Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) 4 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuehdotuksesta HEL T UUDELY/95/07.00/2010 Päätösehdotus Asia Asia tulisi käsitellä kokouksessa päättää antaa Uudenmaan ELY-keskukselle Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaehdotuksesta seuraavan lausunnon. Lentoaseman toimintojen pinta- ja pohjavesivaikutukset kohdistuvat pääasiassa Vantaan kaupungin alueelle, mutta osa pintavesivaikutuksista ulottuu myös Helsingin kaupungin alueelle. Vantaanjoki ja Keravanjoki virtaavat Helsingin kaupungin rajan myötäisesti Pohjois-Helsingissä. Vantaanjoki virtaa Helsingin läpi vajaan seitsemän kilometrin matkan ja laskee Suomenlahteen Vanhankaupunginlahdella. ottaa kantaa lausunnossaan vain oman toimialueensa puolelle mahdollisesti aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Lentoaseman merkittävin vaikutus pintavesiin on jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama happea kuluttava vesistökuormitus. Lentoaseman valumavedet kulkeutuvat Vantaanjokeen ja sen sivuhaaraan Keravanjokeen kuuden purkureitin kautta: Kirkonkylänoja (itä- ja länsihaara), Veromiehenkylänpuro, Brändoninoja, Viinikanmetsänoja, Mottisuonoja ja Kylmäoja. Tarkkailemalla hapenkulutusta ja veden sähkönjohtavuutta Vantaanjoella ja Keravanjoella ennen em. ojien ja purojen yhtymistä sekä niiden jälkeen saataisiin selville millainen vaikutus jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käytöllä mahdollisesti Vantaanjokeen ja Keravanjokeen on. esittää, että vesinäytteitä otettaisiin kerran kuukaudessa ja näytteistä tutkittaisiin biologinen ja kemiallinen hapenkulutus sekä sähkönjohtavuus. Tarkkailu olisi järkevää tehdä osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Lentoaseman pintaveden tarkkailua koskevat vuosiyhteenvetoraportit pyydetään jatkossa toimittamaan tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

2 Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Uudenmaan ELY-keskus pyytää ympäristölautakunnalta lausuntoa Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman tarkkailuohjelmaehdotuksesta mennessä. Tarkkailuohjelma liittyy Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaan, jonka mukaan lentoaseman vaikutusalueen pinta- ja pohjavettä tulee tarkkailla. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. FCG Oy on laatinut ehdotuksen uudeksi tarkkailuohjelmaksi vuonna Tuolloin vanhaan, vuonna 2007 hyväksyttyyn seurantaohjelmaan lisättiin ehdotus maankaatopaikkojen (erilliset ympäristöluvat) tarkkailusta ja joitakin uusia tarkkailupisteitä. Pohjavesitarkkailuun tehtiin muutoksia ja päivitettiin tietoja Mottisuon pengeraltaan vesien johtamisesta. ELY-keskus ei kuitenkaan tuolloin käsitellyt tarkkailuohjelmaa, koska lentokentän ympäristöluvasta oli valitettu eikä se siten ollut vielä lainvoimainen. Tarkkailuohjelmaa on täydennetty vuonna 2015 ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Täydennetty tarkkailuohjelmaehdotus pitää sisällään lentoaseman ympäristöluvan lupamääräyksien mukaisen velvoitetarkkailun, kolmen maankaatopaikan velvoitetarkkailun sekä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen välivarastointi-, murskaus- ja hyötykäyttötoiminnan velvoitetarkkailun sekä PFAS-yhdisteiden tarkkailun. Alueen riskitoiminnot Lentokoneiden jäänpoistoon ja jäänestoon käytetään propyleeniglykolia, joka on hyvin veteen liukeneva ja nopeasti biologisesti hajoava eikä sillä ole todettu olevan myrkyllisiä vaikutuksia. Haittavaikutuksia ovat aineen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus vesistössä sekä hajoamistuotteiden epämiellyttävä makeahko haju. Vähähappisissa oloissa glykolin hajoaminen hidastuu. Hapettomissa oloissa propyleeniglykolista saattaa muodostua haitallisia hajoamistuotteita kuten asetaldehydiä ja metaania. Lentokoneiden jäänpoisto- ja estokäsittelyt tehdään lentoaseman erikseen määrittelemillä alueilla asematasoilla ja etäjäänpoistopaikoilla. Jäänpoistoalueilta glygoli kerätään talteen imuautoilla heti lentokoneiden jäänpoistokäsittelyn jälkeen. Imuautojen keräämä glygoli kuljetetaan erillisiin väkevän glykoliveden altaisiin ja niistä edelleen säiliöautoilla jätevedenpuhdistamon mädättämöön. Jäänpoistoaineiden käyttöaikana etäjäänpoistoalueiden ja lentokoneiden seisontatasojen valumavedet johdetaan viemäriin. Lentokoneiden seisontapaikoilta glykolipitoiset lumet viedään lumivarastoalueille, joiden sulamisvedet johdetaan viemäriin.

3 Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan käytetään formiaatteja ja asetaatteja. Natriumformiaatti ja -asetaatti ovat olomuodoltaan rakeisia ja kaliumformiaatti ja -asetaatti ovat nestemäisiä. Liukkaudentorjuntaaineet sisältävät lisäaineita, mm. korroosionestoaineita. Asetaatit ja formiaatit ovat veteen liukenevia myrkyttömiä orgaanisia ja biologisesti hajoavia yhdisteitä. Ympäristön kannalta haittavaikutuksena on aineiden hajoamisessa aiheutuva hapenkulutus vesistössä. Lentoaseman alueella käytetään öljytuotteita tankkauksessa. Lentokonepolttoaine varastoidaan liikelentoterminaalin eteläpuolella. Öljy-yhtiöt hankkivat toiminnalleen ympäristöluvat eikä niiden toiminta kuulu Finavian tarkkailuun. Lentoaseman alueella on toiminut murskausasemia, kivenhakkaamo ja hiekkapuhaltamo, joiden toiminnoissa on käytetty öljy- ja kemikaalituotteita. Myös kahdella lopetetulla asfalttiasemalla on varastoitu vastaavia tuotteita. Asfalttiasemilla on valmistettu myös suojateiden merkintämaalia. Kiitotie 2:n ja Tuusulanväylän välissä on harjoitettu romun ja rakennusjätteen käsittelyä ja varastointia. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Alueen pohjavedessä on havaittu tetrakloorieteeniä tynnyripesutoiminnan seurauksena. Alueella on puhdistettu pilaantunutta maaperää. Lentoaseman alueella on myös vanhoja täyttöalueita maa-ainesten oton jäljiltä. Hulevesien käsittely ja maankaatopaikat Kiitoteiden 1 ja 2 hulevedet johdetaan salaoja- ja sadevesiviemäreissä Veromiehenkylänpuroon, Kirkonkylänojaan ja Kylmäojaan. Kiitotien 3 hulevedet johdetaan salaoja- ja hulevesiviemäriputkistossa imeytysrakenteeseen, joka muodostuu louhetäytön huokostilasta. Vedenpitävillä maa-aineksilla rajatun louhetäytön huokostilaa nimitetään pengeraltaaksi. Mottisuon pengerallas on kiitotie 3:n koillisosassa ja toinen pengerallas kiitotien 3 lounaispäässä. Vesiä ilmastetaan pengeraltaissa, joissa veden teoreettinen viipymä on kuukausien luokkaa. Pengeraltaissa vedet puhdistuvat mikrobitoiminnan vaikutuksesta ennen niiden johtamista alapuoliseen vesistöön: Veromiehenkylänpuroon, Mottisuonojaan ja Viinikanmetsänojaan. Lentoaseman vieressä sijaitsee useita maankaatopaikkoja kiitotien 3 pohjoispuolella. Alueille sijoitetaan Finavian Helsinki-Vantaan alueen työmailta tulevia maamassoja. Tarkkailuohjelmaehdotus

4 Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Esittelijä Glykolivesien tarkkailulla seurataan niistä aiheutuvaa kuormitusta jätevesiviemäriin ja jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi tarvittaessa tutkitaan vesistöön johdettavia glykolivesipumppaamojen ylivuotovesiä niistä aiheutuvan vesistökuormituksen selvittämiseksi. Ylivuotovesiä vesistöön syntyy, jos glykolipitoisten vesien määrä on hetkellisesti niin suuri (esim. rankkasateet tai lumen sulaminen), että veden virtaama ylittää pumppaamojen kapasiteetin. Kiitotie 3:n pengerallasvesien tarkkailulla selvitetään altailla saavutettua puhdistustulosta. Pintavesien tarkkailulla seurataan lentoaseman alueen aiheuttamaa kuormitusta vesistöön ja vaikutuksen suuruutta sekä vaikutusalueen laajuutta lentoasema-alueen alapuolisissa ojissa, Keravanjoessa ja Vantaanjoessa. Pohjavesitarkkailua tehdään lentoaseman toimintojen vaikutusten seuraamiseksi. Myös Päijänne-tunnelin ja Kehäratatunnelin suojapumppauksessa syntyviä vesimääriä seurataan. Biologisessa tarkkailussa tutkitaan alustaan kiinnittyneitä piileviä. Tarkkailu tehdään osana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen järjestämää Vantaanjoen yhteistarkkailua. Maankaatopaikkojen tarkkailun avulla seurataan pintavesiin kohdistuvan samentavan, rehevöittävän ja happea kuluttavan kuormituksen ja metallikuormituksen määrää ja vaikutusalueen laajuutta. Myös vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun seurataan. PFAS-yhdisteitä tutkitaan hulevesien purkuojista. PFAS-yhdisteet ovat perfluorattuja yhdisteitä, joita käytetään mm. palonestoaineena ja sammutusvaahdoissa. Ne hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa. PFAS-aineiden kuormitus lentoasemalta on loppunut eikä polttonestepalojen sammutusharjoituksia ole tehty kesän 2006 jälkeen. Tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitetään kaikkien em. tutkimusten sisältö tarkemmin taulukoina. Raportointi Tarkkailu raportoidaan näytteenottokerroittain ja vuosiyhteenvetona. Vuosiyhteenvetoraportin tarkasteltavaksi ajanjaksoksi ehdotetaan jaksoa , jotta talvikauden toimintaa voidaan tarkastella kokonaisuutena.

5 Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Liitteet 1 HELsinki-Vantaan lentoasema glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma Finavia Oyj täydennys Helsinki-Vantaan lentoaseman tarkkailuohjelmaan Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Uudenmaan ELY-keskus Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano