Henkilöstösuunnitelma 1 (9) Vuoden henkilöstösuunnitelma Henkilöstö - Kalenterivuoden alussa tiedekunnan perusrahoitteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön muodostavat 52 työntekijää, joista 41 on opetus- ja tutkimushenkilöstöön luettavaa ja 11 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Täydentävällä rahoituksella palkatun opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on 14. Osa tiedekunnan perusrahoitteisesta henkilökunnasta kohdentaa osan työaikaansa projekteille. Lisäksi tiedekunta käyttää tuntipalkkaisia työntekijöitä. Rekrytointi - Kaikki rekrytointi perustuu yliopistopalvelujen määräyksiin. Rekrytoinnin perusta on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Määräaikainen työsuhde on kuitenkin mahdollinen perustellusta syistä. Kun kysymyksessä on pysyvä työvoiman tarve, työntekijän kanssa tulee tehdä toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö on mahdollista, jos se on tiedekunnan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltua. Perusteltuna syynä määräaikaisuuteen voidaan pitää myös pyrkimystä urakehitystä kannustavaan tutkimus- ja opetushenkilökunnan urapolkumalliin, jossa menestyksekäs toiminta toisella portaalla johtaa pysyvään kolmannen tason tehtävään. - Jokaisen vapautuvan henkilöresurssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttämiseen toistaiseksi tai määräaikaisesti peruste. Erityisesti on huomattava, että tehtävärakenne ei saa muodostua liian jäykäksi. On mahdollistettava vahvuusalojen kehityksestä seuraavat siirtymät alalta toiselle sekä urapolkumallin toteuttamisen vaatimat vaihtelut eri portailla olevien määrissä. - Tiedekunnassa esitetään täytettäväksi opintopäällikön, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan ja opintoneuvojan tehtävät toistaiseksi voimassa olevina. Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävä rahoitetaan jättämällä määräaikainen koulutussuunnittelijan tehtävä täyttämättä. Opintoneuvojan tehtävä rahoitetaan määräaikaisten opinto-ohjaajien tehtävistä vapautuvalla resurssilla. Lisäksi tiedekunnassa jätetään 1.8.2011 vapautunut toimistosihteerin tehtävä täyttämättä. - Tiedekunnan korkeakoulusihteerin tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti vakituisen työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin 1.2.2011 alkaen. Tehtävä on tiedekunnan oikeaaikaisten ja laadukkaiden tukitoimintojen ylläpitämiseksi ja hallinnon tehtäväkuorman inhimilliseksi jakamiseksi tarpeellinen. Tehtävä täytetään toistaiseksi, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. - Tiedekunnan finanssioikeuden professori siirtyy eläkkeelle 1.1. alkaen. Tiedekunnassa on ollut kaksi finanssioikeuden professoria. Tiedekunnan tutkimustoiminnan tehostamisen ja tiedekunnan tutkimus- ja opetustoiminnan kansainvälistämisen vuoksi vapautuva resurssi on perusteltua suunnata määräaikaiseen viisivuotiseen oikeustieteen professorin tehtävään. Professorin tehtävä olisi vaihtuva-alainen, mikä mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaamisen tiedekunnan kulloistenkin tutkimus- ja opetustarpeiden mukaisesti. Tehtävän määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy, joka liittyy tiedekunnan tutkimus- ja opetusresurssien suuntaamiseen oikeustieteen eri alueille. Tehtävä täytetään, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. Tutkimus- ja opetustehtävät
Henkilöstösuunnitelma 2 (9) - Keskeisenä edellytyksenä tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen vahvistamiselle on tutkimus- ja opetushenkilökunnan neliportaisen uramallin tehokas toimeenpano ja urapolkumallin (tenure track) introdusoiminen. Tällöin on kiinnitettävä huomio ensimmäisen portaan osalta erityisesti siihen, että tiedekunnan tohtoriohjelma on yhteensopiva Turun yliopiston tutkijakoulun ja sen linjausten kanssa sekä että tiedekunnassa on toisen portaan post doc -tason tutkijatohtorin tehtäviä, joista on mahdollisuus tutkijauran edistyessä siirtyä kolmannelle portaalle yliopistotutkijan tehtäviin. Tenure trackia kehitetään ensimmäisestä pilottitehtävästä saatujen kokemusten perusteella. - Perusrahoitteisen tehtävän resurssien vapautuessa joko määräaikaisen tehtävän päättyessä taikka toisiin tehtäviin siirtymisen tai eläkkeelle jäämisen johdosto on kunkin tehtävän osalta erikseen vuosisuunnitelman yhteydessä harkittava: 1) Käytetäänkö resurssit samalla tehtävätasolla vai siirretäänkö ne jollekin muulle portaalle; 2) jos tehtävä säilytetään samalla portaalla, onko tehtävä syytä säilyttää samalla alalla vai onko syytä kohdentaa se uudestaan; sekä 3) onko tehtävä syytä täyttää toistaiseksi vai määräajaksi. - Toisen ja kolmannen portaan merkityksen vahvistaminen tarkoittaa, että yhtäältä ensimmäisen portaan ja toisaalta neljännen portaan tehtävän vapautuessa on harkittava, säilytetäänkö resurssi ao. portaalla vai siirretäänkö se toiselle tai kolmannelle portaalle. Tällöin keskeisiä tekijöitä on yhtäältä se, että tiedekunta rahoittaa tohtoriohjelmassaan edelleen itse riittävän määrän tohtorikoulutettavia, toisaalta se, että tiedekunnassa on riittävä määrä professoreita opetusta, jatkokoulutusta ja tutkimuksen johtamista varten. - Erityisesti tohtorikoulutettavien määrää arvioitaessa on otettava huomioon ulkopuolinen rahoitus kuten tohtoriohjelmat ja tutkimusprojektit. - Eteneminen portaalta toiselle tapahtuu lähtökohtaisesti avoimen haun kautta. Tiedekunta rekrytoi kaikilla tasoilla vähintään kansallisesti ja laajentaa soveltuvin osin rekrytoinnin myös kansainväliseksi. Tiedekunta tukee tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä rekrytointitilanteissa että tehtävien hoidossa esimerkiksi tutkijavaihdon kautta. - Poikkeuksena avoimeen hakuun on tilanne, jossa tohtorikoulutettava suorittaa tohtorintutkinnon etuajassa. Tällöin väitellyt tutkija voidaan nostaa määräajan loppuajaksi toiselle portaalle. Määräaikaiseen post doc -tehtävään valitulle on vahvistettava konkreettiset tavoitteet tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi. Tohtorikoulutus - Tohtoriohjelmaan koulutettavien rekrytointi perustuu yhtäältä hakijoiden tutkimussuunnitelmien arviointiin, toisaalta hakijoiden henkilökohtaisten ohjaajien lausuntoihin hakijoiden jatkokoulutuskelpoisuudesta ja sitoutumiseen ohjausprosessiin. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta tekee perustellun esityksen dekaanille valittavista tohtorikoulutettavista. Tätä varten jo olemassa olevaa arviointimenettelyä kehitetään yliopiston tutkijakoulun suuntaviivojen mukaisesti. Arviointi perustuu yhtäältä kandidaattien jatkokoulutuskelpoisuuteen ja henkilökohtaisten ohjaajien sitoutumiseen sekä toisaalta tiedekunnan tutkimuksen vahvuusaloihin ja kehittyviin aloihin sekä tarpeeseen taata laaja-alainen jatkokoulutus. - Kaikkien tohtorikoulutettavien rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla. Rekrytointi tapahtuu avoimella meriitteihin perustuvalla haulla, ottaen huomioon kuitenkin tarve varmistaa laajaalainen tohtorikoulutus tiedekunnan kaikissa oppiaineissa.
Henkilöstösuunnitelma 3 (9) - Turun yliopiston määräaikaisia palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua rekrytoitaessa henkilö neliportaisen urakehitysmallin ensimmäiselle portaalle. Tämän mukaisesti tiedekunnan tohtorikoulutettavan tehtävät ovat aina määräaikaisia. Tiedekunnan rahoituksella olevien ja ulkopuolisella rahoituksella olevien (tohtoriohjelmat, projektit) tohtorikoulutettavien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi tiedekunnan rahoittamat tohtorikoulutettavan tehtävät ovat nelivuotisia. Lyhyempi kausi on mahdollinen, 1) jos tiedekunta on jo aiemmin rahoittanut hakijan jatko-opintoja tai 2) jos hakija hakee nelivuotiskauden jälkeen hakee jatkorahoitusta väitöskirjansa viimeistelemiseksi. - Kaikkiin tehtäviin liittyvä opetus (enintään 80 tuntia lukuvuodessa) ja muut tehtävät kuin oma tutkimus (esimerkiksi osallistuminen tenttien ja opinnäytteiden arvosteluun sekä ns. hallinnollisiin tehtäviin) määritellään yhdenmukaisesti rahoituslähteestä riippumatta. Opetus- ja hallintotehtävät on rajattava siten, että väitöskirjatyö ei kärsi. Yliopiston on määriteltävä yleiset säännöt siitä, mitä tehtäviä luetaan tohtorikoulutettavien opetustehtäviin ja mitä muita kuin suoraan jatko-opintoihin liittyviä tehtäviä voidaan sisällyttää tohtorikoulutettavan 1.600 tunnin kokonaistyöaikaan. - Tohtorikoulutettaville osoitettavat opetus- ja hallintotehtävät jaetaan siten, että jokaiselle oppiaineelle osoitetaan riittävät resurssit. Post doc -tehtävät - Turun yliopiston määräaikaisia palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua myös rekrytoitaessa henkilö neliportaisen urakehitysmallin toiselle portaalle. Tiedekunnan post doc -tehtävät ovat tämän mukaisesti lähtökohtaisesti määräaikaisia toisen portaan viiden vuoden tehtäviä. Viiden vuoden jälkeen arvioidaan hakijan kelpoisuus kolmannen portaan tehtävään. Kolmannen portaan tehtävä voi olla myös muusta perustellusta syystä määräaikainen. Sekä toisen portaan tutkijatohtorin että kolmannen portaan yliopistotutkijan tehtävät on määriteltävä tehtäväkohtaisesti. - Post doc -tehtävien rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla ottaen huomioon tiedekunnan vahvuusalueet. Koska tiedekunnan perusrahoituksessa ei ole riittävästi post doc -tehtäviä, tiedekunta suuntaa strategiamäärärahahakemuksensa vahvuusalueille sijoitettavien määräaikaisten tehtävien rahoittamiseen. - Kaikkien post doc -tutkijoiden rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla. Tenure track - Tiedekunnassa on yksi apulaisprofessorin tehtävä opetus- ja tutkimushenkilökunnan urapolkujärjestemässä (tenure track). Apulaisprofessorin tehtäväala on oikeustiede, erityisesti kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet. Tehtävän palkkauksen omarahoitusosuus katetaan yhdellä tohtorikoulutettavan resurssilla. Yliopiston rahoituksen loppuessa apulaisprofessorin tehtävä katetaan tuolloin vapaaksi jätetyllä professorin resurssilla. - Apulaisprofessorin tehtävän täyttö on kesken, joten siitä ei ole vielä kokemuksia. Tästä syystä tiedekunnalla ei ole aikeita laajentaa tenure track -järjestelmää omalla rahoituksellaan. Kokemuksen karttuessa asiaan kuitenkin palataan. Professorin tehtävät - Professorien tarvetta harkittaessa on otettava huomioon, että professorin tehtävänä on Turun yliopistossa kansainvälisen tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimustyö ja korkeata-
Henkilöstösuunnitelma 4 (9) soinen opetustyö, vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä sekä koulutusohjelma- ja jatkokoulutusvastuu. Muut tehtävät tulee hoitaa toisen ja kolmannen portaan tehtävinä. - Professorin tehtävään kuuluvan resurssin vapautuessa on näin erityisen tärkeää harkita, onko tiedekunnalla tarvetta käyttää resurssi edelleen neljännen portaan tehtävään vai onko tarkoituksenmukaisempaa siirtää resurssi toiselle tai kolmannelle portaalle. Säilytettäessä resurssi neljännellä portaalla on erikseen harkittava tehtävän suuntaaminen, ottaen huomioon yhtäältä tarve laaja-alaisuuteen sekä toisaalta ottaen huomioon vahvuusalojen ja nousevien alojen kehittämistarpeet. - Vaikka professorin tehtävä täytetään lähtökohtaisesti toistaiseksi, on joka kerta harkittava erikseen, onko painavia syitä täyttää se määräajaksi. Erityisen painava syy on esimerkiksi kehittyvän tutkimusalan vahvistaminen. - Tiedekunnan finanssioikeuden professori siirtyy eläkkeelle 1.1. alkaen. Tiedekunnassa on ollut kaksi finanssioikeuden professoria. Tiedekunnan tutkimustoiminnan tehostamisen ja tiedekunnan tutkimus- ja opetustoiminnan kansainvälistämisen vuoksi vapautuva resurssi on perusteltua suunnata määräaikaiseen viisivuotiseen oikeustieteen professorin tehtävään. Professorin tehtävä olisi vaihtuva-alainen, mikä mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaamisen tiedekunnan kulloistenkin tutkimus- ja opetustarpeiden mukaisesti. Tehtävän määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy, joka liittyy tiedekunnan tutkimus- ja opetusresurssien suuntaamiseen oikeustieteen eri alueille. Tehtävä täytetään, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. Hallintopalveluyksikkö - Tiedekunnan hallintopalveluyksikön henkilöstön määrä ja tehtävät perustuvat tiedekunnan perustehtävien, tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Hallintopalveluyksikössä työskentelee 11 työntekijää, joista yksi on osa-aikaeläkkeellä. - Tiedekunnassa 1.8.2011 alkaen vapautunutta toimistosihteerin tehtävää ei esitetä täytettäväksi. Tiedekunnan korkeakoulusihteerin tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti vakituisen työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin 1.2.2011 alkaen. Tehtävä on tiedekunnan oikeaaikaisten ja laadukkaiden tukitoimintojen ylläpitämiseksi ja hallinnon tehtäväkuorman inhimilliseksi jakamiseksi tarpeellinen. Tehtävä täytetään toistaiseksi, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. - Hallintopalveluyksikön keskeisiä kehittämiskohteita ovat opintohallinnon uudistaminen ja tutkimuksen tuki. Opintohallinnon uudistaminen - Tiedekunnan opintopäällikön tehtävä vapautuu nykyisen opintopäällikön siirtyessä eläkkeelle. Opintopäällikön tehtävä täytetään tarkistetulla tehtävänkuvalla toistaiseksi. Vastuu peruskoulutuksesta keskitetään opintopäällikölle. Opintopäällikkö vastaa niin suomenkielisestä kuin englanninkielisestäkin peruskoulutuksesta. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää vähintään maisterin tutkintoa ja kokemusta vastaavista tehtävistä sekä oikeustieteellisen tiedekunnan koulutusalan tuntemusta. - Kolmen opinto-ohjaajan määrä- ja osa-aikaiset tehtävät korvataan pysyvällä ja kokoaikaisella työntekijäresurssilla, opintoneuvojalla. Opintoneuvojalta edellytetään vähintään yliopistotason alempaa korkeakoulututkintoa sekä kokemusta vastaavista tehtävistä. Eduksi lue-
Henkilöstösuunnitelma 5 (9) taan oikeustieteen koulutusalan tuntemus. Opintoneuvojan tehtävä rahoitetaan osittain opinto-ohjaajaresurssin muutoksesta säästyvällä rahalla. - Opintopäällikkö ja opintoneuvoja muodostavat tiedekunnan opintohallinnon työtiimin yhdessä tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan kanssa. Opiskelijoiden päivittäinen neuvonta ja opintojen ohjaus turvataan kahdella osa-aikaisella opinto-ohjaajalla, joista toinen on erikoistunut ulkomaisten opiskelijoiden ohjaukseen. Tutkimuksen tuki - Tiedekunnan tutkimusasioiden tukea vahvistetaan rekrytoimalla ensivaiheessa päätoiminen tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija. Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää vähintään maisterin tutkintoa. Lisäksi valittavalta henkilöltä edellytetään kokemusta vastaavista tehtävistä ja oikeustieteellisen tutkimuksen tuntemusta. Tehtävä rahoitetaan koulutussuunnittelijan määräaikaisen tehtävän täyttämättä jättämisestä säästyvällä resurssilla. - Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävänä on toimia tiedekunnan tutkimustoiminnan tukena. Suunnittelijan vastuualueeseen luetaan tiedekunnan tutkimusta ja jatkokoulutusta koskevan strategian suunnittelu ja toteutumisen seuranta yhdessä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnan kanssa ja sen valmistelijana. Tehtävänä on lisäksi edistää ja avustaa kansainvälisen ja kansallisen tutkimusrahoituksen saamista sekä seurata tiedekunnan ajankohtaista tutkimustilannetta ja resursseja. Suunnittelijalle kuuluisi, paitsi hakumahdollisuuksien kohdennettu tiedottaminen sekä kulloinkin vireillä olevien hakemusten ja hankkeiden koordinointi, projektien hallinnointi ja rahoituksen käytön raportointi, myös hakemusten ei-tieteellisistä, mm. resursointikysymyksiä koskevista osioista ja hankkeiden eri vaiheiden käytännön rutiineista, vastaaminen. Samalla voitaisiin tukea ja edistää tutkimusyhteistyötä yliopiston sisällä yli tieteenrajojen. Kokonaisuuteen kuuluisi myös kansainvälisen tutkijavaihdon edistäminen sekä tiedekunnan tohtoriohjelman koordinointi. Täydentävän rahoituksen henkilöstö - Tiedekunnan kehittämistavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävän suurta tutkimushenkilöstöä. Henkilöstön määrän kasvattaminen on mahdollista vain lisäämällä ulkopuolista rahoitusta. Tiedekunta kasvattaa ulkopuolisen rahoituksen osuutta kannustamalla ja tukemalla henkilökuntaa täydentävän rahoituksen hankkimiseen. Keskeisenä kannustimena on yleiskustannusosuuden palauttaminen suurimmalta osaltaan projektien vastuullisten käyttöön ja resurssien suuntaaminen tutkimuksen tukeen hallintopalveluyksikössä. - Vuonna merkittävimmät täydentävän rahoituksen projektit ovat seuraavat: 1) Suomen Akatemian rahoittamat projektit Risteävä eriarvoisuus: syrjimättömyyden rajojen avausta oikeuden ja politiikan käytännöissä, Polyvalentti oikeus? ja How to Rule the Economy? The Laws Regulating the Economy. Näissä projekteissa työskentelee yksi tohtorikoulutettava, kaksi tutkijatohtoria ja kaksi erikoistutkijaa. 2) Yhteistyösopimus-projekti sisäasiainministeriön kanssa on ollut merkittävä tiedekunnan oikeussosiologian ja kriminologian opetuksen ja tutkimuksen edistäjä ja rahoittaja. Professorin ja tutkijatohtorin palkka maksetaan tältä projektilta. 3) Tekesin rahoittamat projektit Tehokas verkostoituminen ja oikeudelliset ratkaisut sekä Ydinvoimalaitosprojekti ja sopimussuhteet. Molemmissa projekteissa työskentelee projektikoordinaattori.
Henkilöstösuunnitelma 6 (9) 4) Sopimukset työrauhan ja työehtojen turvaajana on suurimmalta osin Työsuojelurahaston rahoittama projekti, jossa työskentelee kaksi osa-aikaista tutkimusavustajaa. 5) Palosuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa Läpivirtaustutkimus tulella tehdyistä tuhotöistä, törkeistä vahingonteoista ja petoksista työskentelee yksi projektitutkija. 6) Jean Monnet -projektin ansiosta tiedekunnan tarjoamaa immateriaalioikeuden opetusta saadaan vahvistettua entisestään mm. tuntiopetuksen avulla vuosina 2010-2013. 7) Tiedekunnalla on Ihmisoikeustutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa kaksi jatkoopiskelijaa ja Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulussa yksi jatko-opiskelija. Vuosisuunnitelmaa laadittaessa OMM:n hakuprosessi on kesken. Tiedekunta odottaa saavansa lisäresursseja OMM:n haussa. 8) Tiedekunnalla on Ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS) kaksi erikoistutkijaa ja kaudelle -2014 post doc -tutkijan 1. varasija. 9) Tiedekunnan maksullisen palvelutoiminnan, toisin sanoen täydennyskoulutuksen ja julkaisutoiminnan, lähtökohtana on, että liiketoiminnalla tuetaan tiedekunnan perustoimintaa. Maksulliselle palvelutoiminnalle on kuitenkin taattava riittävät henkilöstöresurssit. Tiedekunnan perusrahoitteisesta henkilökunnasta neljä kohdistaa osan työajastaan liiketoimintaan. - Budjetissa vuodelle 2011 täydentävän rahoituksen osuus perusrahoituksesta oli 31,18 %. Budjettiesitykseen vuodelle täydentävän rahoituksen osuus on alustavasta perusrahoituksesta 38,16 %. Budjetissa ei ole huomioitu TIAS:n toista erikoistutkijan paikkaa. Controller-toiminto - Tiedekunnan käytettävissä on vuodesta 2010 alkaen ollut 25-prosenttinen controllerresurssi. Henkilö on jaettu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (75 %) kanssa. Neljänneshenkilön resurssointi tiedekunnan controller-palveluihin on osoittautunut riittämättömäksi. Yhden henkilön jakaminen kahdelle tiedekunnalle ei ole myöskään osoittautunut onnistuneeksi tavaksi henkilöresurssoinnin osalta. Kaksi eri rakenteen omaavaa tiedekuntaa tuottaa controllerille kaksinkertaisen perustehtäväkuormituksen. Tähän päälle tulee täydentävän rahoituksen volyymikuormitus. - Tiedekunnan pyrkimyksenä on kasvattaa sen täydentävän rahoituksensa määrää. Tiedekunta vahvistaa tutkimuksen tukipalveluita perustamalla tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän. Ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen tarkoittaa myös controller-palveluiden tarpeen lisääntymistä. - Oikeustieteellinen tiedekunta esittää sille suunnatun controller-palvelun lisäämistä 50- prosenttiseksi täyden työajan tehtävästä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen - Henkilöstön edellytetään ylläpitävän ja kehittävän omaa ammattitaitoaan ja valmiuksiaan toimia työyhteisönsä aktiivisena jäsenenä sekä tekevän aloitteita oman osaamisensa ja työyhteisönsä kehittämiseksi. Esimies- ja johtotehtävissä olevilta edellytetään erityisesti omien esimies- ja johtamistaitojen aktiivista kehittämistä. Tiedekunta kannustaa henkilöstöään kielitaidon ja erityisesti englanninkielen taidon kehittämiseen. Yliopisto tukee henkilöstön tiedol-
Henkilöstösuunnitelma 7 (9) listen, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittämistä, jotta jokainen pystyy suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista työtehtävistään. - Tiedekunta vahvistaa kaikkien tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla julkaisufoorumeilla. Käytännössä tämä toteutuu panostamalla jatkokoulutuksen resursseihin lisäämällä valmiuksia tuottaa tieteellisiä artikkeleita korkeatasoisissa kotija ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa, tukemalla englanninkielisen tutkimuksen julkaisemista, lisäämällä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä luomalla tukirakenne tutkimusprojektien lisäämiseen (tutkimuksen tuki), tarjoamalla valmiuksia kirjoittaa englanninkielisissä aikakausijulkaisuissa sekä turvaamalla kielentarkastuspalvelut. Tiedekunta varaa vuoden budjettiin määrärahaa kansainvälisiin konferensseihin ja seminaareihin osallistumista sekä kielentarkastusta varten sekä luo säännöt määrärahojen käytöstä. - Tiedekunta kannustaa tutkimuksen tuen kautta henkilökuntaa hyödyntämään opettaja- ja tutkijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ja vaihto-ohjelmia. - Tiedekunta jatkaa kansainvälistä tutkimus- ja opetushenkilökunnan lyhyt- ja pitkäaikaista rekrytointia. Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä tehostetaan lisäämällä aktiivisesti ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää. Vierailevat opettajat ja tutkijat lisäävät tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä ja antavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. - Tiedekunta pyrkii vahvistamaan asemaansa houkuttelevana rekrytoijana tarjoamalla ulkomaalaisille asianmukaiset työtilat, tukemalla asunnon hankintaa ja tehostamalla kansainvälistä tutkijoiden verkostotoimintaa. - Tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisen henkilöstön tukipalveluihin. Heille luodaan oma perehdyttämisohjelma. Englannin kielen asemaa tiedekunnan sisäisessä tiedotuksessa lisätään. Henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen - Tiedekunnassa huolehditaan siitä, että jokainen työntekijä tuntee tiedekunnan toiminnan tavoitteet, oman yksikön tavoitteet ja oman tehtävän tavoitteet. Jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä ja sen linkittymisen tiedekunnan toimintaan. Tehtävänkuva arvioidaan säännöllisesti. - Tiedekunnan johto tiedottaa henkilöstölle oikea-aikaisesti tiedekunnassa tapahtuvista asioista. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työpalavereja sekä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. - Tiedekunnassa huolehditaan siitä, että uudet työntekijät perehdytetään tehtäväänsä ja tiedekunnan toimintaan. Työtehtävien tai työmenetelmien muuttuessa huolehditaan riittävästä koulutuksen päivittämisestä. - Tiedekuntaan luodaan uuden työntekijän perehdyttämisopas. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään tiedekunnan sisältä mentori, joka vastaa perehdyttämisen toteuttamisesta. - Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työssä jaksamista tuetaan takaamalla heille riittävät tutkimusjaksot. - Hallintopalveluyksikön toimintaa kehitetään edelleen luomalla toimiva sijaisjärjestelmä poissaolojen ja vuosilomien varalle. Samalla tarkastellaan sitä, että työtehtävät jakautuvat työntekijöiden kesken tasapuolisesti.
Henkilöstösuunnitelma 8 (9) - Yliopiston varhaisen tuen malli otetaan käyttöön sen valmistuttua. Henkilöstöä valmennetaan mallin käyttöönottoon. - Työntekijöiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta parannetaan toteuttamalla tiedekunnan riskien kartoituksessa esille nousseita kehittämistarpeita. Tiedekunta tekee henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyötä työterveyshuolto Mehiläisen kanssa. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA - Yliopistopalveluiden tuottamat jatkuvat muutokset työn sisällöissä tai tietojärjestelmissä aiheuttavat kuormitusta. Kaikki muutokset eivät tue perustehtävän toteuttamista. - Painetta pyritään hallitsemaan töiden etukäteisellä suunnittelulla, työkuorman hallitulla jakamisella ja työtehtävien priorisoinnilla. Infrastruktuurit - Tiedekunnan infrastruktuurin kehittämistyössä on kesällä 2011 kartoitettu työhuoneiden ja yhteisten tilojen (ml. opetustilat) tietokone-, oheislaite- ja ohjelmistotiedot. Tietotekniikan kartoitus oli osa laite- ja järjestelmäprojektia, jonka avulla konekannan uusiminen ja laajentaminen saadaan tulevaisuudessa aiempaa järjestelmällisemmäksi, oikeudenmukaisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Kartoituksen pohjalta on yhdessä tietohallinnon kanssa luotu suunnitelma tiedekunnan tietokone-, oheislaite- ja ohjelmistokannan uusimiseksi. Uusiminen toteutetaan hallitusti tulevien vuosien aikana tiedekunnan taloudellisten resurssien puitteissa. - Sähköisten tietokantojen yliopistokirjastoon siirtämisestä vapautuneet resurssit käytetään oppiainekirjastojen vahvistamiseen. - Tietopalveluja kehitetään yhteistyössä tieteenalakirjasto Anthropoksen kanssa. - Tiedekunnan ja tietohallinnon yhteistyötä (Tiku-yhteistyö) jatketaan tiedekunnan tietohallintotarpeiden kaiken kattavaksi täyttämiseksi. Opintohallinnon sähköisiä työprosesseja kehitetään edelleen. - Sähköisen työpöydän käyttöönottamisella on huomattavia rakenteellisia ja toiminnallisia vaikutuksia yliopistolle, tiedekunnille, työntekijöille ja opiskelijoille. Sen myötä tiedekunnassa luodaan kokonaan uusi viestinnän toimintakulttuuri. Ulkoinen ja sisäinen viestintä erotetaan toisistaan, kun tiedekuntaan saadaan oma intranet. Internetsivuston ja intranetin ulkonäkö paranee, tietojen päivittäminen helpottuu ja vanhentuneen tiedon määrä vähenee. Sähköisen työpöydän rakentaminen tiedekunnassa jatkuu. Tavoitteena on uudistuksen täysimääräinen hyödyntäminen tiedekunnan toiminnassa. Tilojen käyttö - Tiedekunnan käytössä on Calonia ja Matthias -nimiset rakennukset. Rakennukset ovat tiedekunnan tämänhetkiselle toiminnalle ja henkilöstömäärälle riittävän kokoiset ja kohtuullisesti toimivat. - Tiedekunnan infrastruktuurin kehittämistyö aloitettiin keväällä 2011 kartoittamalla henkilöstön käytössä olevat työtilat ja avaimet. Samassa yhteydessä kartoitettiin myös tiedekunnan yhteisten tilojen käyttöä. Perusrahoitteisen henkilökunnan lisäksi tiedekunnan ulkoisen rahoi-
Henkilöstösuunnitelma 9 (9) tuksen kasvaessa tarvitaan työtiloja myös määräaikaisille tutkijoille ja muille työntekijöille. Ulkoisen rahoituksen edellytyksenä on pääsääntöisesti tiedekunnan antama sitoumus tiloista ja työvälineistä. Tiedekunnassa luodaan pelisäännöt työtilojen oikeudenmukaiseksi jakamiseksi ja kustannustehokkaaksi käyttämiseksi. - Tiedekunnan henkilöstölle toteutetaan asianmukaiset taukotilat. - Tiedekunnan työskentely- ja virkistäytymiskäytössä olevien tilojen kalusteiden toimivuudesta ja ergonomisuudesta huolehditaan. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA - Tiedekunnan kummassakaan rakennuksessa ei ole henkilökunnalle asianmukaisia sosiaalija virkistäytymistiloja, mikä tulee ottaa huomioon Calonian tulevassa peruskorjauksessa. - Caloniassa ei ole jäähdyttävää ilmanvaihtojärjestelmää, mikä nostaa työpisteiden lämpötilan kesällä huomattavasti yli suositusten. Peruskorjauksessa rakennukseen tulee toteuttaa jäähdyttävä ilmastointijärjestelmä.