T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU L IIKETALOUS OPINNÄYTETYÖRAPORTTI YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN JA ALAKULTTUURIMUODIN MARKKINAT INTERNETISSÄ Emmi Ylijoki Liiketalouden koulutusohjelma marraskuu 2007 Työn ohjaaja: Jarmo Koivuniemi T AMPERE 2007

T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences L IIKETALOUS Tekijä: Koulutusohjelma: Opinnäytetyön nimi: Title in English: Emmi Ylijoki Liiketalouden koulutusohjelma Yrittäjäksi ryhtyminen ja alakulttuurimuodin markkinat Internetissä Becoming an entrepreneur and the market for subculture fashion in the Internet Työn valmistumiskuukausi ja -vuosi: marraskuu 2007 Työn ohjaaja: Jarmo Koivuniemi Sivumäärä: 57 TIIVISTELMÄ Yrittäjyys on riskialtis ammatti. Kuitenkin minulle se on elämäntehtäväni. Tutkimukseni tarkoitus olikin selvittää, mitä yrittäjyys on, mikä vaikuttaa yrityksen menestymiseen ja ennen kaikkea onko minusta yrittäjäksi. Lisäksi koin tärkeäksi tutustua yrittäjälle tarjottaviin tukipalveluihin ja yrittäjän työttömyysturvaan. Tuleva liikeideani huomioiden halusin tutustua minua kiinnostavaan toimialaan. Tutkimukseni teoria perustuu useisiin alan teoksiin, käsittelemieni yritysten linjauksiin ja omiin kokemuksiini. Yrityksen menestyminen on kiinni yrittäjän taidoista, mutta silti ei ole yksiselitteistä tapaa määritellä hyvä yrittäjä. Yrittäjään sopivat samat määritelmät kuin menestyvään yksilöön. Syyt yrittäjäksi ryhtymiseen ovat erilaisia. Omalla kohdallani suurimmat syyt ovat itsenäisyys, halu toteuttaa itseäni sekä vastata markkinoilla havaitsemaani tarpeeseen. Yrittäjyyden perustalta löytyy halu ryhtyä yrittäjäksi, mutta myös ammattitaitoa tarvitaan. Yrittäjäksi haluavan kannattaa arvioida kriittisesti itseään. Yrittäjän on oltava sitkeä ja halukas työskentelemään itsenäisesti, kyettävä kokonaisvaltaiseen ajatteluun, osattava asettaa tavoitteita ja pitää niistä kiinni. Tutkimuksessani omien kykyjeni arvioinnin apuvälineinä käytin yrittäjyystestejä. Merkityksellistä yrityksen menestymisen kannalta on, onko yrittäjä osannut luoda sopivan liikeidean ja yrittäjän liikkeenjohdollinen osaaminen. Syitä suomalaisten pienyritysten ongelmiin ovat markkinointikykyjen puute ja huono talous- ja rahoitusasioiden hallinta. Monet järjestöt, laitokset ja viranomaiset tarjoavat asiantuntemustaan yrittäjän käyttöön. Heikolla liikeidealla ei uuden yrityksen perustaminen ole kannattavaa. Tällöin vaihtoehtoja voivat olla sukupolvenvaihdos, osakkuus, franchising jne. Sähköinen kaupankäynti tarkoittaa tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa vaihdantaa sekä informaation välittämistä yritysten ja kuluttajien välillä. Sähköinen liiketoiminta on kokonaisvaltaista liiketoiminnan harjoittamista tietoverkkojen mahdollisuuksia hyödyntäen. Se tekee koko maailman Internetin välityksellä kauppapaikaksi. Sähköisen liiketoiminnan avulla yritys voi mm. lisätä liikevaihtoa, vähentää kuluja ja kehittää sisäisiä prosesseja. Siihen liittyy myös esteitä, kuten logistiset ongelmat. Sähköiselle liiketoiminnalle olennainen työ tietoturvan eteen on pitkäjänteistä riskien analysoimista, kontrollien ja tietoturvaresurssien optimointia jne. Perinteiset kilpailuedut saattavat verkkoliiketoiminnassa muuttua kilpailua haittaavaksi tekijöiksi, kuten liikkeen keskeinen sijainti, joka verkkokaupassa edustaa turhia vuokrakustannuksia. Sähköinen liiketoiminta voi luoda mahdollisuuksia, mutta yritysten kilpailuetu löytyy jatkossakin niiden ydinosaamisesta. Tutkimuksessani keskityn minua kiinnostavaan tatuointi, hot rod, pinup, rockabilly, psychobilly, rock n roll ja punk rock kulttuureihin segmentoituneeseen verkkokauppaan. Analysoimillani markkinoilla uudelle yritykselle parhaimmat menestymismahdollisuudet voivat mielestäni löytyä edullisemmista hinnoista, nopeasta ja varmasta toimituksesta sekä markkinoiden ymmärtämisestä ja tätä kautta oikean lähestymistavan löytämisestä. Itseanalyysini perusteella uskon minulta löytyvän yrittäjän tarvitsemia ominaisuuksia. Niitä pystyn kehittämään harjoittaessani ammattiani vielä jonkin aikaa toisen palveluksessa, jotta voin syventää ammatillista osaamistani ja kaupallisen alan tuntemustani. Mutta lähitulevaisuudessa voin valmistella liikeideani ja perustaa oman yrityksen. Avainsanat: verkkokauppa, (ysa) verkkoliiketoiminta, (ysa) yrittäjyys, (ysa) yrittäjät, (ysa) yrityksen menestyminen

T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences B USINESS AND A DMINISTRATION Writer: Study programme: Title of thesis: Title in English: Emmi Ylijoki Business Administration Yrittäjäksi ryhtyminen ja alakulttuurimuodin markkinat Internetissä Becoming an entrepreneur and the market for subculture fashion in the Internet Month and year of completion: November 2007 Supervisor: Jarmo Koivuniemi Number of pages: 57 ABSTRACT Entrepreneurship can be risky, but for me it is what I want to do. The purpose of this thesis was to understand what etrepreneurship is, which factors influence a company s success and first and foremost, if I could become an entrepreneur. I also wanted to learn about services offered to entrepreneurs, entrepreneur s unemployment benefits, the field of business that interests me and my target market. The theory behind my research is based on literature related to this field in question, on the views of the related companies and on my own experiences. The success of a company has much to do with entrepreneurial skills. Still there is no simple way of defining a good entrepreneur. An entrepreneurial personality is close to being a generally successful personality. The reasons for becoming an entrepreneur are different. My major reasons are probably independence, personal fulfilment and the wish to meet the needs I am able to spot on the markets. The basis for becoming an entrepreneur is determination, but one also needs professional skills. A person wanting to be an entrepreneur should evaluate himself critically. An entrepreneur must be persistent and willing to work independently, be able to think comprehensively, know how to set goals and also hold onto them. In my research I used entrepreneurship tests as a personal evaluating tool. Important in the aspect of corporate success is whether the entrepreneur has been able to create a suitable business idea and has good business management skills. The main reasons for the problems of Finnish small companies are the lack of marketing skills and poor management of their finances. Many organizations in Finland offer their expertise for entrepreneurs use. If the business idea is weak, there is no point in setting up a company. Other options can be e.g. partnership or franchising. ecommerce means trade made possible by information technology. ebusiness means the holistic practise of business benefiting from the possibilities of information technology. Through the Internet the whole world is a market place. With the assistance of ebusiness a company can increase turnover, decrease expenses and improve internal processes. ebusiness is also associated with obstacles such as logistic problems. The work for securing information assurance is essential for ebusiness. In ebusiness the traditional competitive advantages may turn into disadvantages, e.g. the central location of a store in ebusiness means unnecessary rental costs. ebusiness can create opportunities, but companies competitive advantages will be based on their core knowledge in the future, too. In my thesis I concentrated on the online market that is segmented into tattoo, hot rod, pinup, rockabilly, psychobilly, rock n roll and punk oriented cultures. The best success opportunities on the market in question can be found in lower prices, fast and sure delivery and understanding the market. Based on my analysis I feel that I have enough capabilities to become an entrepreneur. I can improve and develop my skills by working for an employer for some time in order to get the work experience I need and to deepen my business knowledge and my skills as a professional. But in the near future I will complete my business idea and establish a company of my own. Keywords: entrepreneurship ebusiness company s success entrepreneur s unemployement

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...6 1.1 Tutkimusongelma ja osaongelmat... 6 1.2 Tutkimuksen rajaus... 7 2 YRITTÄJYYS...8 2.1 Yrittäjyydessä keskeistä... 9 2.2 Erityisten yrittäjäominaisuuksien olemassaolosta... 11 2.3 Mikä avuksi, jos ei itse hallitsekaan kaikkea... 13 2.4 Vaihtoehtoja uuden yrityksen perustamiselle... 13 2.5 Naisyrittäjyys... 14 2.6 Yrittäjän tukipalvelut... 15 3 MINÄ YRITTÄJÄNÄ...17 3.1 Yrittäjyystestejä arvioinnin apuvälineinä... 17 3.1.1 Luonnetesti... 18 3.1.2 Elämänhallintatesti... 20 3.2 Analyysi itsestäni suhteessa teoriaan... 21 3.2.1 SWOT... 21 3.2.2 Johtopäätökset... 24 4 YRITYKSEN MENESTYMINEN JA YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA...26 4.1 Mikä vaikuttaa uuden yrityksen menestymiseen?... 26 4.2 Yrittäjän työttömyysturva... 28 4.2.1 Milloin yrittäjä on työtön?... 29 4.2.2 Ansiosidonnainen työttömyysturva... 30 4.2.3 Yrittäjän työttömyyskassan jäsenmaksu... 31 4.2.4 Yrittäjästä palkkatyöhön...31 5 SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA...32 5.1 Mitä ovat sähköinen liiketoiminta ja sähköinen kaupankäynti?... 33 5.2 Sähköisten palvelujen kehitys... 34 5.3 Sähköisen kaupankäynnin vaikutuksia yrityksen toimintamalleihin... 35 5.3.1 Globalisaatio... 35 5.3.2 Kilpailuetujen muuttuminen... 36 5.3.3 Asiakkaiden vaatimusten kehittyminen... 36 5.3.4 Tuotteiden palautusoikeus... 37 5.3.5 Yrityksen maine... 38 5.3.6 Arvoketjujen muutokset... 38 5.3.7 Uudet markkinointimallit... 39

5.4 Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia... 39 5.5 Sähköisen liiketoiminnan esteitä... 40 5.5.1 Logistiset ongelmat... 40 5.5.2 Sosiaalisen kanssakäymisen puute... 40 5.6 Tietoturva... 41 5.7 Etäkaupan markkinointia ja sopimusehtoja koskevia perusasioita... 43 6 INTERNETIN ALAKULTTUURIMARKKINOIDEN ANALYYSI...45 6.1 Toimialan kuvaus... 45 6.2 Esimerkkejä toimialan yrityksistä... 46 6.3 Markkinatilanne... 48 6.4 Markkinoiden mahdollisuudet... 48 6.5 Kilpailutilanne... 49 6.6 Markkinoille pääsy... 51 6.7 Markkinointianalyysi... 51 6.7.1 Sähköiset markkinointikanavat... 52 6.7.2 Perinteiset markkinointikanavat... 53 6.7.3 Segmentin brändien mainonnan erityispiirteitä... 54 6.8 Asiakasanalyysi... 54 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...55 LÄHTEET...56

1 Johdanto Opinnäytetyöni lähtökohta on hyvin henkilökohtainen. Haluaisin lähitulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi ja perustaa oman yrityksen. Erityisesti minua kiinnostaa sähköinen liiketoiminta ja tietty verkkokaupan segmentti, johon viittaan tutkimuksessani ilmaisulla alakulttuurimuoti. Tutkimuksessani halusin alustavasti tutustua tuohon minua kiinnostavaan sähköisen kaupankäynnin toimialaan ja sen erityispiirteisiin, sekä analysoida minua kiinnostavat markkinat, jotta osaisin tulevaisuudessa rakentaa liikeideani ja liiketoimintasuunnitelmani paremmin. Tutkimukseni tarkoitus on kartoittaa tämän yrittäjyyteen liittyvän haaveeni perusta onko minusta yrittäjäksi ja luoda alustava katsaus minua kiinnostaville markkinoille eli kannattaako minun ylipäätään alkaa suunnitella yrittäjäksi ryhtymistä ja rakentaa toimivaa liikeideaa. 1.1 Tutkimusongelma ja osaongelmat Tutkimukseni perusongelma on se, olisiko minun mahdollista ryhtyä harjoittamaan sähköistä liiketoimintaa alakulttuurimuodin markkinoilla? Tähän tutkimusongelmaan sisältyy seuraavanlaisia osaongelmia: Mitä on yrittäjyys? Mitä yrittäjältä vaaditaan? Millaiset ovat omat valmiuteni ryhtyä yrittäjäksi? Millaisia tukipalveluita yrittäjälle tarjotaan? Mitkä seikat vaikuttavat yrityksen menestymiseen? Entä, jos yritys ei menestykään millainen on yrittäjän työttömyysturva? Mitä on sähköinen liiketoiminta ja miten se vaikuttaa yrityksen toimintaan? Mitä erityispiirteitä ja mahdollisuuksia sähköiseen liiketoimintaan liittyy? Millaiset ovat olemassa olevat alakulttuurimuodin markkinat Internetissä?

7 (57) 1.2 Tutkimuksen rajaus Koska toimin itse opinnäytetyöni toimeksiantajana, lähtee myös tutkimukseni rajaus hyvin pitkälle omasta tarpeestani. Tahdoin tämän työni avulla selvittää yrityksen perustamisen kannattavuuden omasta näkökulmastani, mikä käytännössä tarkoittaa omien valmiuksieni ryhtyä yrittäjäksi arviointia ja kohdemarkkinoiden alustavaa analysoimista. Tutkimukseni tarkoitus ei ole ollut yleisluontoisen ohjeen laatiminen muille yrittäjäksi aikoville, mutta tietetenkin on hienoa, mikäli joku muukin löytää siitä ratkaisuja ongelmiinsa. Kuitenkin työni keskeinen tarkoitus oli enemmänkin kartoittaa omat valmiuteni yrittäjäksi ryhtymiseen, millaisia mahdollisuuksia minua kiinnostavilla markkinoilla olisi sekä sen, mitä minun tulisi huomioida liikeideaani suunnitellessa. Tämän lisäksi halusin tutustua yrittäjälle tarjottaviin tukipalveluihin hahmottaakseni mahdollisia tukiverkostojani. Mikäli edes harkitsen yrityksen perustamista, kiinnostavat yrittäjän työttömyysturva-asiat minua totta kai, koska prosentuaalisesti moni yritys kaatuu ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Tämän lisäksi olen sisällyttänyt tutkimukseeni osion, jossa tutustun sähköiseen liiketoimintaan teorian kautta, jotta ymmärtäisin kyseistä alaa paremmin. Tutkimukseni ei kuitenkaan sisällä varsinaisia yrityksen perustamistoimenpiteitä, kuten liiketoimintasuunnitelman laatimista. En myöskään sisällyttänyt tutkimukseeni teoriaa yrityksestä itsestään tai esimerkiksi katsausta yritysmuodoista, koska minulla on koulutukseni kautta ymmärrystä yritystä ja eri yhtiömuotoja kohtaan, eikä niiden syvällisempi tarkastelu mielestäni olisi ollut olennaisia tutkimukseni tarkoituksen kannalta. Opinnäytetyöni perspektiivi on hyvin henkilökohtainen, kuitenkaan menettämättä tieteellistä objektiivisuuttaan. Tutkimukseni teoria perustuu useisiin alaan liittyviin teoksiin, käsittelemieni yritysten linjauksiin ja omiin kokemuksiini.

8 (57) 2 Yrittäjyys Yrittäjyys on riskialtis ammatti. Kuitenkin minulle se on sitä, mitä haluan työkseni tehdä. Seuraavassa tarkastelen, mitä yrittäjyys on, mitä se vaatii ja ennen kaikkea sitä, onko minusta toteuttamaan tätä ammattia. Yleisesti voidaan sanoa, että yrityksen menestykseen vaikuttavat ensi sijassa 1. yrittäjä, 2. resurssit ja 3. idea tai liiketoimintamahdollisuus. Kuten seuraavasta selviää, ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä tapaa, miten määritellä hyvä yrittäjä tai idea. Alan ammattilaiset siitä huolimatta painottavat kyvykkään yrittäjän merkitystä yrityksen menestyksessä. (Vesalainen 1996: 12 13.) Yrittäjän voidaankin sanoa olevan yrityksen sielu. Pitkälle hänen taidoistaan kattavat ne sitten koko yrittäjälle tarpeellisten taitojen repertuaarin tai vaikka ainoastaan taidon koota tarvittavanlaiset ihmiset yhteen ja saada heidät työskentelemään yhteisen päämäärän vuoksi riippuu yrityksen menestyminen ja pääsy pois ensimmäisten viiden vuoden kriittisestä selviytymisvaiheesta tai yrityksen tuho ja konkurssi. Historiallinen näkemys Neo-klassisessa taloustieteessä yrittäjän rooli on nähty yleisesti, kummallista kyllä, ei-tärkeänä. Ajatusta yrittäjän tärkeästä roolista taloudellisessa kehityksessä kehiteltiin valtavirtatalousajattelun ulkopuolella. Näiden kirjoittajien panos on merkittävä suhteessa nykyiseen käsitykseemme taloudesta, vaikka heidän ajatuksiaan alettiinkin arvostaa vasta suhteellisen myöhään. (Deakins 1999: 10.)

9 (57) 2.1 Yrittäjyydessä keskeistä Yrittäjän työnä voidaan pitää kannattavan liiketoiminnan toteuttamista. Kuitenkin kannattava liiketoiminta on erilaista eri yrittäjätyypeille, ja kuten minunkin tapauksessani, kannattava liiketoiminta voi olla jo sitä, että työllistää itsensä. (Vesalainen 1996: 7.) Yrittäjyyden perustalta löytyy aina halu ryhtyä yrittäjäksi. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös ammattitaitoa ja osaamista. Yrityksen perustaminen edellyttää yrittäjältä itsensä ja yrittäjälle tarpeellisten ominaisuuksiensa tuntemista. Yrittäjän on tunnettava omat valmiutensa, osaamisensa sekä kiinnostuksen kohteensa. Tätä kautta hän voi selvittää muun muassa sen, voiko hän itse tehdä tietyn asian vai kannattaisiko hänen ennemmin palkata joku muu tekemään se hänen puolestaan. Omien valmiuksien arviointiin on apua tarjolla muun muassa TE-keskuksilla ja riskirahoittajilla. Ennen yrityksen perustamista yrittäjän tulee huolellisesti arvioida omat mahdollisuutensa yrittäjänä. Tähän voi sisällyttää muun muassa pohdiskelun: - yritysidean elinkelpoisuudesta, toisin sanoen siitä, löytyykö toteuttamiseen tarvittavaa omaa ammattitaitoa ja osaamista - omasta kelpoisuudesta ryhtyä yrittäjäksi - tarvittavista taloudellisista resursseista - yrittäjän omista toimintaedellytyksistä ja sidosryhmien tarjoamasta tuesta. (Holopainen & Levonen 2006: 15.)

10 (57) Kuviossa 1 olen pyrkinyt hahmottamaan Vesalaisen listaamat yrittäjyyden neljä keskeistä osa-aluetta. Nämä ovat ammattitaito, näkemyksellisyys, suunnitelmallisuus ja toteuttamiskyky. Vesalainen on sitä mieltä, että jonkin näiden osa-alueiden puutteellisuus vie pohjan kannattavalta liiketoiminnalta. NÄKEMYKSELLISYYS kyky havaita liiketoimintamahdollisuuksia tiedon keruu SUUNNITELMALLISUUS kyky tuottaa eri vaihtoehtoja liiketoiminnan eri osa-alueiden toteuttamiseksi ja taito analysoida niitä AMMATTITAITO tietyn ammattialan hyvä osaaminen sisältö yrittäjyydelle TOTEUTTAMISKYKY taito johtaa ja organisoida saada aikaan! Kuvio 1. Yrittäjyyden neljä keskeistä osa-aluetta (Vesalainen 1996: 8 11). Ammattitaito on keskeisessä asemassa yrityksen perustamista suunniteltaessa. Mikäli yrittäjäksi aikova omaa korkeatasoisen ja mielellään suhteellisen harvinaisen ammattitaidon, se voi vaikuttaa positiivisesti liiketoiminnan uutuusarvoisuuteen. (Vesalainen 1996: 8.) Jos tähän taitoon vielä yhdistyy näkemyksellisyys ja taito havainnoida markkinoilla piileviä tarpeita, yrityksen perustamiselle on hyvät edellytykset.

11 (57) Jotta yrittäjä ymmärtäisi yrityksensä markkinoita ja jotta yrittäjyys olisi markkinalähtöistä, tulisi yrittäjän olla kiinnostunut ympärillä tapahtuvista asioista ja pitää jatkuvasti tietonsa mieluusti kilpailijoitaan edellä. Liiketoiminnallista ajattelua edustaa toimintaympäristön jatkuva seuraaminen, markkinoista selvillä oleminen sekä uusien toimintatapojen kehittely. (Vesalainen 1996: 9.) Taito suunnitella asioita on tärkeää kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Uuden liiketoiminnan suunnittelussa tärkeim- toteuttamiskelpoiseksi, piä osioita ovat 1. liikeideasuunnittelu, eli idean muokkaaminen 2. kannattavuuslaskenta ja 3. rahoitussuunnittelu. (Vesalainen 1996: 9 10.) Toteuttamiskyky edellyttää aktiivisuutta. Yrittäjän pitääkin pystyä ajamaan omaan asiaansa sekä aikaansaada toimintaa, johon sisältyy muun muassa tavarantoimittajien etsiminen, neuvottelut, ostot, rahoituksen saaminen, tuotannon organisoiminen ja johtaminen, kaikki yritystoiminnan pyörittämiseen liittyvät toimet. (Vesalainen 1996: 11.) 2.2 Erityisten yrittäjäominaisuuksien olemassaolosta Usein teoreetikot ovat laatiessaan teorioita yrittäjyydestä samalla myös pyrkineet määrittelemään hyvään yrittäjään liittyviä ominaisuuksia. Yleisimmin mainitut tarpeelliset yrittäjäominaisuudet voi mielestäni kiteyttää seuraavaan listaan: - ammattitaito ja luottamus liikeideaan - pätemisentarve - itsenäisyys - päätöksentekokyky - epävarmuuden sietokyky - riskinottokyky - tavoitteellisuus - tarve kontrolloida - innovatiivisuus - näkemyksellisyys - joustavuus (mm. Deakins 1999: 20, Holopainen & Levonen 2006: 16, McClelland 1961, Meredith, Nelson, & Neck 1982.)

12 (57) Yksi lukemistani Yrityksen perustajan oppaista toteaa, että yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää myös persoonallisuutta, johon sisältyy tiettyjä yrittäjäominaisuuksia (Holopainen & Levonen 2006: 16). Onko asia siis niin, että mikäli ei omaa kaikkia lueteltuja ominaisuuksia, ei yrittäjäksi ole ryhtymistä? Itse en voi tähän ajatukseen täysin yhtyä, vaan olen enemmänkin samaa mieltä Deakinsin kanssa, jonka mukaan tällaisten erityisten tiettyjen ominaisuuksien listaamiseen tulisi suhtautua varauksella. Deakins ei tue kantaa, jonka mukaan potentiaalisia yrittäjiä olisi vain tietty määrä. (Deakins 1999: 18.) Ajatuksessa yrittäjyyden pohjautumisesta ainoastaan erityisiin yrittäjän ominaisuuksiin on muun muassa seuraavanlaisia ongelmia. Ensinnäkin ympäristö vaikuttaa yrittäjyyteen, toisin sanoen resurssien ja toimitilojen saatavuus. Näin ollen jotkin alueet ovat suotuisampia yrittäjien, ja tässä merkityksessä pienyritysten, menestykselle. Avoin kysymys onkin, onko näiden menestyneempien alueiden väestössä jokin piirre, joka aiheuttaa menestyksen, vai tekeekö alueen ympäristö ja infrastruktuuri potentiaalisille yrittäjille taitojensa ja mahdollisuuksiensa hyväksikäytön helpommaksi? Lisäksi puhuttaessa erityisestä yrittäjän taidosta, olisi tärkeää huomioida, että myös sosiokulttuuriset ja taloudelliset syyt saattavat rajoittaa yrittäjyyttä. Esimerkiksi naisia on yleisesti vähemmän yrittäjinä. Johtuuko tämä siitä, että harvemmalta naiselta löytyy tätä taitoa vai olisivatko syyt enemmänkin kulttuuriin pohjaavia? Muita yrittäjyyden ja yrityksen hengissä säilymisen kannalta tärkeitä ulkopuolisia vaikuttimia ovat verkostot. Hyvät verkostot edistävät yrityksen menestymistä ja voivat auttaa yrittäjää kehittymään ammatissaan. (Deakins 1999: 15 19) Parempi onkin todeta, ettei erityisiä yrittäjäominaisuuksia ole olemassa, vaan hyvin yrittäjäksi sopivaan käyvät samat määritelmät kuin menestyvään johtajaan tai yleisesti menestyvään yksilöön (Deakins 1999: 18, Vesalainen 1996: 12 13). Tällaisia piirteitä ovat muun muassa määrätietoisuus, pitkäjännitteisyys ja ahkeruus. Joka tapauksessa yrityksen menestymisen kannalta tärkeämpiä ovat usein yrittäjän koulutuksen tai oppimisen kautta hankkimat taidot kuin myötäsyntyiset ominaisuudet. (Vesalainen 1996: 12 13. )

13 (57) 2.3 Mikä avuksi, jos ei itse hallitsekaan kaikkea Harvoin kuitenkaan yhdellä ihmisellä on kaikki yrittäjyyden osa-alueet hallussa. Tällöin voi avuksi tulla tiimiyrittäjyys, jossa ryhmän jäsenillä on toisiaan täydentäen erilaista ammattitaitoa. Tiimiyrittäjyydessä kaikki tiimin jäsenet tulevat mukaan yrittäjän ominaisuudessa. Mikäli taas yrittäjäksi aikova ei halua omistajan rooliin muita henkilöitä, voi management team eli niin sanottu johtoryhmä tulla kyseeseen. Samoin kuten konsultit, johtoryhmä on neuvojen luonteesta riippuen usein ostopalvelu. Yrittäjän kannalta pitkäaikainen asiantuntijasuhde on yleensä kannattavampaa kuin satunnainen eri asiantuntijoiden käyttö. (Vesalainen 1996: 11 12.) 2.4 Vaihtoehtoja uuden yrityksen perustamiselle Yritykset tarjoavat enemmän kuin fyysisiä tuotteita. Vaikka yritys valmistaisi ja myisi tuotteita tarjoaa se paljon muutakin kuin vain itse tuotteen. Huolimatta siitä, että kyseessä olisi kuinka yksinkertainen tuote tahansa, on peruslähtökohta se, että asiakkaat haluavat ratkaisuja ongelmiinsa, eivät itse tuotetta sinänsä. (Karjalainen 2000: 46.) Tästä syystä onkin tärkeää, että yrityksen perustamisen pohjalta löytyy osaavan yrittäjän lisäksi vahva ja käyttökelpoinen liikeidea. Mikäli liikeidea ei ole tarpeeksi vahva, ei uuden yrityksen perustaminen ole kannattavaa. Jos oma liikeidea ei ole tarpeeksi vahva, mutta siitä huolimatta haluaa yrittäjäksi, vaihtoehtoja uuden yrityksen perustamiselle ovat: - sukupolvenvaihdos - olemassa olevan yrityksen tai liiketoiminnan ostaminen - osakkuus yrityksessä - franchising - yrittäjän oppisopimuskoulutus. (Yrityksen perustajan opas 2007: 44.)

14 (57) Omasta näkökulmastani katsottuna ja huomioiden sen, että haluaisin harjoittaa juuri tietyntyyppistä liiketoimintaa, olisivat minulle sopivia vaihtoehtoja ainoastaan jo olemassa olevan yrityksen ostaminen sekä osakkuus jossain toisessa yrityksessä. Kuitenkin taloudelliset voimavarani eivät vielä tässä vaiheessa ole riittävät jo vakiintuneen yrityksen ostoon eikä sopivia sellaisia ole kyllä tarjollakaan, joten ainoa realistinen vaihtoehtoinen mahdollisuus minulle olisi osakkuuden hankkiminen olemassa olevassa yrityksestä. Sekä yrityksen tai liiketoiminnan ostamiseen että osakkuuteen liittyy etuja, mutta myös riskejä. Näin ollen jokainen tapaus on erilainen ja tutkittava huolella. Yrityksestä on selvitettävä vähintään sen markkina- ja kilpailutilanne, taloudellinen tilanne, asiakassuhteet, tuotteet, organisaatio, kapasiteetti, piilevät vastuut ja tämän lisäksi kannattaa myös tehdä ennuste yrityksen kehitysnäkymistä, ennen kuin sen ostoa kannattaa edes harkita. (Yrityksen perustajan opas 2007: 46.) 2.5 Naisyrittäjyys Naisena minua luonnollisesti kiehtoo yrittäjyydestä erillisenä osana esille nostettu naisyrittäjyys. Mielestäni termin olemassaolo on kuitenkin vähän kummallista eihän termiä miesyrittäjyyskään ole. Perinteisesti yrittäjyys on nähty miehisenä. Kuitenkin naiset ovat muuttumassa yhä tärkeämmiksi yrittäjyydelle. (Holmquist 1997: 179 182.) Yleisesti mielletään, että naisten osallistumisaste liiketoimintaan on pienempi kuin miesten, vaikka aiheesta ei olekaan juuri tieteellistä näyttöä (Deakins 1999: 27 29). Termissä naisyrittäjyys on myös se huono puoli, että yrittäjänaisten välillä on huomattavia eroja, eikä heitä voi yleistää homogeeniseksi ryhmäksi. (Holmquist 1997: 181) Suomessa yrittäjistä 33 prosenttia on naisia, mikä on varsin korkea osuus verrattuna muuhun Eurooppaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut naisyrittäjyyden edistämistä käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa neuvoa ja tiedottaa ja täten lisätä naisyrittäjyyttä. (Julkiset palvelut...2007.)

15 (57) Naisyrittäjyyden tukeminen on hyvä asia, sillä siten saadaan esimerkiksi lisää hoiva-alan yrityksiä, joita ikääntyvä väestönrakenteemme tarvitsee. Kuitenkin aihe on saanut mediassa ehkä turhaakin huomiota, ja kuten Anni Erkko toteaa kirjoituksessaan, aiheuttaa naisyrittäjyyden liiallinen korostaminen vain sen, että naisyrittäjiä pidetään heikompina (Erkko 20.8.2007). Loppujen lopuksi, molemmilla sukupuolilla ovat kuitenkin vastassaan samat ongelmat yritystä perustettaessa ja pyöritettäessä. 2.6 Yrittäjän tukipalvelut Yksityisten konsulttipalveluiden ja muiden vastaavien ohella monet järjestöt, laitokset ja viranomaiset tarjoavat asiantuntemustaan yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan käyttöön. Tekes, Keksintösäätiö, TE-keskusten yritysosastot, Finnvera Oyj, kuntien elinkeinoasiamiehet, vakuutusyhtiöt ja pankit ovat tahoja, jolta alkava yrittäjä voi saada apua. Seuraaviin taulukoihin olen listannut näitä organisaatioita luokitellen niitä niiden tarjoamien palvelujen mukaan. Näitä yrittäjälle tarpeellisia palveluja ovat muun muassa yrittäjyydestä ja siihen liittyvästä koulutuksesta kertominen, yritysidean toimivuuden testauksessa tarvittava apu sekä rahoitusapu. Taulukko 1. Tietoa yrittämisestä ja siihen liittyvästä koulutuksesta (Yrityksen perustajan opas 2007: 11). Keskuskauppakamari Kauppakamari TE-keskukset Finnvera Oyj Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima Yritys-Suomi verkkopalvelu Työministeriö Suomen Yrittäjäopisto www.keskuskauppakamari.fi/ www. kauppakamari.fi/ www.te-keskus.fi/ www.finnvera.fi/ www.yrityssuomi.fi/ www.mol.fi/ www.syo.fi/

16 (57) Taulukko 2. Apua yritysidean toimivuuden testaukseen (Yrityksen perustajan opas 2007: 11). Uusyrityskeskukset TE-keskukset www.uusyrityskeskus.fi/ www.te-keskus.fi/ Rahoituksen alkava yrittäjä voi järjestää joko omasta pääomastaan, omalla rahoituksella tai pankkien ja vakuutusyhtiöiden kautta, mutta rahoituksen järjestämiseen apuaan tarjoavat myös taulukossa 3 luetellut organisaatiot. Taulukko 3. Rahoitusapua (Yrityksen perustajan opas 2007: 11). Työministeriön starttiraha TE-keskuksen tuet Finnveran rahoituspalvelut Sitran rahoituspalvelut Tekesin valmistelurahoitus www.mol.fi/ www.te-keskus.fi/ www.finnvera.fi/ www.sitra.fi/ www.tekes.fi/ Yrityksen palveluhakemisto Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima Yritys-Suomi on pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu verkkopalvelu, jonka yhteistyöorganisaatioita ovat ainakin Finnvera, Finpro, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, TE-keskus ja Verohallinto. Yritys-Suomi tarjoaa käyttäjälle maksuttoman yrityksen palveluhakemisto -hakupalvelun, johon on listattu noin 2000 julkisen yrityspalveluorganisaation ja elinkeinoelämän järjestön yhteys- ja palvelutiedot. Yrityksen palveluhakemisto löytyy osoitteesta www.haeyrityspalvelu.fi/search.action. (Yritys-Suomi 2007.)

17 (57) 3 Minä yrittäjänä Syyt yrittäjäksi ryhtymiseen ovat eri ihmisillä erilaisia. Omalla kohdallani suurimmat syyt ovat varmaankin itsenäisyys ja omaehtoinen työskentely, halu toteuttaa itseäni sekä vastata markkinoilla havaitsemaani tarpeeseen. Vaikka en voikaan sanoa luonteenpiirteideni täysin vastaavan teoreetikoiden näkemystä hyvän yrittäjän ominaisuuksista, tiedän sen kuitenkin olevan minulle oikea ammatti ja uskon olevani hyvä yrittäjä. Minulle yrittäjyyden ydin on valtava sitoutuminen. Yrittäjyydessä on kyse siitä, että se on elämäntehtäväni, sitä haluan ja aion tehdä koko elämäni. En kuitenkaan aio ryhtyä yrittäjäksi sokeasti, vaan haluan ensiksi selvittää, olenko valmis siihen, mitkä piirteet ovat vahvuuksiani ja mitä rajoittavia piirteitäni minun tulee kehittää. Yrittäjyyden teorian mukaan yrittäjäominaisuuksia tulisi tarkastella suhteessa perustamisideaan, jotta saadaan selville yrittäjän kelpoisuus lähteä toteuttamaan tietyntyyppistä liiketoimintaa (Holopainen & Levonen 2006: 17). Kuitenkaan tämä ei tutkimustani tehdessäni ole mahdollista, eikä se oikeastaan ole edes tarkoituksenmukaista tutkimukseni kannalta. Liikeideani ei ole vielä valmis ja myös tutkimukseni tarkoitus on vasta alustavasti selvittää, onko yrittäjyys ylipäätään minulle sopiva ammatti. 3.1 Yrittäjyystestejä arvioinnin apuvälineinä Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu Yritys-Suomi on yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille suunnattu verkkopalvelu. Se on tehty neuvomaan yritystä tai yrittäjää muun muassa siinä, millaista apua yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yritys-Suomen sivuilta löytyy myös yrittäjäksi ryhtymistä harkitseville suunnattuja testejä, joista kahdesta saamiani tuloksia seuraavassa arvioin.

18 (57) 3.1.1 Luonnetesti Innovatiivisuus Luonnetestin tarkoituksena on testata ihmisen valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Sen perusteella, miten ihminen on vastannut testin kysymyksiin, kuvailee testi hänen innovatiivisuuttaan, hänen haluaan ottaa riskejä ja hänen suoriutumismotivaatiotaan. Testi itse on tietenkin vain suuntaa antava, ja on jokaisen omalla vastuulla, miten sen tuloksia analysoi. Oma tulokseni on 19 / 20, mikä tarkoittaa, että minua kuvaavat seuraavat ilmaisut: - olen luova ja kekseliäs - olen kykenevä omaperäiseen ajatteluun - olen motivoitunut kehittämään uusia ratkaisuja ongelmiin - arvostan uusia ideoita - pidän improvisoinnista - kekseliäs, omaperäinen, innovatiivinen, tuottelias, mielikuvituksellinen Mielestäni testi osuu oikeaan kuvatessaan minua kyseisillä adjektiiveilla. Suurimmat vahvuuteni suhteessa yrittäjältä vaadittaviin ominaisuuksiin ovat mielestäni juuri innovatiivisuuteni ja se, että en tahdo työskennellä paikoilleenjääneillä metodeilla, vaan haluan löytää asioihin toimivat ratkaisut. Pohjimmiltaan voisin sanoa juuri innovatiivisuuteni olevan se voima, joka minua yrittäjäksi työntää. Testin tehneiden yrittäjien keskiarvo on 13,45. Tämä ehkä heijastelee sitä, että innovatiivisuus on tärkeää yrittäjällä, mutta loppujen lopuksi kokonaisuus ratkaisee. Riskinotto Oma tulokseni on 15 / 20, mikä tarkoittaa, että minua kuvaavat seuraavat ilmaisut: - olen taipuvainen pelaamiseen, mahdollisuuksien ja tilaisuuksien koitteluun - olen halukas saattamaan itsensä tilanteisiin, joiden lopputulokset ovat epävarmoja - nautin seikkailuista - vaaroista piittaamatta - otan riskejä - olen uhkarohkea, uskalias, kiihkeä, urhea, varomaton, hätäinen, yritteliäs

19 (57) Tämä testin osa antaa mielestäni minusta hieman uhkarohkeamman kuvan kuin millaisena itse itseni näen. Esimerkiksi mielestäni en ole yhtään halukas saattamaan itseäni epävarmoihin tilanteisiin, mutta mikäli joudun niihin, pystyn toimimaan niissä ja selviydyn. Tässä mielessä uskon myös olevani vahvoilla suhteessa yrittäjyyteen, koska esteet, eivät muserra minua. Testi kyllä osui oikeaan siinä, että kehitettävää minulla on vielä siinä, että en tekisi varomattomia ja hätäisiä päätöksiä, vaan ennemminkin osaisin ottaa laskelmoituja riskejä. Testin tehneiden yrittäjien keskiarvo on 7,3. Yrittäjien saamat verrattain alhaiset pistemäärät kertovat tosiasiasta, että yrittäjät yleensä ottavat kohtuullisia ja laskelmoituja riskejä. Yrittäjäriski usein näyttää ulkopuoliselta hyvinkin korkealta, mutta yrittäjä ei itse koe sitä sellaisena. Tämä johtuu siitä, että hänellä on päätöstilanteesta yleensä enemmän tietoa tai sellaista tietoa, mitä muilla ei ole. Tieto toimiikin tapana hallita riskiä. Suoriutumismotivaatio Oma tulokseni tästä on 9 / 16, mikä tarkoittaa, että minua kuvaavat seuraavat ilmaisut: - pyrin suorittamaan vaikeita tehtäviä - pyrin ylläpitämään omassa toiminnassaan korkeaa vaatimustasoa - pyrin työskentelemään etäistenkin tavoitteiden eteen - olen kilpailunhaluinen - olen valmis laittamaan itsensä likoon saavuttaakseen erinomaisia tuloksia - olen aikaansaava, osaava, ahkera, uuttera, työteliäs, tarkoituksellinen, "saavuttaja", "pyrkivä", tavoitteellinen, tuottelias, kunnianhimoinen, kilpailullinen, neuvokas Testin tehneiden yrittäjien keskiarvo on 10,6. Suoriutumismotivaatio on ehkä tärkein yrittäjäpiirre. Motivaatio on myös yritystä eteenpäin vievä energia ja yrittäjän korkea sisäinen elämänhallinta antaa yrittäjyydelle suunnan. Motivaatioviritteiseen toimintaan yrittäjällä liittyy läheisesti innovatiivisuus. Riskinottopiirre puolestaan liittyy läheisesti epävarmuuden sietokykyyn.

20 (57) Olin positiivisesti yllättynyt, että oma suoriutumismotivaationi on testin mukaan lähes muiden yrittäjien keskiarvon tasolla. Ei tämä testi tietenkään kerro totuutta, mutta uskoisin, että se kuitenkin osaa antaa viitteitä siitä, miten asiat voisivat olla. Joka tapauksessa suoriutumismotivaationi on mielestäni heikoin osaalueeni, ja mikäli haluan menestyväksi yrittäjäksi, on minun kehitettävä sitä. Toki osittain omaan mielikuvaani suhteellisen alhaisesta suoriutumismotivaatiostani vaikuttaa osaltaan se, että mikäli en koe asiaa merkitykselliseksi, en välttämättä tee sen eteen niin paljon töitä kuin voisin. Kuitenkin asian ollessa minulle tärkeä tunnen sitä kohtaan intohimoa ja kunnianhimoa. Ja erittäin tärkeänä koen oman yrityksen. 3.1.2 Elämänhallintatesti Elämänhallintatestin tarkoituksena on tutkia sitä, miten ihmisen elämänhallinta tukee yrittäjyyttä. Kysymyksiin vastaamalla testi analysoi ihmisen kykyä hallita elämäänsä ja antaa tulokset asteikolla heikoimmasta yhdestä parhaaseen viiteen siitä, miten hyvin kolme elämänhallinnan osa-aluetta ihmisellä ovat hallussa. Piirretesti perustuu Levensonin kehittämään LASS (Levenson's Attitude Statement Scale) -mittariin. Sisäinen kontrolli Sattuman kontrolli Toiset henkilöt kontrolli Sisäinen kontrolli mittaa sitä, missä määrin ihminen uskoo, että hänen oma toimintansa kontrolloi sitä mitä hänelle tapahtuu. Omalla kohdallani testi antoi sisäisen kontrollilleni arvon kolme. Sattuman kontrolli puolestaan mittaa sitä, kuinka paljon ihminen uskoo asioiden perustuvan sattumaan. Testi määritteli uskoni sattumaan arvoksi kaksi. Toisten henkilöiden kontrolli taas kertoo siitä, missä määrin ihminen uskoo elämänsä olevan muiden ihmisten päätösten ja tekojen varassa. Testin mukaan minä uskon olevani toisten kontrollissa arvon kaksi verran.

21 (57) Yrittäjillä on tavallisesti muuta väestöä merkittävästi korkeampi sisäinen kontrolli ja alhaisempi sattuma-kontrolli. Itsekin uskon, että ensisijassa minä itse olen vastuussa elämästäni ja siitä millainen elämästäni tulee. Silti uskon sattuman vaikuttavan elämääni jossain määrin. Kuitenkaan en ikinä uskoisi itseäni sattuman kuljetettavaksi, vaan tahdon aina tehdä parhaani haluamani lopputuloksen saavuttamiseksi. Toiset henkilöt kontrolli voi heijastaa yrittäjän taipumusta verkostoitua ja olla yritystoiminnassaan yhteistyössä muiden yrittäjien, yritysten ja sidosryhmien kanssa. Verkottuminen ja yhteistyö ovat usein erittäin keskeisiä kilpailu- ja menestystekijöitä tämän päivän yritystoiminnassa. Yhteistyösuhteet merkitsevät kuitenkin myös tietynlaista riippuvuutta. Kyse on kuitenkin enemmän mahdollisuuksista ja eduista kuin riskeistä ja toiminnan rajoitteista. Omalla kohdallani uskon jonkin verran muiden ihmisten vaikutukseen oman elämäni kulkuun, vaikka ennen kaikkea uskonkin itse olevani siitä vastuussa. Kuitenkin saadakseni liiketoiminnastani kannattavaa olisi minun osattava verkostoitua ja käyttää hyödykseni yhteistyön mahdollisuudet. 3.2 Analyysi itsestäni suhteessa teoriaan 3.2.1 SWOT Vaikka totesinkin aikaisemmin yrittäjyyden määrittelyn yhteydessä, etten voi täysin jakaa ajatusta erityisten yrittäjäominaisuuksien olemassaolosta ihmisessä, pohjaa siitä huolimatta itsearviointini myös näihin listattuihin ominaisuuksiin. Edellä esitetty kritiikkini koski enemmänkin väitettä siitä, että olisi vain tietty määrä mahdollisia yrittäjiä. Teoreetikoiden listaamat yrittäjäominaisuudet ovat kuitenkin pohjimmiltaan menestyvän ihmisen määritelmiä (Deakins 1999: 18, Vesalainen 1996: 12 13).

22 (57) Taulukko 4. SWOT itsestäni. S W O Ammattitaito Luottamus liikeideaan Näkemyksellisyys Organisointikyky Innovatiivisuus Joustavuus Epävarmuuden sietokyky Ahkeruus, tunnollisuus Luotettavuus Tuleva työkokemus Ammattitaidon kehittyminen Kohdemarkkinoiden ymmärrys Riskinottokyky Rakentava keskustelu Verkostoituminen Ujous Suoriutumismotivaatio T Yhteiskunnan ja lähimmäisten minuun kohdistamat paineet Liikeidean mahdollinen heikkous Verkostojen puutteellisuus Rahoituksen saaminen Vahvuuksikseni lasken ammatillisen kokemukseni ja luottamukseni liikeideaani, vaikka vielä minulla ei ole oikeastaan kumpaakaan. Mielestäni minulla on koulutuksen ja yleisen maailman ymmärryksen kautta karttunut ymmärrystä ja ammattitaitoa liiketoimintaa kohtaan. Erityisesti uskon ymmärtäväni juuri minua kiinnostavia alakulttuurimuodin Internetmarkkinoita, koska kuulun itse niiden kohderyhmään. Tämän lisäksi pystyn syventämään ammattitaitoani toimimalla vielä jonkin aikaa jonkun toisen työntekijänä.

23 (57) Muita vahvuuksiani ovat näkemyksellisyyteni, organisointitaitoni, ja joustavuuteni kaikki taitoja, joita yrittäjä tarvitsee. Lisäksi olen luotettava ja työntekijänä tunnollinen ja ahkera, minkä uskon vain korostuvan yrittäjänroolissa. Kuten jo aiemmin luonnetestin kohdalla totesin, on innovatiivisuuteni yksi vahvuuksistani. Arvostan uusia ideoita, haluan kehittää prosesseja ja löytää asioihin parhaalla mahdollisella tavalla toimivat ratkaisut. Mielelläni itse organisoin ja kehitän miten jonkin asian pystyisi tekemään mahdollisimman vaivattomasti ja mielenkiintoisesti. Tämän lisäksi minusta ei myöskään ole mukava vain seurata toisen käskyjä, mikäli tunnen osaavani asian. Tältä kantilta sovin siis hyvin yrittäjäksi. Heikkouksinani pidän riskinottokykyäni, huonoa kykyäni käydä rakentavia keskusteluja, puutteellisia verkostoitumistaitojani, ujouttani ja omasta mielestäni alhaista suoriutumismotivaatiotani. Riskinottokykyni ei ole suurin heikkouteni, koska yrittäjä tarvitsee sitä. Kuitenkin kuten jo aikaisemmin yrittäjyystestejä purkaessani totesin, pitäisi minun kehittää riskinottokykyäni varmempaan suuntaan, jotta päätökseni eivät olisi hätäisiä ja jotta ottamani riskit olisivat hallittuja. Minun pitäisi myös oppia käymään rakentavia keskusteluja, jotta osaisin kertoa ihmisille asiani asiallisesti ja loukkaamatta ketään. Ongelmani on se, että joko en kerro mieltä vaivaavistani asioista tai sitten ilmaisen asiani epäkorrektisti. Onneksi kuitenkin ansiotyötä palkattuna työntekijänä tehdessäni pystyn opettelemaan tätä tärkeää taitoa tilanteissa, jossa kommunikaatiotaitoni eivät onneksi ole kriittisiä. Ymmärrän verkostojen tärkeyden erityisesti yrittäjyyden kannalta, mutta tähän mennessä en ole osannut niitä juuri luoda. Tätäkin taitoa pystyn onneksi harjoittelemaan vielä toisen palveluksessa. Osittain huono kykyni verkostoitua johtuu ujoudestani, osittain siitä, etten pidä itseäni erityisen tärkeänä. Kuitenkin uskon yritykseni olevan minulle niin tärkeä, että osaan siitä jo pitää ääntä ja kertoa muillekin sen arvosta. Omasta mielestäni suoriutumismotivaationi on suhteellisen alhainen. Kuitenkin kuten jo luonnetestin kohdalla mainitsin, osaan olla myös kunnianhimoinen minulle tärkeiden asioiden suhteen. Silti olen sitä mieltä, että tätä taitoa minun on kehitettävä, vaikka sitten opettelemalla arvostamaan omia tekemisiäni enemmän.

24 (57) Minun pitäisi kehittää itsenäisyyttäni ja luottamustani itseeni ja omiin ratkaisuihini. Nimittäin, jos en ole varma jostakin, en välttämättä uskalla luottaa omiin taitoihini ja toimia vaistoni varassa. Tähän liittyy myös yrittäjän tarvitsevan päätöksentekokyvyn kehittyminen. Mielestäni osaan asettaa tavoitteita, mutta en mielestäni ihan niin hyvin kuin mitä ehkä yrittäjän tarvitsee. Minulla on tarve kontrolloida asioita ja niin sanotusti pitää lankoja käsissäni. Mahdollisia yrittäjyyttäni uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa paineet, joita yhteiskunta ja lähimmäiseni saattavat minuun kohdistaa. Tällaisia paineita ehkä helpoimmin torjuu, kun varmistun siitä, että läheiseni ymmärtävät päätökseni ja sitä kautta tukevat minua sekä hoitamalla yrityksen asiat kunnolla. Vaikka liikeideansa suunnittelisi yksin kuinka hyvin tahansa, voi se käytännössä osoittautua heikoksi. Tämän vuoksi ennen yrityksen perustamista kannattaakin kääntyä asiantuntijoiden puoleen ja testata liikeidean toimivuus. Yhdeksi uhaksi minua kohtaan voivat muodostua myös puutteelliset verkostot. Tätä voin parhaiten torjua sillä, että verkostoitumiskykyjäni ja rakennan tarvittavat verkostot. Myös tarvittavan rahoituksen saaminen voi nousta esteeksi, mutta uskon liikeideani olevan tarpeeksi hyvä, että saan kasattua sen toteuttamiseen tarvittavat varat. Ja ainahan yksi vaihtoehto voi olla osa-aikainen yrittäjyys palkkatyön ohella. 3.2.2 Johtopäätökset Yrittäjyys ammattina on huomattavasti erilaista ja vastuullisempaa kuin työntekijänä toimiminen. Yrittäjyyteen voi liittyä tekijöitä, joita ei yritystoiminnan aloittamista suunnitellessa edes huomaa ottaa huomioon. Siksi onkin tärkeää, että yrittäjäksi haluava arvioi kriittisesti itsensä ja myös perheensä mahdollisuuksia ja kykyjä aloittaa yritystoiminta. Yrittäjyyttä ammattinaan harkitsevan on oltava halukas työskentelemään itsenäisesti. Hänen on oltava sitkeä, osattava asettaa tavoitteita ja myös osattava pitää kiinni niistä. Yrittäjän on myös kyettävä kokonaisvaltaiseen ajatteluun. (Yrityksen perustajan opas 2007: 7.)

25 (57) Omien valmiuksiensa alkaa yrittäjäksi arvioinnin tukena voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: - Onko ammattitaitoni ja kokemukseni riittävä? - Mikäli harrastukseni vievät aikaa yritykseni hoitamiselta, olenko valmis luopumaan niistä tilapäisesti? - Olenko valmis tarvittaessa viettämään vähemmän aikaa perheeni kanssa? Mitä mieltä perheeni siitä on? - Onko terveyteni riittävän hyvä, että jaksan ponnistella yritykseni eteen? - Onko minulla tarpeeksi tahdonvoimaa selviytyä vaikeuksista? - Olenko valmis kantamaan taloudellisen riskin? - Millaisena näen työllistymismahdollisuuteni yrittäjyyden jälkeen? - Olenko tilanteesta riippumatta kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä? (Yrityksen perustajan opas 2007: 7.) Tällä hetkellä ammattitaitoni ja kokemukseni eivät vielä ole mielestäni tarpeeksi kattavia, jotta voisin perustaa. Mutta työskentelemällä vielä jonkun aikaa toisen palveluksessa, saan tarvitsemaani työkokemusta ja voin syventää ammatillista osaamistani ja kaupallisen alan tuntemustani. Olen valmis antamaan aikaa harrastuksiltani ja kaikelta muulta tarvittaessa yritys-toiminnalle. Mielestäni olen sekä psyykkisesti että fyysisesti tarpeeksi vahva kohtaamaan yritystoiminnan mukanaan tuomat haasteet. Olen valmis kantamaan yrittäjyyden mukanaan tuoman taloudellisen riskin. Uskon, että yrittäjyydenkin jälkeen työllistymismahdollisuuteni ovat hyvät, koska olen ammattitaitoinen ja hyvä työntekijä. Itsenäisyyttäni ja luottamustani omiin valintoihini minun on kuitenkin vielä kehitettävä. Yhteenvetona uskon, että työskenneltyäni vielä jonkin aikaa toisen palveluksessa, ovat ammatillinen osaamiseni ja yrittäjän tarvitsemat ominaisuuteni tarpeeksi vahvat, että voin alkaa valmistelemaan liikeideaani ja tekemään sen pohjalta liiketoimintasuunnitelmaa. Ainakin henkilökohtaisten ominaisuuksieni puolesta voi mielestäni jonain päivänä ryhtyä yrittäjäksi.

26 (57) 4 Yrityksen menestyminen ja yrittäjän työttömyysturva 4.1 Mikä vaikuttaa uuden yrityksen menestymiseen? Kriittisin vaihe uuden yrityksen eloonjäämisen kannalta ovat sen ensimmäiset kahdesta kolmeen elinvuotta. Kauppa- ja teollisuusministeriön 90-luvulla teettämässä tutkimuksessa seurattiin 200 vuonna 1990 perustettua metalliteollisuus- ja yrityspalveluyritystä. Seurantatutkimukseen mukaan otetuista metalliteollisuusyrityksistä noin 76 % ja yrityspalveluyrityksistä noin 92 % selviytyi ensimmäisten vuosien yli. (Littunen 2000.) Kauppa- ja teollisuusministeriön seurantatutkimuksen mukaan yrittäjien tiedot ja taidot olivat keskeisessä roolissa selviytymisessä kriittisestä alkuvaiheesta. Yrityksen onnistunut käynnistäminen lisäsi selvästi niiden selviytymismahdollisuuksia. Epäonnistuneen käynnistämisen tapauksissa yritys oli perustettu epärealististen odotusten varaan ja sen kannattavuus oli heikko. Tutkimuksessa myös havaittiin, että alkuvuosina toimintansa lopettaneiden yrityksien perustamisinvestoinnin rahoituksesta oli omistajien henkilökohtaisten lainojen osuus lähes kaksinkertainen verrattuna alkuvaiheesta selviytyneisiin yrityksiin. (Littunen 2000.) Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti uusien yritysten seurantatutkimuksesta myös kansainvälisen vertailun, jossa tutkittiin suomalaisten uusien yritysten menestymiseen vaikuttavia tekijöitä suhteessa kansainvälisiin tekijöihin. Tutkimuksessa todettiin uusien yritysten eliniän olevan Suomessa vähintään samalla tasolla kuin muissakin maissa. Kasvuyrityksille toiminnan jatkuminen oli todennäköisempää kuin yrityksille, jotka eivät juuri kasvaneet. Seurantatutkimus tukee useiden kansainvälisten tutkimusten kantaa siitä, että yrittäjän tulisi ymmärtää markkinointi-, tuotanto-, kehittämis- ja rahoitustoimintaa, jotta hän pystyisi paremmin hallitsemaan liiketoimintaan liittyviä riskejä ja jotta yritys voisi kasvaa. Lisäksi toimialojen erilaiset kasvumahdollisuudet vaikuttavat yrityksen menestymiseen. Uuden yritystoiminnan, jolla ei alkujaankaan ole realistisia onnistumismahdollisuuksia, aloittamista tulisi välttää. (Littunen 2001.)

27 (57) Yrityksen menestymisen kannalta merkityksellistä on yleensä se, onko yrittäjä osannut luoda yritykselleen sopivan liikeidean, tuon kilpailijat ylittävän osaamisen sekä yrittäjän liikkeenjohdollinen osaaminen. Holopainen ja Levonen ovat tutkineet yrityksen epäonnistumisen tekijöitä muun muassa Littusen Kauppa- ja teollisuusministeriölle tekemän tutkimuksen pohjalta. Vastaavia syitä on myös yritetty listata Keskuskauppakamarin yrityksen perustajalle suunnatussa oppaassa. Seuraavien asioiden on todettu käytännön havaintojen perusteella vaikuttavan yrityksen epäonnistumiseen: - yrittäjän yritystoiminnallisen osaamisen puutteellisuus - yrittäjäksi soveltuminen - yrittäjän työkokemuksen tai liikkeenjohdollisen koulutuksen puute - epärealistinen liikeidea - markkinoiden puutteellinen tuntemus - markkinointiresurssien ja -osaamisen puute - väärä hinnoittelu - kilpailijoiden aliarvioiminen - pääomantarve liiallinen suhteessa yrittäjän taloudellisiin voimavaroihin - tulo- ja kustannusarvioinnin epärealistisuus - huono kirjanpito - asiantuntijapalveluiden hylkääminen. Suurimpia syitä suomalaisten pienyritysten ongelmiin ovat yleisesti markkinointikykyjen puute ja huono talous- ja rahoitusasioiden hallinta. Yrittäjän on myös tunnettava toimialansa hyvin, ymmärrettävä markkinatilanne, nähtävä millaiseksi markkinat ovat kehittymässä ja tarvittaessa kehitettävä liikeideaansa. Yrittäjän ei tarvitse osata tehdä kaikkea itse, vaan hänen myös kannattaa turvata asiantuntijoiden apuun ja ennen kaikkea huolehtia, että yrityksen talous ja kirjanpito hoidetaan oikein. (Holopainen & Levonen 2006: 56, 58, Yrityksen perustajan opas 2007: 53.)

28 (57) 4.2 Yrittäjän työttömyysturva Yrittämiseen sisältyy paljon riskejä ja huomattava osuus uusista yrityksistä kaatuu ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Mikäli päädyn perustamaan yrityksen, eikä se huolellisesta suunnittelusta huolimatta menesty, on minulle tärkeää selvittää, minkä päälle minun on mahdollista laskeutua, eli millainen on yrittäjän työttömyysturva ja milloin hän on siihen oikeutettu. Työttömyysturvan mukaan yrittäjä on henkilö, joka - on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen - kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin, mutta työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistaa itse vähintään 15 % - työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistaa yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 30 % - työskentelee yrityksessä, josta omistaa vähintään 50 % (itse, yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa) Pelkkä yrityksen omistaminen ei siis tee ihmisestä yrittäjää. Tämän lisäksi työttömyysturvan mukaan yrittäjyyden tulee olla olennaista, mikä tarkoittaa sitä, että yrittäjän eläkevakuutuksen tulee olla lakisääteinen, eli toisin sanoen hänen vuosityötulonsa tulee olla vähintään 8 520 euroa. Johtavalla asemalla tässä yhteydessä tarkoitetaan toimitusjohtajaa tai yhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja varsinaista jäsentä. Yrittäjän perheenjäseniksi luetaan hänen kanssaan samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset (mukaanlukien lastenlapset) sekä omat vanhemmat (myös isovanhemmat). (Holopainen & Levonen 2006: 243 244, Yrittäjän työttömyysturvaopas 2007: 7.)

29 (57) 4.2.1 Milloin yrittäjä on työtön? Yrittäjä on työtön, silloin kun hän on lopettanut yritystoiminnan tai keskeyttänyt sen todistettavasti vähintään neljän kuukauden ajaksi. Yrittäminen katsotaan lopetetuksi, kun - yritys on asetettu konkurssiin - osakeyhtiö on asetettu selvitystilaan - muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus - yrittäjä on myynyt yrityksen tai siitä omistamansa osan - yrittäjä on lopettanut eläkevakuutuksensa ja muut yritystoiminnan vakuutukset, tehnyt lopetusilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin, luopunut toimitiloistaan ja myynyt yritysomaisuutensa tai tehnyt selvityksen sen arvosta työttömyyskassalle - on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa, johtuen esimerkiksi yrittäjän alentuneesta työkyvystä. Mikäli yritystoiminta on luonnonoloista johtuen kausiluonteista tai mikäli yrittäjä työskentelee vain yhdelle toimeksiantajalle ja näin ollen on rinnastettavissa työntekijään, on hänellä oikeus työttömyyskorvaukseen ilman neljän kuukauden odotusaikaa. Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kotikuntansa työvoimatoimistoon. Päätöksen, onko yrittäjä todella työtön sekä tarvitaanko odotusaikaa, tekee paikallinen työvoimatoimisto. (Holopainen & Levonen 2006: 244, Yrittäjän työttömyysturvaopas 2007: 10 11.)