HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1
MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon Mukavuudet: harrastukset, mukavuudet, matkustelu jne. Osallisuus: ihmissuhteet, työ Koulutus: mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen Tasa-arvo: yhtäläiset mahdollisuudet, sosiaalisten erojen kohtuullisuus 2
HYVINVOINNIN MITTAAMINEN Makrotason tilastolliset mittarit Elinikä, terveys, tulotaso, asumistaso, koulutustaso, työllisyys Hyvinvointierojen mittarit Sosioekonomiset erot tuloissa, terveydessä ja eliniässä köyhyysmittarit Subjektiiviset mittarit Onnellisuustutkimukset: kuinka tyytyväinen olet elämääsi? 3
TUTKIMUSTEN TULOKSIA Sosioekonomisten mittarien mukaan parhaita maita ovat Pohjoismaat, Kanada, Australia, Hollanti, Sveitsi Onnellisuustutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia: hyvinvoivien maiden ihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä Heikkoja tuloksia entisissä sosialistimaissa ja Afrikassa 4
5
6
ONNELLISUUSTUTKIMUS: PERUSASIAT OVAT TÄRKEITÄ MUTTA MYÖS ASEMA Onnellisuutta lisäävät: perhe, terveys, työ Onnellisuutta vähentävät: läheisen kuolema, sairaus, avioero, työttömyys Varakkaat ja hyvätuloiset ovat onnellisempia kuin köyhemmät Tärkeintä ei ole absoluuttinen taso vaan asema sosiaalisessa arvoasteikossa: arvostus lisää hyvinvointia, osattomuus vähentää 7
MITEN HYVINVOINTI LIITTYY TALOUTEEN? Talous luo hyvinvoinnin välttämättömät edellytykset Ilman kehittynyttä taloutta ei ole mahdollista saavuttaa hyvinvoinnin kannalta riittävää elintasoa, koulutusta ja terveyttä Resurssien jakautuminen on tärkeä hyvinvoinnin tekijä Keskiarvon ohella myös tulonjako on tärkeä Talouden epätasapainoilla on vaikutuksia tulonjakoon, hyvinvointiin ja terveyteen Työttömyyden ja köyhyyden seuraukset 8
MITEN HYVINVOINTI ON KEHITTYNYT SUOMESSA? Kun huomioidaan heikot lähtökohdat, Suomea voi pitää hyvinvoinnin menestystarinana Nälänhädästä ja köyhyydestä kärkikaartiin Talouden kehitys on edeltänyt hyvinvoinnin parantumista Politiikka on priorisoinut taloudellisen pohjan luomista 1980-luvun jälkeen terveys ja elinikä ovat kehittyneet nopeammin kuin talous Toisaalta 1990-luvun työttömyys on johtanut sosiaalisten erojen kasvuun ja vähentänyt hyvinvointipolitiikan resursseja 9
10
SUHDANTEISTA RIIPPUMATON MITTARI SOSIAALIMENOJEN TASOLLE: TRENDIKASVU PYSÄHTYI JO 1988 30 Sosiaalimenot ilman työttömyysturvaa/trendibkt 25 20 15 10 5 0 11
JULKISEN SEKTORIN TYÖLLISYYS KASVOI NOPEASTI 1967-1989 SEN JÄLKEEN EI TRENDIKASVUA 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Julkisen sektorin työllisten osuus työikäisestä väestöstä 12
SUOMEN HYVINVOINTIHAASTEET BKT ja aineellinen elintaso hyvällä tasolla Terveys edelleen keskimäärin heikompi kuin parhaissa maissa (vrt. terveet elinvuodet) Suuret sosioekonomiset erot mutta myös suuret alueelliset erot Taloudellisen pohjan heikkous muodostaa ajoittain uhan hyvinvointivaltion rahoitukselle 13
TERVEET ELINVUODET 14
ONKO MEILLÄ VARAA HYVINVOINTIIN? Tämän hetken ongelmana julkisen talouden kestävyysvaje Seuraavana haasteena nopea ikärakenteen muutos ja ennustettu sosiaalimenojen kasvu Hyvinvoinnin rahoitus Suomessa muita Pohjoismaita enemmän kansalaisten omalla vastuulla Taloudellista kasvua tarvitaan luomaan työpaikkoja ja verotuloja (varsinkin ikärakenteen muutosvuosina 2010-2030) 15
KEHITYKSEN SUUNTA Suomalaista hyvinvointivaltiota joudutaan jonkin verran karsimaan, koska BKT ja työllisyys eivät kasva riittävän nopeasti Tulonsiirtojen kasvua rajoitetaan Palveluverkkoa karsitaan ja tehostetaan Järjestelmän olennaiset osat onnistutaan turvaamaan Hyvinvointimalli säilyy Keskimääräinen hyvinvointi jatkaa nopeaa kasvuaan Suomalaisten hyvinvointi ei riipu suoraan hyvinvointivaltion toiminnasta Riskinä sosiaalisten erojen kasvu edelleen 16
KIITOS! 17