L IITE A 50 1(7) LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Ympäristöluvat PL 200 65101 VAASA Asia Lausunto ympäristölupahakemuksesta: Finavia Oyj, Kokkola- Pietarsaaren lentoaseman ympäristölupahakemus, Kruunupyy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Finavia Oyj, Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ympäristölupahakemus, Kruunupyy (LSSAVI/189/04.08/2012) johdosta. Finavia Oyj hakee ympäristösuojelulain mukaista toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman toiminnalle (YSL 28 ja YSA 1 ). Lupaa haetaan nykyiselle ja tulevaisuuden toiminnalle (ennustetilanteena hakemuksessa on käytetty noin 2025 2030). Ympäristölupahakemuksen piiriin kuuluu Finavian toiminta lentoasemalla. Toiminta Sijainti Kokkola-Pietarsaaren lentoasema on matkustajamääriltään Suomen 12 vilkkain lentoasema vuonna 2011. Liikenteen uskotaan kasvavan tarkastelujakson aikana 2030 asti kaksinkertaiseksi. Vuonna 2011 Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman kokonaislaskeutumismäärä oli noin 3300. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijaitsee 5 km Kruunupyyn kirkonkylän itäpuolella. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ympäristöluvan piiriin liittyvät toiminnot sijaitsevat Kruunupyyn kunnassa kiinteistöllä 288 403-1-20 ja 288 403-1-20M. Lähimmät naapurit; kolme asuinrakennusta on 750 1040 m kentän eteläpäästä luoteeseen, kentästä länteen noin 750 900 m päässä on kolme sikalaa, joiden yhteydessä on asuinrakennukset ja noin 1,8 km kentän pohjoispäästä on yksi maitotila. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema on merkitty lentoliikennealueeksi Pohjanmaan maakuntakaavaan. Lentoaseman länsipuolella on voimassa Kruunupyyn kunnan lentokenttäalueen osayleiskaava. Lentoaseman alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole asemakaavoitettuja alueita.
L IITE A 50 2(7) Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijoittuu 1 luokan (tunnus 1028802) Storaåsenin pohjavesialueelle kokonaisuudessaan. Pohjavesialueella sijaitsee neljä vedenottamoa. Lähin vedenottamo Storåsen sijaitsee noin 2,7 km etäisyydellä lentoaseman asematasosta ja 2,2 km kiitoradan reunasta. Lentoasema sijoittuu Kruunupyyjoen ja Perhojoen valuma-alueiden vedenjakajalle. Lentoaseman eteläpuolen valumavedet ohjautuvat Kruunupyyjokeen ja pohjoispuolen valumavedet Perhojokeen. Toiminnan vaikutukset Vaikutus maaperään sekä pohja- ja pintavesiin Lentoasema-alueen sadevedet on viemäröity ja valumavedet johdetaan lentoaseman ulkopuolella sijaitseviin avo-ojiin. Liukkaudentorjuntaaineet ja jäänestoaineet kulkeutuvat lentoaseman ympäristöön sadevesiviemärin kautta ja suotautuvat maaperään. Kenttäalueen hulevedet johdetaan kentän eteläosasta avo-ojien kautta Kruunupyyjokeen ja pohjoispuolelta avo-ojien kautta Perhojokeen. Liukkaudentorjunta (Talvikunnossapito) Liukkaudentorjuntaan käytettävät asetaatit ja formiaatit ovat myrkyttömiä ja helposti biohajoavia yhdisteitä, joiden käytöstä ei nykyisen tiedon mukaan aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia. Asetaattien ja formiaattien haittavaikutus hakemuksen mukaan on lähinnä biologisen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus. Liukkaudentorjuntakemikaalien hapenkulutusarvot ovat seuraavat (urealla ThOD-arvo): Kemikaali BOD (mgo 2 /g) Urea 2 100 Kaliumasetaatti (50 % liuos) 300 Natriumasetaatti 410 740 Kaliumformaatti (50 % liuos) 5 150 Natriumformiaattia 210 230 Sulatuskemikaalien vaikutukset voivat olla nähtävissä sekä pinta- että pohjaveden tarkkailupisteissä ajoittain kohonneena sähkönjohtavuutena, alkaliteetina ja kemiallisena hapenkulutuksena. Hakemuksen tiedoista ei käy ilmi, onko näitä kemikaaleja/yhdisteitä analysoitu pohjavesien tarkkailun yhteydessä. Kenttäalue on sadevesiviemäröity ja sitä kautta valumavedet ohjataan lähiojiin, joista vedet voivat imeytyä maaperään ja sitä kautta edelleen pohjaveteen. Talvisin kiitoteiltä aurattava lumi lingotaan kauas kiitotien reuna-alueille, jolloin osa liukkaudentorjuntakemikaaleista imeytyy sulamisvesien mukana maaperään.
L IITE A 50 3(7) Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan Finavia käyttää lentoasemalla pääasiassa nestemäistä kaliumasetaattia (CH 3 COOK) sekä jonkin verran rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa) tai natriumformiaattia (HCOO- Na). Kiitoradan liukkauden esto aineet valuvat puhdistamattomana avoojien kautta Kruunupyyjokeen tai Perhojokeen. Hakemuksessa ei ole osoitettu lumen kasaamisalueita, joten sulamisvesien reitti ei ole tältä osin arvioitavissa. Vuonna 2011 talvikaudella liukkaudentorjuntaan käytettiin kaliumasetaatti (nestemäinen) 32 tonnia ja natriumformiaattia (rakeinen) 3 tonnia. Ennustejakson aikana käyttömäärien on arvioitu kasvavan liikennemäärän kasvun myötä. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentokoneiden jäänestoon ja poistoon lentoyhtiöt ja muut yhtiöt käyttävät propyleeniglykolia. Propyleeniglykolia on hyvin veteen liukeneva, nopeasti biohajoava, eikä sillä ole todettu olevan myrkyllisiä vaikutuksia. Suurimmat haittavaikutukset ovat kemikaalin hajoamisen vesistössä aiheuttama hapenkulutus sekä epämiellyttävä haju. Propyleeniglykoliliuos vaatii hajoamiseensa happea 0,8 1,3 g O 2 /1 g liuosta liuostyypistä riippuen. Olosuhteissa, joissa hapen liukeneminen veteen on vähäistä, kemikaalin hajoaminen hidastuu. Lentokoneiden glykolikäsittelyt tehdään lentoaseman asematasolla terminaalin edustalla, ja glykolikäsittelystä syntyvät hulevedet ohjataan sadevesiviemäristä avo-ojassa Kruunupyyjokeen. Valumavesien vaikutukset ovat nähtävissä ojassa ajoittain kohonneena sähkönjohtavuutena, alkaliteetina ja kemiallisena hapenkulutuksena. Jäänestoon ja poistoon käytettiin propyleeniglykolia 20 m 3 talvikautena 2011 2012. Ennustejakson aikana käyttömäärän on arvioitu kasvavan liikennemäärän kasvun myötä. Lentopolttonesteet Lentokenttäalueella on varastoituna maksimissaan 67 m 3 lentobensiiniä Lentobensiini on erittäin helposti syttyvää ja myrkyllistä ja sisältää lyijyä. Bensiini haihtuu nopeasti vedestä tai maan pinnalta. Maaperään kulkeutuessaan bensiinihiilivedyt voivat adsorboitua maaperän tai sedimentin orgaaniseen aineeseen. Bensiini on biologisesti hajoavaa, mutta hajoaminen on hidasta.
L IITE A 50 4(7) Polttoöljyt Kevyttäpolttoöljyä käytetään lentoaseman toiminnassa lämmitykseen ja työkoneet käyttävät dieseliä. Kumpiakin nestetyyppejä on varastoituna lentoaseman alueelle. Kevyt polttoöljy/diesel hajoaa maaperässä ja vedessä biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Kevyen polttoöljyn pääkomponentit eivät kulkeudu orgaanista ainesta sisältävässä maaperässä erityisen helposti, sen sijaan kulkeutuminen sora- ja hiekkamaassa voi olla huomattavaa. Kevyt polttoöljy liukenee jonkin verran veteen ja haihtuu pintavedestä ilmaan. Polttonesteiden pääsyä maaperään ja vesiin on vähennetty sijoittamalla varastosäiliöt on valuma-altaisiin ja johtamalla varasto- ja tankkausalueiden sadevedet öljynerottimien kautta. Varastointi lentoaseman alueella Lentoaseman alueella edellä mainittuja aineita voi olla varastoituna. Seuraavassa on ilmoitettu maksimimäärät säiliöissä: Lentobensiini, > 10 m 3 Lentopetroli 67 m 3 kevyttäpolttoöljyä 109 m 3 dieselöljyä 7 m 3 jäteöljy 1,3 m 3 glykolia 10 m 3 rakeinen asetaatti 3000 kg nestemäinen asetaatti 26,5 m 3 Toiminta lisää kuljetusliikennettä lähialueella ja voi aiheutua melua ja pölyämistä lentoaseman välittömässä läheisyydessä, mutta tämän voidaan olettaa olevan vähäistä. Lentokenttäalueella sijaitseva paloharjoitusalue on riski pohja- ja pintavesille, minkä vuoksi on hyvä, että toiminta on pois tärkeältä pohjavesialueelta, mutta pintavesille siitä on riski. Lentokenttäalueella mahdollisesti yleiseen viemäriin liittymättömät kiinteistöt tulee velvoittaa liittymään yleiseen viemäriin. Melu Lentokentän liiallinen melu voi aiheuttaa terveyshaittaa lähiasutukselle. Lisäksi vaikutuksia voi tulla tuotantoeläimille lähimmillä maito- ja sikatiloilla. Finavian lentomeluselvityksessä melualueen 50 DEN rajan rajalla on 3 asuttua asuinrakennusta 740 1000 m päässä lounaaseen pääkiitora-
L IITE A 50 5(7) dan eteläpäästä. Lentoasema alueesta länteen lähimmät sikatilat asutuksineen ovat 750 1000 m päässä ja kiitoradan pohjoispäästä lähin maitotila asuntoineen on 1800 m päässä ennuste ajan lopulla 2025 30. Yöaikaan suoritetut lennot voivat häiritä yöunia melualueen rajalla. Lisäksi puolustusvoiman lentotoiminnan melutaso on korkeampi kuin muun lentotoiminnan. Lausunto Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon ympäristöterveyslautakunta. Lentoaseman toiminta ei saa aiheuttaa terveydensuojelulain (763/1994) 1 mukaista terveyshaittaa. Lisäksi lentoaseman toiminta ei saa aiheuttaa tuotantoeläimille eläinsuojeluasetuksen 396/1996 2 mukaista meluhaittaa. Terveydensuojeluviranomaisena vaadimme, että seuraavat esittämämme asiat otetaan huomioon ympäristölupaa myönnettäessä: Öljyvahinkojen torjunnan ja vesiensuojelun osalta lupapäätöksessä tulee edellyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, koska lentokenttä sijaitsee I luokan tärkeällä pohjavesialueella, jossa on vedenottamoja Kruunupyyn ja Luodon vesilaitoksilla. Vettä pilaavien aineiden (poltto-, liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineet sekä muut puhdistuksiin ja huoltoihin käytettävät kemikaalit) varastoinnin, käsittelyn ja käytön yhteydessä tulee toteuttaa riittävät suojaustoimenpiteet maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi sekä ympäristön saastumisen estämiseksi. Tästä syystä kaikkien mainittujen aineiden säiliöiden yhteydessä tulee olla riittävän suuret valuma-altaat tai muut toimivat suojarakenteet tarvittavine vuodonilmaisujärjestelmineen. Alueella ei myöskään tule pitää maanalaisia suojarakenteettomia polttoaine- ym. säiliöitä. Vaaraa aiheuttavat säiliöt tulee poistaa käytöstä. Kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnilta ja käsittelyltä tulee edellyttää tärkeän pohjavesialueen mukaiset suojaukset ja muut varotoimenpiteet. Kruunupyyjoen ja Perhonjoen kunnon turvaamiseksi kemikaalien ja polttoaineiden pääsy ojien kautta jokiin tulee estää. Lisäksi alueella syntyvät epäpuhtauksia sisältävät pinta- tai pesu vedet tulee ohjata hallitusti pois pohjavesialueelta asianmukaiseen käsittelyyn siten, ettei siitä aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Liukkaudentorjunnassa kemikaalien käyttö tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi ja suosia ympäristölle vähiten haitallisten aineiden käyttöä. Torjunnan tulee painottua mekaanisten menetelmien käyttöön niin suuressa määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
L IITE A 50 6(7) Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulee tarkkailla alueella olevista pohjaveden tarkkailuputkista esim. lisäämällä pohjaveden laadun tarkkailuohjelmaan määritykset alueella käytetyistä poltto-, liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineista sekä niiden hajoamistuotteista ym. vaikutuksista esimerkiksi hapenkulutukseen. Pohjaveden laadun seurannassa tulisi olla ainakin kalium, TOC, happipitoisuus, alkaliteetti ph, sähkönjohtavuus ja kloridi. Formiaattimääritys voidaan tehdä tarvittaessa, jos muut parametrit kuten TOC -pitoisuuden nousu ja happipitoisuuden lasku antavat aihetta epäillä formiaattia kulkeutuneen pohjaveteen saakka. Lentoaseman kunnossapitokaluston korjaus- ja huoltotyöt tulee tehdä tarkoituksenmukaisissa tiloissa, joissa ympäristönsuojelunäkökohdat on otettu huomioon. Öljyjä ja muita kemikaaleja käytettäessä toimintaa tulee valvoa paikan päällä. Kaikki vettä pilaavien aineiden (erityisesti polttoaineiden) säiliöt tulee sijoittaa siten, että ne eivät ole alttiina ajoneuvoliikenteen aiheuttamille rikkoutumisille. Tarvittaessa säiliöt tulee suojata kaiteilla tai muilla vastaavilla suojaustoimenpiteillä. Lisäksi riskienarviointiin on lisättävä pohjavedelle aiheutuvat riskit toiminnasta ja varautumissuunnitelmaan toimet riskien toteutumisen ja haittojen estämiseksi. Meluvaikutusten arviointi annetuilla tiedoilla on lähes mahdotonta, koska melualueet on sijoitettu karttoihin, joihin ei ole merkitty asuinrakennusten sijainteja. Lisäksi meluarvot on annettu arvoilla, joita ei suoraan pystytä vertaamaan Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoihin päivä- ja yöarvoihin. Toimijan täytyy ilmoittaa arvot valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti ja melualueet karttaan jossa näkyy asutuksen ja karjanhoidon sijoittuminen, jotta arvio melun aiheuttamasta terveyshaitasta voidaan antaa varsinkin kun liikenteen painopiste sijoittuu iltaan ja alku yöhön.
L IITE A 50 7(7) Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei STM asetuksessa (545/2015) määritellyt päivä- ja yöajan keskiäänitasojen toimenpiderajat ylity. Sekä lähialueen häiriintyviä kohteita on hyvä kuulla kirjallisesti vireillä olevasta ympäristölupahakemuksesta. Lisätietoja Pöytäkirjanote terveystarkastaja Kimmo Aaltonen puhelin (044) 730 7984 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2 kpl