Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet

Uudenmaan liiton julkaisuja E 89-2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet

Uudenmaan liiton julkaisuja E 89-2007 Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Uudenmaan liitto Hämeen liitto Itä-Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Ympäristöministeriö Uudenmaan ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus YTV Alueelliset jäteyhtiöt Uudenmaan liitto 2007 Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 1

Uudenmaan liiton julkaisuja E89-2007 ISBN 978-952-448-198-4 ISSN 1236-6811 (nid.) ISBN 978-952-448-199-1 ISSN 1236-6811 (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola / Ämmässuo Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Kauko Kyöstiö/Spatio Oy Priimus Paino Oy Helsinki 2007 450 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi 2 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti 8.11.2006 Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa 2003. Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitys on laadittu neljän maakunnan alueelle. Työn tavoitteena on ollut hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä, sekä lainsäädännössä että käsittelymenetelmissä tapahtuvat muutokset. Tältä pohjalta on arvioitu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita maakuntakaavoituksen pohjaksi. Selvityksen pääpaino on ollut yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä. Maakuntaliittojen lisäksi myös alueelliset ympäristökeskukset voivat hyödyntää selvityksen tuloksia laatiessaan jätelain mukaisia alueellisia jätesuunnitelmia. Selvitys on laadittu maakunnan liittojen, ympäristöhallinnon sekä YTV Jätehuollon ja alueella toimivien kunnallisten jäteyhtiöiden yhteistyönä. Konsulttina työssä on ollut Pöyry Oyj. Työtä on ohjannut rahoittajatahojen edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Suunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Maakuntainsinööri Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Kaavoituspäällikkö Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Ympäristöneuvos Harry Berg, Ympäristöministeriö Ylitarkastaja Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Suunnittelupäällikkö Pekka Hallikainen, Itä-Uudenmaan liitto Suunnittelupäällikkö Heikki Pusa, Hämeen liitto Maakuntainsinööri Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto Johtaja Leena Saviranta, Uudenmaan ympäristökeskus Osastopäällikkö Eija Lehtonen, Uudenmaan ympäristökeskus Johtaja Harri Kallio, Hämeen ympäristökeskus Ylitarkastaja Päivi Vilenius, Hämeen ympäristökeskus Toimitusjohtaja Tuula Honkanen, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Stig Lönnqvist, Rosk n Roll Oy Toimitusjohtaja Kari Mäkinen, Kiertokapula Oy Toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Immo Sundholm, Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Ympäristölakimies Leena Eränkö-Pohjanraito, YTV Jätehuolto Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo, YTV Jätehuolto Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, YTV Jätehuolto Konsultilta työhön ovat osallistuneet: Aluepäällikkö Esa Ekholm, Pöyry Environment Oy Suunnittelupäällikkö Sakari Grönlund, Pöyry Environment Oy Suunnittelija Riikka Korkala, Pöyry Environment Oy, sihteeri Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 3

Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan, Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitot, ympäristöministeriö, Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, YTV, alueelliset jäteyhtiöt Nimeke Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Julkaisuaika E 89 2007 40 1 Liitteitä 978-952-448-198-4 (nid.), 978-952-448-199-1 (PDF) 1236-6811 suomi Tiivistelmä Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitys on laadittu yhteistyössä maakuntaliittojen (Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot), ympäristöhallinnon (ympäristöministeriö sekä Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset), YTV Jätehuollon sekä kunnallisten jäteyhtiöiden (Rosk n Roll Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) kanssa neljän eteläisen maakunnan alueelle. ISSN Yhteenveto ruotsi Työn tavoitteena on ollut hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä, sekä lainsäädännössä että käsittelymenetelmissä tapahtuvat muutokset. Tältä pojalta on arvioitu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita maakuntakaavoituksen pohjaksi. Selvityksen pääpaino on ollut yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä. Yhdyskuntajätehuolto on muuttumassa kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän yritystoiminnaksi ja energiantuotannoksi. Kunnallisten jäteyhtiöiden yhteistyö on tiivistymässä ja yksityiset yritykset lisäävät osuuttaan jätehuollon järjestämisessä erityisesti kaupan ja yritystoiminnan alalla sekä eri jätemateriaalien hyödyntämisessä. Muuttuva jätehuoltojärjestelmä vaikuttaa maakuntakaavoituksen suunnitteluperiaatteisiin ja käytettäviin kaavamerkintöihin. Loppusijoitusalueiden lisäksi tarvitaan materiaali- ja energiahyötykäyttöön soveltuvia alueita. Myös yksityisten yritysten kasvaviin aluetarpeisiin on varauduttava. Kaavamerkintävalikoimaa on kehitettävä ja monipuolistettava. Selvityksen mukaan sekä jätehuollon järjestämisen että tehokkaan maankäytön kannalta paras ratkaisu on keskittää jätehuoltotoimintoja alueellisiin jätekeskuksiin. Näin vähennetään liikennöintitarvetta ja alueella tehtävät infrastruktuuri-investoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Maakuntakaavoituksen merkitys jätehuoltotoimintojen sijoittumisen ohjaamisessa korostuu, mutta kuntakaavoitusta tarvitaan edelleen kuntakohtaisten aluetarpeiden turvaamiseksi. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Se palvelee myös alueellisia ympäristökeskuksia niiden laatiessa jätelain mukaisia alueellisia jätesuunnitelmia. Raportin laatija Pöyry Oyj Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, jätehuolto, yhdyskuntajäte, alueellinen jätesuunnitelma Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi 4 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Författare Nylands, Tavastlands, Östra-Nylands och Päijänne-Tavastlands förbunden, miljöministeriet, Nylands och Tavastlands miljöcentraler, SAD, regionala avfallsbolagen Publikation Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet (Avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt) Seriens namn Nylands förbunds publikationer Seriens nummer Sidor ISBN Språk E 89 2007 40 1 978-952-448-198-4 (inb.), 978-952-448-199-1 (PDF) 1236-6811 finska Sammanfattning Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska Utredningen Avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt har utarbetats som ett samarbetsprojekt mellan landskapsförbunden (Nyland, Östra Nyland, Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland), miljöförvaltningen (miljöministeriet samt Nylands och Tavastlands miljöcentraler), SAD Avfallshantering samt de kommunala avfallsbolagen (Rosk n Roll Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) för ett område som omfattar de fyra sydligaste landskapen. Syftet med arbetet har varit att granska alternativa utvecklingsutsikter för avfallshanteringen på lång sikt, med beaktande av de ändringar som sker i verksamhetsmiljön, inom lagstiftningen och i behandlingssätten. På basis av detta har man som underlag för planläggningen på landskapsnivå.bedömt avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt. Fokus för utredningen har legat på hanteringen av samhällsavfall. Från att ha varit soptippsverksamhet håller samhällsavfallshanteringen på att allt mera ändras till företagsverksamhet och energiproduktion. Samarbetet mellan de kommunala avfallsbolagen håller på att intensifieras och privata företag ökar sina andel i ordnandet av avfallshanteringen, särskilt när det gäller handeln och företagsverksamheten samt återvinningen av olika avfallsmaterial. Avfallshanteringssystemet påverkar planeringsprinciperna inom planläggningen på landskapsnivå och de planbeteckningar som används. Förutom slutdeponeringsområden behövs områden som lämpar sig för material- och energiåtervinning. Man måste också förbereda sig för företagens växande områdesbehov. Utbudet av planbeteckningar måste utvecklas och göras mångsidigare. Enligt utredningen är den bästa lösningen för ordnandet av avfallshanteringen och en effektiv markanvändning att koncentrera avfallshanteringens funktioner till regionala avfallscentraler. Sålunda minskar man trafikeringsbehovet och investeringarna i regional infrastruktur blir effektiva. Betydelsen av planläggning på landskapsnivå betonas i styrningen av hur avfallshanteringens funktioner planeras, men den kommunala planläggningen behövs fortfarande för att säkra de kommunvisa områdesbehoven. Arbetsresultaten har utnyttjats vid beredningen till utkastet av etapplandskapsplanen 1 för Nyland. Den tjänar även de regionala miljöcentralerna då de i enlighet med avfallslagen utarbetar regionala avfallsplaner. Rapporten är utarbetad av Pöyry Oyj Nyckelord (ämnesord) Etapplan, avfallshantering, samhällsavfall, regional avfallsplan Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: www.uudenmaanliitto.fi Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 5

Sisältö Esipuhe...3 1 Johdanto...7 2 Nykyinen jätehuoltojärjestelmä...8 2.1 Jätevirrat...8 2.2 Kunnalliset jäteyhtiöt ja niiden toiminta-alueet...9 2.3 Yksityiset yritykset ja niiden toiminta-alueet...14 2.4 Jätevesilietteiden käsittely ja energialaitosten tuhkat...16 2.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyalueet...17 3 Toimintaympäristön muutokset...18 3.1 Ohjauskeinot...18 3.1.1 Jätelainsäädäntö ja muu ohjaus...18 3.1.2 Jätehuollon alueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa...19 3.2 Jätemäärien kehitys...21 3.3 Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot...22 4 Jätehuollon kehittyminen ja aluetarpeet...24 4.1 Jätehuoltojärjestelmän muutosnäkymiä...24 4.2 Jätehuollon aluetarpeet...25 4.3 Aluevaraukset tarkastelualueen maakuntakaavoissa...27 5 Vaikutukset...30 5.1 Jätteenkäsittelymenetelmien ympäristövaikutukset ja käsittelyalueiden suhde ympäröivään alueidenkäyttöön...30 5.1.1 Biojätteen ja lietteen käsittely...30 5.1.2 Jätteen mekaanisbiologinen käsittely...31 5.1.3 Jätteen käsittely kierrätyspuistoissa ja ulkokäsittelyalueilla...32 5.1.4 Yritys- ja rakennusjätteen käsittelylaitokset...32 5.1.5 Kierrätysmateriaalien käsittelylaitokset...33 5.1.6 Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueet...33 5.1.7 Toimintojen keskittäminen yhteisalueille...34 5.1.8 Energianhyötykäyttölaitokset...34 5.2 Tarkastelualueen jätehuollon pitkän aikaväli kehitysnäkymien vaikutukset...35 6 Yhteenveto ja johtopäätökset...37 Liite 1...39 6 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

1 Johdanto Selvityksessä tarkastellaan jätehuollon sekä lähitulevaisuuden että pitemmän aikavälin kehitysnäkymiä. Tavoitteena on tunnistaa jätehuoltojärjestelmässä odotettavissa olevien muutosten vaikutuksia jätehuollon aluetarpeisiin, erityisesti maakunnallisella tasolla. Keskeinen tavoite on arvioida, kuinka hyvin jätehuoltoon jo varatut alueet riittävät tulevaan käyttöön ja millaisia uusia aluetarpeita on tunnistettavissa. Selvitys käynnistettiin vuoden 2004 lopulla ja sen valmistuminen viivästyi erinäisistä syistä. Työn aikana jätehuollossa on tapahtunut useita merkittäviä muutoksia sekä tehty erilaisia linjauksia, joiden vaikutukset haluttiin ottaa mukaan selvitykseen. Ehdotus valtakunnalliseksi jätehuoltosuunnitelmaksi vuoteen 2015 valmistui loppuvuodesta 2006. Tässä ympäristöministerille luovutetussa mietinnössä linjataan Suomen jätehuollon kehitysnäkymiä vuoteen 2015 asti. Myös YTV:n hallituksen keväällä 2006 tekemällä päätöksellä siirtyä yhdyskuntajätteen energiahyödyntämiseen on vaikutuksia koko suunnittelualueen jätehuoltojärjestelmään. Selvityksessä jätemääräarviot perustuvat vuoden 2003 aineistoihin, mutta jätehuoltojärjestelmien kuvaukset on päivitetty vastaamaan vuoden 2006 lopun tilannetta. Tarkastelualueeseen kuuluu neljä maakuntaa, joista Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Hämeen sekä Päijät-Hämeen maakunnat Hämeen ympäristökeskuksen toimialuetta. Yhdyskuntajätteen käsittelyn toimintavastuu jakautuu tarkastelualueella pääosin kuudelle kunnalliselle jätehuoltoorganisaatiolle, joiden toiminta-alueet poikkeavat osittain maakuntien rajoista 1. Nurmijärven kunta vastaa itse oman jätehuoltonsa järjestämisestä. Jätemäärien kehitystä on tarkasteltu vuoteen 2035 saakka, mutta aluetarpeita huomattavasti tätä pitemmälle noin 50 vuoden aikatähtäimellä. Pääpaino selvityksessä on ollut yhdyskuntajätehuollossa. Aluetarpeiden kannalta olennaisia jätejakeita ovat yhdyskuntajäte, lietteet, rakennusjätteet, polttokuonat ja tuhkat sekä pilaantuneet maat. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tarkasteltu ylijäämämaita. Selvitys aloitettiin jätehuollon nykytilan, prosessien ja alueiden tarkastelulla. Jätemäärien kehitys arvioitiin väestönkehityksen ja asukasta kohti syntyvän jätemäärän perusteella vuoteen 2035 asti. Jätemäärien kehityksestä laadittiin kolme skenaariota, joissa tarkasteltiin jätemäärien kehitystä suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun. Arvioitaessa tulevaa jätehuoltojärjestelmää, otettiin huomioon jo tehdyt jätehuoltoon liittyvät päätökset sekä lainsäädännöllisten ohjauskeinojen todennäköinen kehitys. Tulevan jätehuoltojärjestelmän edellyttämien aluetarpeiden arvioinnissa tavoitteena on turvata riittävät maakunnalliset jätehuollon alueet pitkälle tulevaisuuteen erityisesti niillä alueilla, joilla yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutokset ovat voimakkaita. Osa tulevaisuudessa tarvittavista alueista on syytä varata maakuntakaavoituksessa, mutta myös kuntakaavoituksen rooli jätehuollon riittävien varausten turvaamisessa on merkittävä. 1 Jätehuoltoyhtiöiden aluerajat eroavat maakuntien aluerajoista siten, että esimerkiksi Hämeen liiton alueelle kuuluu kuntia kahden eri jätehuolto-organisaation, Kiertokapula Oy:n ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueilta. Toisaalta kaikki jätehuolto-organisaatioiden alueisiin kuuluvat kunnat eivät kuulu tarkastelualueeseen. Esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskunnista 40 % kuuluu Kanta-Hämeeseen ja Kiertokapula Oy:n osakkaista Valkeakosken kaupunki kuuluu Pirkanmaahan. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 7

2 Nykyinen jätehuoltojärjestelmä 2.1 Jätevirrat Tarkastelualueella syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä noin miljoona tonnia eli 400 600 kiloa asukasta kohden vuodessa. Yhdyskuntajätteestä kierrätysmateriaaleja hyödynnettiin arviolta noin 390 000 tonnia, biojätettä noin 77 000 tonnia ja energiajätettä noin 45 000 tonnia. Suoraan loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyi noin 545 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Kuvassa 2-1 on esitetty kaaviokuva tarkastelualueen pääpiirteisistä jätevirroista vuonna 2003. Erilaisten kierrätysmateriaalien (paperit, pahvi, lasi, metallit) erilliskeräys on toteutettu eri tavoin, kuten kiinteistökohtaisena keräyksenä sekä vastaanottamalla niitä pienjäteasemilla ja erilliskeräyspisteissä. Suurimmalla osalla tarkastelualuetta biojätettä kerättiin erikseen kotitalouksista, laitoksista ja muista vastaavista lähteistä. Kerätty biojäte kompostoitiin joko laitoksissa tai aumoissa. Kierrätysmateriaalit ovat pääosin tuottajavastuun 2 alaisia. Keräyksestä vastaavat yksityiset ja kunnalliset jätehuollon toimijat. Osa bio- ja energiahyötykäyttöjätteestä on kuntien vastuulla ja niiden käytön ohjauksesta vastaavat kunnalliset organisaatiot. On myös sellaista jätettä, jonka hyötykäyttöä ei ole vielä ratkaistu ja se päätyy sen vuoksi pääasiassa loppusijoitukseen. Yksityisten yritysten keräämästä yhdyskuntajätteestä osa päätyy muualle kuin kunnallisten organisaatioiden jätekeskusten alueille. Energiajätettä kerättiin erikseen etupäässä yrityksistä ja laitoksista, Päijät-Hämeessä myös Kuva 2-1. Alueen pääpiirteiset Yhdyskunta- ja rakennusjätteen jätevirrat vuonna 2003 2 Tuottaja eli pääsääntöisesti kyseisten tuotteiden valmistaja ja maahantuoja taikka näiden muodostama tuottajayhteisö vastaa jätteenä käytöstä poistettavien tuotteiden keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. 8 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

kotitalouksista. Energiajätteestä valmistettiin murskaamalla polttoainetta, joka käytettiin hyödyksi olemassa olevissa energialaitoksissa sähkön ja lämmön tuotannossa. Vastaavasti yrityksistä ja rakennuksilta kerättiin erikseen hyödynnettäväksi energiana puujätettä, jota tämän lisäksi lajiteltiin myös jätekeskuksissa sekalaisesta rakennus- ja yritysjätteestä. Sekalaisen rakennusjätteen lajittelussa syntyvä hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitettiin tarkastelualueella toimiville kaatopaikoille. Osa rakennusjätteestä päätyi lajittelematta sellaisenaan kaatopaikalle. Pääosa jätevesilietteistä mädätettiin ensin puhdistamoilla olevilla mädätyslaitoksilla, minkä jälkeen ne kompostoitiin joko laitoksissa tai aumoissa sekä jälkikypsytettiin mullaksi käytettäväksi hyödyksi etupäässä viherrakentamisessa. 2.2 Kunnalliset jäteyhtiöt ja niiden toiminta-alueet Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on vastannut neljän osakaskuntansa (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) jätehuollon järjestämisestä jo pitkään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tarkastelualueen muutkin kunnat Nurmijärveä lukuun ottamatta organisoineet jätehuoltonsa uudelleen perustamalla yhteisiä osakeyhtiöitä. Tarkastelualueella toimii YTV jätehuollon lisäksi viisi kunnallista jäteyhtiötä: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Kiertokapula Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueet on esitetty kuvassa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon Ämmässuolla. Noin 200 ha kokonaispinta-alasta aktiivikäytössä on tällä hetkellä noin 70 ha. Kartta 1. Maakunnalliset liitot ja jäteyhtiö Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 9

Kuva 2-2. Ämmässuon jätekeskus Nykyisen loppusijoitusalueen täyttö lopetetaan näillä näkymin vuoden 2007 marraskuun alkuun mennessä ja alueen länsi-lounaispuolelle osittain Kirkkonummen alueelle on rakenteilla 60 ha laajennusalue. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi alueella toimii Sortti kierrätysasema sekä YTV:n biojätteen kompostointilaitokset. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Hyödyntämätön osuus poltetaan soihdussa, mutta tulevaisuudessa varaudutaan myös oman kaasuvoimalaitoksen rakentamiseen. Jätevedet johdetaan Espoon Veden Suomenojan puhdistamolle. Ämmässuon alueella toimii myös mm. Ekopark Oy:n (Kuusakoski Oy) rakennusjätteen käsittelylaitos sekä Lohja-Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen sekä kalliokiviaineksen murskauslaitos. Ämmässuon alue on osoitettu vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa sekä Espoon pohjoisosia koskevassa yleiskaavassa jätehuollon alueeksi (jätteenkäsittelyalueeksi, erityisalueeksi tai kaatopaikka-alueeksi). Alueella on myös hyväksytyt asemakaavat sekä Espoon että Kirkkonummen puoleisilla alueilla. Ne eivät kuitenkaan ole lainvoimaisia tehdyistä valituksista johtuen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:llä (IUJ) on tällä hetkellä kaksi jätteenkäsittelyaluetta, Domargård Porvoossa ja Mömossen Sipoossa. Mömossenin jätteenkäsittelyalue suljetaan yhdyskuntajätteen loppusijoituksen osalta tammikuussa 2007 ja Domargårdin jätteenkäsittelyalue 2010-luvulla. Sulkemisen jälkeen Mömossenin alueelle jää edelleen Kilpilahden teollisuusyritysten jätteiden ja hyötykäyttöjätteiden vastaanotto (pienjäteasema). Domargårdin alueella kompostoidaan jätevesilietettä aumoissa. Toiminta siirtyy vuoden 2007 alusta Forssaan. Lisäksi alueella murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteen vastaanottopiste. Loppusijoitusalueelta kerätään biokaasua ja koko alueella syntyvät jätevedet ohjataan viemärin kautta Porvoon puhdistamolle. Sekä Domargpårdin että Mömossenisn alueille vastaanotetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita, jotka hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Alueilla on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, jossa Domargård on osoitettu erityisalueena (ET). Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa (28.2.2005) Mömossen on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi ja Domargård erityisalueeksi. Domargårdissa ja Mömossenilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 10 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Kuva 2-3. Kapulan jätekeskus Hyvinkäällä/Riihimäellä Kiertokapula Oy:llä (KK) on kaksi jätteenkäsittelykeskusta, Karanoja Hämeenlinnassa ja Kapula Hyvinkäällä. Lisäksi KK on vuokraamassa Järvenpään kaupungilta jätekeskusta, johon rakennettaisiin siirtokuormaus- ja lajitteluasema. Kapulan jätekeskuksen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueella on lupa toimia marraskuuhun 2007 asti, minkä jälkeen se todennäköisesti suljetaan. Karanojan loppusijoitusalueen lounaispuolelle on rakennettu 3 ha:n laajennusalue, minkä lisäksi alueelle on suunniteltu rakennettavan noin 6 ha:n loppusijoitusalue yhdyskuntajätteelle ja 2 ha:n alue ongelmajätteille. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi Karanojalla murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottoa. Karanojalla vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Kapulassa toimii biojätteen kompostointilaitos ja myös siellä vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan ylijäämämaita sekä lievästi pilaantuneita maita. Molemmilla alueilla kerätään kaatopaikkakaasu talteen. Kapulassa biokaasu hyödynnetään läheisessä voimalassa. Karanojalla hyötykäyttöä selvitetään. Jätevedet johdetaan Hyvinkään kaupungin (Kapula) ja Hämeenlinnan Vesi Oy:n (Karanoja) puhdistamoille. Karanojalla toimii myös Lassila&Tikanoja Oyj:n kierrätysterminaali. Karanojan ja Kapulan aluetta koskee Kanta- Hämeen vahvistettu maakuntakaava ja Kapulan aluetta osin myös Uudenmaan maakuntakaava. Kummatkin seudulliset jätteenkäsittelyalueet on osoitettu merkinnällä EJ. Kapulassa sekä Järvenpään jäteasemalle on laadittu asemakaava. Karanojalle asemakaavaa ollaan laatimassa. Nurmijärven kunnalla on oma EU:n vaatimukset täyttävä kaatopaikka Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Kaatopaikalla on täyttötilavuutta jäljellä vielä 0,7 0,8 Mm 3. Alueella kompostoidaan Nurmijärven jätevesilietteet aumoissa. Lisäksi Metsä-Tuomelassa murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. Kaatopaikkavedet käsitellään paikallispuhdistamolla, minkä jälkeen ne johdetaan Vantaanjokeen. Kaatopaikkakaasut kerätään ja poltetaan. Lisäksi alueella toimii myös tunnelikompostointilaitos, jossa käsitellään Espoon Veden mädätettyä lietettä Vapo Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 11

Kuva 2-4. Karanojan jätekeskus Hämeenlinnassa Oy:n omistamassa ja käyttämässä laitoksessa. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa kaatopaikka on osoitettu kohdemerkinnällä EJ. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta sen laatimista on harkittu. Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) Munkkaan jätekeskus sijaitsee Lohjalla. Jätekeskuksen pinta-ala on yhteensä noin 32 ha ja loppusijoitukseen varattu alue on noin 7 ha. Nykyisellä loppusijoitusalueeksi osoitetulla alueella on täyttötilavuutta jäljellä noin 900 000 m 3. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi Munkkaalla murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. siellä vastaan otetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Munkkaalla on myös biojätteen siirtokuormausasema, josta biojäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään omien rakennusten lämmityksessä. Jätevedet käsitellään osittain paikallisesti käänteisosmoosilla ja osittain Lohjan kaupungin puhdistamolla. Uudenmaan maakuntakaavassa Munkkaan jätekeskus on osoitettu jätehuollon alueeksi (EJ) ja alueella on voimassa myös hyväksytty asemakaava. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) Kujalan jätekeskuksen laajuus on noin 47 ha, josta 31 ha on loppusijoitusaluetta. Nykyinen loppusijoitusalue suljetaan vuonna 2007 ja uusi EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimukset täyttävä laajennusalue otetaan käyttöön. Laajennusalue on kooltaan noin 26 ha, josta loppusijoitusaluetta noin 18 ha. Loppusijoituksen lisäksi Kujalan jätekeskuksessa murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja rakennusjätettä, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottoa. Ylijäämämaita ja pilaantuneita maita vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja toimitetaan hyödynnettäväksi höyryntuotannossa Oy Hartwall Ab:n juomatehtaalla. Jätevedet johdetaan LV Lahti Vesi Oy:n puhdistamolle. PHJ:n Kujalan jätekeskuksen alueella on myös Kujalan Komposti Oy:n jätevesilietteen ja biojätteen kompostointilaitos sekä Vapo Oy:n mullan jalostus- ja markkinointitoimintaa. Jätekeskuksen laajennusalueelta on varattu Lassila&Tikanoja Oyj:lle alue, jolla on olemassa jo ympäristölupa kierrätysmateriaalien käsittelyyn ja kierrätyspolt- 12 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Kuva 2-5. Munkkaan jätekeskus Lohjalla Kuva 2-6. Kujalan jätekeskus Lahdessa toaineen valmistukseen, mutta jota ei ole vielä rakennettu. Varaus liittyy Lahti Energia Oy:n hankkeeseen rakentaa iso, uusi kaasutustekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Lahteen. Päijät-Hämeen vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa (2006) Kujalan alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Jätekeskuksen alue ja laajennusalue on vahvistetussa seutukaavassa osoitettu jätteenkäsittely- ja hyödyntämisalueeksi (E, ET2). Kujalan alueella on hyväksytty asemakaava, jossa on PHJ:n jätekeskuksen (merkintä EJ) lisäksi osoitettu alueet teollisuudelle (merkintä T-5) sekä olemassa olevalle Lahden kaupungin maankaatopaikalle (E-2) ja Lahti Energia Oy:n tuhkankaatopaikalle (E-2). Kaavoitetulla teollisuusalueella, jossa kaavamääräysten mukaan sallitaan myös jätteidenkäsittelyä ja kierrätystoimintaa harjoittavien yritysten sijoittuminen, on Kuusakoski Oy.n kierrätysterminaali sekä rakenteilla PSV-Metalli Oy:n rakennusjätteiden käsittelylaitos. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 13

Kuva 2-7. Kiimassuon jätekeskus Forssassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) jätekeskus sijaitsee Kiimassuolla Forssassa. Nykyinen loppusijoitusalue on kooltaan noin 7 ha ja laajennukseen on varattu lisäksi noin 25 ha. Jätekeskuksen nykyinen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue täyttää EU:n vaatimukset. Kiimassuolla toimii myös yhdyskunta- ja rakennusjätteen käsittelylaitos, jossa tuotetaan uusiopolttoainetta energiantuotantoon. Lisäksi alueella vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja ongelmajätteitä. Myös ylijäämämaita ja pilaantuneita maita vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Kiimassuolla toimii myös CRT-Finland Oy:n TV-kuvaputkien kierrätyslaitos, Cool-Finland Oy:n kylmälaitteiden purkulaitos sekä Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostointilaitos. Vahvistetussa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on osoitettu jätehuollon alueeksi (EJ). 2.3 Yksityisiä yrityksiä ja niiden toiminta-alueita Kunnallisten jätehuolto-organisaatioiden lisäksi tarkastelualueella toimii runsaasti laajalla alueella liiketoimintaa harjoittavia yksityisiä jätteenkäsittely-yhtiöitä. Ne keräävät, jatkokäsittelevät, hyödyntävät ja/tai loppusijoittavat erilaisia jätemateriaaleja. Usein jätejakeita kuljetetaan pitkiäkin matkoja käsittelyn tehostamiseksi, minkä vuoksi osa materiaaleista tuodaan tarkastelualueen ulkopuolelta. Yksityisten yritysten toiminta-alueiden kaavavaraukset vaihtelevat tarkastelualueen maakuntakaavoissa tapauskohtaisesti, eikä yhtenäistä ja kattavaa merkintätapaa ole. Osa yrityksistä on sijoittunut olemassa olevien kunnallisten yhtiöiden jätekeskusten yhteyteen, jolloin kaavamerkintänä on yleensä EJ, osa on huomioitu omalla kaavavarauksella, mutta varsinkin pienimpien yritysten osalta maakuntakaavamerkintä puuttuu kokonaan. Demolite Oy ottaa vastaan, varastoi ja hakettaa käytöstä poistettua kyllästettyä puutavaraa kierrätysterminaalissaan Tuuloksessa, lähellä Hämeenlinnaa. Tavoitteena on saattaa haketettu puu energiahyötykäyttöön. Tällä hetkellä hake hyödynnetään Ekokemin laitoksella Riihimäellä. 14 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Tuuloksen käsittelyterminaalin alue on kooltaan yhteensä noin 30 ha, josta tällä hetkellä on käytössä noin 7 ha. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Alueella on voimassa Pannujärven teollisuusalueen asemakaava. Kierrätysterminaali on merkitty asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa kestopuun kierrätysterminaali (EJ-1). Ekokem Oy Ab käsittelee ongelmajätteitä ja pilaantuneita maita sekä loppusijoittaa ongelmajätteitä laitosalueellaan Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Alue on kooltaan noin 25 ha. Alueella on tällä hetkellä kolme polttouunia ongelmajätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn, haihdutuslaitos mm. öljyllä likaantuneiden vesien käsittelyyn, fysikaalis-kemiallinen laitos epäorgaanisten ongelmajätteiden käsittelyyn ja kylmälaiteromun hyödyntämislaitos sekä ongelmajätteiden loppusijoitusalue. Laitosalueelle tai aivan sen rajalle on rakenteilla uusi yhdyskunta- ja ongelmajätteitä polttava kattilalaitos. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) ja osayleiskaavassa laitosalueeksi. Alueen laajennusta varten ovat Riihimäen kaupunki ja Hausjärven kunta lisäksi laatineet asemakaavat. Envor Group toimii pääosin Forssan Kiimassuon jätekeskuksessa, jossa sillä on oma toiminta alue. Toiminta siirretään jatkossa kokonaan Kiimassuolle. Envor Groupiin kuuluu kolme yhtiötä. Envor Biotech Oy:llä on kompostointilaitos, jossa kompostoidaan erilaisia teollisuuden, kaupan ja kuntien biohajoavia lietteitä ja biojätteitä. Envor Biotech Oy on suunnittelemassa myös mädätyslaitoksen hankintaa, jolloin osa jätteestä mädätettäisiin ja osa kompostoitaisiin. Lisäksi Envor Recycling Oy ja Envor Processing Oy vastaanottavat ja muokkaava hyötykäyttöön mm. erilaisia lasijakeita, paperia, pahvia, metalleja ja muovia. Kuusakoski Oy kerää, jalostaa ja toimittaa kierrätysmetalleja teollisuuden raaka-aineeksi. Tarkastelualueella yrityksellä on toimipisteitä mm. Espoossa, Vantaalla ja Heinolassa sekä Karjaalla ja Lahdessa. Espoon Ämmässuolla Ekopark Oy käsittelee rakennus- ja energiajätteitä vuonna 2000 valmistuneessa kierrätyslaitoksessa. Suurin yksikkö Kuusakoski Oy:llä on Heinolassa, jossa käsitellään hyvin monipuolisesti erilaisia yhdyskuntien ja teollisuuden metalliromujakeita. Heinolan tehtaiden 12 hehtaarin varsinaisen tehdasalueen lisäksi tehtailla on oma noin 30 hehtaarin Rajavuoren kaatopaikka, joka sijaitsee Heinolan Lakeasuolla. Vantaan Seutulassa Kuusakoski Oy:llä on auto- ja peltiromun murskaamo. Lassila & Tikanoja Oyj (L&T) toimii ympäristönhuollossa ja kiinteistöjen/laitosten ylläpitotehtävissä. Jätehuolto on osa yrityksen ympäristöpalvelutoimintaa ja jätehuollon palveluina L&T tarjoaa jätteiden keräys-, käsittely- ja kierrätyspalveluita. Tarkastelualueella Lassila & Tikanojalla on jätehuoltoalue Keravan Saviolla sekä pienempiä (noin 0,5 1 ha) jätteiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypisteitä mm. Lahdessa, Forssassa ja Hämeenlinnassa. Lahdessa L&T:llä on nestemäisten ongelmajätteiden käsittelylaitos ja Lahteen on lisäksi suunnitteilla yhdyskuntajätteen käsittelylaitos, jota varten on Kujalan jätekeskuksesta varattu noin 4 ha:n alue. Keravan Savion jätehuoltoalueella otetaan vastaan, lajitellaan ja käsitellään mm. rakentamisen, kaupan ja teollisuus- ja palvelutoiminnan pakkaus- ja sekajätteitä sekä asumisessa syntyvää paperi- ja pakkausjätettä. Yhtiön on tarkoitus laajentaa toimintaansa. Savion alueella on lainvoimainen yleiskaava, jota ollaan muuttamassa. Samanaikaisesti alueelle laaditaan asemakaava. Lohja Rudus Oy Ab toimii kiviaineksen, kierrätyskiviaineksen ja valmisbetonin toimittajana ja tarjoaa murskaus- ja asfaltointipalveluita. Yhtiö myös jalostaa ja kierrättää erilaisia jätemateriaaleja kuten lentotuhkaa, betonia ja tiiliä. Lohja Ruduksella on useita noin 0,5 1,5 hehtaarin vastaan otto-, varastointi- ja käsittelyalueita tarkastelualueella mm. Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Lahdessa, Vantaalla, Helsingissä, Vihdissä ja Karjaalla. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 15

Paperinkeräys Oy kerää, käsittelee ja toimittaa keräyspaperia uusiokäyttöön. Keräyspaperin tuottajayhteisönä se vastaa kirjoitus- ja painopaperin talteenotosta koko Suomen alueella. Paperinkeräys Oy:n päätoimipisteet tarkastelualueella ovat noin 2 ha lajittelulaitos Helsingin Hakuninmaalla, noin 1 ha keräys- ja varastointialue Riihimäellä, lajittelulaitos Lahdessa sekä Kuusakoski Oy:n kanssa yhteinen käsittelyalue Karjaalla. SITA Finland Oy Ab suorittaa mm. jätteiden kuljetus-, keräys-, käsittely- ja lajittelupalveluita eteläisen Suomen alueella. Yhtiöllä on rakennusjätteen, kaupan ja teollisuuden jätteen käsittely- ja lajittelutoimintoja Helsingin Viikissä. Joulukuussa 2006 SITA osti SOL Ympäristöpalvelut Oy:n toiminnot. SOL:lla on noin neljän hehtaarin varastointi- ja käsittelyalue Vantaan Kuninkaanmäessä. Samalla tontilla toimii myös Suomen Hyötykeskus Oy, joka käsittelee ja markkinoi kuitupitoisia kierrätysmateriaaleja. Stena Metalliyhtymä Oy esikäsittelee ja varastoi metalliromua. Tarkastelualueella sillä on toimipisteitä Vantaalla (noin 0,5 ha alue), Nummi-Pusulassa (noin 3 4 ha alue) ja Riihimäellä (noin 2 3 ha alue). Suomen Uusioaines Oy kerää ja käsittelee keräyslasia hyötykäyttöön. Yrityksellä on lasinpuhdistuslaitos Forssassa (noin 1 ha alue), jossa lasista erotellaan epäpuhtaudet sekä eriväriset lasit toisistaan. Suomen Uusioaines Oy ottaa vastaan lasipulloja, muuta keräyslasia, sairaalalasia sekä tasolasia. Valtaosa Suomen kierrätyslasista käsitellään Forssan laitoksella. Vapo Oy:llä on kompostointilaitokset Hangossa, Nurmijärvellä sekä Mäntsälässä sekä aumakompostointikenttä Lahdessa, jonka toiminta on loppumassa PHJ:n uuden kompostointilaitoksen vuoksi. 2.4 Jätevesilietteiden käsittely ja energialaitosten tuhkat Merkittäviä alueellisia jätteentuottajia ovat kunnalliset jätevedenpuhdistamot, joilta syntyy erilaatuisia lietteitä riippuen käytetystä tekniikasta. Lietteitä jatkokäsitellään usealla eri tavalla: kompostointi avoaumoissa (mm. Hyvinkää, Janakkala, Porvoo) kompostointi suljetuissa laitoksissa (mm. Mäntsälä, Hanko, Hollola, Nastola, Orimattila) mädätys puhdistamolla ja jälkikompostointi avoaumoissa joko puhdistamolla tai muualla (Helsinki, Vantaa, Riihimäki, Hämeenlinna, Forssa, Kerava, Järvenpää, Tuusula) mädätys puhdistamolla ja jälkikompostointi laitoksissa (Espoo, Lahti). Etenkin viimeaikoina lietteen tuottajat ovat olleet kiinnostuneita kehittämään yhteistyötä varsinaisten jätehuolto-organisaatioiden kanssa, minkä seurauksena on jo syntynyt yhteisiä käsittelylaitoshankkeita kuten Kujalan Komposti Oy, jonka omistavat puoliksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja LV Lahti Vesi Oy. Energialaitoksilta syntyy erilaatuisia tuhkia ja kuonia riippuen käytetystä polttoaineesta ja tekniikasta. Laitokset ovat hankkineet sivutuotteilleen joko oman loppusijoitusalueensa tai tekevät yhteistyötä jätehuolto-organisaatioiden kanssa. Energialaitosten tavoitteena on lisätä tuhkan ja kuonan hyötykäyttöä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tuhkan loppusijoittaminen on ongelmallista. Uusia loppusijoituspaikkoja Lohjan Tytyrin kaivoksen lisäksi on pyritty löytämään siinä kuitenkaan onnistumatta. Fortumilla on oma tuhkansijoituspaikkansa Inkoossa. 16 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

2.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyalueita Pilaantuneita maita käsitellään alueellisissa jätekeskuksissa, kaupunkien kompostointialueilla sekä yksityisten yritysten hankkimilla alueilla. Erityisesti pääkaupunkiseudulla syntyvien pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus on ongelmallista, sillä alueita ei ole riittävästi. Merkittävimmät alueellisten jätekeskusten ulkopuoliset käsittelypaikat ja vastaavat toimijat ovat: Kyläsaaren kompostointialue Helsingissä, jossa suoritetaan Helsingin kaupungin pilaantuneiden maiden kompostointia ja välivarastointia Viikin kompostointialue Helsingissä, jossa on kompostointikenttä Helsingin kaupungin pilaantuneille maille Lohja: Salvor Oy:n Virkkalan käsittelylaitos Lohjalla. Sen toimintoja ovat kiinteytys, maanpesu ja kompostointi Ekokem Oy Ab Riihimäellä suorittaa pilaantuneiden maiden termistä käsittelyä Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikka Heinolassa, jossa käsitellään pilaantuneita maita Ekokem-Palvelu Oy Hausjärvellä käsittelee pilaantuneita maita. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 17

3 Toimintaympäristön muutokset 3.1 Ohjauskeinot 3.1.1 Jätelainsäädäntö ja muu ohjaus Suomen kansallisessa lainsäädännössä jätteiden käsittelystä, hyödyntämisestä ja muusta jätteisiin liittyvästä toiminnasta säädetään jätelaissa (1072/1993) ja -asetuksessa (1390/1993). Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) puolestaan säätelevät jätteiden aiheuttamia ympäristöhaittoja ja toiminnan luvanvaraisuutta (ympäristölupa). Lisäksi lukuisat valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätökset ja asetukset, mm. valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta ja valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, ohjaavat jätteisiin liittyvää toimintaa Suomessa. Suomen lainsäädäntö seuraa EU:n lainsäädännön kehitystä, mutta joiltain osin Suomen säädökset ovat EU:n vaatimuksia tiukemmat. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyötykäyttöä ja vähentää jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Merkittävimmät viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat koskeneet mm. biohajoavan jätteen vähentämistä loppusijoitettavasta jätteestä, tuottajavastuunalaisten jätteiden nimikkeiden määrän lisääntymistä, jätteenpolttoa, jäteveron perintää kunnalliselle kaatopaikalle loppusijoitettavasta jätteestä, kaatopaikan rakenteita sekä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatua (kaatopaikkakelpoisuutta). Jätehuollon järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat voimakkaasti EU:ssa tehdyt ja tehtävät jätepoliittiset linjaukset ja niistä EY:n ja Suomen lainsäädäntöön aiheutuvat muutokset. Erityisesti biohajoavaan jätteeseen liittyvät säädökset ovat tiukentumassa voimakkaasti. Kansallinen biojätestrategia ja valtioneuvoston päätös kaatopaikoista vähentävät biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta merkittävästi vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikoille saa sijoittaa 2009 enintään 40 % ja 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Nämä vaatimukset ovat suuntaa-antavia ja riippuvat kyseisten vuosien jätemääristä. Tavoitteet pyritään saavuttamaan: paperi-, pahvi-, kartonki- ja puujakeiden erilliskeräystä ja hyötykäyttöä tehostamalla, biojätteen lajittelua ja hyötykäyttöä tehostamalla sekä muun yhdyskuntajätteen energiahyötykäytöllä. Energiahyötykäyttö edistää myös muiden kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä, sillä hyödynnettäväksi kelpaamattomat muovit tulevat hyödynnetyksi pääosin energiana muun poltettavan materiaalin ohella ja metallit saadaan tehokkaasti erotetuksi magneeteilla joko polttokuonan tuhkasta tai mekaanisten käsittelylaitosten syötevirrasta. Molemmissa tapauksissa tehokkuus perustuu siihen, että suuri osa jätevirrasta ohjautuu keskitettyyn käsittelyyn. Lisäksi laajentuva tuottajavastuu 3 ja materiaalihyötykäyttöön liittyvät säädökset lisäävät erilliskerättävän hyötyjätteen määrää ja kierrätystä. 3 Tuottaja eli pääsääntöisesti kyseisten tuotteiden valmistaja ja maahantuoja taikka näiden muodostama tuottajayhteisö vastaa jätteenä käytöstä poistettavien tuotteiden keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajien on huolehdittava niin kattavan vastaanottopaikkojen verkoston järjestämisestä, että tuotteen viimeisellä haltijalla on koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä poistettava tuote uudelleenkäytettäväksi, hyödynnettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. Kohtuullisuutena pidetään sitä, että matka vastaanottopisteeseen vastaa normaalia matkaa erityisjätteen vastaanottopaikkaan tai kyseisten tuotteiden myymälään. 18 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Kuva 3-1. Kaavajärjestelmä Kunnalliselle jätehuolto-organisaatiolle on tärkeää tietää toimintojen mitoittamiseksi, mistä jätemäärästä ne vastaavat. Yksityisille yrityksille on puolestaan tärkeää tietää, paljonko ja minkälaista jätettä niillä on mahdollisuus tulevaisuudessa käsitellä. Jätelain laajaa uudistusta on valmistelu periaatteellisella tasolla osana valtakunnallisen jätesuunnitelman perusselvitystä ja varsinainen lakiehdotuksen valmistelu alkaa vuonna 2007. Euroopan yhteisön strategia luonnonvaroista ja yhteisön uusi jätestrategia parantavat edellytyksiä jätehuollon ja ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden pohjalta annettu komission ehdotus uudeksi jätepuitedirektiiviksi on parhaillaan Euroopan neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä. Euroopan parlamentti on jätestrategian liittyvässä päätöslauselmassaan kehottanut komissiota ehdottamaan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähittäistä kieltämistä kierrätyskelpoisen jätteen osalta vuoteen 2020 ja joidenkin muiden jätteiden osalta vuoteen 2025 mennessä. Yleisesti ottaen yhteisön uusi jätestrategia rakentuu pitkälti nykyiselle lainsäädännölle, politiikalle ja periaatteille, joista elinkaariajattelu korostuu aikaisempaa suuremmassa määrin. Osa tavoitteista toteutuu suhteellisen nopeasti toisten toteutuessa vasta pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuudessa EU painottaa enemmän eri materiaalien elinkaaritarkastelua, jolloin kussakin tapauksessa pyritään hakemaan vähiten ympäristöä vahingoittava mutta taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Tavoitteena on silloin löytää optimaalinen kierrätysaste ja eri lähestymistapojen paras yhdistelmä. Mahdollisesti tällöin luovutaan nykyisestä jätehuollon tavoitehierarkiasta ja korvataan se kokonaisvaikutusten arviointiin perustuvalla lähestymistavalla. Samalla kierrätyslaitoksille on kaavailtu vaatimuksia parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) huomioimisesta. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä tämä käytännössä merkitsee. 3.1.2 Jätehuollon alueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 19

Kuva 3-2. Skenaariot yhdyskuntajätteen määrän kehittymisestä ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Yleiskaava voi ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet hyväksyy valtioneuvosto. Niiden tehtävänä on tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden saavuttamista sekä välittää valtakunnallisesti merkittävät alueidenkäyttökysymykset maakuntien suunnittelun kautta kuntakaavoitukseen. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleis- ja asemakaavat. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavaa. Sen sijaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- ja asemakaavan alueella. Myös viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa jätehuollon ratkaisut on suunniteltava niin, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan korostetaan, että maakuntakaavassa on osoitettava alueet vähintään seudullisille eli useamman kunnan tarpeita palveleville jätehuoltolaitoksille. Tällaisia ovat mm. kunnallisten jäteyhtiöiden jätekeskukset tai useampaa kuntaa palvelevat hyötykäyttölaitokset. Kuntakaavoituksessa ratkaistaan puolestaan yhtä kuntaa palvelevien jätehuoltoalueiden sijainti, joita ovat esimerkiksi asuntoalueille sijoittuvat hyötyjätepisteet. Maakuntakaavoituksen merkitys jätehuoltotoimintojen sijoittumisessa korostuu, kun yhtä kuntaa palvelevista kaatopaikka-alueita siirrytään ylikunnalliseen toimintaan ja seudullisiin jätekeskuksiin. 20 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Kuva 3-3. Skenaariot rakennusjätteen määrän kehittymisestä Teollisten jätelaitosten ja kaatopaikka-alueiden sijoittamisen keskeisinä periaatteina on, ettei jätteen esikäsittelystä, käsittelystä tai hyödyntämisestä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alueiden sijoittamisessa on otettava huomioon maa- ja kallioperän laatu sekä riittävä etäisyys asuinalueista, virkistys- ja suojelualueista sekä vedenhankintaan käytettävistä alueista. Myös hyvä logistinen sijainti sekä alueen edellyttämän infrastruktuurin toteuttamismahdollisuudet on otettava huomioon suunnittelussa. Lisäksi jätehuollosta aiheutuvan liikenteen vaikutukset on kaavaratkaisussa huomioitava. Maakuntakaavan ratkaisuja suunniteltaessa on valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma, joissa jätehuollon toiminnalliset tavoitteet ja strategiat on esitetty, otettava huomioon. Maakuntakaavan tehtävänä on osoittaa suunnitellun toiminnallisen jätehuollon toteuttamiseksi riittävät aluevaraukset. Vastaavasti on jätelain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnittelussa ja lupaharkinnassa MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. 3.2 Jätemäärien kehitys Yhdyskuntajätemäärän kehittymisen on yleisesti arvioitu riippuvan paitsi väestömäärän kasvusta myös BKT:n kehityksestä. Maakuntaliittojen tekemien arvioiden mukaan väestömäärä tarkastelualueella kasvaisi 30 vuoden aikana 1,8 miljoonasta 2,2 miljoonaan asukkaaseen. OECD-maissa on arvioitu, että yhdyskuntajätteen määrän kasvu olisi BKT:n kas vusta noin 80 %, mutta riippuvuus BKT:stä pienenisi tulevaisuudessa. Yhdyskuntajätemäärän kehityksen arvioinnissa on käytetty maakunnallisten liittojen väestösuunnitteita sekä jätemäärän kolmea vaihtoehtoista korrelaatiota suhteessa BKT:n kasvuun (kuva 3-2). Skenaariossa 1 arvioidaan jätemäärän synnyn BKT-riippuvuuden olevan 60 %, skenaariossa 2 puolestaan 50 % ja skenaariossa 3 noin 40 % vuonna 2015. Vastaavat luvut olisivat vuonna 2035 40 %, 10 % ja -20 %. Yhdyskuntajätettä on arvioitu syntyvän 500 kg/asukas/vuosi kaikissa skenaarioissa, vaikka jätehuollon keskeisenä tavoitteena on jätemäärän vähentäminen. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 21

Tulevaisuuden aluevaraustarpeita arvioitaessa on perusteltua käyttää skenaariota, jossa jätemäärien on arvioitu kasvavan voimakkaimmin. Näin turvataan jätehuollon riittävät aluevaraukset myös tulevaisuudessa. Rakennusjätteen määrän arviointi on vielä hankalampaa kuin yhdyskuntajätteen. Rakennusjätettä syntyy varsin erilaisilla työmailla kuten purku-, uudisrakennus- ja korjausrakennustyömaat, joiden lajittelumahdollisuudet ja -käytäntö ja siten myös jätteeksi päätyvän osan koostumus vaihtelee. Rakennusjätettä käsittelee runsas ja vaihteleva yritysten joukko. Jätevirrat päätyvät eri paikkoihin ja niiden tarkkaa seurantaa ei tehdä. Tässä on käytetty perustana YTV:n vuonna 2004 tekemää selvitystä alueensa rakennusjätteen määrästä. Sen mukaan rakennusjätteen ominaiskertymä on YTV:n alueella 280 kg asukasta kohti vuodessa. Tätä arviota on käytetty ohjearvona myös muilla tarkastelualueilla, koska tutkittua tietoa niiltä ei ole saatavissa. Arvio saattaa olla kuitenkin liian korkea ja siten arvioidut jätemäärät liian suuria. Rakentamisen volyymi ja rakennusjätteen määrä muuttuvat voimakkaasti myös mm. suhdanteiden vaikutuksesta. Rakennusjätteen määrän suhteesta rakennusalan kehittymiseen ei ole tehty vertailuja. Rakennusjätemäärän kasvun riippuvuus rakennusyritysten myynnin kehitykseen on arvioitu eri skenaarioissa vastaavilla prosenteilla kuin yhdyskuntajätteellä BKT:hen. Rakennusjätemäärä on oletettu olevan suoraan verrannollinen myös asukasmäärään, jonka laskennassa on käytetty hyväksi maakunnallisten liittojen väestösuunnitteita. Kuvassa 3-3 on esitetty näin lasketut rakennusjätemäärät eri skenaarioissa. 3.3 Selvityksessä tarkastellut yhdyskuntajätteen käsittelyn vaihtoehdot Yhdyskuntajätteen käsittelyn kehittymisestä tarkastelualueella laadittiin kaksi erilaista vaihtoehtoa. Ns. 0-vaihtoehdossa (kuva 3-4) erilaisten kierrätysmateriaalien (paperit, pahvi, lasi, metallit, SER) erilliskeräystä lisätään nykyisestä niin, että saavutetaan EU:n esittämät vaatimukset. Kierrätysmateriaaleista määrällisesti on ehdottomasti eniten paperia ja pahvia, joiden hyötykäyttö on jo nyt korkealla tasolla, jolloin kovin suurta muutosta suhteelliseen määrään ei voida tätä kautta enää saavuttaa. Vaihtoehdon mukaan bio- ja energiajätteen hyötykäyttö lisääntyy asukasmäärän kasvaessa. Loppuosa jätteestä viedään edelleen kaatopaikoille, jonne päätyy näin ollen myös suuri osa biohajoavasta jätteestä. EU:n biohajoavalle jätteelle asettamia tavoitteita ei tässä vaihtoehdossa saavuteta. Toisessa vaihtoehdossa (kuva 3-5) edellä esitetyn erilaisten kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräyksen lisäksi tarkastelualueella siirrytään yhdyskuntajätteen laajamittaiseen energiahyötykäyttöön. Biohajoavan jätteen päätyminen kaatopaikalle voidaan näin minimoida ja tavoitteet tältä osin saavutetaan. Rakennusjätteen osalta on käytetty skenaariota 2, koska voimakkaimmin kasvava skenaario ei vaikuta todennäköiseltä. 22 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet