Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP
Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Järjestämissuunnitelman sisällysluettelosta 4. Palveluiden alueellinen järjestäminen 4.1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijainen yhteistyö (roolien selkeytys) 4.3 Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntouttava toiminta 4.3.1 Palveluprosessit ja hoitoketjut 4.3.1 Päivystystoiminnan kehittäminen 4.4 Tukipalvelut 4.4.1 Sairaanhoidolliset tukipalvelut 4.4.2 Muut tukipalvelut
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma
Pohjois-Pohjanmaan kuntien tila
Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu & -hallinta 2. Kaikki ikäryhmät C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo 1. Kunnan rakenteet & elinvoima 7. Kuntalaisten palvelut 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset 6
Hyvinvointikertomus, sähköinen
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin tavoitetila
HYVINVOINTIOHJELMAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa MAHDOLLISUUDET HAASTEET TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN
OULU ON NUORTEN KAUPUNKI
Matalan kynnyksen palvelupiste nuorille nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi etsivä nuorisotyö työpajojen yksilövalmentajat työelämävalmentaja (mm. seinätön pajatoiminta yritysyhteistyössä) kohdennettu nuorisotyö monikulttuurinen nuorisotyö.
Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ehkäisee sosiaalisia ongelmia Hyvinvoinnin ja syrjäytymiskehityksen estämisen tukeminen yksilölähtöisesti esim. omatoimisuutta tukevien palveluprosessien kehittäminen
Ihmisen tarpeista lähtevät ja verkostossa tuotetut palveluratkaisut Miten? Palveluiden joustavuus; toiminta ja palveluprosessien linkitys Omahoidon kehittäminen Eri sekoreiden yhteistyön kehittäminen (julk, yks. 3 sektori) Teknologia käyttöön uusissa ja uudistettavissa palveluissa SoTe-pääprosessitaso Oulu
Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö Tarvitaan: Toimijoiden markkinaymmärryksen lisääntymistä Toimivia palvelumarkkinoita Yritysten pääsyä markkinoille Uusia rahoitusinstrumentteja yritysten kehittämiseen
Alueella on huippuluokan osaamista ja osaajien saatavuus on turvattu Miten: Työmarkkinoiden ja koulutuksen kohtaamisen mahdollistaminen Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdentaminen ja hyödynnettävyys
Kärkihankkeet hyvinvoinnin varmistamiseksi Maakunta liikkeelle: jihhuu liikunta, toimintakyky ja hyvinvointi
Terveysvalmennus - erityisesti riskiryhmiin liittyen - Korostetaan omaehtoista aktiivisuutta; kunta tukee palveluiden kehittämisellä ja rakenteilla
Ratkaisut ikääntymisen tuomiin muutospaineisiin.. sekä palvelutarpeen kasvun että työvoiman tarjonnan näkökulmasta
Nuorten elämänhallinnan vahvistaminen Polarisaatioilmiön vähentäminen
Uudet palveluratkaisut Kuntalaisen oman aktiivisuuden tukeminen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä
Palvelumarkkinan avaaminen Tavoitteena parantaa palveluiden taloudellista tuottamista avaamalla hyvinvointialan palvelumarkkinoita avoimeen kilpailuun
Hyvinvointialan huippututkimushankkeet Valmistellaan myös tulevien tutkimushankkeiden edistäminen toimintamalli
Hyvinvointialan osaamisverkosto 1. Kehitetään hyvinvointiohjelman alueellisia toimintaverkostoja 2. Kehitetään alueellisia hyvinvointialan osaamiskeskittymiä
Yhdessä hyvinvointia Hyvinvointi mukana kaikessa; suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa
EUROISTAKIN VÄHÄN eli MIKSI VARHAINEN TOIMINTAMALLI KANNATTAA - matalan kynnyksen palvelut ja kuntien hyvinvointityötä tukevat hyvät käytännöt
Hyvät käytännöt 2013-2017 PAKKA paikallinen alkoholipolitiikka; Alkoholi- ja tupakkatuotteiden välittämisen estäminen, vastuullisen elinkeinotoiminnan edistäminen, haittojen minimointi Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi; estetään vanhempien ongelmien siirtymistä heidän lapsilleen
Toimintakäytäntöjen muutoksen motivoinniksi: Kuinka paljon alkoholi maksaa? Nuorisoasemakäynti 50 Katkaisuhoito 125 / vrk = 46 000 / v Tukiasuminen 60 / vrk = 20 000 / v Huostaan otetun lapsen laitoshoito 70 000-110 000 / v Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1 000 000 65 vuoden ikään mennessä Työterveyshuollon varhainen puuttuminen alkoholin käyttöön 84-241 Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin palkkaaminen 40 000 / v Perhehoito 16 000 / v ( Matti. Alkoholiohjelma 2008-2011 ja THL.) 28
Palveluprosessi, luonnos - lähtökohtana asiakkaan tarve, ei diagnoosi
Hyvinvoinnin perustana