Opiskelijan pitäminen oppimistyössä

Opiskelijan pitäminen oppimistyössä Opiskelijan lähtötason selvittäminen ja huomioon ottaminen A B Opiskelijan pitäminen oppimistyössä Opetustyön Perustehtävät C Opiskelijan oppimisen seuranta

Aktivointi Aktiivinen oppiminen tarkoittaa sitä, että - opiskelijat käsittelevät ja tuottavat tietoa - korostetaan taitojen kehittämistä tiedon välittämisen sijaan - ajattelua aktivoidaan jäsentelyn, arvioinnin sekä kokonaisnäkemyksen rakentamisen kautta - opiskelijat osallistuvat opetukseen (lukeminen, keskustelu, kirjoittaminen) - opiskelussa korostetaan opiskelijoiden ajatusten, arvojen ja asenteiden itsetutkistelua Aktivointi voi tapahtua - Älyllisesti (äly, ymmärrys, ajattelu) - Elämyksellisesti (tunne, kokemus, asenteet) - Toiminnallisesti (toiminta, harjoittelu)

Aktivoivat opetusmenetelmät Opetusmetodien valintaan vaikuttavat - Opetuksen tavoitteet ja sisältö - Opiskelijoiden taso, tottumukset ja motivaatio - Opettajan kokeiluhalu ja kokemus erilaisista opetusmuodoista - Opetettava tietoaines - Eri opetusmetodien käyttömahdollisuudet; resurssit: oppimateriaali, välineet, tila ja aika Työtavat voidaan luokitella kahden periaatteen mukaan: - ryhmän koko - vuorovaikutusmalli (sanallinen, kuvallinen, toiminnallinen, musiikillinen ja draamallinen ilmaisu)

Aktivoiva kirjoitustehtävä Aktivoivaa kirjoitustehtävää voi käyttää luennon alussa virittävänä tehtävänä Anna jokin aihe tai kysymys, johon opiskelija vastaa kirjoittamalla aiheesta tai vastaamalla kysymykseen noin 10-15 minuuttia Kirjoitustehtävä voi auttaa opiskelijaa orientoitumaan luennoitavaan aiheeseen Luennoitsija saa myös kuvan siitä, millainen käsitys opiskelijoilla on ennestään aiheesta (Olkkonen & Vanhala, s. 171)

Lappumenetelmä Virittävänä tehtävänä voi toimia nk. lappumenetelmä Anna opiskelijoille kysymys tai tehtävä, johon vastataan luettelemalla asioita, esim. Luettele asiat, joita haluaisit oppia tällä kurssilla Yhdelle lapulle laitetaan vain yksi asia Kerää sovitun ajan jälkeen laput ja sijoita ne taululle/seinälle Ryhmittele laput ja keskustelkaa aiheesta lappujen pohjalta Voidaan esimerkiksi tarkastella asioiden keskinäisiä suhteita, erilaisia ryhmittelymahdollisuuksia, mikä on lapuille yhteistä, mikä näyttäisi puuttuvan jne. => muodostetaan kokonaisnäkemys Jos opiskelijoita on paljon, voi muodostaa ryhmiä (4-6 hlö), jotka tekevät yhdessä lappuja (Olkkonen & Vanhala, s. 171-172)

Luennoinnin tauot I Opiskelijoiden aktiivista kuuntelua voi lisätä pitämällä taukoja luennon aikana Kun olet käsitellyt esimerkiksi asiakokonaisuuden tai määritellyt tärkeitä käsitteitä, pidä tämän jälkeen lyhyt tauko => anna opiskelijoiden hetki aikaa pohtia asiaa Tämän jälkeen, kysy opiskelijoilta haluavatko he, että täsmennät käsiteltyä asiaa Tauon aikana voit myös kierrellä ympäri luokkaa ja katsoa opiskelijoiden muistiinpanoja (www.tlc.eku.edu/tips)

Luennoinnin tauot II Kysymysten esittämisen jälkeen pidetty lyhyt tauko lisää opiskelijoiden aktiivista kuuntelua Luennolla kysymäsi kysymyksen jälkeen anna opiskelijoille lyhyt tauko (n. 15 sekuntia) ennen kuin joku opiskelijoista vastaa kysymykseen Selitä opiskelijoille, etteivät he saa vastata kysymykseen huutamalla vastausta eikä heidän tarvitsi viitata ennen kuin tauko on ohi => tauko pakottaa opiskelijat miettimään kysymystä, eikä vain luottamaan siihen, että ne opiskelijat vastaavat, jotka yleensäkin vastaavat jokaiseen kysymykseen Lyhyen tauon jälkeen pyydä opiskelijoilta vastausta (www.tlc.eku.edu/tips)

Vastauksen toistaminen ja yhteenveto Opiskelijoiden aktiivisen kuuntelun lisääminen luennolla: Kun kysyt opiskelijoilta jotain luennon aikana, pyydä opiskelijan vastauksen jälkeen toista opiskelijaa tekemään yhteenveto ensimmäisen opiskelijan vastauksesta tai toistaa tämän vastaus (www.tlc.eku.edu/tips)

Kirjoitustyön vähentäminen luennolla I Kopioi kalvot luentomonisteiksi; kalvoja voi pienentää, esim. 4 kalvoa/sivu Jaa monisteet opiskelijoille luennon alussa Monisteisiin voi jättää tilaa opiskelijoiden omille merkinnöille Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia- ja tietoja, joita tarvitaan kurssin aikana sekä ajattelua vaativia harjoitustehtäviä (Kekäle, s. 25-27)

Kirjoitustyön vähentäminen luennolla II Aukkotehtävät eli semi-notes: Luentomoniste kattaa koko asia-alueen, mutta tärkeimmät kohdat jätetään tyhjiksi Esimerkkejä aukkotehtävistä: Jaa opiskelijoille graafisen esityksen akselit, mutta anna opiskelijoiden piirtää käyrät Jaa graafinen esitys, josta puuttuu otsikot ja nimet Jätä luentomonisteesta joitain keskeisiä tietoja pois Jätä tyhjiä aukkoja keskeisille seikoille Anna etukäteen otsikot, mutta jätä niiden alle tilaa kirjoittaa Anna osittain suoritettu laskuharjoitus, joka tulee suorittaa loppuun (Kekäle, s. 28)

Kirjoitustyön vähentäminen luennolla III Opiskelijoille voi jakaa luentorungon luentomonisteen sijasta Luentorunko sisältää ainoastaan luennon olennaisimman aineksen Luentorungon merkinnät ovat lyhyitä, painottavat avainsanoja ja keskeisiä ideoita Suunnittele luentorunko niin, että se on lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa tiiviisti luentoa ja tee lisämuistiinpanoja Luentorunkoon voi myös liittää tehtäviä, jotka opiskelijat ratkaisevat kotona tai luennolla (Kekäle, s. 29)

Muistiinpanojen tekemisen jaksottaminen luennolla Aloita opetus noin 15 minuutin luennoilla Luentojakson tulee olla selkeä ja hyvin jäsennelty, eikä se saa käsitellä liian monimutkaista asiaa Pyydä luentojakson jälkeen opiskelijoita tekemään muistiinpanoja käsitellystä asiasta esim. kirjoittamalla, listaamalla keskeiset asiat tai piirtämällä kaavioita ja anna tähän aikaa noin 5-10 minuuttia Ennen kuin siirryt seuraavaan asiakokonaisuuteen tai teemaan, anna opiskelijoiden täydentää, korjata ja tarkistaa muistiinpanoja joko kysymällä opettajalta tai keskustelemalla vierustoverin kanssa tai tarkastamalla opettajan kalvoista (Kekäle, s. 30)

Luentomuistiinpanojen tarkastelu I Varaa opiskelijoille luennon lopusta aikaa luentomuistiinpanojen läpikäymistä varten Itsenäinen työskentely Pyydä opiskelijaa lukemaan muistiinpanonsa ja muistelemaan luennon aikana käsiteltyjä teemoja Opiskelijan tulee varmistaa, että hän ymmärtää asiat Kehota opiskelijoita kirjaamaan lisäkommentteja ja merkitsemään värikynällä ne kohdat, jotka ovat jääneet epäselviksi Opettaja voi kierrellä salissa ja vastata yksittäisten opiskelijoiden kysymyksiin Pyydä muutaman minuutin päästä opiskelijoita vetämään viiva luentomuistiinpanojensa loppuun Viivan alle tulee kirjata, mitä lisätyötä luennolla käsiteltyjen aiheiden hallitseminen ja ymmärtäminen vielä vaatii (tarkentavat kysymykset, tiettyjen kohtien tarkistaminen toisilta, harjoitusten tekeminen, oheisteosten lukeminen (Kekäle, s. 33-34)

Luentomuistiinpanojen tarkastelu II Opiskelijat työskentelevät pareittain (10 min.) Pyydä opiskelijoita selittämään parilleen lyhyesti ja tiivistäen luennon keskeiset teemat/aihealueet Kummallekin opiskelijalla annetaan yhtä monta selitettävää teemaa Opiskelijoiden tulee selvittää teemat muistinvaraisesti Varaa muutama minuutti kutakin teemaa kohti Opettaja ilmoittaa kun aika on kulunut, jolloin teemaa ja selittäjää vaihdetaan Kun teemat on käsitelty, pyydä opiskelijoita käymään läpi muistiinpanot ja tarkistamaan, mitä he olivat unohtaneet ja mitkä asiat olivat jääneet epäselviksi Muista ilmoittaa luennon alussa, että opiskelijat joutuvat luennon lopuksi selittämään luennon keskeisiä teemoja toisilleen Voit antaa myös mahdollisuuden kerrata muistiinpanoja ennen niiden selittämistä (Kekäle, s. 34-35)

Haastatteluluento Opiskelijat velvoitetaan etukäteen miettimään esimerkiksi edellisellä luennolla epäselviksi jääneistä asioista kysymyksiä Kysymysten avulla opiskelijat voivat hankkia myös lisätietoja Luennon aikana opiskelija esittää kysymyksensä joko kirjallisesti tai suullisesti luennoitsijalle ja niihin vastataan välittömästi Menettelyyn kuuluu, että luennoitsija puhuu vain kysymyksiin vastatessaan Jos kukaan ei kysy mitään, vallitsee syvä hiljaisuus (Olkkonen & Vanhala, s. 176-177)

Tehtäväohjautuva työskentely Esimerkiksi kahden tunnin aloitusluennolla opiskelijat jaetaan 4-6 hengen ryhmiin ja heille annetaan samanlainen yksilötehtävä Ryhmät toimivat itseohjautuvasti Luennoitsija varaa kullekin ryhmälle oman ohjausajan, joka vastaa aiottua opetusmäärää Näin 24 tunnin luentokurssilla on aikaa ohjaukseen 24 tuntia Jos on tarpeen, lyhyitä tietoiskuluentoja voidaan sisällyttää itseohjautuvien ryhmien työskentelyn lomaan (Olkkonen & Vanhala, s. 178)

Keskustelu Keskustelun teemojen tulee olla selkeitä ja riittävän rajattuja Käytä relevantteja ja konkreettisia, opiskelijan elämismaailmaan liittyviä aihealueita Keskustelun aihealueet voi antaa opiskelijoille jo ennen varsinaista keskustelua Ole valmistautunut keskusteluun; hahmota ja listaa aihealueita, joita kuuluu keskustelun teemaan, mieti myös vastauksia mahdollisiin kysymyksiin Keskustelua saa viritettyä esim. erilaisilla esityksillä, demonstraatioilla, roolileikeillä, videonauhoilla, esittämällä piirtoheitinkalvolla provokatiivisen otsikon, kuvan tai sarjakuvan, jossa on ongelma, haaste tai epätavallinen ongelma

Opetuskeskustelu Opetuskeskustelun tarkoituksena voi olla ratkaisun tuottaminen, päätöksen tekeminen tai asian yhteinen pohtiminen syvällisen oppimisen mahdollistamiseksi Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu osallistujille, aiheesta tulee olla tietoa tai kokemusta On hyvä asettua mieluiten puoliympyrään tai vastaavanlaiseen asetelmaan ja varata aikaa riittävästi Opetuskeskustelu voidaan käynnistää esim. kysymyksillä, alustuksella, videonauhalla, roolipelillä tai tapausesimerkillä Keskustelun johdattelijana voi toimia opiskelija tai opettaja Opetuskeskustelu voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1) avausvaihe eli orientoituminen, 2) tilanteen selvittelyvaihe eli tutkiminen, 3)jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen, 4) päätöksenteko- eli yhteenvetovaihe (Kupias, s. 53, 55-56)

Kysyminen luennolla: affective response Kysymyksiä voi muotoilla niin, että opiskelijoiden on mietittävä arvojaan ja asenteitaan kurssin aihetta/aiheita kohtaan Tämä menetelmä vaatii sen, että kurssi on sellainen, jolla voidaan asettaa tunne- kysymyksiä Esimerkki: ennen moraaliteorioiden esittämistä, voit kysyä opiskelijoilta, mitä mieltä he ovat lääkäri Jack Kevorkianin toimista Opiskelijat joutuvat pohtimaan omia uskomuksiaan ja mielipiteitään kyseisestä asiasta ja saat keskustelua aikaan luennolla (www.tlc.eku.edu/tips)

Kierros Auttaa keskustelun herättämisessä Jokainen vastaa vuorollaan esitettyyn kysymykseen: Esimerkiksi: Mihin asioihin haluat saada luennon aikana vastauksen? Mitä mielenkiintoista olet lukenut asiaan liittyen? (Kuittinen, s. 111)

Lumipallo-metodi Auttaa keskustelun herättämisessä Kukin opiskelija pohtii ongelmaa yksinään ja vertaa saamaansa ratkaisua kaverin kanssa Pari vertailee niitä muiden parien kanssa jne. (Kuittinen, 111)

Sokraattinen opetuskeskustelu Tähtää tietomäärän lisääntymiseen ja päättelytaitojen kehittymiseen Sopii kahdelle hengelle sekä myös ryhmätilanteisiin Esimerkki opetuskeskustelusta: 1. Mikä on yleisin Kiinassa kasvatettava viljalaji? 2. Miksi Kiinassa kasvatetaan riisiä? 3. Miksei Irlannissa kasvateta riisiä? 4. Mitä arvelet monsuunisateiden merkityksestä riisin kasvulle? 5. Miksi asia on mielestäsi näin? 1. Aloitetaan keskustelu kysymällä asiasta, jonka opiskelija tuntee 2. Siirrytään kysymään miksi kysymyksiä => johdattelee keskustelua haluttuihin periaatteisiin 3. Edetään monimutkaisempiin selityksiin ja olettamuksiin asioiden välisistä suhteista; päättelyyn liitetään aikaisempia tietoja (Lonka & Lonka, s. 37)

Sokraattinen opetuskeskustelu 4. Edetään yleisempiin sääntöihin Esitä myös vastaesimerkkejä tai ristiriitaisia olettamuksia, jolloin opiskelija joutuu testaamaan kehittelemänsä periaatteen yleisyyttä 5. Jos opiskelija vastaa väärin, esitä hänelle vastakysymys tai pyydä häntä perustelemaan vastauksensa => opiskelija huomaa, missä hänen päättelynsä meni vikaan

Porinaryhmä Osana luentoa sekä pienemmissä että isommissa ryhmissä Noin 25 minuutin opetusjakson jälkeen muodosta 3-4 hengen ryhmiä, joissa voidaan lyhyesti keskustella annetusta aiheesta Tämän jälkeen siirrytään yksilölliseen työskentelyyn ongelman parissa (5-10min.) Vaihtoehtona voit noin puolen tunnin keskustelun jälkeen koota ryhmät pohtimaan joko opettajan tai opiskelijoiden kysymyksiä Porinaryhmiä voi käyttää myös ennen luennon aloittamista => anna opiskelijoille ongelma käsiteltäväksi => porinaryhmissä tuotetaan ideoita ongelman ratkaisemiseksi => ideat kootaan ja kirjoitetaan taululle => tämän jälkeen varsinainen luento Laajeneva porinaryhmä => aloitetaan opiskelijan henkilökohtaisella työskentelyllä => siirrytään parityöskentelyyn => siirrytään 4 hengen ryhmiin => laajennetaan koko yleisön käsittäväksi yhteenvetokeskusteluksi (Kekäle, s. 92-93)

Neliöjuuriryhmä Sovellutus porinaryhmästä 1. Ensimmäiselle kerralla voidaan opiskelijat jakaa ryhmiin satunnaisesti => ryhmän koko päätetään yhdessä 2. Lyhyen käsiteltävästä asiasta käydyn keskustelun jälkeen opiskelijoille jaetaan kortit (numeroidut laput: A1, A2, A3..; B1, B2, B3..,C1, C2, C3..) ja muodostetaan uudet ryhmät 3. Samalla kirjaimella varustetun kortin saaneet opiskelijat muodostavat ryhmän => keskustelua 4. Keskustelun jälkeen muodostetaan taas uudet ryhmät saman numeron saaneille 5. Uuden ryhmän aloittaessa tulee opiskelijan kertoa muille ryhmän jäsenille, mistä edellisessä ryhmässä puhuttiin (Kekäle, s. 99)

Reflektiivinen tiimi Reflektiivistä tiimiä voi käyttää mm. seuraavanlaisesti: Henkilö X tuo ryhmään (asiakas)tapauksen ja esittelee sen Koko ryhmästä valitaan 3-5 henkilön ryhmä, joka sijoittuu koko ryhmän keskelle ja alkaa analysoida ja etsiä vaihtoehtoisia selitysja ratkaisumalleja Kaikki muut ryhmän istuvat pienryhmän ulkoringissä olevana ryhmänä He kuuntelevat pienryhmän keskustelua ja tekevät muistiinpanoja, mutta EIVÄT osallistu keskusteluun Pienryhmälle annetaan keskusteluun aikaa n. 10-15 minuuttia Keskusteluajan loputtua vaihdetaan uusi pienryhmä sisärinkiin jatkamaan edellisen pienryhmän keskustelua; ryhmiä voidaan vaihtaa useampia kertoja Pienryhmien jälkeen, henkilö jonka tapausta on käsitelty, tekee arvion siitä keskusteluista; keskustelua voidaan tämän jälkeen jatkaa koko ryhmän kanssa (Kupias, s. 88)

Väittely I Väittely kestää yleensä 15 minuuttia, vähintään kuitenkin 10 minuuttia Valitaan kuka/ketkä puolustavat teesiä (esim. Suomi tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa) ja kuka/ketkä antiteesiä (esim. Ulkomaalaisten tulo Suomeen on estettävä), puheenjohtaja ja ajanottaja Ensimmäinen kierros on alustuskierros, jonka aikana henkilö(t) esittävät lyhyesti näkemyksensä perusteluineen (teesi ja antiteesi vuorottelevat) Tämän jälkeen puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja vastustajille, jotka itse päättävät kumpi puhuu Jos väittely jumiutuu puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron yleisölle Ajanottaja ilmoittaa pari minuuttia ennen väittelyn loppua, että aika alkaa olla lopussa => osapuolet voivat käyttää minuutin mittaisen tiivistävän puheenvuoron loppuun; puolustajan puheenvuoro on viimeinen ( Kekäle, s. 98)

Väittely II Väittelyn voi toteuttaa myös seuraavanlaisesti: 1. Kaksi opettajaa valmistautuu puolustamaan omaa näkemystään ja kritisoimaan toisen mielipiteitä 2. Kumpikin opettaja pitää noin 10-20 minuutin alustuksen aiheesta 3. Opettajat esittävät toisilleen kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta (2-3 kysymystä) 4. Opiskelijat esittävät kysymyksiä opettajille 5. Väittelyn lopputuloksesta äänestetään (Kekäle, s. 97)

Paneelikeskustelu Opiskelijat lukevat luennon aiheeseen liittyvän tekstin tai artikkelin Joko opettajat tai opiskelijat pitävät tekstiin liittyvistä seikoista paneelikeskustelun Voit järjestää paneelikeskustelun myös niin, että jaat opiskelijat erilaisia näkemyksiä puolustaviin leireihin => tehtävänä on puolustaa omaa näkemystään Rohkaise opiskelijoita osallistumaan keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä (Kekäle, s. 96)

Aivoriihi Toimii siten, että opiskelijat esittävät ryhmässä vapaasti näkemyksiään ja ideoitaan ongelman ratkaisemiseksi Ideat kirjataan ylös ryhmissä Ideoita tarkastellaan niiden esittämisen ja keräämisen jälkeen kriittisesti koko luokan kesken; ideoiden esittäjiä ei henkilöidä Ideoita voidaan yhdessä kehitellä ja yhdistellä eteenpäin, jotta löydettäisiin toimivia ratkaisuja Luento voidaan aloittaa aivoriihellä, jossa etsitään avainsanoja, ideoita ja fraaseja, jotka valottavat tai laajentavat luennon teemaa Ideat kirjoitetaan taululle Toisiinsa kytkeytyvät sanat ja teemat yhdistetään viivoilla Runkoa voidaan käyttää luennon tukena (Kekäle, s. 43-44)

Demonstraatio Käytäntöjä ja menettelytapoja voidaan opettaa systemaattisen demonstraation (havaintoesityksen) avulla Esittely: opiskelijoille selitetään demonstraation tarkoitus, keskeisimmät kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit Demonstraatio: etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa järjestyksessä; jos demonstraatio on monimutkainen, se voidaan suorittaa osissa; varmista jokaisen osan jälkeen, ettei asia ole jäänyt epäselväksi Yhteenveto: Kertaa demonstraation kulku päävaiheittain; anna prosessista yhtenäinen kokonaiskuva Opiskelijoita voi pyytää osallistumaan demonstraation suorittamiseen (Kekäle, s. 41)

Case study menetelmä Perustuu opettajan antamien ongelmien ratkaisuun Käsiteltävä tapaus esitellään kirjallisesti; teksti sisältää yleiskatsauksen ja kuvailevaa tietoa ongelmatilanteesta sekä kysymykset, jotka on ratkaistava Ongelma voidaan ratkaista joko yksin tai ryhmässä (Kekäle, s. 46)

Tietokilpailu I Anna esimerkiksi pienryhmille tietty tehtävä, mielellään ongelmanratkaisutehtävä kuin faktakysymys Palkinto voi olla symbolinen Vaihtoehtoisesti voit myös antaa opiskelijoiden pienryhmissä muotoilla kysymykset (3-5) toisille ryhmille Kaksi ryhmää kilpailee ensin vastakkain ja se kumpi osaa vastata useampaan toisen ryhmän esittämään kysymykseen pääsee jatkoon Seuraavat ryhmät kilpailevat tämän jälkeen keskenään Kuviota toistetaan kunnes voittaja selviää Jos toiset ryhmäläiset eivät osaa vastata kysymykseen, tulee kysymyksen esittäjien kertoa ja selittää vastaus (Olkkonen & Vanhala, s. 174-175)

Tietokilpailu II: reading quiz Pitämällä tietokilpailuja pystyt pakottamaan opiskelijat lukemaan kurssimateriaalia ennen luennolle tuloa ja saat myös tietoa, ovatko opiskelijat ymmärtäneet lukemansa Voit myös tuoda esiin opiskelijoille, millä tavalla lukea materiaalia läpi => haluatko, että opiskelijat keskittyvät yksityiskohtiin vai, että he hallitsevat kokonaisuuksia => kysymyksien muotoilulla pystyt vaikuttamaan tähän Kysymyksillä voit myös vaikuttaa siihen, että opiskelijat huomaavat mtkä asiat ovat tärkeitä kurssilla (www.tlc.eku.edu/tips)

Roolileikki I Tapa tutkia ihmisten välisiin suhteisiin kytkeytyviä ongelmia, valaista ongelmaa sekä löytää ja testata luovia ratkaisuja Esimerkki roolileikin toteutuksesta: Selitä roolileikin tarkoitus ja kuvaa esitettävä tilanne ja roolit selvästi ennen roolien jakoa Kaksi tai useampi opiskelija ottaa sovitut roolit ja esittävät tietyn tapahtuman seurauksineen (esim. lääkärin vastaanotto, erilaisia kantoja edustavien tutkijoiden välinen keskustelu) Roolileikki kestää yleensä vain muutaman minuutin Rooleja voi myös vaihtaa välillä => opiskelija saa omakohtaisen näkemyksen molemmista näkökulmista (Kekäle, s. 45)

Roolileikki II Roolileikkiä voi soveltaa myös suuremmissa opetusryhmissä Esimerkki: Muodosta 3-5 hengen ryhmiä Kaikki ryhmät saavat saman tilanteen ongelmineen ja rooleineen tutkittavaksi Kukin ryhmä esittää roolileikin oman ryhmän piirissä Ryhmä valitsee yhden henkilön ryhmästään, joka tekee yhteenvedon roolileikistä koko luokalle Luennoitsija kiinnittää huomiota olennaisiin kohtiin yhteenvedoissa (Kekäle, s. 45)

Opetussimulaatio Opetukseen voidaan tuoda lähes aidon tuntuisia sosiaalisia tilanteita Pelin on oltava helppo omaksua ja pelata, helposti ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen ollakseen haastava, tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voi käyttää opetuksen aikana Peli voi olla perinteinen kynä ja paperi peli tai se voidaan toteuttaa tietokoneohjelmana Esimerkki simulaatiosta: vangin dilemma-peli: Pelin asetelmaan kuuluu kaksi vankia. Heitä syytetään kahdesta rikoksesta, mutta poliisilla ei ole riittävästi todisteita vakavammasta rikoksesta. Pelissä on kolme vaihtoehtoa. Jos kumpikaan ei tunnusta vakavampaa rikosta, heidät tuomitaan lievemmästä rikoksesta n. 1,5 vuodeksi. Jos molemmat tunnustavat, heidät tuomitaan 2-3 vuodeksi vankilaan. Jos vain toinen tunnustaa ja antaa riittävät todisteet, hän saa puolen vuoden vankeustuomion, mutta hänen rikoskumppaninsa tuomitaan 3-5 vuodeksi vankilaan. Molemmat tekevät päätöksensä toisesta tietämättä. Saatu rangaistus riippuu kuitenkin myös toisen tekemästä päätöksestä. (Hyman 1981) (Kuittinen, s. 50)

Yhteistyöoppiminen Parityöskentelyn menetelmä: 1) Valitaan kumpi opiskelijoista on A kumpi B 2) Molemmat lukevat tekstin 3) Tekstit laitetaan pois näkyviltä 4) A tiivistää suullisesti tekstin I sisällön 5) B korjaa sen, mikä hänen mielestään on A:n esityksessä virheellistä 6) A ja B työskentelevät yhdessä keksien analogioita, mielikuvia ym. helpottaakseen asian oppimista 7) Molemmat lukevat tekstin II 8) Toistetaan kohdat 4-6 siten, että A:n ja B:n osat vaihtuvat (Lonka & Lonka, s. 42)

Yhteistyöopettaminen Muistuttaa yhteistyöoppimista, mutta yhteistyöopettamisessa keskitytään enemmän sisällön oppimiseen Parityöskentelynä: 1) Valitaan kumpi opiskelijoista on A kumpi B 2) A lukee tekstin I ja B lukee tekstin II 3) Tekstit pannaan pois näkyvistä 4) A tiivistää suullisesti tekstin I sisällön (opettaa B:tä) 5) B kysyy tarkentavia kysymyksiä 6) Työskennellään yhdessä keksien mielikuvia, analogioita yms. 7) Toistetaan tekstin II kohdalla kohdat 4-6 (Lonka & Lonka, s. 42-43)

Yhteistoiminnallinen oppiminen Opiskelijat jaetaan esim. kuuteen ryhmään, joissa kussakin on viisi jäsentä (A, B, C, D, E) Ryhmille annetaan sama tehtävä, joissa on viisi erilaista osatehtävää Kunkin ryhmän A:t muodostavat asiantuntijaryhmän ja tekevät samaa osatehtävää, B:t toista osatehtävää jne. Eri ryhmien A:t ja B:t jne. selvittävät joko ryhmänä tai pareittain omaa tehtäväänsä (pareja voidaan vielä vaihtaa; kukin A eri A:n pariksi => tietopohjan kokoaminen) Kunkin asiantuntijaryhmän jäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman osatehtävänsä ja tulokset kootaan yhteen Lopuksi voidaan ryhmissä ja kaikki yhdessä keskustella tuloksista (Kuittinen, s. 127)

Ryhmä: palapeli Jaa opiskelijat ryhmiin Kullekin ryhmälle annetaan materiaali, joka on jaettu osiin (palapeliksi) niin, että kukin ryhmän jäsen saa oman osan materiaalista Kukin ryhmän jäsen opiskelee oman osuutensa ja tämän jälkeen opettaa sen toisille ryhmän jäsenille Kun jokainen jäsen on opettanut oman asiansa, ryhmä kokoaa materiaalin osista kokonaiskuvan => huomioi, että materiaali on sellainen, että siitä on mahdotonta saada kokonaiskuvaa, ennen kuin osat on koottu yhteen Jokaisella opiskelijalla on vastuullinen tehtävä oman osion opiskelussa ja opettamisessa (www.sci.sdsu.edu/bfs/first/activestrat.html)

Oppimissolu Oppimissolu on parityöskentelyä Esimerkkejä oppimissolun käytöstä: Opiskelijapari testaavat luetun kirjan ymmärtämistä ja muistamista kertomalla kaverilleen oppimansa asiat (opiskelijat voivat lukea eri materiaalia ja täydentää toisen tietämystä) Opiskelija laatii lukemansa perusteella kysymyksiä, joihin toinen opiskelija vastaa => opettaja kiertääjaseuraaparientyöskentelyä ja antaa tarvittaessa ohjausta Parityötä voi käyttää kirjoittamiskurssilla => opiskelijan tulee kommentoida, editoida ja hyväksyä toisen kirjoittama teksti Parityötä voi käyttää tenttiin valmistautumisessa => pari listaa luentosarjalla esiin tulleet tärkeimmät käsitteet => opiskelijat laativat jokaisesta käsitteestä kysymyksen tarkistaakseen kaverin tietämyksen Parityötä voi käyttää myös kurssin keskellä vaikeiden asioiden ymmärryksen tarkistamisessa (Kuittinen, s. 96-97)

Projektityöskentely Projektissa opiskelijoille annetaan tietty aihe tai päämäärä, jonka toteuttamistavan he saavat itse suunnitella Projektityön voi järjestää osana luentokurssia tai itsenäisenä kokonaisuutena Opettajan tulee huolehtia projektin ohjauksesta ja muista työskentelyn ulkoisista puitteista Esimerkkejä projekteista: Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa survey-kyselyn, analysoivat tulokset ja esittävät ne raporttina tai posterina Fysiikan opetuksessa ryhmät suunnittelevat laitteita, joilla voidaan tuottaa energiaa meren aalloista Ryhmä muodostaa komitean, jonka tulee tehdä selvitys kaupungin keskustan ongelmista ja ottaa nämä huomioon kaupunkisuunnittelussa (Lonka & Lonka, s. 36)

Tutkimusprojekti & Presentaatio Opiskelijat suunnittelevat tutkimuksen/tutkielman kurssin aiheesta joko yksin tai ryhmässä Opiskelijat voivat kerätä tietoa sekä omalla ajallaan sekä luennon/oppitunnin aikana Tutkielma esitetään muille opiskelijoille ja varataan aikaa kysymysten esittämiselle Tutkimuksen/tutkielman aiheet voi opettaja tehdä myös valmiiksi ja antaa opiskelijoiden valita valmiista vaihtoehdoista

Videot Voi käyttää esimerkiksi seuraavanlaisiin tarkoituksiin: Kiinnostuksen herättäjänä tai johdantoaineistona uuteen teemaan Uuden tiedon lähteenä Toiminnan mallina, esim. kokeen tai haastattelun demonstroiminen Keskustelun herättäjänä Kerro opiskelijoille, tarvitseeko heidän arvioida videota tai liittyykö videon katsomiseen tehtäviä => tehtävät voi antaa ennen videon katsomista tai videon katsomisen jälkeen Käytä lyhyitä videojaksoja kerrallaan (Kuittinen, s. 79-80 & Käytännön vinkkejä opetustyöhön, s 92-94)

Tutor-ohjaus Luennon ohessa opiskelijat voivat kääntyä tutorin puoleen, joka auttaa ymmärtämään luennon epäselviksi jääneitä kohtia Tutor-ohjaus voi tapahtua henkilökohtaisesti tai ryhmässä ja ohjausta voidaan antaa välittömästi luennon yhteydessä tai erillisenä vastaanottoaikana Myös kirjallisia harjoitustöitä voidaan tehdä tutorin avustuksella (Lonka & Lonka, s. 39)

Tutor-opetus Opetusmuoto, jossa neljän hengen ryhmä kokoontuu viikoittain Opiskelijat kirjoittavat esseen joka toinen viikko Opiskelijat osallistuvat myös muiden esseiden käsittelyyn Tekijä esittelee esseen lyhyesti ja sen jälkeen siitä keskustellaan (Lonka & Lonka, s. 39)

Luentotutorit Luentokurssin alkaessa, voit pyytää vapaaehtoisia opiskelijoita luentotutoreiksi Järjestä tutoreille informaatiotilaisuus, jossa heille annetaan erityistehtävät Luentotutoreiden kanssa voi yhdessä suunnitella kurssin kulkua ja saada palautetta luennon ymmärrettävyydestä ja opiskelijoiden lähtötasosta Luentotutorit voivat myös ohjata erilaisissa kurssitehtävissä Tällainen toiminta lisää opiskelijoiden vastuullisuutta (Olkkonen & Vanhala, s. 177)

Ääninauhat Ääninauhoja voi käyttää luennon korvaajina tai niiden täydentäjinä Nauhojen käyttö opetuksessa edellyttää niiden saatavuutta Nauhoihin liitetään usein monisteita tai muuta lisämateriaalia (Kuittinen, s. 81)

Lukemispäiväkirjat Opiskelija kirjoittaa ajatuksiaan ja mielipiteitään lukemastaan teoksesta Menetelmää voi käyttää sekä kaunokirjallisuuden ja tieteellisten tekstien käsittelyyn (Lonka & Lonka, s.34)

Oppimispäiväkirja Opiskelijat kirjaavat ylös omaksumiaan asioita ja oppimiskokemuksiaan => joko pidetään henkilökohtaisena tai päiväkirjaa voidaan käyttää opiskelijan ja opettajan vuoropuhelukanavana Luennon lopussa voi käyttää 5-10 minuuttia siihen, että opiskelijat saavat kirjata ylös ajatuksiaan => Mitä opin Ajattelen, että.. Haluaisin kysyä.. Opettaja voi kerätä tekstit ja kirjoittaa niihin lyhyitä kommentteja Opiskelijat voivat myös kirjoittaa päiväkirjaa kurssin ajan itsenäisesti omalla ajallaan ja kurssin lopussa opettaja kerää päiväkirjat (Lonka & Lonka, s.34)

Ryhmäpäiväkirja Jos luentoryhmä on iso, voit käyttää ryhmäpäiväkirjaa Kukin ryhmän jäsen kirjoittaa säännöllisesti samaan päiväkirjaan Opiskelijat lukevat myös mitä muut ovat kirjoittaneet Opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä (Olkkonen & Vanhala, s. 6)

Portfolio eli työkansio Väline käytettäväksi opetus- ja tenttimismenetelmänä Tarkoitetaan opiskelijan itsensä valitsemaa opiskelutehtävien kokoelmaa, joka edustaa hänen osaamistaan ja suoritustaan yhdestä kurssista, opintokokonaisuudesta tai vaikka koko koulutuksesta Portfolioon voi koota esimerkiksi tutkimussuunnitelmia, työselosteita, raportteja, demonstraatioita, oppimispäiväkirjoja, käsitekarttoja, omia teoriakehitelmiä, esseitä, referaatteja, tutkimusaineistoa jne. Käytännössä on suositeltavaa pitää kahta kansiota: Työkansio (kaikki tuotokset) Näytekansio (edustavimmat työt arviointia varten) (Olkkonen & Vanhala, s. 178)

Luetun aineiston soveltaminen Sopii itsenäiseen työskentelyyn sekä luennoille Opiskelija soveltaa lukemaansa teoriaa käytännön ongelmaan joko itsenäisesti tai luennon aikana Kannusta opiskelijoita ottamaan rohkeasti kantaa lukemaansa tekstiin (Kuittinen, s. 63)

Keskeisten ideoiden haku artikkeleista Opiskelijat lukevat artikkelin ja etsivät siitä 1-3 mielestään tärkeintä ajatusta Kukin vuorollaan lukee ajatukset ääneen Tämän jälkeen voidaan ajatuksista vielä keskustella yhteisesti (Lonka & Lonka, s.32)

Tiivistelmien eli referaattien tekeminen Opiskelija kirjoittaa tiivistelmän esim. artikkelista tai oppikirjan osasta Tarkoituksena on löytää tekstin olennaiset asiat ja ydinkohdat, ei toistaa tai kopioida tietoja (Lonka & Lonka, s.39)

Reaktiokirjoitus Opiskelija lukee artikkelin ja kirjoittaa siitä yhden sivun mittaisen kommentin Tarkoituksena on saada opiskelijalta henkilökohtainen kannanotto käsiteltävään tekstiin Samalla opiskelijaa ohjataan miettimään, mikä tekstissä on olennaista ja tärkeää (Lonka & Lonka, s.36)

Mind map Voidaan soveltaa kuvattaessa jotakin ilmiötä, käsitteiden välisiä suhteita, tehtäessä muistiinpanoja tai hahmoteltaessa tekstin rakennetta Ajatusten jäsentämistä kaaviokuvien avulla Kartan keskelle sijoitetaan pääkäsite ja tähän liittyvät ajatukset kuvataan reitteinä tai linkkeinä Olennaisimmat asiat liittyvät kuvion keskelle ja yksityiskohdat sen laidalle (Kekäle, s. 37)

Ennakkojäsentäjä Ennakkojäsentäjä voi olla esimerkiksi opiskelijoille etukäteen jaettu materiaali tai tehtävämoniste => tarkoitus aktivoida opiskelijan aikaisempia tietoja aiheesta (Kolari, s. 67)

Tiedotuslehti Opiskelijat tekevät lyhyen tiedotuslehden liittyen kurssin aiheeseen Lehden artikkeleiden tulee sisältää mm. relevanttia tutkimustietoa aiheesta

Aarrejahti Luokkaan/saliin asetetaan omille paikoilleen tavaroita katseltavaksi ja kritisoitavaksi tai kysymyksiä vastattavaksi Opiskelijat muodostavat pareja, joille annetaan ohjeet siitä, miten toimia eri paikoissa/pisteissä (esim. vastataan paikoissa oleviin kysymyksiin) Parien annetaan käydä läpi eri pisteet/paikat Parit voivat auttaa myös toisiaan On mahdollista myös pitää kilpailu siitä, kuka ehtii ensiksi käydä läpi kaikki pisteet/paikat Kun kaikki ovat käyneet paikat läpi, keskustellaan vielä yhteisesti vastauksista tai löydöksistä

Oppimistehtävä Oppimistehtäviä voidaan tehdä yksin, pareittain tai ryhmissä Oppimistehtäviä voidaan tehdä ennen koulutusta tai sen aikana Hyvä oppimistehtävä on Mielekäs ja oikein mitoitettu opiskelijan valmiudet huomioiden Avaa opittavan asian merkityksen myös silloin, kun opiskelija tekee tehtävää yksin Aineisto tehtävään tulee olla hankittavissa kohtuullisesti On liitettävissä opiskelijan kokemusmaailmaan Sisältää teorian ja käytännön yhteyden Edellyttää aineiston analysointia ja tiedon soveltamista Yhdistyy opittavaan kokonaisuuteen ja aiemmin opittuun Mukana itsearviointi ja kehittävä arviointi (Kupias, s. 64)

3-2-1 menetelmä (3-2-1 processor) Opettaja pyytää opiskelijaa (tai pareja/ryhmiä) kirjoittamaan ylös 3 asiaa, jotka he muistavat edelliseltä luennolta tai kotona luettavaksi annetusta materiaalista Tämän jälkeen opettaja pyytää kirjoittamaan kaksi näkemystä joko omakohtaisesta kokemuksesta tai nykypäivän tapahtumista, jotka liittyvät heidän muistamiinsa kolmeen asiaan Viimeisenä opettaja pyytää kirjoittamaan yhden kysymyksen, jonka opiskelijat haluavat tietää materiaalista/luennosta (www.bcte.ecu.edu/acbmitec/p2003/gueldenzoph1.htm)

Ongelmalähtöinen oppiminen eli PBL I PBL aloitetaan virikkeeseen tutustumalla 1. Käsitteiden selventäminen => opiskelijat tuovat esiin käsitteet, joita eivät ymmärtäneet/tuottivat hämmennystä. Yhteisten asioiden ja termien määrittäminen ja selventäminen; varaa aikaa noin viisi minuuttia 2. Ongelman määrittäminen => Muodostetaan virikkeen pohjalta ongelma (työotsake) aivoriihen lähtökohdaksi; kertoo alustavasti mistä tapauksessa on kyse; varaa aikaa n. 1-2 min. 3. Aivoriihi => opiskelijat muodostavat selityksiä, vaihtoehtoisia lähestymistapoja, yksittäisiä faktoja ja hypoteeseja tarkasteltavasta ongelmasta => sihteeri kirjaa ne taululle ylös; varaa aikaa noin 5-15 minuuttia

PBL II 4. Ongelman analysointi/selitysmallin rakentaminen => aivoriihessä esille tuodut asiat ryhmitellään kokonaisuuksiksi, joiden pohjalta hahmotellaan ilmiölle selitysmalli; varaa aikaa noin 5-20 minuuttia 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen => tarkoituksena on luoda kaikille ryhmän jäsenille yhteiset oppimistavoitteet, jotka helpottavat itseopiskelua ja asiasta keskustelua purkutilanteessa; oppimistavoitteet pohjautuvat niihin asioihin, joita opiskelijat huomasivat, että he eivät vielä tiedä ongelmaan liittyen; varaa aikaa 2-20 minuuttia 6. Itseopiskelu => Opiskelijat perehtyvät oppimistavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaan materiaaliin, varaa aikaa väh. 1 ½ päivää 7. Purku ja arviointi => Itseopiskelun jälkeen käydään läpi, mitä kukin on saanut selville käsiteltävästä aiheesta; opitun tiedon perusteella ryhmä pyrkii yhdessä vastaamaan asetettuihin oppimistavoitteisiin ja luomaan yhteyksiä annettuun virikkeeseen. KATSO LISÄÄ: (http://www.oulu.fi/opetkeh/kehtoimi/pbl)

Visuaalinen lista Hyödyllinen menetelmä, kun haluat saada opiskelijat pohtimaan asioiden hyviä ja huonoja puolia tai vertaamaan näkökulmia (esimerkkinä ydinvoima) Pyydä opiskelijoita (yksin tai ryhmänä) piirtämään kirjain T paperille tai taululle ja merkitsemään T-kirjaimen vasen ja oikea puoli => toinen puoli asian hyödyt/hyvät puolet ja toinen haitat/huonot puolet Pyydä opiskelijoita listaamaan antamasi asian hyviä ja huonoja puolia Kun opiskelijat ovat saaneet tehtyä listan valmiiksi, esitä heille kysymyksiä, joilla he joutuvat analysoimaan kirjaamiaan asioita (www.tlc.eku.edu/tips)

Tuumatalkoot Opiskelijat kirjaavat ensin omia ideoitaan esimerkiksi tiettyjen teemojen tai kysymysten mukaisesti Jokainen kirjaa yhden asian kerrallaan fläppitaululle tai seinälle Opetustilassa liikutaan koko ajan ja toisten ajatuksia luetaan, jolloin oma luomisprosessi toimii paremmin ja ideoita voidaan kehitellä edelleen; toisten ajatuksia voi jatkaa Prosessin aikana ei keskustella; vuorovaikutus tapahtuu kirjoittamalla Lopussa asiat voidaan koota yhteen myös keskustelemalla (Olkkonen & Vanhala, s. 172)

Kirjallisuus Kekäle, J. 1994. Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Kuittinen, M. 1994. Mitä luennoinnin sijaan? Malleja opiskelijan itsenäisen työskentelyn lisäämiseksi. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Kupias, P. 2000. Oppia opetusmenetelmistä. Educa-instituutti Oy. Edita. Lonka, K & Lonka, I. (toim.) 1991. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Kirjayhtymä, Helsinki. Olkkonen, T. & Vanhala, M. 1997. Akateeminen luento kohtaavatko luennoitsija ja opiskelija? Oulun yliopiston julkaisuja Sarja A 12. Oulun yliopistopaino.