a lveluiden käy t täjien ja markkinaosapuolten kanssa käytyihin laajoihin keskusteluihin. Komissio katsoo, et tä toiminnan va ka u d e n valvontaa koskeva EU:n lainsäädäntö ei tarvitse ra d i kaaleja muuto ksia. No p e a sti muuttuvien ra h o i t u s p a lveluiden alalla ta rv i ta a n s u p p e a mpi mutta ny k ya i ka i s e mp i s ä ä n te ly ko n e i sto. Tämän vuoksi komissio 1 Pankki- ja vakuutusala. 1

kehottaa neuvostoa ja parlamenttia tutkimaan m a h d o l l i s u u ksia omaksua virtav i i va i s e m m a t, j o u stavammat ja nopeammat l a i n s ä ä d ä n tö käy tä n n öt. Va lvo n tav i ra n o m a i s et voivat osallistua tähän lisäämällä yhteistyötään, jotta toiminnan vakauden valvontaa koskevat s ä ä n n öt ymmärret täisiin kaikkialla samalla tavoin. Lisäksi ta rv i taan keinoja, joilla va h v i stetaan yhteisön ku ri n a l a i s u u t ta rahoituspalveluita koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja soveltamisessa. Y h teinen raha va u h d i t taa mark k i n o i d e n ohjaamaa EU:n t u k ku ra h a m a rk k i n o i d e n nykyaikaistamista. Yhteinen raha ei kuitenkaan y ksinään ta kaa opt i m a a l i s e sti to i m i v i a y h tenäisiä tukku ra h a m a rk k i n o i ta. Johdonmukainen ohjelma, jolla tasoitetaan rajat ylittävien liiketoimien ja sijoitustoiminnan jäljellä o l evia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä voi tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä. Tämä voidaan saavuttaa ilman va l l a n ku m o u ksellisia muuto ks i a m u ka u t tamalla ta rj o u s e s i t te i tä, lista l l e ot to a, t i l i np ä ä tö sten laatimista ja sij o i t u s p a lve l u i d e n ta rj o a m i sta ko s kevia sääntöjä. Jollei tä l l a i s i i n to i m e np i teisiin ry h d y tä, menetetään yhte i s e n rahan ta rjoamat mahdollisuudet alenta a pääomakustannuksia EU:ssa. Komissio kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja toteuttamaan p i kaisia to i m e np i te i tä, joilla edistetä ä n t u k ku ra h a m a rkkinoiden mahdollisimman pikaista tehokasta yhdentymistä. V ä h i t tä i s ra h o i t u s m a rk k i n o i l l a p e ri n te i ste n rahoitustuotteiden myynti yksityisasiakkaille on edelleen poikkeus huolimatta yhte n ä i ste n ra h o i t u s m a rkkinoiden huomattava s ta ete n e m i s e stä. Komissio lisää ponniste l u i ta v ä h i t t ä i s r a h o i t u s p a l v e l u i d e n y h te n ä i s m a rkkinoiden aste i t ta i s e ks i tote u t u m i s e ksi. Komissio py rkii ensinnäkin s e lvään ja yhteiseen tulkinta a n ra h o i t u s p a lveluiden ammattikäy t täjien ja muiden käy t täjien vä l i s e stä ero sta. Ka n s a i nvälisen yks i t y i s o i keuden ja yhte i s ö n oikeuden asiaa koskevien säännösten mukaisesti py ri t ään estämään kot ij ä s e nva l t i o i ta a s et ta m a sta lisäraj o i t u ksia yks i t y i s h e n k i l ö i n ä toimiville kuluttajille. Toiseksi komissio selvittää ja luet t eloi sellaiset olennaiset erot o i keudellisissa säännöksissä, joiden tä l l ä hetkellä katsotaan oikeuttavan kotijäsenvaltion sääntöjen soveltamiseen. Tämä lisää avoimuutta ja mahdollistaa EU:n viranomaisille sen va rm i stamisen, et tä kot ij ä s e nvaltion sääntö j ä sovelletaan suhteutetusti. Kolmanneksi komissio e d i stää jatkossakin ka n s a l l i sten käy tä n tö j e n l ä h e n t y m i s tä kohti ko r ke a ta s o i sta kuluttajansuojaa silloin kun tämä on tarpeellinen ja suhte u tettu va staus ku l u t tajien onge l m i i n. Ne u vo stoa ja parlamenttia ke h oteta a n mahdollisimman tiiviiseen yhte i st yö h ö n komission kanssa tämän vä h i t täin ete n evä n lähestymistavan toteuttamiseksi. EU:n sisäinen ja kansainvälinen valvontaja säänte ly- y h te i st yö. Yhte n ä i ste n ra h o i t u s m a rkkinoiden oike u d e l l i sten puitte i d e n k i tey t yessä va lvonnan puutte et käy vät yhä ilmeisemmiksi. Komission mielestä kansallisten valvontaelinten järjestelmällinen yhteistyö riittää varmistamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden e i vä t kä uudet järj e stelyt EU:n tasolla ole ta rpeen. Tällä het kellä tällainen yhte i st yö on ku i tenkin järj e stetty vä l i a i ka i s e sti ja sitä on p a ra n n et tava. Eri t y i s e st i a r vo p a p e ri m a rkkinoiden va lvonnan alalla ny k y i s et järj e stelyt eivät ri i tä va sta a m a a n m a rkkinoiden kiihtyvään yhdentymiseen. Komissio kannattaa selvää suunnitelmaa, jossa m ä ä ri tellään kaikkien ra h o i t u s m a rk k i n o i d e n va lvo n taan osallistuvien ka n s a l l i sten ja EU:n v i ra n o m a i sten va st u u a l u e et ja ke i n ot niiden toiminnan yhteensovittamiseksi. Ra h o i t u s m a rkkinoiden va kauden yl l ä p i to o n liittyvät haasteet ja mahdollisuudet eivät rajoitu unionin ulkorajoihin. EU ei ole turvassa kriisiltä, j o ka parhaillaan riehuu ka n s a i nvä l i s i l l ä ra h o i t u s m a rkkinoilla. Komission ja j ä s e nvaltioiden on aktiivisesti edistet tävä toiminnan va kauden va lvo n taa ko s kev i e n kansainvälisten perusperiaatteiden laatimista ja a u tet tava parhaiden va lvo n ta käy tä n te i d e n l ev i ä m i stä mahdollisimman laajalle. On mitä suurimmassa määrin EU:n edun mukaista tukea näitä tavoitteita jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. 2

EU:n yhte n ä i sten ra h o i t u s m a rk k i n o i d e n yl e i sten edelly t y sten luominen e d e l l y t tä ä toimia seuraavilla alueilla: On luotava y h tenäinen infra st ru k t u u ri. Kansallisten arvopaperi- ja maksujärjestelmien vä l i stä vuorova i ku t u sta on ke h i tet tävä ja on l öy d et tävä sopivat ke i n ot peto s ten ja rahanpesun ehkäisemiseksi. Tasapuolisen toimintaympäristön varmistaminen rahoitusalan to i m ijoille on yht e n ä i ste n ra h o i t u s p a lve l u m a r kkinoi den ke s ke i n e n ominaisuus. Ra h o i t u s m a rk k i n o i d e n y h d e n t y m i stä on siten va h v i s tet tava p e ru sta m i s s o p i m u k sen kilpailu- ja va l t i o n t u k i s ä ä n tö j e n t i u kalla sove l ta m i s e l l a. Ponnisteluita tällä alueella on lisättävä, koska kilpailu ra h o i t u s p a l veluiden alalla to d e n n ä kö i s e sti kiri styy euroon siirt y m i s e n myötä. Verotus. Kun valuuttakurssiriskit eivät enää estä to d e l l i sten yl e i s e u ro o p p a l a i ste n s ij o i t u s st ra tegioiden laatimista, ve rot u ks e n eroista on jo tulossa merkittävä voimavarojen ko h d e n t u m i sta vä ä ri stävä te k ijä. Pa h i mp i e n ve rot u ksen vä ä ri s tymien ra t ka i s e m i n e n y h te n ä i s m a rkkinoilla edellyttää poliittista y ks i m i e l i s y y t tä, johon on jo pääst y. Tällaisia o n gelmia ovat säästöjen ko h d e n ta m i s e e n liittyvät vääristymät ja rahoituskeskusten välinen h a i tallinen ve rokilpailu. To i m e np i teisiin on ryhdyttävä myös keskeisten rahoitustuotteiden, ku ten henkiva ku u t u sten ja eläke ra h a sto j e n s u h teen, joiden markkinoinnin yli raj o j e n verotuksen eroavaisuudet estävät. Yksimielisyyden saavuttaminen Ne u vo stoa ja parlamenttia ke h otetaan ny t huolehtimaan yhdessä komission kanssa siitä, et tä ke s ku stelu jatkuu. Asian ete n e m i s e ks i poliittisella tasolla komissio ehdot taa, et tä j ä s e nvaltioiden va l t i ova ra i n m i n i ste re i d e n h e n k i l ö ko h ta i s et edustajat ko ko o n t u i s i va t ra h o i t u s p a lvelujen työ r yhmässä, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Työ r yhmällä on ka ksi vä l i tö n tä tavo i tet ta. Ke s ä kuuhun 1999 mennessä työ ryhmän olisi määriteltävä ja asetettava tärkeysjärjestykseen neuvostolle esitettävät toimenpiteet. Työ ryhmän toinen te h tävä ennen ke s ä ku u ta 1999 on määritellä välittömästi toteutettavat tärkeimmät toimenpiteet, jotta taattaisiin asian edistyminen. L i s ä k si työ r yh mä av u staa ko m i s s i ot a ra h o i t u s p a lve l u i ta ko s kevan lainsäädännön täy tä n tö ö npanoa ja sove l ta m i sta ko s keva s s a yhteisessä valvonnassa. Komissio aikoo ra p o r toida säännöllises t i ECOFIN-neuvostolle. Komissio ottaa lisäksi käyttöön korkean tason ku u l e m i s m e n et telyn, jot ta sekä m a rk k i n a o s a p u o l et et tä ra h o i t u s p a lve l u j e n käy t täjät vo i vat osallistua täys i p a i n o i s e st i politiikan laatimiseen tällä alueella. 3

4

Johdanto 1. S y vät ja likvidit yhte n ä i s et ra h o i t u s m a rkkinat, jot ka va u h d i t tava t kasvua ja työ p a i k kojen luomista ja p a ra n tavat Euroopan ta l o u d e n k i l p a i l u k y k yä, ovat yhteisön ulot t u v i l l a 2. E u ron käy t tö ö n ot to on yhtenäismarkkinoiden looginen seuraus ja tarjoaa historialliset mahdollisuudet saada täysi hyöty avo i m i sta ja yhdentyneistä m a rk k i n o i sta. Va l u u t ta ku rs s i ri s k i e n h äviäminen ja euroalueen yhte i n e n rahapolitiikka luovat vahvan virikkeen raha, laina ja pääomamark k i n o i d e n yhdistämiselle. 2. Ra h o i t u s p a lveluiden käy t täjät hyöt y vä t kilpailukykyisemmistä ja innovatiivisemmista ka u p a l l i s i sta ra h o i t u s p a lve l u i sta samalla kun kuluttajansuoja pysyy korkeatasoisena. Ra h o i t u s p a lve l u y ri t y ks et hyöt y vät uusista l i i keto i m i n ta m a h d o l l i s u u ks i sta laaj e m m i l l a ja syvemmillä pääomamar k k i n o i l l a. Pä ä o m a m a rkkinoiden yhdentyminen myö s vähentää teollisuuden pääomakustannuksia a l e n tamalla ko rkoja sekä helpot ta m a l l a p ä ä o m a ra h o i t u ksen ja ri s k i p ä ä o m a n saantia. Tästä hyöt y vät eri t y i s e st i pk yritykset ja aloittelevat yritykset, jotka joutuvat nykyisin turvautumaan kalliiseen ja joustamattomaan lainarahoitukseen 3. 3. E u ron käy t tö ö n ot to ja ny k y i s et yhtenäismarkkinasäännöt ovat välttämätön mutta eivät riittävä edellytys EU:n laajuisten, toimivien ra h o i t u s p a lve l u i d e n y h te n ä i s m a rkkinoiden muodost u m i s e l l e. Nykyisiä järjestelyitä on tarkistettava myös sen varmistamiseksi, että EU:n rahoitusala s e lviytyy r a h o i t u s m a rk k i n o i d e n gl o b a a l i stumisen myötä lisääntyvistä kilpailuhaasteista. 4. E u ro o p p a - n e u vo sto tunnusti para n n u ste n tarpeen Cardiffin kokouksessaan, jossa se ke h otti ko m i s s i ota laatimaan to i m i n taohjelman ra h o i t u s p a lve l u i d e n y h te n ä i s m a rkkinoiden ke h i t tä m i s e ksi ja ennen ka i k kea tutkimaan ny k y i s e n lainsäädännön to i m e e npanon te h o k ku u t ta ja selvittämään puutteet, jotka mahdollisesti e d e l l y t tävät muuto ksia lainsäädäntö ö n. Va sta u ksena Euro o p p a - n e u vo s to n kehotukseen komissio esittelee nyt tämän toimintaohjelman, jolla pyritään: luomaan lainsäädäntö ko n e i sto, jonka avulla EU pystyy vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin p o i stamaan lopullises t i pääomamarkkinoiden pirstoutuminen ja s i ten laskemaan EU:n mark k i n o i l ta hankitun pääoman ku sta n n u ks et mahdollisimman alas ta rjoamaan avoimien mark k i n o i d e n edut sekä rahoituspalveluiden tarjoajille että käyttäjille ka n n u staa va lvo n tav i ra n o m a i s i a y h te e n s ov i t tamaan to i m i n ta n s a paremmin edistämään yhtenäisen infrastruktuurin kehittymistä EU:n tasolla p o i stamaan eri l a i s e sta ve rot u ks e sta johtuvia yhtenäismarkkinoiden esteitä. Tässä asiakirjassa esitetty analyysi perustuu E u roopan tasolla käytyihin laaj o i h i n ke s ku steluihin, joissa ku u l t i i n ra h o i t u s p a lveluiden käy t täjien ja teollisuuden edustajia, mark k i n a o s a p u o l i a ja kansallisia viranomaisia. 5. Näihin haasteisiin va staaminen ei va a d i nykyisen lainsäädännön täy d e l l i stä m u u t ta m i sta. Se vaatii käy tä n n ö n l ä h e i stä m u t ta päättävä i s tä t o i m i n taa, jot ta avautuneet mahdollisuudet hyödynnettäisiin p a rhaalla mahdollisella tava l l a. Ka n s a i nvä l i sten ta l o u s n ä k y m i e n h e i k keneminen ei ole mikään syy lykä tä tarvittavia muutoksia. Itse asiassa se antaa e n t i stä enemmän aihet ta te h o k ka i s i i n toimiin. 2 Työllisyysasteita koskevan komission raportin (KOM (98) 572) mukaan rahoituspalvelut ovat yksi niistä aloista, joilla mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja Eurooppaan ovat parhaat. 3 Ve l kojen osuus yri t ysten ra h o i t u s ra ke n teessa va i h te l e e Alankomaiden 50 prosentista Ranskan, Saksan ja Italian yli 70 prosenttiin ja Espanjan 80 pro s e n t t i i n (Yhdysvalloissa se on 20 prosenttia). 5

Karsittu mutta tehokkaampi säännöstö I. pysyminen muutosten mukana 6. Toiminnan va kauden va lvo n taa ko s keva a l a i n s ä ä d ä n töä on yhte n ä i s i l l ä ra h o i t u s m a rkkinoilla seura t tava jatku va st i, j ot ta va rm i stet taisiin te h o kas suoja ta l o u d e l l i sta epäva rm u u t ta va sta a n. Unionin selkeät to i m e np i te et to i m i n n a n vakauden turvaamiseksi, tiukka valvonta ja todellinen avoimuus ovat autta n e et E u rooppaa välttymään ka n s a i nvä l i s i l l ä ra h o i t u s m a rkkinoilla nyt va l l i t s eva n myl l e rr y ksen pahimmilta seura u ks i l ta. Lainsäädäntöä on kuitenkin mukautettava j a t ku va sti, jot ta otet taisiin huomioon ra h o i t u s m a rkkinoilla, inst ru m e n teissa ja t u ot teissa ta p a h t u va ke h i t ys sekä ra h o i t u s m a rkkinoiden ka s vava s ta ke s k i n ä i s e stä ri i p p u va i s u u d e sta automaattisesti seuraavat riskit. Toiminnan vakauden valvontaa koskevat säännöt on pidettävä ajan tasalla, jotta ne vastaisivat mahdollisimman te h o k ka a sti ta rp e e s e e n luoda työpaikkoja ja parantaa kilpailukykyä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimintaa kahdella rintamalla: lainsäädännön muka u t ta m i sta on nopeutettava toiminnan va ka u t ta ko s keva n säännöstön laatimista on tehostettava. 7. No p e a mpi reagointi on ra t ka i s eva n tärkeää. Ei riitä, että annetaan vähemmän ja parempia lakeja. Lainsäädäntömenettelyä on nopeutettava. Teknologian kehittyessä ja m a rkkinoiden yhdentyessä EU:n l a i n s ä ä d ä n tö m e n et tely laahaa usein jäljessä. Siinä vaiheessa kun direktiivit on ehdotettu, käsitelty ja hyväksytty, ne ovat usein enää yks i t y i s ko h taisia ra t ka i s u j a eilisen ongelmiin. EU:n säännösten hidas u u d i staminen ka n s a i nvä l i s e sti hy vä ks y t y n va l i o käy tännön muka i s i ksi va i ke u t ta a s ä ä n tely ja va lvo n tav i ra n o m a i s te n te h tävää säilyttää ra h o i t u s j ä rj e ste l m ä n va kaus. Tämä on jo käy nyt ka l l i i ks i kilpailukyvyn kannalta, koska rahoitusalan to i m ijoille ei ole suotu viimeisimmän kehityksen mukaista sääntelyjärjestelmää ja n o p e a mpaa va lvo n taa (kuvio 1). Nyt a l o i tettu työ pankkien omien va ro j e n l a s ke n ta m e n etelmän ke s ke i sten piirte i d e n tarkistamiseksi toteutetaan samanaikaisesti Baselin pankkiva lvo n ta ko m i te a s s a toteutettavan työn kanssa. On tärkeää, että B r ysselissä ja Baselissa saav u tet u t lopputulokset vastaavat toisiaan ja että ne t u l evat voimaan samaan aikaan (ks. 39 kohta, jossa käsitellään EU:n osallistumista Baselin komitean työhön). Kuvio 1: Yhdys valloissa pankeille sallittiin vuonna 1996 monimutka i ste n t i eto konemallien käy t tö mark k i n a ri s k i e n l a s ke m i s e ksi, ja pankkeja ko s kev i a p ä ä o m ava a t i m u ksia tä s m e n n ettiin (ja alennettiin). EU:ssa kesti noin 2 _ vuotta ennen kuin direktiiveihin oli tehty tarvittavat muutokset ja EU:n pankit saattoivat toimia vastaavissa kilpailuolosuhteissa. 8. L a i n s ä ä d ä n tö p rosessin nopeuttaminen on siten keskeisen tärkeää, mutta huomioon on otet tava myös laaj e mpi ke s ku ste l u komitologiamenettelyjen käyttämisestä EY:n p ä ä tö ks e n teossa. Komissio tutkii yhdessä muiden toimielinten kanssa mahdollisuutta n o p e u t taa menet te l y i tä tä m ä n ka l ta i s i l l a aloilla noudattaen ku i tenkin EY: n p e ru sta m i s s o p i m u ksen määräy ksiä sekä ot taen huomioon komission ehdot u ks e n komitologiamenettelyjen tarkistamisesta. 9. L a i n s ä ä d ä n t ö m e n e t t e l y j e n v i rtav i i va i sta m i n e n. Komissio selv i t tä ä, kuinka löytää EU:n lainsäädännössä oikea tasapaino tavo i t teiden määri t telyn ja y ks i t y i s kohtien tä s m e n tämisen vä l i l l ä. Nykyinen lainsäädäntö on liian y ks i t y i s ko h tainen, mikä usein johtuu komission alku p e räiseen ehdot u ks e e n te h täv i stä yks i t y i s ko h ta i s i sta ta rk i st u ks i sta ( kuvio 2). Liian monimutka i s e l ta l a i n s ä ä d ä n n ö l tä välttyminen edellyttä ä itsekuria sekä mukana olevilta toimielimiltä että komissiolta itseltään. 6

Kuvio 2: Miten yhte n ä i s i ä ra h o i t u s m a rk k i n o i ta EI pidä säännellä: Komission alku p e räisessä ehdot u ks e s s a pääoman va kava ra i s u u s d i re k t i i v i ksi oli 26 sivua, mutta ve rsiossa, jonka neuvo sto hyväksyi lainsäädäntöprosessin jälkeen, oli 79 sivua. Niistä 42 sivua oli liitteitä, joissa oli pikku ta rk koja lukuja, muun muassa m o n i m u t kaisia matemaattisia malleja p ä ä o m ava a t i m u sten laske m i s e ks i. M u u to s d i rektiivi annettiin neljä vuot ta myöhemmin: siinä oli 28 sivua. 10. Olisi tutkittava mahdollisuutta löytää uusi käy tä n n ö n l ä h e i s e mpi, enemmänkin laadullinen kuin määrällinen tapa säännellä rahoituspalveluita. Palveluiden tarjoajia tai t u ot te i ta ko s kevassa uudessa lainsäädännössä olisi raj o i t u t tava m ä ä ri t telemään ke s ke i s et peru stavo i t te et, j ot ka sillä py ri tään saa v u t ta m a a n. Tällaisessa "puitelainsäädännössä" ei tarvitse eritellä tarkkaan niitä erityisiä ja/tai määrällisiä keinoja, joiden avulla tavoitteet p a rh a i ten saav u tetaan. Jos ta rke m m a t o h j e et ovat ta rpeen, ne vo i s i vat olla m u o d o l taan joustava mpia ja täy d e n täv i ä. Tähän ta rko i t u kseen vo i taisiin käy t tä ä komission tiedonantoja, suosituksia ta i p ä ä tö ksiä (joihin sove l l et ta i s i i n a s i a n m u kaisia ko m i to l o g i aj ä rj e ste l y i tä ). Va i h to e h to va l i t taisiin oike u d e l l i s e n va rmuuden ja/tai valmiiden te k n i ste n ra t kaisujen saatavuuden peru ste e l l a. Komissio selv i t tää ta rkemmin va l i t tava a l ä h e st y m i stapaa, jot ta siitä vo i ta i s i i n ke s ku stella jäsenvaltioiden ja Euro o p a n parlamentin kanssa lähikuukausina. II. nykyisten sääntöjen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla 11. N y k y i sten sääntöjen ta rj o a m i a l i i keto i m i n ta m a h d o l l i s u u ksia voidaan myö s hyö d y n tää paremmin. Yhte i s ö n lainsäädännön puutte e l l i s u u ksia vo i d a a n korjata siten, että jäsenvaltiot parantavat täy tä n tö ö npanoaan, komissio va lvo o l a i n s ä ä d ä n töä tiukemmin ja EY: n l a i n s ä ä d ä n töä tulkitaan selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. 12. O i kein aj o i tettu ja te h o ka s täytäntöönpano. Vaikka viivästykset ovat jatkuneet pitkään, jäsenvaltiot ovat nyt lähes ko konaan siirtä n e et ra h o i t u s p a lve l u j a koskevat direktiivit osaksi lainsäädäntöään. Viivästynyt (tai usein epätäydellinen taikka virheellinen) täytäntöönpano on aiheuttanut ku sta n n u ksia markkinaosapuolille ja johtanut yhtenäismarkkinoiden vääristymiin ja te h ot to m u u teen, jot ka haitta ava t yhtenäismarkkinoiden tehokasta toimintaa 4. Lähes viisi vuotta sen jälkeen kun suurin osa ra h o i t u s p a l ve l u i ta ko s keva sta l a i n s ä ä d ä n n ö stä tuli voimaan, tilanne on suurimmaksi osaksi tyydyttävä, mitä tulee ra h o i t u s p a lve l u d i rektiivien saatta m i s e e n osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kaksitoista j ä s e nva l t i ota on ry h t y nyt to i m e np i te i s i i n s a a t ta a kseen ka i ken pankkialaa, va ku u t u ksia ja arvo p a p e re i ta ko s keva n lainsäädännön osaksi ka n s a l l i s ta l a i n s ä ä d ä n töään, ja kaikkien 15 j ä s e nvaltioiden ke s k i m ä ä rä i n e n täy tä n tö ö np a n o a ste on 98,94 pro s e n t t i a. S ovittujen sääntöjen täy tä n tö ö np a n o s s a tapahtui kuitenkin tätä ennen merkittäviä myö h ä stymisiä. Jatkossa on er i t y i s e n tä rkeää, et tä täy tä n tö ö npano viivä st y y mahdollisimman vähän. Samoin on kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseen, että kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet mahdollistavat tehokkaan täytäntöönpanon kaikkialla EU:ssa. Tämä edellyttää jokaiselta j ä s e nva l t i o l ta täy d e l l i stä ja to d e l l i sta sitoutumista prosessiin, mitä ehkä voidaan täy d e n tää jonkinlaisella itsesääte l evä l l ä va lvonnalla kollektiivisen ku ri n a l a i s u u d e n p a ra n ta m i s e ksi. Komissio tutkii yhdessä j ä s e nvaltioiden kanssa, ku i n ka tässä olisi syytä edetä. 4 S ij o i t u s p a lveluja ko s kevan direktiivin täy tä n tö ö np a n o n v i i vä styminen on aiheuttanut markkinoiden jäy k k y y t tä, koska kilpailu on ollut vähäistä ja markkinoille pääsy va i keaa. Markkinoilla ei ole tapahtunut innova a t i o i ta eivätkä sijoitusyhtiöt ole riittävän hyvin valmistautuneita e u ron mukanaan tuomaan sopeutumista rpeeseen ja kiristyvään kilpailun. 7

13. S ä ä n töjen tulkitseminen selke ä sti ja y h d e n m u ka i s e st i. Jäsenva l t i o i d e n soveltamien sääntöjen on oltava selkeät, ja n i i tä on tulkittava yhdenmuka i s e sti ko ko unionissa. Po i k ke av u u ksien vä l t tä m i s e ks i komissio voi antaa Euroopan yhte i s ö j e n t u o m i o i stuimen oike u s käy tä n tö ö n p e ru s tuvia tulkitsevia tiedonant o j a. Va lvo n tav i ra n o m a i sten muut ku i n lainsäädännölliset, itsesäätelyyn perustuvat ratkaisut voivat nekin auttaa ymmärtämään laajemmin niitä toimintaperiaatteita, joita te h o k kaiden yhte n ä i s m a rk k i n o i d e n va rm i staminen edellyttää. Ero av u u d et yhteisten sääntöjen täytäntöönpanossa on a n a l ys o i tava ja niiden seura u ks et on y m m ä rret tävä, minkä lisäksi parh a a sta valvontakäytännöstä voidaan tehdä esikuvaa n a l y ysi (bench m a rking) ero av u u ks i e n p o i sta m i s e ksi. Yhte i st yö va lvonnan alalla tuleekin koko ajan tärkeämmäksi sitä mukaa kuin sij o i t u s p a lvelut ja rajat y l i t tävä arvopaperikauppa yleistyvät keskinäinen y m m ä rrys ja avoimuus ovat olennaisia e ri t y i s e sti liiketo i m i n n a n menettelytapasääntöjen kannalta. Tällaista toimintaa on syvennettävä ja vahvistettava ja esimerk i ksi va sta p e ru stettu FESCO vo i olla keskeinen tekijä tässä yhteydessä 5. 5 F E S CO on Euroopan arvo p a p e ri kauppaa va lvov i e n ko m i teoiden yhteyselin (Fo rum of European Securi t i e s Commissions). TOIMENPITEET Komissio jatkaa ja kehittää direktiivien oikein ajoitettua ja tehokasta täytäntöönpanoa laatii tulkitsevia tiedonantoja jäsenvaltioille ja markkinaosapuolille laatii yksityiskohtaisia ehdotuksia, joiden pohjalta keskustellaan paremmasta lähestymistavasta rahoituspalveluiden vakautta koskevan lainsäädännön alalla Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan pohtimaan yhdessä komission kanssa mahdollisuuksia päästä toimielinten väliseen sopimukseen, jossa sovittaisiin yhtenäisten rahoituspalvelumarkkinoiden tehokkaan, joustavan ja nopeamman lainsäädännön yksityiskohtaisista säännöistä ke h otetaan itseku riin lainsäädännön laatimisessa, jot ta vä l t y t täisiin liian monimutka i s e l ta lainsäädännöltä Jäsenvaltioiden olisi kehotettava val vontaviranomaisiaan vahvistamaan itsesäätelevää rooliaan ja syventämään ja vahvistamaan menetelmiä parempien sääntelystandardien ja toiminnallisten käytäntöjen luomiseksi tehokkaita yhtenäismarkkinoita varten olisi sitouduttava direktiivien tehokkaaseen ja nopeaan täytäntöönpanoon 8

Pankkien väliset yhdentyneet tukkurahamarkkinat ovat käden ulottuvilla 14. E u ron käy t tö ö n ot to va u h d i t taa syvien ja likvidien yl e i s e u ro o p p a l a i ste n p ä ä o m a m a rkkinoiden ke h i t t y m i stä. Mutta se ei yksinään yhdistä pääomamarkkinoita. Markkinoiden pirstoutuminen jatkuu jäljellä o l evien säänte l yl l i sten, hallinnollisten ja ve rot u ks e l l i sten esteiden vuoksi. Tällainen p i rstoutuminen yhdessä ra h o i t u ksen ja yhtiöiden hallinto j ä rj e stelmien muiden vääristymien kanssa merkitsee, että eräissä j ä s e nvaltioissa pääomamarkkinat ova t h u o m a t tavan alike h i t t y n e et 6.Tämä käy ka l l i i ksi. Useissa EU:n jäsenva l t i o i s s a y ri t y ks et eivät turvaudu ri i t tävä sti oman pääoman ehtoiseen ja vieraan pääoman e h toiseen ra h o i t u kseen. Samoin i n n ovatiivisen yri t y sto i m i n n a n a l o i t tamisessa tur va u d u taan selvä st i vähemmän ri s k i p ä ä o m a ra h o i t u kseen ku i n Yhdysvalloissa 7. 15. M a rkkinoilla va l m i sta u d u taan jo yl e i s e u rooppalaiseen arvo p a p e ri ka u p p a a n. Ensimmäisissä pörssien vä l i s i s s ä st ra tegisissa liittoutumissa kä s i te l l ä ä n a i h e i ta, jot ka ovat yl e i s e u ro o p p a l a i s e n a rvo p a p e ri kaupan aloittamisen ka n n a l ta välttämättömiä. Nyt on löydetty ratkaisuja, j ot ka va rm i stava t a r vo p a p e ri ka u p p aj ä rj e stelmien te k n i s e n y h teensopivuuden ja mark k i n a käy tä n tö j e n yhteensovittamisen. 16. Komission järj e stämissä kuulemisissa on tullut esille ongelmia, jot ka liittyvä t pääomamarkkinoille pääsyyn; tällaisia ovat va ra l l i s u u s e riin sij o i t ta m i sta sekä s ij o i t u s p a lvelujen ta rj o ajien to i m i n ta a ko s kevat raj o i t u ks et. Nä i tä kä s i te l l ä ä n s e u ra avassa pääoman kysynnän ja ta rjonnan ka n n a l ta (va i k kakin osa tapauksista kattaa molemmat). I. Kysyntäpuolella liikkeeseenlaskijoiden tulisi päästä yleiseurooppalaisille pääomamarkkinoille helposti ja kilpailukykyisin ehdoin. 17. Te h o k kaat ja yhdentyneet t u k ku ra h a m a rkkinat ta rj o a vat ka i k i l l e y ri t y ksille mahdollisuuden saada u l ko p u o l i sta pääomara h o i t u sta. Tällä h et kellä pörssiin listautuminen on m a h d oto n t a monelle sitä haluava l l e y ri t y kselle; tällaisia ovat er i t y i s e st i to i m i n taansa aloitte l evat pienet ja innovatiiviset yritykset. Seuraavat osa-alueet e d e l l y t tävät lisäto i m e np i te i tä, jot ta visio l a aj o i s ta ja likvideistä yhte i s i s tä pääomamarkkinoista voi toteutua. Ta rj o u s e s i t teiden va stav u o ro i n e n t u n n u staminen. Ka n s a l l i s et v i ra n o m a i s et ovat peri n te i s e st i asettaneet liikkeeseenlaskulle vaativia ja usein to i s i s taan poikke av i a t i e d o n a n tova a t i m u ksia. Tämän vuoks i l i i k ke e s e e n l a s k ijat ja vä l i t täjät eivä t halua ta rj ota osakkeiden ja j o u k kolainojen ka l taisia arvo p a p e re i ta yli rajojen eivä t kä sij o i t tajat pääase hyötymään laaj e m m a sta t u oteva l i ko i m a sta. Ta rj o u s e s i t te i stä vuonna 1989 annettu direktiivi ei ole p o i stanut näitä va i ke u ksia. Ko m i s s i o ehdottaa tilanteen parantamista sekä m u u t tamalla lainsäädäntöä et tä lisäämällä va lvo n tav i ra n o m a i ste n välistä yhteistyötä. 6 Y h d i st y ny t tä ku n i n ga s ku n taa ja Alanko m a i ta luku u n ottamatta osakkeiden markkina-arvo EU:ssa on olematon ve rrattuna Yhdys va l toihin (32 prosenttia EU:n BKT: sta verrattuna yli 100 prosenttiin Yhdysvalloissa). 7 EU:ssa 70 prosenttia liikkeeseenlasketuista yrityslainoista on suhteellisen ri s k i t tömiä (luot to ke l p o i s u u s l u o k i t u s vähintään Aa2) kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 30 p rosenttia. Syvät ja likvidit yri t yslainojen mark k i n a t mahdollistaisivat enemmän voittoa tuottavan segmentin kehittymisen EU:ssa. 9

Pö rssin ulko p u o l i sten uusien yri t yste n rahoitus. Te h o k kaat eri ko i st u n e et p ä ä o m a m a rkkinat olisi asetet tava n o p e a sti ka s vavien, innova t i i v i ste n uusien yritysten käyttöön ja niiden olisi to i m i t tava tä l l a i sten yri t ysten eduks i. Komissio loi jokin aika sitten yhdessä E u roopan inve sto i n t i ra h a ston ka n s s a välineen, joka auttaa eri ko i st u n e i ta ri s k i p ä ä o m a ra h a stoja mobilisoimaan p ä ä o m i a 8. Komissio selv i t tää myö s, a u t ta i s i va t ko muutkin l a i n s ä ä d ä n tö a l o i t te et eri ko i st u n e i ta ri s k i p ä ä o m a ra h a stoja mobilisoimaan pääomia yl e i s e u rooppalaisella ta s o l l a uusien yri t ysten peru sta m i s e n rahoittamista varten 9. Yritysten hallinto: Ei ole olemassa yhtä ainoaa hy vän hallinnon mallia, joka h e l p ot t aisi pankkien vä l i s te n t u k ku ra h a m a rkkinoiden lisääntyvä ä y h d e n t y m i stä. Nykyään va l l i t s e e ku i tenkin yhä suure mpi yks i m i e l i s y ys y h te i s i stä peri a a t te i sta, jot ka vo i va t t u kea yhdentymistä. Tällaisia p e ri a a t te i ta ovat osakke e n o m i staj i e n tasapuolinen ko h telu sekä yri t y ks e n toiminnan avoimuus ja tilivelvollisuus. Komissio tukee jatkossakin julkisten ja y ks i t y i sten tahojen py rk i my ks i ä p a ra n taa yri t ys h a l l i n toa ko s kev i a s ä ä n töjä. Eri l a i s et hallintot y ylit ja muodot voivat kuitenkin rajoittaa rajat ylittäviä investointeja ja estää Euroopan l a aj u i s ten yri t ysten peru sta m i sta. T ä r k e i m p i ä yhdenmukaistamisehdotuksia, joissa on e d i st y t tävä, ovat yri t ysten kot i p a i ka n s i i r toa ko s keva ehdotus (14. y h t i ö o i ke u s d i rektiivi) sekä neuvo sto n kä s i te l tävinä olevat ehdot u ks et yhtiön o s a k ke i ta ko s kev i ks i ostotarjousmenettelyiksi ja säädökseksi e u ro o p p ay h t i ö stä. Säädös e u ro o p p ay h t i ö stä on yks i y h t e n ä i s m a r k k i n o i d e n t o i m i n t a s u u n n i t e l m a n painopistealueista, ja sen toteutuminen voisi edistää huomattava sti myö s yhtenäismarkkinoiden toteutumista. On II. ku i tenkin tä rkeää, et tä eurooppayhtiösäädöksestä ei tule liian ankaraa eikä liian jäykkää. Tarjontapuolella sijoittajien olisi voitava sijoittaa varallisuuseränsä vapaasti ilman oikeudellisia, hallinnollisia tai tiedonantoa koskevia esteitä. 18. S e u ra ava ksi kä s i tellään kolmea aihet ta : e ro av u u d et tilinp ä ä tö ksiä ja t i e d o n a n tove lvo l l i s u u ksia ko s kev i s s a säännöissä, va l u u t tojen va sta av u u t ta ko s kev i sta va a t i m u ks i sta aiheutuva t sijoitusrajoitukset sekä rahastojen hoitajien tasapuoliset toimintaedellytykset. Ti e d o n a n tove lvo l l i s u u s: Vu o d e sta 1999 alkaen monet yri t y ks et laativa t t i l i np ä ä tö ksensä euroissa, va i k ka itse t i l i np ä ä tö ksiä ei olekaan laadittu samojen kirj a np i to s ä ä n töjen pohjalta (kuvio 3). Euron käyttöönotosta herää s i ten kys y mys, onko kirj a np i d o n yhdenmukaistamista EU:ssa lisättävä. Kuvio 3: New Yorkin arvopaperipörssiin ja Y h d ys va l tain NA S DAQ:iin lista u t u n e i d e n e u ro o p p a l a i sten yri t ysten määrä on v i i s i n ke rta i stunut vuodesta 1990 ja oli vuonna 1998 lähes 250 yri t ystä, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo on noin 300 m i l j a rdia dollaria. Tämän vuoksi on yhä tä rke ä mpää saattaa yhteisön dire k t i i v i t ka n s a i nvä l i sten kirj a np i to n o rm i e n m u ka i s i ksi, jot ta vä l t y t täisiin sove l ta m a sta e rilaisiin tilinp ä ä tö ksiin johtavia eri l a i s i a normeja. Rajat yl i t täviä sij o i t u ksia on ta rko i t u s p i ri stää lisäämällä tilinp ä ä tö sten avo i m u u t ta ja ve rta i l u ke l p o i s u u t ta. 8 I n n ovatiivisille ja työ p a i k koja luoville pk- y ri t y ks i l l e myö n n et tävä rahoitusapu Ti e d o n a n to kasvu- ja työllisyysaloitteeseen kuuluvan ETF-käynnistysjärjestelmän ja pk- y ri t ysten ta ka u s j ä rj e stelmän täy tä n tö ö np a n o sta (EYVL C 302, 1.10.1998, s. 8). 9 Riskipääoma: Avain työ p a i k kojen luomiseen Euro o p a n unionissa (SEC 98(552) lopull. 31.3.1998). 10

Komissio tutkii, onko t i l i np ä ä tö s d i re k t i i veissä sellaisia va i h to e h toja, jot ka eivät enää ole tarpeen tai soveltuvia. Lisäksi komissio miettii, olisiko pörssiyhtiöitä vaadittava laatimaan tilinp ä ä tö ks e n s ä y h d e n m u kaisemman säännöst ö n, e s i m e rk i ksi IAS-normien muka i s e st i ( I n te rnational Accounting Sta n d a r d s ). Samoin tutkitaan mahdollisuutta päästä y h te i s y m m ä rr y kseen lakisääte i s e n t i l i n ta r ka s tajan osuudesta EU:n sijoittajia ja pääomamarkkinoita varten tarkoitettujen raporttien laatimisessa. S ij o i t u s raj o i t u sten poista m i n e n: E l ä ke ja henkiva ku u t u s ra h a sto j e n h o i tajat hallinnoivat yhä suure mp a a osaa EU:n va l tav i sta säästö i stä 10. Va l u u t tojen va sta av u u t ta ko s kev i e n va a t i m u sten vuoksi useimmat ova t ve lvo i tettuja sij o i t tamaan pääasiassa p a i kallisen va l u u tan määrä i s i i n va ra l l i s u u s e riin. Lisäksi on olemassa määrällisiä rajoituksia, jotka säätelevät, m i n kälaisiin va ra l l i s u u s e riin vo i d a a n sijoittaa. Tällaiset rajoitukset vääristävät vakavasti institutionaalisten sijoittajien a rvo p a p e ri s a l k kujen ko o st u m u sta 11. Riskin ja tuoton välisen suhte e n vähäinenkin paraneminen voi merkitä h u o m a t tavia etuja eläke s o p i m u ks i a tehneille ja keve n tää jonkin ve rra n väestökehityksestä johtuvaa eläkkeiden ra h o i t u sta a k kaa. Ta rv i taan to i m i n n a n va ka u t ta ko s kevat järkevät säännöt, joiden nojalla eläke ra h a stot vo i va t o ptimoida arvo p a p e ri s a l k ku j e n s a ko o st u m u ksen siten, et tä niissä on sopivassa suhteessa yleiseurooppalaista pääomaa, ka n s a i nvä l i stä pääomaa, kiinteistöomaisuutta ja kiinteätuottoista o m a i s u u t ta. Lisäeläkke i tä y h te i s m a rkkinoilla kä s i t te l evän vihre ä n k i rjan jälkeen komissio tutkii ny t m a h d o l l i s u u ksia keve n tää raj o i t u ks i sta j o h t u vaa ta a k kaa va a ra n ta m a t ta ku i te n kaan ra h a s tojen järkevää ja va ka a ta to i m i n taa. Tämä vo i d a a n tote u t taa esimerk i ksi va rm i sta m a l l a va ra l l i s u u s e r ien asianmuka i n e n h aj a u t taminen ja eläke s u u n n i te l m i e n avoimuus sekä ko ro stamalla tiukka a valvontaa 12. Tämä voisi lopulta johtaa työllisyyden paranemiseen samalla kun va n h u u s e l ä k keisiin ta rko i tet t u i h i n varoihin liittyvät riskit pienenevät. Ta s a p u o l i s et to i m i n ta e d e l ly t y ks et s a m a n ka l taisille ra h o i t u st u ot te i l l e. L a aj a sti ot taen toisensa ko rva av i i n t u ot teisiin ku ten eläke ra h a sto i h i n, h e n k i va ku u t u ksiin ja y h te i s s ij o i t u s y ri t y ksiin s ove l l e ta a n erilaisia sääntöjä ja erilaista verotusta j o kaisessa jäsenvaltiossa. Tämä vo i johtaa keinotekoisiin eroihin tuotteiden välillä ja kä ä n t ää tilante e n e p ä o i ke u d e n m u ka i s e sti tiet t y j e n o m a i s u u d e n h o i tajien eduksi. Ko m i s s i o pyrkii johdonmukaistamaan politiikkaa va h v i staen samanaika i s e sti to i m i n n a n avo i m u u t ta ku l u t tajien ka n n a l ta ja lisäten tehokasta kilpailua. III.Sijoituspalveluiden tarjoajien olisi voitava toimia kaikkialla EU:ssa törmäämättä ristiriitaisiin ja päällekkäisiin oikeudellisiin ja hallinnollisiin muodollisuuksiin. 19. Sijoituspalveludirektiivin jäykkä ja ehdoton vaatimus paika l l i s i sta ka u p a n käy n t i s ä ä n n ö i stä johtaa selvä st i toisistaan poikkeavien vaatimusten sumaan ja vaikeuttaa sijoituspalveluiden tarjoajien 10 E l ä ke ra h a stojen va rojen ennustetaan ka s vavan 630 miljardista dollarista 1 800 miljardiin dollariin vuosina 19 9 6 2 0 01. Va kuutusyhtiöiden va rojen ennusteta a n kasvavan samana aikaan 2 600 miljardista dollarista 6 300 miljardiin dollariin. Avo i n ten sij o i t u s ra h a sto j e n varojen ennustetaan olevan 3 230 miljardia vuonna 2001 ve rrattuna 1 680 miljardiin vuonna 1996. (Bank of England, 1998). 11 Oman pääoman ehto i sten inst rumenttien osuus tällaisissa arvo p a p e ri s a l kuissa va i h telee Yhdist y n e e n kuningaskunnan 71 prosentista Ranskan 14 prosenttiin ja Saksan 15 prosenttiin. 12 Komission vihreässä kirjassa lisäeläkke i stä y h te n ä i s m a rkkinoilla (KOM(98) 283) kä s i te l l ä ä n y ks i t y i s ko h ta i s e sti seikkoja, jot ka ovat ke s ke i s i ä lisäeläkejärjestelmien ("toinen pilari") ja henkivakuutusten ("kolmas pilari") kannalta. 11

p ä ä s yä muiden jäsenva l t i o i d e n "säännellyille markkinoille" tai te h o ka sta kilpailua niillä. (Nämä ova t m a rk k i n a o s a p u o l ten ja et u j ä rj e stö j e n kuulemisissa useimmiten esiin tuot u j a o n gelmia). Direktiivin 11 ar t i k l a s s a annetaan paikallisille valvontaviranomaisille h u o m a t tava hark i n n a nva ra yri t yste n p a i ka l l i sten menet te l y ta p a s ä ä n tö j e n s ove l tamisen suhteen. Sellaiste n p e ru s kä s i t teiden kuin "ko h t u u l l i s u u d e n " s u h teen vallitsee ero j a. A r v o p a p e r i m a r k k i n o i d e n valvontaviranomaisten tiiviimpi yhteistyö voi p a ra n taa tilannet ta. Komissio puolesta a n pyrkii poistamaan direktiivin soveltamiseen liittyvät vaikeudet edistämällä kansallisten m e n etelmien lähentymistä m e n et te l y ta p a s ä ä n töjen sove l ta m i s e n osalta 13. 20. Ei ole peru steltua aset taa raj o i t u ks i a ammattimaiselle sijoittajalle tai tukkurahaa s i a k kaalle, joka pystyy ar v i o i m a a n m o n i m u t ka i sten sij o i t u sten sove l t u v u u d e n vähittäisasiakasta paremmin. Tämän vuoksi komissio uskoo, et tä rajat yl i t tävä ä n to i m i n taan ei tulisi sove l ta a kot ij ä s e nvaltiossa harj o i tet tavaa to i m i n ta a ko s kevia turhia sääntöjä. Kot ij ä s e nva l t i o n a n tama lupa ja sij o i t u s p a lve l u y ri t yste n va lvo n ta ovat ammattimaisen sij o i t taj a n kannalta riittävä takuu. 13 Ks. 7 kohta edellä. TOIMENPITEET Komissio e h d ot taa para n n u ksia arvo p a p e re i ta yleisölle ta rj ot taessa julkistet tavan ta rj o u s e s i t te e n laatimista, tarkastusta ja levittämistä koskevaan direktiiviin ristiriitaisten kansallisten vaatimusten poistamiseksi ja vastavuoroisen tunnustamisen mahdollistamiseksi tutkii, voisivatko lainsäädäntöaloitteet auttaa erikoistuneita riskipääomarahastoja jakamaan Euroopan laajuisesti pääomaa pienten yritysten perustamista varten selvittää, ovatko yrityksille tilinpäätösdirektiiveissä säädetyt tilinpäätösten laatimista koskevat vaihtoehdot asianmukaisia ottaen huomioon tarpeen lisätä tilinpäätösten yhdenmukaisuutta laatii tiedonannon perusteella direktiivin, jolla puretaan lisäeläkerahastoille asetetut muut kuin valuuttamääräisiin varallisuuseriin kohdistuvat rajoitukset py rkii yhteiseen tulkintaan lakisääteisen tilinta rka stajan asemasta sij o i t tajille ja pääomamarkkinoille tarkoitettujen raporttien laatimisessa toimii jatkossakin yhdessä julkisten ja yks i t y i sten tahojen kanssa para n ta a kseen yri t yste n hallintoa koskevaa säännöstä pyrkii säilyttämään johdonmukaisuuden tilinpäätösten laatimista koskevan EU:n säännöstön ja IAS-komitean kehittämien kansainvälisten kirjanpitostandardien välillä, mukaan lukien tase-erien arvostamista käypään arvoon (fair value) koskevien säännösten käyttöönotto p ä ä t tää nopeimmasta (oike u d e l l i s e sta tai muusta) ke i n o sta, jolla para n n et ta i s i i n s ij o i t u s p a lve l u d i rektiivin te h o k ku u t ta lähentämällä kansallisia menete l m i ä menettelytapasääntöjen soveltamisen osalta Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ke h otetaan hy vä ksymään dire k t i i v i e h d ot u ks et yhtiön osakke i ta ko s kev i e n ostotarjousmenettelyiden ja eurooppayhtiön osalta ke h otetaan antamaan pika i s e sti yhte i s s ij o i t u s y ri t y ksiä ko s keva lainsäädäntö ko m i s s i o n ehdotusten pohjalta 12

Rahoituspalveluiden vähittäismarkkinat jäsenvaltioissa eivät ole vielä avoimet 21. Y h te n ä i s m a rkkinoiden tote u t tamisessa on pääasiassa keskitytty perinteisiin kaupallisiin ra h o i t u s p a lveluihin. Toiminnan va ka u t ta ko s kevissa perussäännöissä selv i tetä ä n e d e l l y t y ks et, joiden muka i s e st i rahoituspalveluiden tarjoajat voivat tarjota erilaisia rahoituspalveluita. Sen jälkeen kun p a lveluiden ta rj o ajat ovat saaneet luva n s i j o i t t a u t u m i s v a l t i o n s a va lvo n tav i ra n o m a i s i l ta, ne vo i vat käy d ä kauppaa kaikkialla EU:ssa yhden toimiluvan p e ru steella. To i sten jäsenva l t i o i d e n markkinoille pääsy on yleensä tapahtunut niille sijoittautumisen kautta, mikä on usein toteutettu ostamalla kyseisillä markkinoilla jo va k i i n t u n e i ta yri t y ksiä. Pa lveluja ei juurikaan tarjota suoraan toisessa maassa s ij a i t s eville asiakkaille. Esimer k i ks i h e n k i va kuutusalalla useimp i e n j ä s e nvaltioiden va kuutusyhtiöillä ei ole m i n kä ä n l a i sta myyntiä ulkomaille. Enite n u l ko m a a n myyntiä on ta n s ka l a i s i l l a va kuutusyhtiöillä, 0,14 pro s e n t t i a. Vahinkovakuutusten osalta tilanne on jonkin verran parempi ja ulkomaanmyynnin osuus l i i keva i h d o sta va i h telee Saksan 0,13 prosentista Belgian 4,13 prosenttiin 14. 22. Ponnistelut rahoituspalveluiden yhtenäisten vähittäismarkkinoiden luomiseksi eivät ole vielä johtaneet rahoitustuotteiden hintojen lähentymiseen. Kuvio 4 osoittaa, et tä l u ot to ko r tin saaminen maks a a kalleimmassa jäsenvaltiossa yli kolme kertaa enemmän kuin halvimmassa jäsenvaltiossa. Y ksityishenkilöiden arvo p a p e ri ka u p p o i h i n liittyvien kiinteiden välityspalkkioiden osalta e rot ovat vielä suure mpia: ka l l e i m m a s s a j ä s e nvaltiossa vä l i t ys p a l k k i ot ovat yli 17 ke r taa suuremmat kuin halv i m m a s s a j ä s e nvaltiossa. Pa n k k i a l a n y h te n ä i s m a rkkinoilla hinnat eivät ole l ä h e n t y n e et, minkä on sanottu johtuva n yhteisten rahamarkkinoiden puuttumisesta s e kä ku l t t u u ri s i sta, oike u d e l l i s i s ta ja sääntelyllisistä eroista. Näistä vaikeuksista h u o l i m a t ta yhte n ä i s m a rkkinaohjelma on l i s ä n nyt ku l u t tajien va l i n n a nva raa ja p a ra n tanut yl e i s e sti ra h o i t u s p a lve l u i d e n välittämistä 15. 14 Muissa jäsenvaltioissa toimivien tytä ryhtiöiden osuus liikevaihdosta on henkivakuutusten osalta 0 4 prosenttia ja saavuttaa vahinkovakuutusten alalla enimmillään 34 p rosenttia (Belgia). Lu xe m b u rg on poikkeus ka i k k i e n vakuutusten suhteen; rajat ylittävän toiminnan osuus on siellä paljon suurempi. 15 Vakuutusalalla on havaittu vähäistä vakuutusmaksujen l ä h e n t y m i stä. Au tova ku u t u ks et va i h te l evat 346 ecusta ( Po rt u gali) 13 91 ecuun (Saksa), mikä heij a staa ero j a sopimusehdoissa ja ka t tavuudessa sekä ka n s a l l i ste n t u o m i o i st u i n ten määräämissä ko rva u ksissa. Va i k ka tä l l a i s et erot ovat eri l a i sten oike u d e l l i sten peri n te i d e n s i v u t u ote, ne ovat jatkossakin huomattava este rahoituspalveluiden rajat ylittävälle kaupalle. Kuvio 4: Rahoituspalveluiden hintajakauma yhtenäismarkkinoilla (1996) Tuote 16 UK F D B NL I E Yrityslainat 7500 3885 2114 3755 2741 4843 6976 Luottokortit 35 33 32 71 27 40 43 Asuntolainat 475 626 245 408 180 552 540 Yksityishen-kilöiden arvopaperikaupat 18 51 20 13 13 3 13 Kaikki hinnat ecuina. %-vaihtelu = maksimi ilmaistuna miniminä. Lähde: komissio (1997). 16 Taulukossa käytetyt määritelmät: (1) Yrityslaina: Keskikokoiselle yritykselle 250 000 ecun lainasta aiheutuvat kustannukset (ml. toimitus- ja muut maksut ). (2) Luottokortit: Vuotuiset kustannukset, kun luottoraja on 500 ecua. (3) 25 000 ecun asuntolainan vuotuiset kustannukset. (4) 1 440 ecun arvopaperikaupan toimitusmaksu. 13

Tavoitteiden yhteensovittaminen 23. V ä h i t tä i s ra h o i t u s p a lveluiden aito j e n y h te n ä i s m a rkkinoiden saav u t ta m i n e n e d e l l y t tää ke s kenään ri st i ri i ta i ste n tavoitteiden yhteensovittamista. Kuluttajien olisi ensinnäkin vo i tava tehdä va l i n ta n s a t i eto p o h j a i s e sti ja luot taen täysin siihen, et tä heidän etunsa on turvattu selke i n ku l u t tajansuojasäännöin. Ra h o i t u s p a lve l u t ovat usein monimutkaisia ja muiden kuin a m m a t t i l a i sten on hanka la ar v i o i d a t u ot teiden turvallisuuden ja suori t u s k y v y n vä l i stä suhdet ta ja palve l u n ta rj o aj a n l u otet tav u u t ta. Avo i m et ja te h o k ka a t s u o j a to i m et saavat aikaan luot ta m u ks e n, j ota ra h o i t u s m a rkkinoiden menest y m i n e n edellyttää. Toiminnan vakauden valvontaa koskevat EU:n puitteet ovat ensimmäinen e d e l l y t ys ku l u t tajien etujen turva a m i s e ks i, m i n kä lisäksi ne suojaavat ku l u t taj i a te h o k ka a sti yhte i s ö n l a ajuisen yhden to i m i l u van peru s teella kilpailev i l ta ra h o i t u s l a i to ks i l ta. Komission hiljatta i n j u l kaisemassa vihreässä kirjassa ja sitä s e u ranneessa tiedonannossa ku l u t taj i e n l u ot ta m u ksen va h v i sta m i s e sta luete l l a a n EU:n tasoisia lisäto i m e np i te i tä, joilla va rm i stetaan, et tä ra h o i t u s p a lve l u i d e n y h te n ä i s m a rkkinoiden muoto u t u e s s a ku l u t tajien etu pysyy edelleen et u a l a l l a 17. Komissio on sitoutunut jatkamaan vihreässä k i rjassa ilmoitettujen tavo i t te i d e n toteuttamista. 24. Toinen tavo i te on lisätä kilpailua ja ku l u t tajien va l i n n a nva raa sallimalla ra h o i t u s vä l i t täjille ka u p a n käynti ka i k k i a l l a EU:ssa kot ij ä s e nva l t i o n va l vo n tav i ranomaisen antaman luva n perusteella. Tällä hetkellä rahoitusvälittäjät joutuvat yleensä perustamaan tytäryhtiöitä muihin jäsenvaltioihin oike u d e l l i s i sta, ve rot u ks e l l i s i sta tai hallinnollisista syistä. Aidoilla yhte n ä i s m a rk k i n o i l l a ra h o i t u s l a i to ksilla olisi oltava to d e l l i n e n mahdollisuus va l i ta, laaj e n tava t ko ne to i m i n taansa ulkomaille peru sta m a l l a s i v u ko n t to re i ta tai tyt ä ry h t i ö i tä va i tarjoamalla palveluita kotijäsenvaltiostaan. 25. Jäsenvaltiot haluavat suojella kuluttajiaan taloudellisilta riskeiltä. Perustamissopimusta on tulkittu siten, et tä säilytetä ä n jäsenvaltioiden etuoikeus soveltaa paikallisia säännöksiä, silloin kun ne ovat tarpeen ja suhteutettuja ("yleinen etu"). Myös Rooman ja Brysselin yl e i s s o p i m u ksissa ta a ta a n ku l u t tajille oikeus luot taa ta rv i t ta e s s a p a i kalliseen oike u s j ä rj e s telmään ja sopimusoikeuteen. 26. Ku l u t tajansuojan ko rkean ta s o n va rm i stamisen on ku i tenkin ta p a h d u t tava suhteutetusti eikä sitä saa käyttää tekosyynä estää rajat ylittävä liiketoiminta. Muutoin m e n etet täisiin ku l u t tajien suure m m a sta va l i n n a nva ra sta ko i t u vat edut ja mahdollisuus saavuttaa todellisia säästöjä. E u roon siirtymisen jälkeen ku l u t tajien on todennäköisesti yhä vaikeampi ymmärtää, m i ksei ra h o i t u s p a lve l u i ta vo i d a yksinkertaisesti ostaa tai myydä yli rajojen. 27. J ä s e nvaltioiden er i l a i s et oike u d e l l i s et s ä ä n n ö ks et ko n ku rssien, va ku u ksien ja s ove l l et tavan lainsäädännön suhte e n m e rk i t s evät ku i tenkin, et tä tä l l a i s et va i ke u d et jatku vat. Asunto l a i n o j e n, h e n k i va ku u t u sten ja eläke ra h a sto j e n ka l taisia yl e i s e u rooppalaisia tuot te i ta ei voida kehittää ennen kuin niiden perustana olevien kansallisten säännösten eroavuudet y h te e n s ov i tetaan ja/tai tunnusteta a n va stav u o ro i s e sti. Tällä het kellä on m a h d oto n ta ava ta asiakkaalle pankkitili, j ota voi käy t tää Euroopan eri maissa. E ri l a i sten oike u d e l l i sten, hallinnollisten ja ve rot u ks e l l i sten syiden vuoksi tämä tulee olemaan jatkossakin mahdoto n ta euro n käyttöönotosta huolimatta (kuvio 5). 17 Komission tiedonanto "Ra h o i t u s p a lve l u t: ku l u t taj i e n luottamuksen vahvistaminen" (KOM(97) 309 lopull.). 14

Kuvio 5: Miksi asiakas ei voi avata koko euroalueen kattavaa yhtä pankkitiliä. Useassa jäsenvaltiossa toimivat asiakkaat hyöt y i s i vät mahdollisuudesta yhdistä ä tiliensä euromääräiset saldot EU:n alueella. S i ten tilinhaltijan euro m ä ä rä i s et ja/ta i kansallisen va l u u tan määrä i s et va rat ja velat vo i taisiin laskea nimellismäärä i s i n ä mahdollisimman suurten ko r kot u l o j e n s a a m i s e ksi. Va rojen "siirto" yhdelle tilille ta rjoaisi tilinhaltijalle myös enemmän j o u stav u u t ta tilitapahtuminen hallinnan s u h teen. Tämä ei tällä het kellä ole m a h d o l l i sta useiden te k ijöiden vuoks i, e s i m e rk i ksi säännöks et yhdellä l a i n käy t töalueella olevien lainojen ta i ta l l et u sten ku i t ta a m i s e sta to i s e n l a i n käy t töalueen lainoilla tai ta l l et u ks i l l a p u u t t u vat. Va i ke u ksia aiheuttavat myö s erilaiset kansalliset säännöt, jotka koskevat m a ks u va a t i m u sten kä s i t te lyä, s ij o i t taj a n / ve l kojan suojaa konkurssitapauksissa, vakuuksien antamista s e kä emoyhtiön va st u u sta, jos tytä ry h t i ö l a i m i n lyö ve l kojen maksun. Ti l a u s te n peruuttamiseen, leimaverojen laskentaan ja m a ksuun liittyy ru n s a a sti hallinnollisia o n gelmia. Va rojen siirtämisellä yhdessä j ä s e nvaltiossa olev i l ta tileiltä to i s i i n j ä s e nvaltioihin on lisäksi va i ku t u sta ve rotuloihin. Nämä eri te k ijät yhdessä estävät yhden ainoan pankkitilin avaamisen myös euron käyttöönoton jälkeen. 28. Tarvittava lähentyminen kansallisten lakien ydinalueilla on epäto d e n n ä kö i stä l ä h i a i koina. Tämän vuoksi on ke h i tet tävä käy tännön keinoja yhdistää tavo i te ra h o i t u s m a rkkinoiden täy d e l l i s e stä y h d i stä m i s e stä tavo i t teeseen säilyttä ä kuluttajansuojan korkea taso ja kuluttajien l u ot tamus. Komissio lisää yhte i st yö s s ä j ä s e nvaltioiden kanssa ponniste l u i ta v ä h i t t ä i s r a h o i t u s t u o t t e i d e n y h te n ä i s m a rkkinoiden aste i t ta i s e ks i toteuttamiseksi. Ensinnäkin komissio kannattaa selvää ja y h te i stä kä s i t ystä ra h o i t u s p a lve l u i d e n a m m a t t i m a i sten ja muiden käy t tä j i e n vä l i s e s tä ero sta. Ka n s a i nvä l i s e n y ks i t y i s o i keuden ja yhteisön oike u d e n asiaa koskevien säännösten mukaisesti py ri tään estämään kot ij ä s e nva l t i o i ta a s et ta m a sta lisäraj o i t u ks i a yksityishenkilöinä toimiville kuluttajille. Toiseksi komissio selvittää ja luetteloi sellaiset olennaiset erot oikeudellisissa s ä ä n n ö ksissä, joiden tällä het ke l l ä ka t s otaan oike u t tavan kot ij ä s e nva l t i o n s ä ä n töjen sove l tamiseen. Tämä lisää avoimuutta ja auttaa EU:n viranomaisia va rm i stamaan, et tä kot ij ä s e nva l t i o n s ä ä n n öt ovat ta rko i t u ks e e n s a suhteutettuja. Ko l m a n n e ksi komissio edistä ä j a t kossakin ka n s a l l i sten käy tä n tö j e n l ä h e n tä m i s tä ko rke a ta s o i s e n kuluttajansuojan toteuttamiseksi silloin kun tämä on tarpeellinen ja perusteltu keino va rm i staa, et tä te h o k ka i d e n yhtenäisten vähittäismarkkinoiden edut käyvät käsi kädessä kuluttajan etujen kanssa. Ne l j ä n n e ksi: myös käy tännön ta s o l l a voidaan toimia ka n s a l l i ste n va l i t u s m e n et t elyiden pare m m a n y h teensopivuuden va rm i sta m i s e ks i, jotta poistettaisiin hyvän kauppatavan va sta i s et käy tä n n öt rajat yl i t tävä l l ä tasolla. S e u ra avassa jaksossa selv i tetä ä n ta rkemmin, ku i n ka näitä keinoja vo i d a a n s ove l taa käy tännössä ko r ke a ta s o i s e n ku l u t tajansuojan ta rj o av i e n v ä h i t t ä i s r a h o i t u s p a l v e l u i d e n yhtenäismarkkinoiden luomiseksi. Edistyminen käytännön tasolla 29. Ensinnäkin olisi ke h i tet tävä suunnattua to i m i n taa ka n s a l l i sten käy tä n tö j e n l ä h e n tä m i s e ksi kohti ko rke a ta s o i sta ku l u t tajansuojaa. On otet tava huomioon ta rve lisätä avo i m u u t ta markkinoilla ja ennen kaikkea informoida kuluttajaa, jotta tämä voi tehdä va l i n tansa to s i s e i k ko j e n p o h j a l ta. Ku l u t tajien luot ta m u ks e n va h v i sta m i s e sta annetussa ko m i s s i o n tiedonannossa mainittujen to i m e np i te i d e n tote u t taminen edistää myö s 15

yhtenäismarkkinoiden parempaa toimintaa, joka puolestaan koituu kuluttajien hyödyksi. E ri t y i s e sti va ku u t u s vä l i t täjiä ko s kev i e n kansallisten käytäntöjen yhteensovittaminen voi edistää mer k i t tävä s ti sekä ku l u t tajansuojaa et tä auttaa te ke m ä ä n va ku u t u s p a lve l u i s ta ka u p a n käy n t i i n p a remmin soveltuvia. Komissio te ke e asiassa ko n k re ettisia ehdot u ksia vuoden 1999 aikana. 30. Toiseksi: Vaikka jäsenvaltioiden järjestelmät vaikuttavat erilaisilta, jäsenvaltiot kuitenkin usein sove l tavat samanta s o i s ta ku l u t tajansuojaa. Tämän vuoks i m e rk i t tävät erot ka n s a l l i s i s s a j ä rj e s te lyissä olisi selv i t et tävä ja l u et te l o i tava ku l u t tajien oike u ks i e n s u o j e l e m i s e ks i. Mahdollisuutta raj o i t ta a kotijäsenvaltion sääntöjen soveltaminen vain tällaisiin tapauksiin olisi tutkittava. Koska ku l u t tajansuojaa ko s kevien sääntö j e n s ove l taminen ei tällä het kellä ta p a h d u avoimesti, tarvitaan keinoja, joiden avulla y h teisön to i m i e l i m et vo i vat muodosta a selkeän kuvan siitä, missä määrin paikallisia säännöksiä sovelletaan. 31. Ko l m a n n e ksi: Va h vat puolueet to m a t to d i ste et puhuvat sen puolesta, et tä ra h o i t u s p a lveluiden asiakkaat olisi e rote l tava ta rkemmin to i s i staan, ko s ka a m m a t t i s ij o i t tajat ta rv i t s evat vä h e m m ä n suojelua kuin tava l l i s et ku l u t taj a t 18. Kot ij ä s e nvaltion säännöt olisi site n ko h d i stet tava sinne, missä niitä enite n tarvitaan eli turvallisen toimintaympäristön varmistamiseen kuluttajille 19. Tämän vuoksi komissio har j o i t taa jatko s s a k i n p o l i t i i k kaa, jossa ku l u t tajat ja a m m a t i l l i sta to i m i n taa harj o i t tava t o s a p u o l et erotetaan to i s i staan asiaa koskevan oikeuden mukaisesti. 32. Ne l j ä n n e ksi: On luotava lähest y m i sta p a, j o ka suojelee ku l u t tajia aggre s s i i v i s i l ta ja hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä m u t ta ei samanaika i s e s ti estä heitä py rk i m ä stä mahdollisimman edullisiin kauppoihin. Rajat yl i t täv i e n vä h i t tä i s ra h o i t u st u ot teiden este et tuleva t i l m e i s e m m i ksi sitä mukaan kun uusi teknologia tuo vähittäisrahoitustuotteet ja p a lvelut jokaisen sellaisen ku l u t taj a n s a a taville, jolla on Inte rn et y h teys. Komission hiljattain te kemä ehdot u s etämyynnistä (ja piakkoin tehtävä ehdotus sähköisestä kaupankäynnistä) on tarkoitettu s e lve n tämään hy vään ka u p p a ta p a a n liittyviä ongelmia, joita to d e n n ä kö i s e st i ilmenee yhä useammin sitä mukaa kun rajat yl i t tävä sähköinen ka u p a n käynti yl e i st y y 20. Kun ku l u t tajat ot tavat yhtey t tä to i s e s s a jäsenvaltiossa toimivien rahoituspalveluiden ta rj o ajien Inte rn et-sivuihin, heidän olisi kuitenkin oltava valmiita hyväksymään, että kyseiset WWW-sivut on konfiguroitu ja niitä yl l ä p i d etään kyseisen jäsenvaltion lakien m u ka i s e sti. Tämä ei raj o i ta s o p i m u s ve lvo i t te i ta ta i va h i n g o n ko rva u s va st u u ta ko s kevan lain soveltamista, jota säädellään Brysselin ja Rooman yleissopimuksilla. 33. Vi i d e n n e ksi: On luotava te h o k kaat, raj a t yl i t tävät va l i t u s m e n et telyt. To i m e np i te i tä ta rv i taan muiden kuin oike u d e l l i ste n va l i t u s m e n et telyiden suhteen samoin ku i n rajat y l i t tävään to i m i n taan liittyvien va l i t u s ten kä s i t telyn suhte e n. Ku l u t taj aj ä rj e stöjä py y d etään te ke m ä ä n e h d ot u ksia näiden onge l m i e n käsittelemiseksi. 18 Eritasoinen kuluttajansuoja ei tietenkään ole uusi käsite. Periaate luotiin yli kymmenen vuotta sitten yhteisöjen t u o m i o i stuimessa, joka totesi, et tä ku l u t taj a n s u o j a n perusteet eivät ole yhtä tärkeitä kaikilla aloilla voi olla tapauksia, joissa palvelun ja kyseistä palvelua haluavan osapuolen ominaisuuksien vuoksi ei ole tarpeen suojella v i i m e ksi mainittua sove l tamalla kansallisen oike u d e n p a kollisia sääntöjä. Komissio on jo sove l tanut tä tä periaatetta vakuutus- ja sijoituspalvelutoimintaan. (Asia 205/84, Kok. 1986, 3755). 19 ' Ku l u t taja' on jo määri te l t y ku l u t tajansuojalainsäädännössä: luonnollinen henkilö, j o ka toimii muussa ta rko i t u ksessa kuin ammatillisen toimintansa tai liiketoimintansa harjoittaminen. 20 E tä myyntiä ko s kevalla ehdot u ksella py ri tä ä n va rm i stamaan, et tä tilanteissa, joissa ra h o i t u s l a i to ks et markkinoivat ja myyvät aktiivisesti rahoituspalveluita (joko on-line- tai off-line-palveluita), kaikki kuluttajat nauttivat s a m a sta ko rke a ta s o i s e sta suojelusta, mitä tulee s o p i m u ksen myyntiä edeltävään hark i n ta - a i kaan ja oikeuteen peruuttaa kauppa tietyin ehdoin. 16