Koulutuksen arviointi

Koulutuksen arviointi 2007 2008 Opetustoiminnan johtaminen Helsingin yliopistossa

Koulutuksen arviointi 2007 2008 Itsearviointiohje (9.11.2007) LIITE 2 Opetustoiminnan johtaminen Helsingin yliopistossa Sisällys 1. Yliopiston johtamisjärjestelmä 1 1.1. Strategiset lähtökohdat 1 1.2. Yliopiston organisaation ja hallinnon periaatteet 2 1.3. Johtajan tehtävät 2 2. Opetustoiminnan johtaminen 3 3. Opetustoiminnan johtamisen vastuunjaot ja tehtävät 5 3.1. Opetustoiminnan johtaminen yliopistotasolla 5 3.1.1. Akateeminen johtaminen 5 3.1.2. Hallinnolliset toimijat ja palvelut 6 3.2. Opetustoiminnan johtaminen tiedekunnissa 7 3.2.1. Akateeminen johtaminen 7 3.2.2. Hallinnolliset toimijat ja palvelut 8 3.3. Opetustoiminnan johtaminen laitoksilla 9 3.3.1. Akateeminen johtaminen 9 3.3.2. Hallinnolliset toimijat ja palvelut 10 4. Opetustoiminnan johtamisen verkostot 10 4.1. Yliopiston sisäiset verkostot 10 4.2. Valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot 11 1 Yliopiston johtamisjärjestelmä 1.1 Strategiset lähtökohdat Yliopisto ohjaa toimintaansa kolmen vuoden jaksoissa tehtävällä strategialla. Strategiassa yliopisto määrittelee arvoihinsa, tehtäväänsä ja tulevaisuuden näkemyksiin perustuvat strategiset tavoitteet perustehtäville ja toimintaedellytysten kehittämiselle sekä määrittelee kehittämiskohteet, jotka auttavat strategisiin tavoitteisiin pääsemisessä. Yliopisto konkretisoi strategiansa toimenpideohjelmien avulla, joissa esitetään konkreettiset toimenpiteet, tavoitteet, vastuut ja resurssit. Toimenpideohjelmat ovat tutkimuspoliittinen ohjelma, opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma, henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelma. Tiedekunnat, erilliset laitokset ja hallintovirasto laativat yliopiston strategian sekä toimenpideohjelmien pohjalta omat tavoiteohjelmansa. Strategian, toimenpideohjelmien ja tiedekuntien, erillisten laitosten sekä hallintoviraston tavoiteohjelmien toteuttamista arvioidaan toiminnanohjaukseen liittyvissä tavoiteneuvotteluissa sekä tavoite- ja tulosseminaareissa. Tiedekunnat käyvät omat neuvottelunsa laitostensa kanssa. Kuvaus perustuu yliopiston ja tiedekuntien toimintakäsikirjoihin, yliopiston intra- ja internetissä oleviin materiaaleihin sekä yliopistolaissa ja sisäisissä johtosäännöissä esitettyihin tehtäviin ja vastuihin. Näitä lähteitä on käytetty suoraan kuvauksen koostamisessa.

1.2 Yliopiston organisaation ja hallinnon periaatteet Yliopiston organisaation ja hallinnon perusteet määritetään yliopistolaissa ja ne ovat kaikille Suomen yliopistoille yhteiset. Helsingin yliopiston rakenne on kolmiportainen: (1) yliopistotaso, (2) tiedekunnat ja erilliset laitokset (mm. Kielikeskus) sekä (3) näiden alaiset yksiköt (tiedekunnissa ainelaitokset tai vastaavat yksiköt). Toimintayksiköillä on jokaisella organisaatiotasolla säädösten ja sisäisten johtosääntöjen mukaiset päätöksenteosta vastaavat elimet ja johtajat sekä päätöksenteon edellyttämä hallinto. Yleinen toimivalta kuuluu toimintayksiköissä johtajalle; yliopistotasolla rehtorille, tiedekunnassa dekaanille ja laitoksilla laitoksen johtajalle. Jokaisella hallintotasolla on monijäseninen päätöksentekoelin, jonka kokoonpanossa on yliopistolain säätelemällä tavalla edustettuina professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Johtajien ja päätöksentekoelinten tehtävät määräytyvät lainsäädännön ja sisäisten johtosääntöjen mukaan. Tehtäviä täsmennetään edelleen erilaisissa työjärjestyksissä sekä yliopiston, tiedekuntien ja laitosten toimintakäsikirjoissa. Yliopiston yleistä hallintoa ja tukipalveluita hoidetaan yliopiston hallintovirastossa. Tiedekunnan hallintoa hoitaa tiedekunnan kanslia, laitoksen hallintoa laitoksen toimisto. Yliopiston hallinnollisia ja tukipalveluita tuotetaan lisäksi palvelukeskuksissa. 2 OPETUSTOIMINNAN JOHTAMISEN ORGANISOITUMINEN HELSINGIN YLIOPISTOSSA STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT AKATEEMINEN JOHTAMINEN HALLINNOLLISET TOIMIJAT JA PALVELUT VERKOSTOT YLIOPISTO- TASO TIEDEKUNNAT HELSINGIN YLIOPISTON STRATEGIA Hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelma Tutkimuspol.ohjelma Henkilöstöpol.ohjelma Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma Tiedekuntien tavoiteohjelmat Opetuksen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat KONSISTORI Rehtori OPINTOASIAIN- TOIMIKUNTA O petuksesta v astaav a v ararehtori TIEDEKUNTANEUVOSTO Dekaani OPETUKSEN KEHITTÄMISRYHMÄ O petuksesta v astaav a dekaani/v aradekaani Svenska verksamhetsnämnden Opintotukilaut akunta Opintosuoritusten tutkintolautakunta Kirjasto- ja tietopalvelutoimikunta Valintalautakunta Laitosjohtajakokous (tai v astaav a) Yoped tutk&kehitt yksikkö MUUT OSASTOT PALVELUKESKUKSET Ped.y olehtori Verkko-opetuksen PEDAGOGINEN tukihenkilö Pedagogisten yolehtoreiden verkosto YKSIKKÖ Opi ntoasiainpäälliköiden KANSLIA / verkosto OPINTOASIAINPALVEUT O pintoasiainpäällikkö Kvsuunnittelijoiden verkosto Ylioppilaskunta Varadekaanien verkosto HALLINTOVIRASTO Opintohallintotiimi OPINTO- O piskelijarekister ASIOIDEN- YKSIKKÖ OK-keskus KEHITTÄMISOSASTO Kehittämisjohtaja OPIS- KELIJA- PALVELUT Tiedekuntajärjestöt LAITOKSET Laitosten strategiset suunnitelmat Opetuksen kehittämisen strat.linjaukset JOHTORYHMÄ Laitosjohtaja OPETUKSEN KEHITTÄMISRYHMÄ Johtaja/varajohtaja Laitoskokous TOIMISTO Opintoesimies (tai v astaav a) Opetuskoordinaattori Ainejärjestöt 1.3 Johtajan tehtävät Yliopiston toimintakäsikirjassa johtaminen on määritelty käytännön toiminnaksi sen hyväksi, että työyhteisö ja sen jäsenet onnistuvat perustehtävissään. Johtamisen kautta edistetään strategian ja tavoiteohjelmien tavoitteiden toteutumista sekä luodaan työyhteisölle ja sen jäsenille toiminnan edellytykset. Johtamiseen yhdistyy hallinnointi (management) ja ihmisten johtaminen (leadership). Hallinnointiin liittyviä johtamistehtäviä ovat mm. yksikön toiminnan suunnittelu strategian mukaisesti, yksikön resursseista huolehtiminen, henkilöstöä koskevat päätökset ja muut kehittämiskäytännöt. Yliopiston johtamisjärjestelmä jakautuu edelleen akateemisen toiminnan johtamiseen ja sitä tukevaan hallinto- ja tukitoiminnan johtamiseen. Akateemisia johtajia ovat mm. kansleri, rehtori, dekaanit sekä laitoksen johtajat. Asiajohtajia ovat esimerkiksi hallintojohtaja, hallintopäälliköt ja opintoasiainpäälliköt. He vastaavat jostain hallinto- tai tukitoimialasta ja toimivat yksiköidensä päällikköinä.

3 2 Opetustoiminnan johtaminen Opetustoiminnan johtamisella yliopistossa tarkoitetaan niitä akateemisia ja hallinnollisia johtamisen käytäntöjä, joilla tiedekunnat ja laitokset organisoivat tutkintoon johtavan koulutuksen niin, että opetuksen linjakkuus 1 mahdollistuu ja opiskelijat saavat laadukkaan akateemisen tutkinnon. Opetustoiminnan johtamisen tarkoituksena on tukea tavoitteiden saavuttamista opetuksen ja oppimisen laadun sekä opetusmenetelmien kehittämisessä. Opetustoiminnan johtaminen edistää opiskelijan oman alan syvällistä hallintaa ja osaamista. Laadukkaan tutkinnon osa-alueet Helsingin yliopistossa Opetustoiminnan johtaminen yliopistossa on pitkälti kollektiivista vastuuta opetuksen kehittämisestä ja oppimisen edistämisestä. Laitosten ja tiedekuntien opetushenkilökunta, opiskelijat sekä opintohallinnon eri toimijat osallistuvat kollegiaalisen päätöksenteon lisäksi myös päivittäiseen opetustoimintaan ja sen kehittämiseen oman asiantuntijuutensa kautta. Kokonaisvastuu tieteenalan koulutuksen kehittämisestä ja koulutustavoitteista on akateemisilla johtajilla, mm. tiedekuntien dekaaneilla ja varadekaaneilla sekä laitosten johtajilla. Opetustoiminnan strateginen ohjaus ja johtaminen toteutuvat yliopiston strategiaan pohjautuvan kolmivuotiskausittain laadittavan Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman linjausten ja painopisteiden kautta. Tiedekunnat ja Kielikeskus laativat kehittämisohjelman pohjalta omat tavoiteohjelmansa ja sisällyttävät niihin suunnitelmat opetuksen kehittämishankkeista, joihin yliopisto kohdentaa hankerahaa. Useimmissa tiedekunnissa laaditaan lisäksi kolmivuotinen opetuksen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmissa on muun muassa priorisoitu tavoiteohjelmien sisältämiä kehittämishaasteita sekä kirjattu vastuut toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurannasta. Tiedekuntien tavoiteohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien tavoitteet konkretisoituvat laitosten strategisissa suunnitelmissa ja opetuksen kehittämisen linjauksissa. Opetuksen kehittämistä ohjaavat linjaukset valmistellaan kollegiaalisesti, hyödyntäen muun muassa yhteisten kehittämispäivien ja eri toimikuntien ja verkostojen työskentelyä. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti valmistelu- ja päätöksentekoprosessiin. Opetustoimintaan liittyvät päätökset tehdään yliopiston eri organisaatiotasojen päättävissä elimissä (tai johtajien päätöksinä). Päätökset valmistellaan akateemisen johdon ja valmisteluelimien sekä heitä tukevan opintohallinnon (ja palveluiden) yhteistyönä. Monet akateemisten johtajien, päätöksentekoelinten ja opintohallinnon tehtävät ja vastuut määräytyvät suoraan yliopistolain ja sisäisten johtosääntöjen mukaan. Tehtäviä täsmennetään edelleen erilaisissa työjärjes- 1 Opetuksen linjakkuus määritellään yliopiston Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmassa 2007 2009 seuraavasti: Opetuksen linjakkuus tarkoittaa sitä, että kaikki opetuksen osatekijät edistävät opiskelijoiden korkeatasoiseen ja syvälliseen ymmärrykseen tähtäävää oppimista ja osaamista. Opetuksessa on linjakkuuden näkökulmasta neljä tärkeää vaihetta: oppimistavoitteiden määrittely, opetettavan aineksen ja sisältöjen valinta, arviointikeinojen valinta ja opetusmenetelmien valinta. Opetuksen suunnittelussa näiden neljän vaiheen on oltava samassa linjassa suhteessa toisiinsa. Kun ne tukevat toisiaan, ne vaikuttavat johdonmukaisesti ja samansuuntaisesti oppijaan. (s.22)

tyksissä sekä yliopiston, tiedekuntien ja laitosten toimintakäsikirjoissa. Päätöksentekoelinten, johtajien ja opintohallinnon sekä palveluiden tehtäviä ja vastuita kuvataan kullakin organisaatiotasolla tarkemmin luvussa 3. Merkittävän osansa opetustoiminnan johtamiseen tuovat erilaisten yhteistyöverkostojen toiminta. Näiden toiminnasta enemmän luvussa neljä. Opetustoiminnan päivittäisessä johtamisessa toteutuvat yliopiston yleisen johtamisjärjestelmän piirteet. Opetustoiminnan johtamiseen sisältyy sekä toiminnan johtaminen (management) että ihmisten johtaminen (leadership). Toiminnan johtaminen voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen 2 ; 1) koulutustoimintaan liittyvään päätöksentekoon ja päivittäiseen johtamiseen, 2) opetushenkilöstön johtamiseen sekä 3) talousjohtamiseen. Oheisessa taulukossa näiden tehtäväkokonaisuuksien sisältämiä osa-alueita ja niihin kuuluvia tehtäviä on hahmoteltu tiedekunnan ja laitosten näkökulmasta. 4 Leadership Johtajan tehtävänä on vaikuttaa yhteisöllisyyden rakentumiseen ja sitä kautta toiminnan laatuun ja henkilöstön hyvinvointiin. Ihmisten johtamiseen sisältyy strategisten linjausten yhteisöllinen johtaminen, yhteisen tehtävän näkyväksi tekeminen ja pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Henkilöstön ja opiskelijoiden motivointi ja osallistaminen yhteiseen toimintaan, työkulttuurin ja kannustavan ilmapiirin luominen sekä työhyvinvointia tukevan järjestelmän edistäminen luovat hyvää yhteishenkeä ja tervettä työilmapiiriä. esim. palautteen antaminen, kannustaminen opetuskokeiluihin, yhdessä tekemisen tukeminen Management 1. Koulutukseen liittyvä päätöksenteko ja päivittäinen johtaminen Koulutuksen tavoitteista ja resursseista sopiminen Koulutuksen määrälliset tavoitteet ja laatutaso Toiminnan kokonaisresurssit (henkilöstö + talous + tilat) Opetustoiminnan suunnittelun koordinointi strategian mukaisesti Opetuksen kehittämistoiminnan johtaminen; yhteiset visiot ja tavoitteet Opetussuunnitelmatyön johtaminen (tutkintovaatimukset, tutkintoon liittyvät pysyväismääräykset, opetusohjelma) Opetuksen ja tutkimuksen vuorovaikutus Opiskelijarekrytointi Opetus- ja koulutustoiminnan seuranta ja raportointi Toiminnan tulosten ja laadun arviointi, seuranta ja raportointi Palautejärjestelmät Opetustoiminnan edellyttämän hallinnon ja tuen järjestäminen Opetuksen tukipalveluiden saatavuuden varmistaminen (mm. hallinnollinen ja atktuki) 2. Opetushenkilöstön johtaminen Opetushenkilöstöä koskevat päätökset Opettajien rekrytointi (mm. pätevyyden ja opetusansioiden varmistaminen) Opetushenkilökunnan työnjako (mm. opettajien työsuunnitelmien hyväksyminen, työnjaon tarkoituksenmukaisuus, tutkijoiden osallistuminen opetukseen) Osaamisen ja kehittämisen tukeminen (mm. kehityskeskustelut, pedagogisen kehittymisen tukeminen, tutkimusperiodien mahdollistaminen) Työyhteisön kokous- ja kehittämiskäytännöt Opetuksen kehittämiseen ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvät kokous- ja kehittämiskäytännöt (mm. opetuksen kehittämispäivät ja -seminaarit, opetuksen kehittämisryhmien ja opettajakokouksien johtaminen, uusien opettajien perehdyttämisestä huolehtiminen) 3. Opetustoimintaan liittyvä taloushallinto Yksikön määrärahojen budjetointi ja talouden seuranta Opetusbudjetista päättäminen Tilakustannukset Resurssien käyttö Opetuksen kehittämisen hankerahojen ja muiden resurssien kohdentaminen opetukseen (mm. laitosten yleiskustannus osuus ulkopuolisesta rahoituksesta, dosenttiopetus) 2 Jaottelu ja tehtävien erottelu pohjautuvat yliopiston toimintakäsikirjan kuvaukseen yliopiston johtamisjärjestelmästä versio 1.3., 13.9.2007, kohta A2.3) sekä yliopiston intranetissä lueteltuihin johtajan tehtäviin (https://alma.helsinki.fi/doclink/100160).

5 3 Opetustoiminnan johtamisen vastuunjaot ja tehtävät 3.1 Opetustoiminnan johtaminen yliopistotasolla AKATEEMINEN JOHTAMINEN HALLINNOLLISET TOIMIJAT JA PALVELUT KONSISTORI Rehtori Yliopiston laadun vastuunjaon mukaan yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja resursoinnista. OPINTOASIAIN- TOIMIKUNTA O petuksesta v astaav a v ararehtori Svenska verksamhetsnämnden Opintotukilautakunta Opintosuoritusten tutkintolautakunta Kirjasto- ja tietopalvelutoimikunta Yoped tutk&kehitt yksikkö HALLINTOVIRASTO Opintohallintotiim OPINTO- O piskelijarekiste ASIOIDEN- YKSIKKÖ O K-keskus KEHITTÄ MISO SA STO Kehittämisjohtaja OPIS- KELIJA- PA LV ELUT MUUT OSASTOT PALVELUKESKUKSET 3.1.1 Akateeminen johtaminen Konsistori Konsistori (yliopiston hallitus) on yliopiston korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on: - kehittää yliopiston toimintaa - hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat ja muut laajakantoiset suunnitelmat - päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista - antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa - hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset - päättää yliopiston jakaantumisesta tiedekuntiin tai muihin yksiköihin sekä näiden alaisiin laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten - päättää yliopiston hallinnollisesta rakenteesta Keskeisiä opetukseen liittyviä konsistorin tehtäviä ovat muun muassa opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman hyväksyminen, opiskelijavalintojen yleisistä periaatteista ja sisäänotettavien opiskelijoiden määrästä päättäminen, alempaan ja ylempää korkeakoulututkintoon liittyvien linjauksien hyväksyminen sekä muun muassa yliopiston opintoasiaintoimikunnan nimittäminen. Konsistorin puheenjohtajana toimii rehtori ja sen jäsenissä on professoreiden, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustus. Lisäksi konsistoriin kuuluu yksi yliopiston ulkopuolinen jäsen. Konsistorin toimikausi on kolme vuotta. Rehtori Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat. Rehtori johtaa konsistorin kokousta ja hänen tukenaan kokoontuu vararehtoreista ja hallintojohtajasta koostuva yliopiston johtoryhmää. Hän vastaa yliopiston sisäisestä toiminnanohjausjärjestelmästä. Rehtori voi saattaa periaatteellisesti tärkeän toimivaltaansa kuuluvan asian konsistorin ratkaistavaksi. Opintoasioihin liittyvät rehtorin päätökset valmistellaan laajasti yliopiston eri asiantuntijatahoja konsultoiden ja eri toimikuntia hyödyntäen. Useimpia opetuksen kehittämiseen liittyviä toimikuntia johtaa opetuksesta vastaava vararehtori. Valmistelun pohjalta rehtori päättää mm. yliopiston opetussektorin palkinnoista sekä opetuksen laatuyksiköistä ja näille myönnettävästä tuloksellisuuspalkkiosta. Rehtori valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Opetuksesta vastaava vararehtori Helsingin yliopistossa on neljä vararehtoria, jotka avustavat rehtoria tämän tehtävissä. Ensimmäinen vararehtori vastaa strategisesta opetustoiminnan johtamisesta ja toiminnan linjaamisesta sekä toimii useiden opetuksen kehittämiseen liittyvien toimikuntien puheenjohtajana. Vara-

rehtori vierailee yhdessä valmistelusta vastaavien virkamiesten kanssa tiedekunnissa 1-2 vuoden välein keskustelemassa ajankohtaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä asioista. Muiden vararehtoreiden vastuualueet ovat tutkimusasiat, yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat sekä ruotsinkielisyyteen ja kansainvälisiin asioihin liittyvät asiat. Opintoasiaintoimikunta Opintoasiaintoimikunta on yliopiston opintoasioiden kehittämisen strateginen tukiryhmä sekä konsistorin ja rehtorin päätösten valmisteluelin. Toimikunnan puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori. Toimikunnan tehtävänä on: käsitellä yliopisto-opetukseen, opiskeluun, oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyviä periaatteellisia kysymyksiä valmistella esitys opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmaksi valmistella mm. yliopiston opetussektorin palkintojen jaot, koulutuksen laatuyksikkövalinnat ja opetuksen laadun arvioinnin käytännöt vastata opintosektorin kansainvälisten kysymysten sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä Lisäksi opintoasiaintoimikunnalla on oikeus asettaa alaisuuteensa jaoksia. Toimikunnan jäsenet ja varajäsenet edustavat eri kampusten tiedekuntia, opetusta antavia erillisiä laitoksia, opiskelijoita sekä tiettyjä asiantuntijaryhmiä. Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta. Muita toimikuntia Yliopistolla on lisäksi myös muita toimikuntia, joiden tehtävät sivuavat opetuksen kehittämistä ja toiminnan johtamista. Ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten on lakisääteinen Svenska verksamhetsnämnden, jonka konsistori asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nämndenin puheenjohtajan toimii ruotsinkielisestä toiminnasta vastaava vararehtori. Kirjastotoiminnan strategista suunnittelua koko yliopiston tasolla valmistelee Kirjasto- ja tietopalvelutoimikunta, johon kuuluu paitsi kirjastojen edustajia myös opettajia ja opiskelijoita eri kampuksilta. Toimikuntaa johtaa opetuksesta vastaava vararehtori. Opiskelijoiden oikeusturvaa varten yliopistolla on opintosuoritusten tutkintolautakunta, jonka tehtävänä on mm. käsitellä opintosuoritusten arvostelua sekä lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskevat oikaisupyynnöt. 6 3.1.2 Hallinnolliset toimijat ja palvelut Hallintovirasto Konsistorissa käsiteltävien asioiden sekä rehtorin päätöksien valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa yliopiston hallintovirasto. Valmistelutyötä tehdään yhteistyössä tiedekuntien ja muiden yliopiston yksiköiden kanssa. Koulutukseen ja opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat valmistellaan hallintoviraston kehittämisosastolla ja sen opintoasioiden yksikössä. Opintoasioiden yksikkö Koko yliopistoa palveleva opintoasioiden yksikkö vastaa yliopiston opintoasioita koskevan strategisen päätöksenteon ja toiminnanohjausprosessin valmistelusta ja toimeenpanosta sekä tietyistä keskitetyistä palveluista. Yksikössä edistetään opetuksen kehittämistä sekä laadunvarmistuksen ja arviointien tulosten hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Yksikön vastuulla on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja virtuaaliyliopistoyhteistyön edistäminen. Lisäksi yksikön tehtäviin kuuluvat opintohallintojärjestelmän sisällöllinen kehittäminen sekä opintoja ja opetusta koskevan tiedon tuotannon kehittäminen. Yksikkö koostuu kolmesta vastuualueesta: opintohallintotiimi, opetusteknologiakeskus ja opiskelijarekisteri. Valmistelutyössä hyödynnetään monipuolista yhteistyötä ja vuorovaikutusta yliopistoyhteisön eri toimijoiden kanssa sekä aktiivista yhteistyötä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä muiden yliopistojen kanssa. Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelut-yksikön tehtävänä on tarjota asiantuntevaa informaatiota ja opiskelijalähtöisiä palveluita yliopisto-opinnoista kiinnostuneille ja yliopistossa opiskeleville. Yksikön tehtävänä on tukea yliopiston johtoa, tiedekuntia, laitoksia ja muita yhteistyötahoja opiskelijapalveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä. Yksikkö muodostuu neljästä palveluyksiköstä, joita ovat hakija-

palvelut, opiskelijaneuvonta- ja opintotukipalvelut, kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut sekä ura- ja rekrytointipalvelut. Muut osastot ja palvelukeskukset Muita hallintoviraston osastoja ovat muun muassa henkilöstö- ja lakiasiainosasto, yliopiston kokonaistaloudesta vastaava kvestuuri, tilahallinnosta vastaava tekninen osasto, kiinteistöjen huollosta vastaava kiinteistöpalveluosasto, tietotekniikkaosasto ja viestintäosasto. Lisäksi hallintovirasto tuottaa kampuksilla sijaitsevissa palvelukeskuksissa hallinto- ja tukipalveluita tiedekunnille ja erillislaitoksille. Koulutukseen ja opetuksen kehittämiseen liittyvä palveluita keskuksissa ovat mm. tutkinto-opiskelijoiden yleisneuvonta ja opintotukeen liittyvät palvelut. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitoksen alainen Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö on sekä tutkimusyksikkö että yliopistollinen palveluyksikkö. Yksikön tehtävänä on edistää yliopistopedagogista tutkimusta ja yliopistopedagogista osaamista koko yliopiston tasolla. Yksikkö vastaa muun muassa kaikille yliopistolaisille järjestettävästä yliopistopedagogisesta henkilöstökoulutuksesta. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön yliopistollisista erityistehtävistä sovitaan 3-vuotisten tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Yliopisto rahoittaa yksikköä muun muassa pedagogisen henkilöstökoulutuksen osalta. Opettajien osaamiseen liittyvää koulutusta tarjoavat yliopistotasolla myös yliopiston henkilöstökoulutus ja opetusteknologiakeskus. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön henkilöstökoulutus on integroitu muuhun yliopistopedagogiseen henkilöstökoulutukseen. 7 3.2 Opetustoiminnan johtaminen tiedekuntatasolla TIEDEKUNTANEUVOSTO Dekaani OPETUKSEN KEHITTÄMISRYHMÄ O petuksesta v astaav a dekaani/varadekaani Yliopiston laadun vastuunjaon mukaan tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta ja sovittujen tulosten saavuttamisesta sekä resurssien tarkemmasta kohdentamisesta ja priorisoinnista. Valintalautakunta Laitosjohtajakokous (tai vastaava) Ped.y olehtori PEDAGOGINEN Verkko-opetuksen tukihenkilö YKSIKKÖ KANSLIA / OPINTOASIAINPALVE O pintoasiainpäällikkö 3.2.1 Akateeminen johtaminen Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnan opetustoimintaa koskevat strategiset päätökset tekee tiedekuntaneuvosto, joka on tiedekunnan korkein päättävä elin. Tiedekuntaneuvoston tehtävinä on ensisijaisesti kehittää opetusta ja tutkimusta, tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi, päättää määrärahojen jakamisen perusteista sekä käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat. Koulutukseen ja opetuksen kehittämiseen liittyen tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimuksista ja tutkintoon liittyvistä pysyväismääräyksistä sekä opetusohjelmasta, jollei tiedekuntaneuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt opetusohjelmasta päättämistä laitoksen johtoryhmälle tekee esityksen tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja päättää valintaperusteista konsistorin vahvistamien yleisten perusteiden mukaan myöntää opiskeluoikeuden (ellei tehtävää ole siirretty tiedekuntaneuvoston asettamalle toimielimelle) määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa määrää, kuka päättää opintojen hyväksilukemisesta hyväksyy ja arvostelee pro gradu-tutkielmat, jollei tiedekuntaneuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt opetusohjelmasta päättämistä laitoksen johtoryhmälle

Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat professorien, opettajien ja muun henkilökunnan sekä opiskelijoiden edustus. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani. Dekaani Dekaani on tiedekuntaneuvoston valitsema professori, joka johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Dekaanilla käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, ellei niistä ole erikseen muuta säädetty tai määrätty. Dekaanilla on kokonaisvastuu tiedekunnan henkilöstöhallinnosta ja sen toteutumisesta. Dekaani vastaa myös siitä, että tiedekunnassa käydään vuosittain kehityskeskustelut henkilöstön kanssa. Dekaani vastaa siitä, että tiedekunnassa on toimivat järjestelmät tutkintojen, opetuksen ja niiden tukipalveluiden laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Tiedekunnassa voi olla yksi tai useampi varadekaani. Useimmissa tiedekunnissa opetusvaradekaani vastaa tiedekunnan tasolla opetuksen ja opintojen kehittämisestä ja seurannasta yhdessä opetuksen kehittämistoimikunnan (tai vast.) kanssa. Dekaanin ja varadekaanit valitsee tiedekuntaneuvosto. Opetuksen kehittämistoimikunta (tai vastaava) Opetuksen kehittämistoimikunta käsittelee opetusta ja opintoja koskevia linjauksia tiedekunnassa. Toimikunta toimii esittelijöiden tukena valmisteltaessa päätösasioita tiedekuntaneuvostolle. Kehittämistoimikunnan tehtävänä on mm. suunnitella ja kehittää perustutkintojen rakennetta ja tiedekunnan opetusta, valmistella koko tiedekuntaa koskevia kehittämishankkeita sekä edistää yhteistyötä laitosten välillä. Joissakin tiedekunnissa toimikunta vastaa myös tiedekunnan tutkintovaatimusten ja opetusohjelmien valmistelusta ja suunnittelusta. Puheenjohtajana toimii useimmiten opetusasioista vastaava varadekaani. Valintalautakunta (tai vastaava) Tiedekuntaneuvoston asettama valintalautakunta huolehtii tiedekunnan opiskelijavalinnan valmistelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta. Useimmissa tiedekunnissa opintooikeuksista päättäminen on delegoitu valintalautakunnalle. Tiedekunnasta riippuen valintalautakunnan puheenjohtajana toimii joko dekaani tai opetuksesta vastaava varadekaani tai puheenjohtaja nimetään tiedekuntaneuvostossa. Muut jäsenet ovat laitosten edustajia. Muut mahdolliset toimikunnat Tiedekunnasta riippuen, opetukseen ja sen kehittämiseen liittyviä asioita käsitellään myös esimerkiksi koulutussuunnittelutoimikunnassa, kansainvälisten asioiden toimikunnassa, opetustaitotoimikunnassa sekä laadunvarmistuksen ohjausryhmissä. Toimikunnat sekä niiden tehtävät ja vastuut vaihtelevat tiedekunnittain. Lisäksi useimmissa tiedekunnissa on tiedekunnan johdon ja kanslian vastuuvirkamiesten muodostama toimikunta (tai vast.), joka koordinoi valmisteluasioita sekä linjaa mm. tiedekunnan taloussuunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Laitosjohtajakokous (tai vastaava) Tiedekunnan dekaani, varadekaanit ja laitosten ja kirjaston johtajat sekä esittelevät virkamiehet tapaavat säännöllisesti toisiaan johtajakokouksissa. Tapaamisissa tiedotetaan ja keskustellaan ajankohtaisista asioista ja sovitaan tiedekunnassa noudatettavista käytännöistä. Joissakin tiedekunnissa laitosjohtajakokous toimii myös tiedekunnan lakisääteisenä yhteistoimintaelimenä. 8 3.2.2 Hallinnolliset toimijat ja palvelut Tiedekunnan kanslia ja opintohallinto Tiedekuntien kanslioiden ja niiden opintohallinnon tehtävänä on tukea ydintoimintojen tarpeita ja niiden toteuttamista. Jokaisessa tiedekunnassa on opintoasiainpäällikkö, joka johtaa tiedekunnan opintohallintoa. Opintohallinnon keskeisiä tehtäviä ovat mm. tutkintoja ja opintoja koskevien päätösten valmistelu ja menettelyohjeiden antaminen, opiskelijavalinta-asiat, uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä vastaaminen, opintoneuvonta ja -ohjaus, opinto-oikeusasiat, opintoihin liittyvän harjoittelun koordinointi, pro gradu -tutkielmien ja tutkintotodistusten hallinnointi, oikeusturva-asiat sekä tiedotus.

Pedagogiset yksiköt Joissakin tiedekunnissa kanslian yhteydessä tai tiiviissä yhteistyössä sen kanssa toimii pedagoginen yksikkö. Yksikköjen tehtävänä on tarjota opetukseen ja sen kehittämiseen sekä opiskeluun ja oppimiseen liittyviä asiantuntijapalveluita tiedekunnassa sekä harjoittaa näihin liittyvää tutkimustoimintaa. Yksiköt järjestävät myös yliopistopedagogista koulutusta yhteistyössä Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa. Yksiköt voivat osallistua myös perusopetuksen koordinointiin, toteutukseen ja arviointiin. Mikäli tiedekunnassa ei ole varsinaista pedagogista yksikköä, pedagoginen kehittämis- ja yhteistyö on organisoitu muilla tavoin. Kaikissa tiedekunnissa sekä eräissä erillisissä laitoksissa on pedagoginen yliopistonlehtori sekä verkko-opetuksen tukihenkilö. Pedagogisten yliopistonlehtoreiden tehtävänä on opetuksen ja oppimisen kehittäminen sekä siihen liittyvä tutkimus- ja selvitystyö. Verkko-opetuksen tukihenkilöiden tehtävänä on toimia oman tiedekuntansa opettajien tukena verkko-opetuksen teknisissä ja pedagogisissa kysymyksissä. 9 3.3 Opetustoiminnan johtaminen laitoksilla (tai vastaavissa yksiköissä) Opetustoiminnan johtaminen ja opetuksen kehittämisen organisoituvat laitoksilla monin eri tavoin riippuen muun muassa tutkintojen rakenteesta sekä laitosten koosta. Tässä kuvauksessa on esitetty keskeiset opetustoiminnan johtamiseen liittyvät tehtävät ja vastuut, jotka määräytyvät pääsääntöisesti yliopistolain ja yliopiston hallintojohtosäännön mukaan ja ovat kaikille laitoksille yhteisiä. Yliopiston laadun vastuunjaon mukaan laitos vastaa alansa opetuksen ja opintosuoritusten laadusta. Vastuuseen sisältyy opetussuunnitelmien laadinta, oppimistavoitteiden asettaminen ja oppimistulosten arviointi sekä opettajien pätevyys ja osaaminen. JOHTORYHMÄ Laitosjohtaja OPETUKSEN KEHITTÄMISRYHMÄ Johtaja/varajohtaja Laitoskokous TOIMISTO O pintoesimies (tai vastaava) O petuskoordinaattori 3.3.1 Akateeminen johtaminen Laitoksen johtoryhmä Laitoksen ylin päättävä elin on laitoksen johtoryhmä. Johtoryhmä vastaa opetustoiminnan arvioinnista ja kehittämisestä laitoksella ja siihen kuuluvissa oppiaineissa sekä koordinoi opetusohjelmien kehittämistä. Johtoryhmän tehtävänä on mm: tehdä esitykset tiedekuntaneuvostolle toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevista suunnitelmista päättää laitokselle osoitettujen jakamattomien määrärahojen ja muiden voimavarojen käyttöperiaatteista tehdä esitys tiedekuntaneuvostolle uusien opiskelijoiden määrästä ja vuosittaisista tutkintotavoitteista päättää laitosten opetusohjelmasta, mikäli tiedekuntaneuvosto on siirtänyt tehtävän laitoksen johtoryhmälle hyväksyä pro gradu-tutkielmat, mikäli tiedekuntaneuvosto on siirtänyt tehtävän laitoksen johtoryhmälle Laitosjohtaja Laitoksen toimintaa johtaa laitoksen johtaja. Laitoksen johtajalla on yleistoimivalta eli hän käsittelee ja ratkaisee laitokselle kuuluvat asiat, joita ei ole määrätty johtoryhmän ratkaistavaksi. Laitoksen johtaja vastaa laitoksen henkilöstöhallinnosta ja sen toteutumisesta. Laitoksen johtaja vastaa siitä, että laitoksessa käydään vuosittain kehityskeskustelut henkilöstön kanssa sekä hyväksyy opettajien työsuunnitelmat. Laitoksen johtaja vastaa resurssien allokoinnista, opettajien pätevyydestä ja osaamisesta sekä siitä, että laitoksella on toimiva järjestelmä tutkintovaatimusten, opetuksen ja tukipalveluiden laadun seurantaa varten. Joillakin laitoksilla koulutuksen ja opetuksen johtamisvastuu on delegoitu laitoksen varajohtajalle.

10 Opetuksen kehittämisryhmä Useimmilla laitoksilla toimii opetuksen kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on kyseisen laitoksen tai oppiaineen opetussuunnitelman ja opetuksen kehittäminen. Laitokset järjestävät kehittämisseminaareja, joissa käsitellään laitoksen näkökulmasta opetuksen kehittämistarvetta ja - kohteita. Kehittämisryhmien toimintaan sekä kehittämisseminaareihin osallistuu myös opiskelijoiden edustajia. Laitoskokous Laitoksen johtaja tai johtoryhmä voi kutsua koolle laitoskokouksen keskustelemaan laitoksen yleisistä asioista. Kokoukseen voivat osallistua kaikki laitoksella työskentelevät ja opiskelevat. Pääainetoimikunnat (tai vastaavat) Oppiaineiden professorit vastaavat oman tieteenalaansa kuuluvan koulutuksen yleisestä kehittämisestä. Joillakin laitoksilla on pääainetoimikuntia, jotka valmistelevat pääaineen opetusta ja henkilöstöä koskevat esitykset johtoryhmän käsiteltäviksi vastuuprofessorin johdolla. Yliopiston laadun vastuunjaon mukaan opettaja vastaa oman opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista osana opetustehtävää. 3.3.2 Hallinnolliset toimijat ja palvelut Laitoksen toimisto Laitoksen hallintopalveluista vastaavat laitosamanuenssit tai vastaavat, joiden esimies on laitoksen johtaja. Amanuenssi voi olla laitoksen muun hallinto- ja tukihenkilökunnan lähiesimies. Amanuenssitapaamiset Opintoasiainpäälliköt järjestävät useimmissa tiedekunnissa opintohallinnon ja laitosten amanuenssien yhteisiä tapaamisia. Niissä keskustellaan ja sovitaan tiedekunnan opintojen suunnitteluun, opinto-ohjelman kokoamiseen ja opintohallintoon liittyvistä käytännön järjestelyistä. Opintojakson vastuuhenkilö/koordinaattori Joillakin laitoksilla on nimetty opintojaksoista vastaavat henkilöt tai koordinaattorit. Opintojakson vastuuhenkilö huolehtii opetuksen suunnittelusta ja muista käytännön järjestelyistä. Vastuuhenkilö voi esim. huolehtia opiskelijoiden palautteen huomioimisesta opintojakson kehittämisessä. 4 Opetustoiminnan johtamisen verkostot 4.1 Yliopiston sisäiset verkostot Keskeinen toimintapa opintosektorin päätösten ja esitysten valmistelussa on se, että valmisteltavia asioita käsitellään ja niistä keskustellaan eri verkostojen tapaamisissa. Osa opintosektorin verkostoista on pysyviä ja ne kokoontuvat säännöllisesti, osa on määräaikaisia. Verkostot toimivat vapaamuotoisesti. Jäsenet edustavat tiedekuntia, erillisiä laitoksia, hallintovirastoa ja tietyissä tapauksissa myös opiskelijoita. Aiheina ovat ajankohtaiset koulutuksen asiat: koulutuspoliittiset kysymykset, valmistelussa olevat linjaukset tai esitykset. Verkostojen tehtävänä on myös välittää kokemuksia ja hyviä käytäntöjä yliopistossa. Kullekin verkostolle on sovittu koordinoija, joka huolehtii kokoontumisten asialistoista, järjestelyistä, tiedottamisesta sekä muista yhdessä sovituista asioista. Koordinaattorin tehtävänä on välittää verkostossa esiin nousseita kysymyksiä opintoasioista vastaavalle vararehtorille, opintoasiaintoimikunnalle ja hallintoviraston ja tiedekuntien opintoasioiden valmistelijoille. Varadekaaniverkosto Tiedekuntien opintoasioista vastaavat varadekaanit /dekaanit kokoontuvat muutaman kerran lukukaudessa opintoasioista vastaavan vararehtorin johdolla keskustelemaan yliopistokoulutuksen ajankohtaisista kysymyksistä. Verkosto toimii yliopiston ja tiedekuntien johdon vapaamuotoisena keskustelufoorumina. Verkostoa koordinoi hallintoviraston opintoasioiden yksikkö.

Opintoasiainpäälliköiden verkosto Opintoasiainpäälliköiden kokouksiin osallistuu tiedekuntien opintoasianpäälliköiden lisäksi opintohallinnon suunnittelijoita, opintosihteereitä sekä koordinaattoreita tiedekunnista, kielikeskuksesta ja keskushallinnosta. Kokous toimii opintohallinnon virkamiesten yhteistyöfoorumina, jossa käsitellään esim. opiskelijavalintoja, tutkinnonuudistuksen kysymyksiä, opiskelijapalveluja, yliopiston lausuntojen valmistelua, tulosneuvotteluasioita ja palvelusopimuksia opintoasioiden näkökulmasta. Kokouksissa vaihdetaan kokemuksia tiedekuntien käytännöistä sekä tehdään yhdessä valmistelutyötä yliopiston yhteisissä asioissa. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Verkostoa koordinoi hallintoviraston opintoasioiden yksikkö. Opintoneuvojien verkosto Opintoneuvojien kokouksiin osallistuvat tiedekuntien opintoneuvojat ja opintoasiainsihteerit sekä kehittämisosaston eri yksiköiden opintohallinnon tehtävissä toimivia. Kokouksissa keskustellaan ja vaihdetaan tietoa ajankohtaisista opintoasioista kuten opiskelijavalintojen käytännöistä ja opiskelijoille tarjottavista palveluista. Kokouksia koordinoi opiskelijapalvelut -yksikkö. Kansainvälisten asioiden suunnittelijoiden verkosto Kansanvälisten asioiden suunnittelijoiden verkostoon kuuluvat tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijat sekä kehittämisosaston eri yksiköiden kansainvälisten asioiden parissa työskentelevät. Kokoontumisia on kerran kuussa. Verkostoa koordinoi hallintoviraston opintoasioiden yksikkö. Pedagogisten yliopistolehtoreiden verkosto Pedagogiset yliopistonlehtorit muodostavat Helsingin yliopistossa monitieteisen asiantuntijaverkoston, jonka osaaminen on koko yliopistoyhteisön käytössä. Jokaisessa tiedekunnassa ja joissakin erillislaitoksissa on oma pedagoginen yliopistonlehtori. Pedagogisten yliopistonlehtoreiden tehtävänä on opetuksen ja oppimisen kehittäminen yliopistossa ja siihen liittyvä tutkimus- tai selvitystyö. Pedagogiset yliopistonlehtorit muodostavat verkoston, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Verkostoa koordinoidaan Yliopistopedagogisesta tutkimus- ja kehittämisyksiköstä. Verkko-opetuksen tukihenkilöiden verkosto Verkko-opetuksen tukihenkilöt toimivat kampuksilla, tiedekunnissa ja laitoksilla. Heidän tehtävänsä on toimia oman tiedekuntansa opettajien tukena verkko-opetuksen teknisissä ja pedagogisissa kysymyksissä. Tukiverkosto toimii yhteistyöverkostona tiedon ja kokemusten jakajana tukihenkilöiden, opetusteknologiakeskuksen ja muiden toimijoiden välillä. Tukiverkostoa koordinoi opetusteknologiakeskus. Ylioppilaskunta Merkittävä yhteistyökumppani koulutuksen ja opetuksen kehittämisen alueella on Helsingin yliopiston Ylioppilaskunta. Kaikissa valmistelevissa työryhmissä on aina ylioppilaskunnan edustus. Ylioppilaskunta toimii paitsi jäsentensä yhdyssiteenä myös heidän edunvalvojanaan yliopistossa ja yhteiskunnassa. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Tiedekunta- ja ainejärjestöt Tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat opiskelijoiden järjestöjä, joiden tehtävänä on yhdistää saman alan opiskelijoita, ajaa näiden etuja ja järjestää erilaista toimintaa. Tiedekunta- ja ainejärjestöt osallistuvat aktiivisesti opiskeluun liittyvien asioiden suunnitteluun sekä opetuksen kehittämiseen tiedekunnissa ja laitoksilla. 11 4.2 Valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot Yliopisto tekee koulutusta koskevaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyötä tehdään valtakunnallisissa ja kansainvälisissä koulutusalan yhteistyöverkostoissa.

Kotimaiset yhteistyöfoorumit Valtakunnalliset opintohallinnonpäivät ovat opetusministeriön ja yliopistojen välinen vuosittainen foorumi, jossa käsitellään koulutuksen ja opintohallinnon kysymyksiä, linjauksia ja päätösten toimeenpanoa. Keskeisenä tavoitteena on luoda yhteistä näkemystä sekä löytää yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja mm. opintohallinnon säädösten ja päätösten toimeenpanemisessa. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kehittämispäivät ovat vuosittainen yliopistojen välinen foorumi, jossa käsitellään kansainvälisen opintohallinnon kysymyksiä ja linjauksia ja päätösten toimeenpanoa. Valtakunnallisen yliopistojen opintosektorin päälliköiden verkoston tavoitteena on luoda valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö koulutuspoliittisten linjausten tai muiden ajankohtaisten uudistusten toteutukseen. Verkosto kokoontuu lukuvuoden aikana 2-4 kertaa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. PedaForum on yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto. Sen tavoitteena on tutkimuspohjaisen opetuksen kehittäminen ja pedagogisen asiantuntijuuden jakaminen sekä yhteistyön lisääminen yliopistojen, yksiköiden, tutkijaopettajien ja opiskelijoiden kesken. IT-Peda-verkoston tehtävänä on edistää yliopistoissa tehtävää tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä opetuksessa ja tutkimuksessa. Sen tehtävänä on myös välittää opetusteknologian hyväksikäyttöön liittyvää informaatiota verkoston jäsenten kesken. Oodi-konsortion tehtävänä on ylläpitää oodi-tietojärjestelmää. Oodi on yliopiston opetus- ja opiskelutoimintojen tukemiseen tarkoitettu tietojärjestelmä, joka on käytössä kolmessatoista suomalaisessa yliopistossa. Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) on yliopistojen yhteistyön verkosto-organisaatio, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen yhteistoimintaa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämiseksi opetuksessa ja opiskelussa. LUMA-keskus on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. AinO-keskus on humanistisen tiedekunnan koordinoima aineenopettajan koulutuksen resurssikeskus, joka yhdistää humanistisen opetusalan toimijat. Kansainväliset yhteistyöfoorumit Bolognan prosessi on korkeakoulutuksen alalla eurooppalaisen yhteistyön pääfoorumi. Sen tavoite on muodostaa yhteinen Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Yliopisto osallistuu mm seuraavien yliopistoverkostojen toimintaan: Euroopan tutkimusyliopistojen liitto (LERU), jonka tavoitteena on toimia korkeatasoisen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen puolestapuhujana Euroopassa. eleru kahdeksan LERU yliopiston muodostama verkosto. Verkoston tarkoitus on lisätä kansainvälisten verkko-kurssien tarjontaa jäsenyliopistoissa. UNICA - Network on Euroopan pääkaupunkien yliopistojen välinen verkosto Utrecht-Network on yliopistojen yhteistyöverkosto Euroopassa. Yliopistolla on kahdenväliset yhteistyösopimukset yhteensä 80 yliopiston kanssa. Sopimusten tavoitteena on lisätä kansainvälisyyttä ja liikkuvuutta yliopistojen välillä. 12