Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista
1. Johdanto PK-YRITYSTOIMINTA on valtakunnan, alueen ja kunnan talouden kiistaton veturi. Työllisyys, työllisyyden vakaus, ostovoima ja verotulot tulevat pääosin PK-yrityksistä kautta maan ja suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella (ks. Routamaa 200) suoraan tai välillisesti julkisen sektorin kautta lähes kokonaan. Jos maatalousyrittäjät lasketaan mukaan, muu tuottava osuus on minimaalinen. Suuryritysten merkitys on maaseutukunnissa marginaalinen joskin alihankintojen toimeksiantajana tärkeä. Valmistustuotannon siirtyessä enenevästi halvan työvoiman maihin, suuryritysten rooli edelleen vähenee. Valtion politiikka ja myös mm. kuntien hankintatoimi ja kaavoitus yleensä lyhytnäköisesti suosivat suuryrityksiä. Näin ollen pk-yritystoiminnan toimintaedellytysten luominen ja jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Se ei kuitenkaan merkitse yritysten suoraa tukemista. Työllisyyden ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen kannalta oleellista on yritystoiminnan dynamiikka, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityskanta uusiutuu mielellään ripeämmin, kuin vanhoja yrityksiä loppuu syystä tai toisesta. Yritysten lopettaminen ei siis sinänsä ole ilmiönä ongelma vaikka se saattaa yksitäisen yrittäjän ja hänen palkkaamiensa työntekijöiden kannalta olla hyvinkin dramaattista. Alueen tai kunnan kannalta yrityksen lopettamisen merkitys on periaatteessa aina menetys, mutta tapaukset ovat erilaisia. Lopettaneet yritykset voidaan luokitella ainakin kolmeen kategoriaan esimerkiksi A) erikoisalansa ainoiksi palvelualan edustajiksi, B) työvaltaisuuden vuoksi vaikeasti korvattaviksi yrityksiksi ja C) yrityksiksi yksi muiden joukossa. Luokittelu ei missään nimessä merkitse, että jotkut yritykset olisivat toistaan arvokkaampia. Mikroyrityksistä on talouden vakaus esimerkiksi laskusuhdanteessa pitkälle kiinni. Mutta kuntaja aluepäättäjien sekä mm. rahoittajien näkökulmasta yritysten lopettamiseen varautuminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä riippuen siitä, mistä yrityskategoriasta on kyse. Riippumatta edellä mainituista kategorioista, jatkajavaihdos elinkelpoiselle yritykselle pitäisi olla järjestettävissä joko sukupolvenvaihdoksena tai omistajanvaihdoksena yrityskannan tason säilyttämiseksi. Oleellinen seikka on myös yrityksen kotikunnan sijainti ja luonne alueellaan. Aluekeskuksen kannalta on oleellisen tärkeää säilyttää kategorian A yritykset edes keskuskunnassa. Erikoisalansa ainoiden yritysten kuoleminen tietää alueen asteittaista hiipumista ja työikäisten siirtymistä elinkykyisiin keskuksiin. Yhdenkin erikoisliik-
keen loppuminen saattaa jo haavoittaa seutua, mutta ainakin jokainen uusi poistuminen tekee sen sekä palvelu- että imagonäkökulmasta. Ainutlaatuisen yrityksen loppumisessa on kysymys paljon enemmästä kuin taloudellisesta merkityksestä. Palvelujen saatavuus, työllistävät yritykset ja yksinyrittäjät pitävät alueen elinkelpoisena. Realismia on, että tulevaisuudessa ainakin työssäkäyntialueen keskuksessa, kohtuullisen bussimatkan päässä alueen sisällä, pitäisi löytyä riittävä valikoima palveluja ja erikoisliikkeitä, jotta kuntakokonaisuus olisi elinkelpoinen. Järkevillä kuntaliitoksilla voitaisiin päästä kuntarakenteeseen, jolla kyettäisiin pitämään kriittisimmät palvelut ainakin kuntakeskuksessa ja läheisyyttä vaativat palvelut myös ympäröivissä kylissä sekä säilyttää riittävä työvoima yritystoiminnalle. Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja palvelujen loppumista paikkakunnalla esimerkkialueena Pohjois-Pohjanmaa. Erillisenä tapauksena esitetään yksittäisen matkailualan yrityksen lopettaminen rahoittajien toimesta varoittavana esimerkkinä yhteiskunnalle tappiollisesta, lyhytnäköisestä yrittäjyyden alasajosta.
2. Esitutkimus "yritysten ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla"- case Nivala Tutkimuksessa Yrityksen ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla tarkasteltiin yritysten ja palvelujen loppumisen ilmiötä Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Nivalan kunnan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaa valittiin kohteeksi, koska siellä toisaalta pk-yritystoiminnalla tulisi olla keskeinen merkitys työllistäjänä ja elinkeinona maatalousyrittäjyyden lisäksi, ja koska siellä yritystoiminnan tunnusluvut antavat varoitussignaaleja. Konkurssiaste (0,8%) oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2008 viidenneksi korkein Suomessa Uudenmaan (1.0%), Keski-Pohjanmaan (0,%), Kymenlaakson ((0,%) ja Kainuun (0,2%) jälkeen (koko maan vaihteluväli 0,% - 1,0%). Yrittäjien osuus (,0%) työllisistä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 200 selvästi matalin Suomessa (toiseksi matalin Lappi 8,1% ja korkein Itä-Uusimaa,%). Pohjois-Pohjanmaan yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä oli,1 (koko maa.). Keskimääräinen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla oli 200 n. 1 000 (koko maa hieman yli 20 000 ). (SY 200). Työllisyys on ollut nousussa, mutta talouden taantuman myötä työttömyys on kääntynyt kasvuun ja on kaikissa seutukunnissa selvästi koko maan tasoa korkeampi vaihdellen seutukunnittain n. 1% vuosina 2008 200. Väestön nettomuutto on ollut negatiivista Oulun seutukuntaa lukuun ottamatta vuosina 200 200. Yritystoiminnan liikevaihdon muutos on ollut negatiivinen vuoden 2008 neljännestä kvarttiilis- ta lähtien kaikilla keskeisillä toimialoilla. (Kaarna & Mella 20) Lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten suhde on vuosittain 2000 luvulla ollut melko tasaista, eli lopettaneiden tilalle on syntynyt saman verran tai hieman enemmän uusia yrityksiä varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Toki kunnittain perustamis ja lopettamisluvut vaihtelevat. Vuodet 200 ja 200 ovat olleet taloudellisen nousun aikaa, jolloin uusien yritysten määrä on ollut lähes kaikissa kunnissa selvästi suurempi kuin lopettaneiden. Tosin tilastojen luvut poikkeavat merkittävästi ylöspäin todellisista, mutta lopettaneiden ja aloittaneiden suhde lienee kuitenkin tilastojen ilmaisemaa luokkaa. Tämän esitutkimuksen tarkastelujakso, 200 2008 onkin siinä mielessä harhainen, että uusperustannan suuresta suhteellisesta määrästä johtuen lopettaneiden yritysten tuottama menetys näyttää turhan vaatimattomalta. Erityisesti nyt vuoden 2008 neljännen kvarttiilin aikana alkanut alamäki on jatkunut ja tilastot tullevat näyttämään huolestuttavilta myös aloittavien ja lopettavien yritysten suhteen osalta. 2.1 Lopettaneet yritykset Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalta otettiin erityistarkasteluun Nivalan kaupunki, jonka katsottiin sijaintinsa ja kokonsa puolesta edustavat riittävän monipuolista yrityskantaa lopettamisilmiön tarkastelemiseksi. Alustavan vertailun perusteella useimmissa pienemmissä kunnissa lopettaneiden yritysten luonne oli siinä määrin puhtaasti yksinyrittäjä- ja
ammatinharjoittajapainotteinen, että lopettamisilmiön kuva olisi jäänyt hyvin yksipuoliseksi. Nivalassa on 100 asukasta Kunnallisvero% vuosinan 200-2008 1,%, v. 200-20,% Työttömiä 08 henkeä v. 2008, 88 henkeä v. 200 Avoimia työpaikkoja kpl v. 200 Työttömyysaste nouseva,,% v. 2008,,% v. 200 Syvemmän tarkastelun kohteeksi lopettaneiden osalta valittiin vuosi 2008. Harkinnassa oli kolmen vuoden jakso, mutta, koska aineiston hankinta oli varsinkin lopettaneilta yrittäjiltä erittäin työlästä ja, koska lopettaneiden ja aloittaneiden profiilit olivat alustavan tarkastelun mukaan vuosittain hyvin samankaltaiset tuottamatta suurtakaan lisäarvoa, yhden vuoden syvempi analyysi katsottiin riittäväksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan 200-2008 vuosittain lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut välillä 28 1 yritystä. 200-200 lopettaneiden määrä oli uusia suurempi, mutta 200 lähtien aloittaneita on ollut enemmän. Vuonna 2008 lopettaneita oli tilaston mukaan 1. (Liitteessä 2 koko Pohjois-Pohjanmaan kehitys). Kaupparekisteristä löytyi kuitenkin vain lopettanutta yritystä vuonna 2008. Näistä kuusi () yritystä jatkaa toisena yhtiömuotona tai on myyty, ja kaksi ei koskaan aloittanutkaan toimintaansa. Eli Nivalassa oli 1 lopettanutta yritystä vuonna 2008. Todella lopettaneiden osuus yrityskannasta v. 2008 oli siten 2,%. (Tilastokeskuksen mukaan %) Vastaavasti uusperustanta vaihteli 200-2008 välillä. Kaupparekisterissä on aloittanutta yritystä Nivalassa vuonna 200, näistä kuitenkin ainakin kahdeksan (8) on toiminut aikaisemmin eri yhtiömuodossa ja yhdeksän () yritystä eivät enää 20 olleet toiminnassa tai olivat toimineet koko ajan toisella paikkakunnalla. Myös kaksi asunto osakeyhtiötä on jätetty pois. Jäljelle jäi siis 0 aloittanutta yritystä vuodelle 200. Vuonna 200 aloittaneiden ja vuonna 2008 lopettaneiden suhde on siten 2,, mikä sinänsä on ainakin paperilla myönteistä. Vuotta aikaisemmin aloittaneita on mielekästä verrata siksi, että korvaavana toimintana ne pääsevät vauhtiin aikaisintaan koko vuoden osalta perustamista seuraavana vuonna. Aloittaneiden ja lopettaneiden määrällinen suhde toki vaihtelee vuosittain, ja tilastoharhojen vuoksi täsmällisten suhteiden selvittäminen on lähes salapoliisityötä. Tilastojen mukaan aloittaneiden ja lopettaneiden suhde vaihtelee n. 1/1 2/1, mikä keskimäärin pitäisi yritysten määrän lievässä kasvussa. Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Nivalassa vuosina 200-2008 Tilastokeskuksen tilaston mukaan. 200 200 200 200 200 2008 Aloittaneet yritykset Lopettaneet Yritykset Yrityskanta 0 2 1 28 2 2 1 08 2 2 http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/yri/aly/aly_fi.asp
Esitutkimuksessa haastateltiin kaikki tavoitetut lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten yrittäjät tavoitteena saada kuva lopettamiseen liittyneistä materiaalisista seurauksista ja toisaalta aloittaneiden aikaansaamasta korvaavasta taloudellisesta tuloksesta. Siltä osin, kun yrittäjiä ei tavoitettu, tai he eivät halunneet osallistua tietojen antoon (neljä lopettaneista ja viisi aloittaneista kieltäytyi) pyrittiin selvittämään yrityksen perustiedot muista lähteistä. Lopettaneista 1 yrityksestä viisi oli osakeyhtiöitä (yksi Oyj), loput toiminimiä tai avoimia ja kommandiittiyhtiöitä. Yritysten raportoidut tulot yhteensä 1 000 arvio 20 000 Ilmoitetut maksetut verot 000 Ilmoitetut luottotappiot 0 000 Ilmoitetut alv:t <18 000 Ilmoitetut ulkopuoliset työntekijät n. Kuten luvut osoittavat, lopettaneiden yritysten antamista taloudellisista luvuista ei voi tehdä mainittavia johtopäätöksiä. Yrittäjät mukaan lukien lopettaneiden yritysten koko työllistämispanos työvuosina oli vuodessa n. 0 työvuotta. Myös lopettaneiden taloudellinen merkitys oli melko vähäinen suhteessa koko yrityskantaan. Hiipumassa olleiden yritysten vero- ja ostovoimavaikutus on luonnollisesti ollut kunnan ja valtion verojen kertymään vähenevä loppua kohden. Lopettaneiden pääasialliset toimialat: Atk-konsultointi ja tukipalvelut MP-maahantuonti ja korjaus Sahateollisuuden koneet Talonrakennus 2 kpl Villisikafarmi Kuntokahvila Ravintola Visakoivutuotteet Varaosakauppa Hieronta Tekstiilikauppa Kuten listasta ilmenee, mikään lopettaneista yrityksistä ei tällä kertaa ollut kaupungin palvelutuotannon kannalta toimialaltaan erityisen kriittinen, ja, kuten jäljempänä ilmenee, toimialaltaan ainoiden tilalle oli syntynyt jo uusia, ehkä pakottaen vanhan lopettamaan. Vaikka lopettaneiden työllistämispanos ei ollut järin suuri, on jokainen yritys vähintään yrittäjänsä työllistäjä. Jokainen työllistetty on pois työttömyystilastosta ja -kustannuksista. Lopettamisen syyt olivat seuraavat: Hinnat poljettu niin alas, liikaa kilpailijoita Konkurssi -lopetettu koska kaksi osakasta kuoli lyhyen ajan sisällä Alanvaihto, oli sivutulokokeilu Konkurssi Siirtyi toiselle alalle Sairaseläkkeelle Muuttanut ulkomaille Myynyt yrityksen, pitää välivuotta Lopetti kannattamattomuuden vuoksi Viidestä omistajasta erosi yksi ensin pois vieden kaksi pääasiakasta, kaksi omistajaa muutti pois paikkakunnalta lopettaen, kahdelle jäljelle jäävälle ei toimintaedellytyksiä. Omistajien sitoutumisen puute. Kysyttäessä lopettaneiden toiveita kunnalta, valtiolta tai yrittäjäjärjestöltä yrittäjät osoittivat hyvää yrittäjähenkeä ja halua tulla omillaan toimeen. Lähes ainoa toive oli, että ensimmäiset pari kolme vuotta uusien yritysten pitäisi saada verohelpotuksia, että rahaa voisi käyttää yrityksen kehittämiseen. Lisäksi yksi yrittäjä olisi halunnut kunnalta alennusta vuokraan toimiessaan kunnan omistamassa kiinteistössä.
2.2 Uudet yritykset Kaupparekisterin mukaan Nivalassa perustettiin vuonna 200 uutta yritystä. Selvityksen mukaan uusia yrityksiä oli kuitenkin vain 0, joukossa kolme maatalousalan yritystä. 2 yrittäjää suostui haastatteluun. Haastatelluissa yrityksissä oli yrittäjien lisäksi päätoimisia työntekijöitä n. 0 henkeä. Yksi yritys oli jo lopettanut yrittäjän tapaturman vuoksi. Tulot ja verot olivat yksittäistapauksissa selvästi suuremmat kuin lopettaneiden, joten uusperustanta on keskimäärin korvannut lopettaneiden menettämät työpaikat sekä verotulot ja ostovoiman, vaikka osa uusista yrityksistä on melko vähätuloisia ammatinharjoittajia. Uusien yritysten toimialarakenne kuvaa hyvin sitä, että yritystoiminta on hyvin yksinyrittäjävaltaista osin korvaten lopettaneita samoilla toimialoilla. Uusien yritysten toimialat olivat pääasiassa seuraavat: Rakennus- ja konekunnostus, maalaus yms. MP-osien ym. vähittäiskauppa Maansiirto Muuraus ja rappaus Koneurakointi (2) Kaivinkoneurakointi Finanssiasiantuntija Kuljetus Traktoriurakointi Kotipalvelu Metsäpalvelu Rakennus ja hitsaus (lopettanut) Käytetyn tavaran kauppa (muuttanut) Kuorma-autoliikenne Pizza, kebab Maataloustuotanto () Kirvesmiestyöt Agentuuri Hierontapalvelu Koti- ja hoivapalvelut Fysioterapia ja muut hoidot Hius- ja kauneuskeskus Kampaamo ICT-palvelu Hevostalli Uusien yritysten perustajilla oli joitakin toiveita tuesta, esimerkiksi: Asiat ja paperit hankalia hoitaa, laajennettaessa yritystä hankalaa, rahoitus T:men ja Oy:n välillä eroaa liikaa. Yrittäjäapu on ihan hyvä; paikallinen toimisto. Ei oikein osaa sanoa, mitä tukea pitäisi olla. Haluaisi kaikki pakolliset maksut, verot, eläkemaksut ym. pienemmiksi, parempaa hintaa työstä ja polttoainekustannukset pienemmiksi. Työnantajamaksuihin helpotuksia, liian kallista palkata apua. Alv. pois! Haluaisi jonkinlaista tukea, joka auttaa selviytymään vaikeista ajoista. Ei odota tukea, kun vaan saisi olla rauhassa. Kannustimia kaupungilta yrityksen kehittämiseksi. Kunta voisi auttaa tilojen tai tonttien hankinnassa. Haluaisi verotukseen tai rahoitukseen liittyvää tukea. Haluaisi mahdollisuuden päästä tekemään Nivalan kaupungillekin töitä; ei onnistu koska päätökset tehdään saunassa, vaikka parempi kalusto ja halvempi hinta. Haluaisi investointitukea, neuvontaa tilaisuuksia ja tiedonantoa, alempi ALVkanta, enemmän palveluseteleitä vanhuksille, että he pystyisivät käyttämään palveluja > tuo säästöä koska vanhukset pystyvät asumaan kotona pidempään. Haluaa kriisiapua, kun tilakauppojen jälkeen velka ylittää liikevaihdon (maatalousyrittäjä). Haluaisi kunnalta työllistämistukea, jos tulisi puolella vastaan, niin voisi palkata 2- työntekijää kesäisin enemmän. Pääomaveroa alemmas. Haluaa tukea neuvottelupuolelle sopimusten
tekoon yritysten kanssa. Ei tiennyt veroista, liikevaihdosta mitään (ravintola-ala). Ei saanut edes starttirahaa, koska ei halunnut mennä koulutukseen. Edes kerran kymmenessä vuodessa ALV-vapaa vuosi, että voisi tehdä investointeja, pienyrittäjät eivät hyödy yrittäjäjärjestöistä (messualennus ainut etu). Jonkinlaista lomatukea yrittäjille, ei voi pitää kuin palkatonta lomaa. Uusien yritysten maksamat yritysverot vaihtelivat 0-0 000 /vuosi. Joku yksittäinen suurempikin summa raportoitiin. 2. Lopettamisen ja uusperustannan seurauksia Lopettaneiden yrittäjien raportoimat tulot ja verot vaihtelivat tarkkuudeltaan suuresti, joten laskennallisesti, jos yritykset olisivat jatkaneet toimintaansa normaalisti ja menestyksekkäästi Nivalan keskitason mukaan, yrittäjien ja työntekijöiden vuotuinen verotulo valtiolle ja kunnalle sekä ostovoima vuoden 2008 ja kolmen vuoden jaksossa 200-2008 olisi ollut taulukossa 2 esitetyn suuruusluokkaa ja huomattavasti pienemmät kuin aloittaneiden yritysten korvaava tuotto. Lopettamisesta seurannut menetetty verotuotto varsinkaan kunnalle ei ole ollut vähäinen, ja välillisesti melkoinen ostovoima on tuottanut lisää verotuloja sekä tukenut alueen palveluyrityksiä. Jokainen lopettava yritys on siten menetys kunnalle. Vaikka vuosille 200-2008 osui varsin positiivinen noususuhdanne, oli tilanne esimerkiksi vuosina 2001-200 alavireinen, kun lopettaneita oli hieman enemmän. Koska osa niin lopettaneista kuin aloittaneistakin yrityksistä on toiminut varsin pienellä volyymilla, osa sivutoimisesti, ovat todelliset tuottoluvut pienemmät, vaikka menestyneimmät yritykset ja palkansaajat toisaalta keskiarvoja kohottavat. Lukujen tarkoitus onkin osoittaa suhteet ja suuruusluokka. Lopettaneet yritykset raportoivat vain n. 0 000 euron luottotappiot, mikä sinänsä on varsin vähäinen ottaen huomioon mm. kolme konkurssia. Todellinen luku saattaa olla jonkin verran korkeampi. Kiinteistöjen osalta ei aiheutunut tappioita, koska lopettaneiden yritysten kiinteistöt olivat lopettamisen jälkeen muussa käytössä Taulukko 2. Laskennallinen verotulojen ja ostovoiman menetys yrityksen lopettaessa verrattuna yritysten tavanomaiseen menestykseen Nivalan kunnassa 2008 ja 200-2008 verrattuna vastaaviin lukuihin samaan aikaan edellisinä vuosina aloittaneiden tuotokseen vuoden viiveellä. Aika 2008 Lopettaneet Aloittaneet 200 Lopettaneet Aloittaneet Verot valtiolle T 1 20 80 1 00 8 8 Verot kunnalle T 0 8 88 1 1 Ostovoima T 0 0 1 0 1 81 20 0 2
ja vuokratut tilat uusilla vuokralaisilla. Positiivista on, että lopettaneiden palveluksessa olleet työntekijät kuten myös yrittäjät olivat nopeasti löytäneet uuden työpaikan, eikä työttömäksi jääneitä raportoitu lainkaan. Kaudelle osunut suotuisa uusperustanta on osaltaan hoitanut työllisyyden. Mentaalisista seurauksista ei tullut mainintoja. Kahdessa tapauksessa (1% lopettaneista) omistajanvaihdosohjaus olisi saattanut auttaa elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamisessa. Kyseisellä jaksolla uusperustanta korvasi hyvin lopettaneiden aiheuttaman menetyksen. Se ilmenee myös hyvin kunnan yhteisöverotuotossa, joka sekä määrällisesti että asukasta kohden oli korkealla vuosina 200-2008. Varoituksen signaali lopettamisen vaaroista tuli jo vuonna 200, jolloin yhteisöveron tuotto oli huomattavasti pienempi. Näin ollen lopettaneiden yritysten problematiikkaa ei ole syytä vähätellä.
. Johtopäätöksiä Yritysten lopettamista ja uusperustantaa koskeva tilastointi ei näytä kertovan totuutta edes nimeksi. Molempien osalta todelliset luvut olivat tilastoituja huomattavasti pienemmät. Jos yritysten määrää koskevia tietoja aiotaan käyttää, olisi ehkä kehitettävä paikallisesti tarkempi seuranta käyttäjän toimesta. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjä asian luulisi kiinnostavan. Nivalankin esimerkki osoittaa, että tärkeää on uusperustannan dynamiikka uusia yrityksiä pitää syntyä riittävässä suhteessa lopettaneihin. Jo toisena vuonna uusien yritysten tuottavuus ainakin tässä tapauksessa ylitti hiipuvien yritysten viimeisten vuosien tuottavuuden. Tosin on huomattava, että uusien yritysten alkuvuosien menestys ja tuottavuus on hyvin vaihtelevaa samoin kuin yritysten luonne. Poikkeuksena lopettaneiden joukossa ovat lähinnä ne yritykset, jotka loppuvat jatkajan puutteessa. Siten omistajanvaihdosjärjestelyillä voitaisiin pelastaa useita elinkelpoisia yrityksiä. Uusperustanta osin tappaa vanhaa kilpailutilanteessa, mikä sinänsä on luontaista kilpailua; tukitoimia kuten esimerkiksi starttirahaa ei kuitenkaan pidä suunnata päällekkäiseen toimintaan. Nivalan esimerkissä oli useita tapauksia, joissa samoihin aikoihin perustettiin uusi yritys alalle, jolta toinen lopettaa mm. kysynnän laimeuden vuoksi. Näin ollen kaikelle uusperustannallekaan ei voi ennustaa kovin menestyksellistä tulevaisuutta. Kysynnän ja tarjonnan laki hoitaa ylitarjonnan, joskin valitettavasti se merkitsee monen yrityksen loppua jo kolmannen vuoden kriittisessä vaiheessa. Elinkykykyisille pitäisi löytää jatkaja; mikä taho arvioi ja toimii? Lajinsa ainoita ei saisi alueen palveluatarjonta- ja imagosyistä päästää häviä- mään, jos on potentiaalista kysyntää. Kerran lopettanutta yritystä esimerkiksi erikoisliikkeiden alalla on varsin vaikeata saada syntymään uudelleen. Jatkamiskykyiset yritykset tulisi neuvoa hyvissä ajoin omistajanvaihdosasiantuntijoiden puheille, koska yrittäjät eivät sitä omatoimisesti juurikaan tee. Myös oppisopimusjärjestelmää pitäisi enemmän käyttää jatkajaongelmien ratkaisemiseen. Useimmat lopettaneet yritykset ovat omistajansa näköisiä, ja siten jatkajan löytäminen tai järjestäminen on hankalaa tai mahdotonta. Yritysmuodot painottuvat ei-osakeyhtiöihin, jolloin omistuksen siirto on vielä hankalampaa; se ei käy vain osakeomistuksen siirrolla. Yrityksiä pitäisikin kannustaa osakeyhtiömuotoon. Pienyrityksen immateriaalisen hinnan arvottaminen on hankalaa, ostaminen riskialtista ja rahoituksen saanti vaikeaa varsinkin vakuuksien puuttuessa. Kunnan ja alueen palvelutason säilyttämiseksi päättäjien tulisi olla riittävästi tietoisia yritysten moninaisuudesta ja erityisesti tiettyjen avainyritysten lopettamisen uhasta. Nykyiset tilastot ja järjestelmät tuskin antavat riittävää tietoa, ja varoitussignaalit yrityksen loppumisesta tullevat liian myöhään esimerkiksi jatkajaproblematiikan hoitamiseksi. Tosin monet sukupolven- ja omistajanvaihdosohjelmat ovat edistäneet tilannetta paikoitellen huomattavastikin, mutta pienyritysvaltaisuus ja yrittäjien ajan-, tiedon ja innon puute jatkajaongelmien ratkaisemiseen edellyttää entistä suurempaa panostusta omistajanvaihdosratkaisujen lisäämisen ja monipuolistamiseen. Nivalan otos lopettaneista yrityksistä osoitti, että lopettaneiden ja aloittaneiden määrä on pitkällä aikavälillä suhteellisen tasoissa; noususuhdanteessa aloittaneiden määrän on ollut hieman
suurempi. Tämän varaan ei kuitenkaan ole syytä tulevaisuutta laskea. Yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä. Taantuma on heikentänyt elinkeinoelämää, ja työttömyys koko alueella on viime vuosina kasvanut. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla mm. Oulun seutukunta pärjäilee edelleen erityisesti ICT-klusterin voimin kohtalaisesti, on esimerkiksi Nivala-Haapajärven seutukuntatasolla yritystoiminta laantunut ja työttömyys kasvanut roimasti mm. Kärsämäellä toimineen huonekaluvalmistajan lopettaessa toimintansa. Lisää lopettamisia on luvassa mm. kaivos- ja leipomoaloilla. Pohjois-Pohjanmaalla oli tilaston mukaan lopettaneita yrityksiä vuonna 2008 ja 1 vuonna 200. Nivalan esimerkin mukaan omistajanvaihdosapua Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsisi alakanttiin arvioiden vuosittain noin 2 yritystä ja tulevaisuudessa enenevässä määrin yrittäjien keski-iän kasvaessa. Yritysten jatkuvuuteen on siis syytä panostaa, vaikka uusperustanta lukumääräisesti on samaa tai jopa korkeampaa luokkaa kuin lopettaneiden määrä. Usein uuspeperustanta tilastollisesti on kuitenkin lopettaneen yrittäjän yrittämistä uudella tai lähitoimialalla, ja työllistämisvaikutukset rajallisia. Nivalan esimerkki myös osoitti, että uusperustanta on usein myös uuden yrittäjän tulemista alalle, jossa kysyntä ei riitä usealle toimijalle, joten uusperustanta on monasti vanhemman yrityksen, usein myös molempien loppu. Työvoiman saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla on useimmissa seutukunnissa hyvä, joten sen puolesta tilaa yrittäjyydelle on. Suomi elää PK-yrittäjyydestä.
1
Case Husky Excursions Pohjois-Suomessa toimivan Husky Excursions yrityksen lopettamisen tapaus on opettavainen case elinkelpoisen yrityksen aiheettomasta lopettamisesta rahoittajien toimesta. Aiheeton lopettaminen tuottaa taloudellista tappiota sekä rahoittajille, yhteiskunnalle että erityisesti yrittäjälle henkisten kärsimysten ja työuran pilaamisen vuoksi. Husky Excursions järjesti koiravaljakkoajelua matkailijoille vuosikausia menestyksellisesti vuoteen 2008 saakka. Husky Excursions yritys työllisti neljä henkilöä täysivuotisesti sekä noin seitsemän sesonkityöntekijää, yhteensä kymmenisen työvuotta yrittäjäpariskunta mukaan lukien. Iso pohjoisen lähes monopoliasemassa oleva matkailun markkinointiyhtiö myi Husky Excursions palvelut asiakkaille, jotka olivat pääasiassa turisteja pohjoiseen tuottavia kotimaisia ja ulkomaisia matkatoimistoja. Markkinointiyhtiö oli kuitenkin erityisen ahne perien lähes 80% myydystä asiakastulosta. Luonnollisesti tällainen sopimus ei ollut kannattava yrittäjälle, jonka piti kustantaa koirat, ravinto, varusteet, tilat ym. Vuonna 200 yrittäjä irtisanoi markkinointisopimuksen ja alkoi myydä palvelujaan suoraan asiakkaille. Muutoksesta aiheutui välivuosi, minkä johdosta vuoden 2008 kysyntä oli tilapäisesti pohjalukemissa. Husky Excursions yrityksellä oli velkaa Finnveralle n. 000 euroa, ja vakuutusyhtiöllä oli saatavia kuutisen tuhatta euroa. Husky Excursions yrityksen talousasioista vastaava henkilö ei ollut hoitanut lyhennyksiä aivan ajallaan eikä informoinut yrittäjää laskuista. Pienistä maksuviiveistä turhan herkästi pelästyneet rahoittajat hakivat yrityksen konkurssiin yrittäjän yllätykseksi. Rahoittajat eivät kuunnelleet yrittäjän selityksiä tietokatkoksesta eikä markkinointijärjestelmän muutoksesta, joka aiheutti pitkään kannattavasti toimivalle yritykselle tilapäisen myyntikapasiteetin laskun. Yritys siis haettiin varsin lyhytnäköisesti konkurssiin kykenemättä arvioimaan yritystoiminnan potentiaalia eteenpäin. Konkurssipesä myytiin vuoden kuluttua noin 8 000 euron hinnasta. Asianajopalkkioiden jälkeen Finnvera lienee saanut konkurssipesältä muutaman tuhannen euroa ja vakuutusyhtiö tuskin mitään. Yritys loppui, yrittäjä joutui
työttömyyskortistoon, samoin yrittäjän vaimo ja kaikki työntekijät. Lisäksi konkurssitilanne johti yrittäjän avioeroon inhimilliseni seurauksineen mm. lasten joutuessa eroon toisesta vanhemmasta. Yrittäjän hienosti rakentamat yritystoiminnan monipuolistamista palveleva rakennukset ja koiratarha luultavasti lahoavat paikalleen. Rahoittajien kanssa hyvissä väleissä ollut monopolimatkanjärjestäjä halusi vain yrittäjän pois, yrittäjän hallussa olevan koiravaljakko- ja moottorikelkkailualueen käyttöönsä ja jatkaa koiravaljakkoyrittäjien palvelujen ryöstöhintaista myyntiä. Tapauksen opetus kohdistuu lähinnä rahoittajiin, erityisesti Finnveraan, jonka henkilöstön rekrytointi painottunee lähinnä tilintarkastajatyyppien valintaan (ks. Routamaa & Hautala 0) sillä seurauksella, että rahoitus- ja konkurssihakemuspäätökset perustuvat monesti kyvyttömyyteen nähdä pitkäjänteistä kokonaisuutta yritystoiminnassa, jolloin elin- ja kehityskelpoisia yrityksiä tapetaan. Henkilöstön rekrytoinnissa erilaisten persoonallisuuksien tunteminen ja tunnistaminen lienee varsin puutteellista näissä organisaatioissa. Sama ongelma saattaa olla muidenkin rahoitusyhtiöiden rekrytoinnissa, ja se tulee kalliiksi sekä yrityksille että yhteiskunnalle ja erityisesti yrittäjille. Noin kymmenen työvuoden vuosittaiset työttömyys- ja asumistukikorvaukset kaatuivat yhteiskunnan korvattavaksi tässäkin casessa. Valitettava lisäpiirre matkailualallakin on, että rahoittajat, kuntapäättäjät ja viranomaiset suosivat alan suuria toimijoita mahdollistaen monopolisen tai oligopolisen tilan paikallisten pienyrittäjien tappioksi. 1
Viitteet Kaarna, A. & Mella I. (20). Maakuntien suhdannekehitys 2008-20. TEMamalyysejä 20. Routamaa, V. (200). Pk-yritysten taloudellinen merkitys Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere Routamaa, V. & Hautala, T.M. (200). Katse naamion taa Itsetuntemuksesta voimaa, Leadec-Kustannus. ( s.) SY (200). Pk-yritysten rooli Suomessa 2008. http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/yri/aly/aly_fi.asp http://www.nivala.fi/alltypes.asp?menu_id=18&menupath=,18#18 Tilastokeskus, StatFin
Tilastotietoja Nivalasta Liite 1 200 200 2008 200 asukasluku 80 0 022 veroprosentti 1, 1, 1, 20,0 kunnallisvero T/as 18 202 2 18 yhteisövero 1 8 2 1 028 20 82 01 yhteisövero T/as 8 8 työllisyystilasto 200 200 200 200 200 2008 200 työttömät 1 1 1 2 08 88 yli 1v. työttömänä 8 80 8 8 1 avoimet työpaikat 2 työttömyysaste,2,1,2,,,, http://www.nivala.fi/alltypes.asp?menu_id=18&menupath=,18#18
Pohjois-Pohjanmaan tilastokatsaus Taulukko. Aloittaneet, lopettaneet yritykset, yrityskanta 2001-200 (AL=aloittaneet, LO=lopettaneet, YK=yrityskanta) Liite 2 Lähde: Tilastokeskus, StatFin OULUN SK OULUNKAAREN SK RAAHEN SK SIIKALATVAN SK NIVALAN-HAAPAJÄRVEN SK YLIVIESKAN SK KOILLISMAA POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ii Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Haapavesi Pyhäntä Siikalatva Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Ylivieska Kuusamo Taivalkoski 2 22 2 22 1 20 2 0 2 18 2 2 22 2 10 1 2 1 8 1 8 2 2 8 1 1 2 02 1 8 2 2 1 2 2 2 0 2 0 1 81 22 8 1 280 22 1 2 18 81 1 0 1 80 1 1 0 1 02 1 18 8 1 20 1 0 1 1 2 2 1 22 1 1 28 2 1 22 2 1 20 2 1 8 28 8 2 2 8 2 8 2 1 8 1 1 2 20 8 1 1 18 2 82 2 2 1 0 81 2 1 2 80 08 18 0 22 82 10 18 82 08 0 80 1 10 2 0 28 2 0 0 18 08 1 18 8 1 8 1 8 1 2 1 8 1 2 1 1 1 2 1 2 2 8 1 0 28 1 0 1 1 2 2 8 1 1 22 1 28 1 2 2 22 1 8 8 8 20 28 01 1 01 1 8 1 80 0 1 01 18 1 10 18 18 2 1 18 08 1 0 2 2 0 20 8 0 1 8 10 8 2 1 0 1 0 20 1 1 2 80 2 1 22 1 0 2 8 1 1 1 2 20 18 1 1 8 8 8 01 28 8 02 20 2 1 8 10 82 1 2 2 180 1 2 181 22 18 8 0 2 2 2 2 8 1 2 1 0 2 1 1 1 0 2 8 20 2 1 2 8 1 1 2 2 2 8 28 1 1 2 2 2 1 8 2 8 1 81 18 1 8 0 00 1 220 2 88 1 1 88 20 1 81 2 10 1 0 1 8 1 18 1 1 1 8 0 8 28 1 8 1 0 2 8 8 2 2 28 1 1 1 1 20 0 2 0 2 22 1 8 28 8 2 8 2 1 2 2 1 28 1 1 20 02 2 28 1 8 2 0 1 8 2 1 8 1 1 1 08 20 8 8 202 18 20 18 1 1 8 1 1 1 2 2 1 0 2 2 1 1 1 201 2 0 8 2 88 1 200 1 28 0 2 2 81 2 1 1 1 1 1 2 2 1 0 1 2 1 1 1 8 8 8 0 01 1 00 2 08 1 1 8 2 18 88 8 1 0 2 1 202 1 8 2 2 2 200 0 AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. 2001 2002 200 200 200 200 200 AL. LO. YK. 2008 22 2 10 1 2 1 82 8 2 1 18 1 2 1 1800
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 200-201 Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi Tekijä: Vesa Routamaa, Vaasa 20 Paino: PK-paino Oy, 20