Maisemointi. Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit -kurssi Luento MM. Gas Works Park, Seattle, Washington. Richard Haag 1968.

Samankaltaiset tiedostot
Maarakentaminen, maa-ainekset

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

PAIKALLA TEHTÄVÄT KASVUALUSTAT YGOFORUM Elina Regårdh WSP Mikko Suominen Helsingin kaupunki

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen

Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ).

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

1/YMPLA Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla Loimijoentie ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Kari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

11410 Poistettavat pintamaat

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. (Huom. jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet).

1 Rakennettavuusselvitys

Valvojakurssi Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Helsingin kaupungin puistorakentaminen Kierrätysmaiden käyttö kasvualustoissa. YGOFORUM SEMINAARI Laura Yli-Jama

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS

11110 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Liite 1 Sijaintikartat. Suunnittelualueen sijainti.

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Forssa. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA PIENIRÄLSSIN OTTOALUEEN LAAJENNUS

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 114 ).

Kaivannaisjätesuunnitelma

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

SUUNNITTELU LAUKKA OY

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen sekä arviointi maisematyöluvan tarpeesta puun kaatoon Kauniaisissa

MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS

Hattula. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815

HAKEMUS 1 (2) maa-aineslain mukaista lupaa varten

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen

Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN AMMATTITUTKINTO Määräys 46/011/2015 Kasvillisuusalueiden rakentaminen

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6.

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km

r., Lernrninkainen..if RIK.KIL.A MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KYLA: TILA: Hersten 7:52 LEMMINKAINEN INFRA OY

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Metsänhoidon perusteet

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Alueen sijainti Tammelan kylä, Urheilupuisto RN:o 6:219

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Maa-ainesten ottaminen

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

Tammela. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue C A. Voimassa (> ) Päättyneet (< )

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

KULJETUSPOLAR OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILALLE HOURULA PYHÄJOEN MIILUKANKAALLA 1:

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Hienon asuinalueen muodostuminen

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Transkriptio:

Maisemointi Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit -kurssi Luento 16.1.2017 MM Gas Works Park, Seattle, Washington. Richard Haag 1968.

1. Maa-ainesten tuntemus ja hyödyntäminen ympäristörakentamisessa 2. Kasvualustan talteenotto 3. Kasvualustan rakentaminen uudelleen 4. Maa-ainesten otto 5. Maa-ainesten ottoalueiden jälkihoitotyöt 6. Soranottoalueiden maisemointi 7. Kalliolouhinnan jälkihoito 8. Täyttömaa-alueet 9. Pilaantuneet maa-ainekset ja -alueet

Pilaantuneet maa-ainekset ja -alueet maankamaraa ja pohjavesiä on suojattava haitallisilta aineilta (ympäristönsuojelulaki) ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita ovat mm. torjunta-aineet, raskasmetallit, öljyt, lasinsirut pilaantuneita maita usein mm. vanhat huoltoasemat, korjaamot, maalaamot, romuttamot, läjitysalueet, kaatopaikat, sahat, kyllästämöt, ampumaradat, erilaiset teollisuusalueet ja entiset kasvihuonealueet pilaantuneet maa-ainekset voidaan kuljettaa pois, puhdistaa paikan päällä (biologiset prosessit) tai eristää/kapseloida paikalla (käsittely edellyttää ympäristölupaa tai ilmoitusta) usein käytetään kaikkia näitä keinoja yhdistelmänä

Gas Works puistossa Yhdysvalloissa kokeiltiin 1970-luvulla hyvin tuloksin käsittelyä paikan päällä, eli maaperän biologista puhdistamista. Maan mikrobikanta aktivoitiin tuomalla myrkyttyneen maan päälle 45 cm paksu kerros jätelietteen ja sahanpurun sekoitusta. Pintaan kylvettiin nurmikko Puisto rakennettiin maisema-arkkitehti Richard Haagin suunnitelmien mukaan. Maaston muotoiluun käytettiin läheisten työmaiden ylijäämämaita. Läjitysmaa toimii myös eristeenä.

Gas Works Park, Seattle, Washington. Richard Haag 1968.

1900-luvun alkupuoliskolla Seattlen keskustan pohjoispuolella sijaitsevan suon rannalle kuljetettiin junalla hiiltä, josta valmistettiin kaasua kaupungin lämmitykseen ja valaistukseen. Myöhemmin suon lasku-uoma padottiin ja syntyi Lake Union -järvi. Öljytankkerit kulkivat mereltä laitoksen ääreen sulkuporttien kautta. 50-luvulla siirryttiin maakaasuun ja laitos suljettiin.

Lähde: www.richhaagassoc.com

Suomessa pilaantuneiden maiden paikalla käsittely edellyttää ympäristölupaa tai ilmoitusta kapseloiminen tarkoittaa vettäläpäisemättömien kerrosten rakentamista eristeeksi, etteivät myrkyt pääse kulkeutumaan pinta- tai pohjaveteen eristemateriaaleina käyttökelpoisia ovat mm. kotimainen hienoainesmoreeni sellaisenaan, ulkomainen bentoniittisavi mattoina, irrallisena tai seoksena, sekä erilaiset kalvomateriaalit tällaisia suojauksia tarvitaan mm. kaatopaikoilla, teollisuusalueilla ja pohjavesialueilla

Maisema-arkkitehti Sini Korpisen diplomityö vuodelta 2009.

- täysikasvuisen kasvin juuristo leviää perusmaahan, joten sen laatu on myös tunnettava Maa-ainesten (vesiolot, ravinteet, tuntemus lämpösuhteet, ja rakenne) hyödyntäminen maisemoinnissa - Suomen yleisin metsämaalaji on moreeni, joka jaetaan edelleen karkeusasteeltaan kolmeen: soramoreeneja (vettä läpäisevä) on 5-10% kaikista moreeneista, hiekkamoreeneja 70-80% ja hienoainesmoreeneja (vettä pidättävä) 10-15% - moreenityyppi vaikuttaa puulajivalintaan ja metsänhoidon suunnitteluun - hienoainesmoreenia esiintyy yleensä kallioperää verhoavana pohjamoreenipeitteenä, se on tiivistä ja savipitoista, käyttökelpoista sellaisenaan ympäristörakentamisessa tiivistys- ja suojausmateriaalina Kasvualustan talteenotto - hyödynnettävät maakerrokset kuoritaan talteen kerroksittain, varotaan sekoittamasta - ruokamultakerros tai metsän humuskerros otetaan talteen mahdollisimman varovasti ettei maan mikrobitoiminta häiriinny - varastoidaan max. 2 m korkeissa aumoissa, leveys max. 6 m, säilytysaika max. 4 vuotta - rikkaruohoja ei saa päästää kasvamaan auman päällä eikä maa-aines saa tiivistyä Kasvualustan rakentaminen uudelleen - tavoitteena on luoda suunnitellulle kasvillisuudelle sopivia maaperähorisontteja (kerroksia), joilla jäljitellään luontaista maannosta - humuskerrosta ei tule jättää täyttökerrosten alle, koska se alkaa hajota anaerobisesti ja pysäyttää juurten kasvun

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/suomi/ekomaapera2.html

- kasvupaikan laatu voidaan arvioida leikatun maan profiilista tai olevan kasvillisuuden avulla - kasvualusta koostuu kylvö/istutuskerroksesta ja pohjakerroksesta (perusmaa) - täysikasvuisen kasvin juuristo leviää perusmaahan, joten sen laatu on myös tunnettava (vesiolot, ravinteet, lämpösuhteet, rakenne) - Suomen yleisin metsämaalaji on moreeni, joka jaetaan edelleen karkeusasteeltaan kolmeen: soramoreeneja (vettä läpäisevä) on 5-10% kaikista moreeneista, hiekkamoreeneja 70-80% ja hienoainesmoreeneja (vettä pidättävä) 10-15% - moreenityyppi vaikuttaa puulajivalintaan ja metsänhoidon suunnitteluun - hienoainesmoreenia esiintyy yleensä kallioperää verhoavana pohjamoreenipeitteenä, se on tiivistä ja savipitoista, käyttökelpoista sellaisenaan ympäristörakentamisessa tiivistys- ja suojausmateriaalina Kasvualustan talteenotto - hyödynnettävät maakerrokset kuoritaan talteen kerroksittain, varotaan sekoittamasta - ruokamultakerros tai metsän humuskerros otetaan talteen mahdollisimman varovasti ettei maan mikrobitoiminta häiriinny - varastoidaan max. 2 m korkeissa aumoissa, leveys max. 6 m, säilytysaika max. 4 vuotta - rikkaruohoja ei saa päästää kasvamaan auman päällä eikä maa-aines saa tiivistyä Kasvualustan rakentaminen uudelleen - tavoitteena on luoda suunnitellulle kasvillisuudelle sopivia maaperähorisontteja (kerroksia), joilla jäljitellään luontaista maannosta - humuskerrosta ei tule jättää täyttökerrosten alle, koska se alkaa hajota anaerobisesti ja pysäyttää juurten kasvun

Mitä syvemmälle maakerroksissa mennään, sitä korkeampi Ph, riippumatta struktuurista. (koskee koko maan kaikkia maalajeja) Viherrakentamisessa tulisi olla tavoitteena luoda maaperähorisontteja suunnitellulle kasvillisuudelle sopivaksi. Vuosaaren täyttömäellä on noudatettu tätä periaatetta. Lähde: Pirjo Laulumaa

MAALAJIEN OMINAISUUDET VIHERRAKENTAMISEN KANNALTA kantavuus vesipitoisuus (kapillaarisuus, vedenläpäisy- ja vedenpidätyskyky) routivuus työstettävyys löyhtyminen viljavuus (pohjamaan yhteys kasvualustaan, vesiolot, ph, ilmavuus, lämpimyys, ravinteisuus, jne) Mitä parempilaatuista maa on rakennettavuutensa kannalta (Sr, Hk), sitä huonompaa se yleensä on puutarhakasvien kasvualustana. Lähes yhtä hyviä molempiin tarkoituksiin ovat karkeat siltit ja hienot hiekat (ksi, hhk) sekä hienoja aineksia sisältävät moreenit.

Kasvualustan talteenotto 2. Kasvualustan talteenotto - hyödynnettävät maakerrokset kuoritaan talteen kerroksittain, varotaan sekoittamasta - ruokamultakerros tai metsän humuskerros otetaan talteen mahdollisimman varovasti ettei maan mikrobitoiminta häiriinny - varastoidaan max. 2 m korkeissa aumoissa, leveys max. 6 m, säilytysaika max. 4 vuotta - rikkaruohoja ei saa päästää kasvamaan auman päällä eikä maa-aines saa tiivistyä Kasvualustan rakentaminen uudelleen 3. Kasvualustan rakentaminen uudelleen - tavoitteena on luoda suunnitellulle kasvillisuudelle sopivia maaperähorisontteja (kerroksia), joilla jäljitellään luontaista maannosta - humuskerrosta ei tule jättää täyttökerrosten alle, koska se alkaa hajota anaerobisesti ja pysäyttää juurten kasvun

Kasvillisuuden suojausluokat Lähde: InfraRYL taulukko 11113:T1 Luokka Suojaamisen peruste Toimenpiteet 1 Alueella kaivetaan Kasvuolojen muutokset ovat suuret tai kasvillisuuden lähellä tai juuristoalueella kaivetaan. Suojaukset pysyviä ja/tai työnaikaisia. Rungon, oksiston ja juuriston suojaaminen sekä kasvinravinne- ja vesitalouden säilyttäminen ennallaan tai parantaminen rakenteellisilla tai muilla toimenpiteillä. 2 Alueella liikutaan Työnaikainen suojaus, kun työmaan rakenteet ulottuvat lähelle suojattavaa kasvia tai kasvin juuristoalueella joudutaan liikkumaan. Rungon suojaaminen ja juuristoalueen maakerroksen tiivistymisen estäminen. 3 Alueella ei liikuta Työnaikainen suojaus säilytettäville kasviryhmille alueilla, joilla säilytettävän kasvillisuuden kasvuolot eivät muutu rakentamisen takia. Puiden ja muiden kasvien, kasviryhmien tai muiden luontoalueiden aitaaminen.

Maa-ainesten otto 1. Maa-ainesten otto - maa-aineslaki v. 1982 teki ainesten oton luvanvaraiseksi ja velvoittaa jälkihoitoon - laki koskee kiven, soran, hiekan, saven ja mullan pois kuljettamista tai paikalla jalostamista - oton ja jälkihoidon suunnittelussa tarvitaan myös hydrogeologian asiantuntemusta Maa-ainesten ottoalueiden jälkihoitotyöt 2. Maa-ainesten ottoalueiden jälkihoitotyöt - alueen siistiminen kaivun jäljiltä - mahdollisten eristyskerrosten rakentaminen - alueen muotoilu, suojaverhoilu, kylvö ja istutukset - erityiskysymykset (tulevan käytön mukaan) - alueen valvonta ja kulun ohjaus Soranottoalueiden maisemointi 3. Soranottoalueiden maisemointi - otto ja jälkihoito tulisi vaiheistaa (2-3 vuoden kierto suosituksena) - jälkihoidon vaatimukset noudattavat alueellisen yleissuunnitelman suojavyöhykejakoa - sorakuoppia ei tulisi käyttää kaatopaikkoina eikä ylijäämämassojen läjitykseen (pohjavesi!) - eroosion estämiseksi loivennetaan jyrkkiä rinteitä (1:3 tai loivemmaksi) tai stabiloidaan ne - muotoiluun ei suositella soranpesulietettä, hienoja aineksia eikä humusta - verhoilussa parasta alueelta talteenotetut pintamaakerrokset alkuperäisessä järjestyksessä - sekametsäistutus ja aluskasvillisuuden kylvö, lannoitusta vältetään - kokonaisten pintakasvustojen siirto voi onnistua vaiheistuksessa - suositeltavia jälkikäyttötapoja mm. metsätalous, urheilu- ja virkistysalueet, harva pientaloasutus

Lähde: Ympäristöministeriön opas 1/1994

Lähde: Ympäristöministeriön opas 1/1994

Lähde: Ympäristöministeriön opas 1/1994

Kalliolouhinnan jälkihoito 1. Kalliolouhinnan jälkihoito - soravarojen vähetessä louhinnan osuus maamme kiviainestuotannossa lisääntyy - louhinta on soranottoa kalliimpaa, alueet ovat siksi suurempia ja käytössä pitempään - jälkihoito periaatteessa sama kuin soranottoalueilla - jälkikäyttö mietittävä jo etukäteen, myös teollisuutta ja jopa kaatopaikkoja voidaan sijoittaa - muotoilun keinoja: terassointi ja irrallisen maa-aineksen käyttö, lammeksi muuttaminen 2. Täyttömaa-alueet - rakentamisesta ylijääneiden heikompien maamassojen läjittämistä tai hyödyntämistä - merta täyttämällä tehdyt satama- ja teollisuusalueet, puistot ja viheralueet, täyttömäet - maa-ainesten ottoalueiden jälkitäyttö

1. Kalliolouhinnan jälkihoito - soravarojen vähetessä louhinnan osuus maamme kiviainestuotannossa lisääntyy - louhinta on soranottoa kalliimpaa, alueet ovat siksi suurempia ja käytössä pitempään - jälkihoito periaatteessa sama kuin soranottoalueilla - jälkikäyttö mietittävä jo etukäteen, myös teollisuutta ja jopa kaatopaikkoja voidaan sijoittaa - muotoilun keinoja: terassointi ja irrallisen maa-aineksen käyttö, lammeksi muuttaminen Täyttömaa-alueet 2. - rakentamisesta ylijääneiden heikompien maamassojen läjittämistä tai hyödyntämistä - merta täyttämällä tehdyt satama- ja teollisuusalueet, puistot ja viheralueet, täyttömäet - maa-ainesten ottoalueiden jälkitäyttö

Case: Vuosaaren huippu

Vuosaaren huippu on yli 60 hehtaarin laajuinen ulkoilualue Vuosaaren pohjoisosassa itäisessä Helsingissä. Alueella sijaitsi aiemmin kaatopaikka ja rakentamisesta yli jääneiden maamassojen sijoituspaikka. Pitkäjänteisellä maisemointityöllä entisestä kaatopaikasta ja sijoitusalueesta on rakennettu ainutlaatuinen ympäristö, jossa elää laaja kirjo kasvi- ja eläinlajeja. http://vuosaarenhuippu.blogspot.fi/

Vuosaaren huippu Sijainti: Helsinki Laajuus: 95 hehtaaria Tilaaja: Helsingin kaupunki Suunnitteluvuosi: 1995 / 2004- Suunnittelijat: Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy, Helsingin kaupunki Huippu on rakennettu työmailta ylijääneistä maa-aineksista. Maisemoinnissa jäljiteltiin suomalaisia luontotyyppejä siirtämällä kasvillisuutta ja pintamaata suoraan kasvupaikalle. Ulkoilijoiden suosima näköalapaikka houkuttelee harvinaista eliölajistoa. Puistoa laajennetaan viereiselle kaatopaikalle.

Vuosaaren huippu, Helsinki. Näköalapaikka kohoaa 60 metrin korkeuteen. Kuva: Hanna Tajakka.

Maisema-arkkitehti Anna Levonmaan diplomityö vuodelta 2009: Avolouhoksesta puistoksi.

Kirjallisuutta: Linkit maanpäällisten ja maanalaisten eliöyhteisöjen välillä, vaikutukset ravinteiden pidättymiseen kaupunkimaaperässä (Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen tutkimushanke 2004-2007). Helsingin täyttömaa-alueet. Kartoitus ja ympäristövaikutusten esiselvitys. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 7/2001. Kati Immonen 2001. InfraRYL. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy. Maa-ainesten ottaminen. Ympäristöministeriön opas 1/1994. Markku Rautavuoma 1994. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B15. Tuomo Hatva ym. 1993. Soranottoalueiden jälkihoito. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu nro 54. Jari Rintala 1997. Viheralueiden kasvualustat. Viherympäristöliiton julkaisu nro 31. Toimittanut Jenni Sirviö 2004. Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet VTO-98. SKTY julkaisu nro 16. 1998. (luvut 2.1.4 Maa-ainesten talteenotto ja varastointi, ja 2.8 Kasvualustatyöt)

Tuntitehtävä: Istutussuunnitelmat 1. Tutki oheisia esimerkkejä mittakaavaltaan eri tyyppisiin kohteisiin laadituista istutussuunnitelmista 2. Tee piirustusten perusteella päätelmiä suunnitelmien luonteesta ja pohdi myös miten ne eroavat toisistaan? 3. Millaisia kasvualustatöitä suunnitelmien toteuttaminen mahdollisesti edellyttää?