1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS...

Järviseudun kehittämisohjelma 2007-2013

2 Sisällysluettelo 1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS... 3 1.1. ALUE... 3 1.2. VÄESTÖ... 3 1.3. YRITYS- JA ELINKEINORAKENNE SEKÄ TALOUS... 8 1.4. TYÖLLISYYS... 13 1.5. KOULUTUS JA VAPAA-AIKA... 15 2. ALUEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 18 3. VISIO JÄRVISEUDUSTA VUONNA 2013... 21 4. KEHITTÄMISLINJAT JA -TOIMENPITEET... 21 4.1. MAAKUNTAOHJELMAN KEHITTÄMISLINJAT JA -TOIMENPITEET... 21 4.2. HYVINVOINTI JA OSAAMINEN... 22 4.2.1 Väestökehitys, asuinympäristö, viihtyvyys, omaehtoinen toiminta... 22 4.2.2 Osaamisen vahvistaminen... 25 4.2.3 Kuntapalveluiden järjestäminen... 27 4.3. KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ... 29 4.3.1 Yritystoiminnan edistäminen... 29 JALOSTUS... 30 PALVELUT... 31 4.3.2 Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen... 34 4.4. KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 36 4.4.1 Tieinfrastruktuuri ja laajakaistayhteydet... 36 4.4.2 Hajakeskitetty rakennemalli Järviseudulla... 37 4.4.3 Alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus... 37 4.4.4 Vesistökuormituksen vähentäminen, vesistöjen hoito ja käyttö... 38 4.4.5 Uusiutuvien energialähteiden tuotanto ja käyttö... 38

3 1. Järviseudun nykytilan kuvaus 1.1. Alue Järviseudun seutukunta koostuu Alajärven kaupungista sekä Evijärven, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin kunnista. Vuoden 2009 kuntaliitosten myötä Lehtimäki siirtyi Järviseudun seutukuntaan ja Kortesjärvi Kauhavaan liittymisen kautta Seinäjoen seutukuntaan. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muodostumisen myötä Soinin kunta siirtyi Järviseudun seutukuntaan. Seutukunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa, noin 80 km:n etäisyydellä maakuntakeskuksesta Seinäjoesta. Järviseudulle saavuttaessa maakunnalle luonteenomainen tasainen lakeusmaisema alkaa kumpuilemaan ja kohoamaan saavuttaessa Suomenselkää kohti. Leimallista alueelle ovat Ähtävänjoen vesistöön liittyvät järvet ja joet. Vesistö jakaantuu (osittain tai kokonaan) kahdeksan kunnan alueelle ja vesistö on mm. tunnettu järvistään, jokihelmisimpukoistaan, purotaimenistaan, Lappajärven erikoisesta syntyhistoriasta sekä Kurejokilaakson kauniista kulttuurimaisemista. Seudun erityispiirteisiin kuuluvat runsas järvisyys sekä suistoalueen maannousu. Seutukunta on liikenteellisesti maantieliikenteen varassa. Seutukunnan läpi kulkevat kantatie 63 Seinäjoelta Ylivieskaan (Ouluun), kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen sekä vt. 16 (Ylistaro-Kyyjärvi), joka on osana Atlantilta Karjalaan johtavaa Sinistä tietä. Tieyhteydet ovat aivan viime vuosina parantuneet huomattavasti etenkin alueen pohjoisosassa. Samalla myös liikennevirrat ovat huomattavasti kasvaneet mm. kantatie 63:lla. Rautatie ohittaa alueen länsipuolelta, jolloin lähimmät asemat ovat Lapua, Kauhava, Seinäjoki ja Pedersöre. Lähimmät henkilöliikennelentokentät ovat joko Seinäjoella tai Kruunupyyssä. Seutukunnan kuntien pinta-alat ovat seuraavat: Alajärvi 1 060 km 2 (vesi 49), Evijärvi 391 km 2 (vesi 36), Lappajärvi 523 km 2 (vesi 139), Soini 553 km 2 (vesi 20) ja Vimpeli 329 km 2 (vesi 41), yhteensä 2.856 km 2. Etäisyydet kuntakeskusten välillä ovat suhteellisen lyhyitä, keskimäärin noin 20 km. 1.2. Väestö Järviseudun seutukunta kärsii maaseutumaisten seutujen tapaan väestökadosta. Seutukunnan asukasmäärä on vähentynyt vuoden 1999 lopusta vuoden 2009 loppuun 10,8 % eli 2.723 henkeä. Vuoden 1996 lopusta vuoden 2006 loppuun asukasmäärä oli vähentynyt 11,0 %. Laskennassa on huomioitu vuoden 2009 aluejako. Järviseudun väestön väheneminen on ollut suurinta Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnista viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna, mutta vuonna 2008 ja 2009 väestön väheneminen Etelä-Pohjanmaan seutukunnista oli suurinta Kuusiokunnissa. Vuonna 2009 myös Suupohjan väkiluvun väheneminen oli suurempi kuin Järviseudun. Val-

4 takunnan tasolla tarkasteltuna Järviseudun väestön väheneminen oli v. 2005 11:ksi suurinta. Vuonna 2009 väheneminen oli seutukunnista 26:ksi suurinta (seutukuntia 71 kpl aluejaon 2010 mukaan). Väestön väheneminen näyttäisi hidastuneen parin viime vuoden aikana, mikä voi johtua osittain vuosittaisesta vaihtelusta, mutta voi viitata myös todelliseen väestön vähenemisen hidastumiseen verrattuna muuhun maahan. Tarkasteltaessa sekä kunnittaisia että seutukunnittaisia tilastoja, voidaan todeta, että väheneminen on vuosittain varsin epätasaista johtuen todennäköisesti pienten yksiköiden satunnaisvaihtelusta. Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Vimpeli Seutukunta 1980 8 670 3 423 4 520 3 033 3 679 23 162 1985 9 243 3 431 4 582 2 997 3 834 23 984 1990 9 591 3 356 4 505 2 996 3 734 24 012 1995 9 642 3 287 4 380 2 902 3 761 23 824 2000 9 370 3 067 4 051 2 799 3 553 22 583 2005 8 980 2 916 3 670 2 614 3 414 21 364 2008 2009 10 634* 10 573* 2 780 2 772 3 517 3 495 *huomioitu tilastoissa 1.1.2009 aluejaon mukaan 2 455 2 429 3 302 3 298 22 688* 22 567* Vuoden 2000 jälkeen kaikkien Järviseudun kuntien asukasluku putosi jonkinlaisen portaan alapuolelle kuten Alajärvi alle 9.000 as, Evijärvi alle 3.000 as, Lappajärvi alle 4.000 as, Soini alle 2.500 as ja Vimpeli alle 3.500 as. Alajärven asukasluvun nousu vuoden 2008 tilastossa johtuu Lehtimäen kuntaliitoksesta. Koko seutukunnan asukasluvun nousuun vaikuttaa sekä Soinin liittyminen Järviseudun seutukuntaan että Lehtimäen liittyminen Alajärveen.

5 Suhteellisesti suurinta väestön väheneminen on ollut Lappajärvellä; yli 15,5 % vuodesta 1999 vuoteen 2009. Soinin vähennys on ollut 13,7 %, Evijärven 11,1 %, Alajärven 9,0 % Vimpelin tilanne on paras: vähennys vain noin 8,4 %. Väestön väheneminen johtuu sekä muuttoliikkeestä että syntyneiden vähemmyydestä kuolleisiin verrattuna. Järviseudun kokonaisnettomuutto oli vuonna 2007-163 henkilöä l. n. -0,07 %. Vuonna 2009 nettomuutto oli -107 henkilöä, n. -0,05 %, joten seutukunnan väestön vähenemisen hidastuminen vuosina 2008 ja 2009 johtuu osittain muutoksista alueen nettomuutossa. Seutukunnan nettomuutto oli vuonna 2009 seutukunnista 19:ksi huonoin, mutta se on kuitenkin parantunut muutaman vuoden takaisesta 11:stä sijasta. Useimmat poismuuttajat ovat nuoria, joten muutto vaikuttaa myös kuntien ikärakenteeseen, joka huononee ja kerrannaisvaikutuksena syntyvyys laskee edelleen kiihtyvällä vauhdilla. Ulkomaalaisten osuus Ulkomaalaisen väestön osuus Etelä-Pohjanmaalla on pieni verrattuna valtakunnan tasoon. Osassa Järviseudun kunnista on kuitenkin ulkomaalaisia enemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Erityisesti Evijärven suuri ulkomaalaisten osuus korostuu, mutta myös Alajärvellä ja Lappajärvellä ollaan samalla tasolla maakuntakeskuksen kanssa. Alajärven ja Lappajärven lukuihin vaikuttanee Järviseudun ammatti-instituutin kouluttamien ulkomaamaisten osuus.

6 Väestörakenne Vuonna 2000 väestön rakenne kääntyi huonompaan suuntaan: yli 65- vuotiaiden osuus oli suurempi kuin alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä. Valtakunnan tasoon verrattuna seutukunnan väestörakenne alkaa olla huolestuttava: yli 65-vuotaita on 21,7 % (valtakunta 16,7) ja alle 15-vuotiaita 17,2 % (valtakunta 16,7). Kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti; Alajärvellä suhde alle 15-vuotiaat/yli 65-vuotiaat oli 2008 18,8/20,1 % ja Lappajärvellä 13,9/25,6 %. Muut kunnat sijoittuvat tälle välille. Vielä vuonna 2006 Alajärvellä oli enemmän alle 15-vuotiaita kuin yli 65-vuotiaita, joten tilanne on huonontunut nopeasti, sillä nyt kaikissa kunnissa on yli 65-vuotiaita enemmän kuin alle 15-vuotiaita.

7 Työttömyyden alenemisen myötä taloudellinen huoltosuhde (=työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti) Järviseudun seutukunnan kunnissa on parantanut huomattavasti vuodesta 1995, jolloin se oli seutukunnassa keskimäärin 2,16. Vuoden 2004 tiedon mukaan huoltosuhde on 1,66 ja vuonna 2006 1,67 (vanha aluejako). Järviseudun huoltosuhde on kuitenkin huonoin Etelä-Pohjanmaan seutukunnista kaikkien kuntien sijoittuessa kymmenen heikoimman kunnan joukkoon. Vuoden 2008 tiedon mukaan Alajärven huoltosuhde on 1,68, Evijärven 1,58, Lappajärven 1,67, Soinin 1,99 ja Vimpelin 1,55. Koko maan keskiarvo on 1,24. Maakunnassa paras huoltosuhde on Seinäjoella 1,21. Väestöennusteet Tilastokeskuksen vuonna 2009 laaditun väestöennusteen mukaan seutukunnan väkiluku alenee vuodesta 2008 vuoteen 2040 mennessä 16,3 % eli 3.690 asukkaalla. Tällöin asukasluku olisi noin 18.998 (vuoden 2009 aluejako). Vuoden 2006 tietoihin perustuneen ennusteen mukaan väkiluvun ennustettiin laskevan 22,3 % (v. 2007 aluejako) eli ennuste on muuttunut huomattavasti. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna kaikkien seutukunnan kuntien väkiluvun ennustetaan laskevan aikaisempaa ennustetta hitaammin. Erityisesti ennustetta Vimpelin väkiluvusta on tarkistettu ja sen väkiluvun ennustetaan ylittävän Lappajärven väkiluvun vuoteen 2015 mennessä.

8 Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2040 Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Vimpeli Seutukunta 2008 10 634 2 780 3 517 2 455 3 302 22 688 2010 10 459 2 701 3 388 2 388 3 264 22 200 2015 10 122 2 537 3 131 2 235 3 183 21 208 2020 9 883 2 418 2 952 2 120 3 137 20 510 2025 9 704 2 329 2 823 2 047 3 108 20 011 2030 9 556 2 258 2 724 1 994 3 087 19 619 2035 9 434 2 204 2 638 1 953 3 070 19 299 2040 9 313 2 156 2 560 1 917 3 052 18 998 * v. 2009 aluejako Vuonna 2009 tehdyn väestöennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus vähenee alle 6000 asukkaan kunnissa seuraavan 20-vuoden aikana. Työikäisten, 15-64 vuotiaiden osuus lisääntyy vain yli 40 000 asukkaan kaupungeissa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kaiken kokoisissa kunnissa. Etelä-Pohjanmaalla alle 15-vuotiaiden määrät ennustetaan suhteellisesti hieman lisääntyvän. Työikäisten 15 64-vuotiaiden ennustetaan vähenevän yli 7 %. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana ikäluokassa 65 74 vuotta n. 3,5 % ja ikäluokassa 75 84 vuotta n. 5 %. Seutukunnan kunnista alle 15-vuotiaiden osuus vähenee vähiten Alajärvellä ja Vimpelissä. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa vähiten. Työikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan yli 10 % kaikissa kunnissa. Väestön ikääntymisellä, vähenemisellä ja keskittymisellä on useita seurauksia. Maakunnan pienimmissä kunnissa, joissa väestö on ikääntyneitä ja vähenee, nykymuotoisen väestökehityksen jatkuminen merkitsee suuria haasteita kuntien palveluiden rahoittamiselle jo nyt, kun väestön vähentyminen ja ikääntyminen vähentävät työvoimaa, verotuloja sekä heikentävät rahoituspohjaa. Kun väestön ikääntymiskehitys etenee, ulottuvat tämän kehityksen vaikutukset yhä enemmän myös kaupunkeihin. Tilastokeskuksen väestöennusteissa on ongelmana se, että ne uusitaan 3-4 vuoden välein, mutta kehityskuva muuttuu aluetasolla jatkuvasti. Verrattaessa toteutunutta väestökehitystä Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteeseen voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaan ennakkoväkiluku oli vuoden 2006 lopulla 1.166 henkeä ennustettua suurempi. Seutukunnan kunnista ennuste aliarvioi kaikkien muiden paitsi Evijärven väestömäärän. Suhteellisesti eniten ennuste aliarvioi Vimpelin (4,3 %) väkilukua ja suhteellisesti ylioptimistisin se oli Evijärven osalta. 1.3. Yritys- ja elinkeinorakenne sekä talous Seudulle on erittäin tyypillistä pienyritysvaltaisuus ja maatalousyrittäjyys. Järviseudulla oli yritysten toimipaikkoja vuoden 2007 tietojen mukaan 2.221 kpl (Tilastokeskuksen tietokanta 2009, v. 2009 aluejako). Vuonna 2006 toimipaikkojen määrä oli 1.440 kpl, joista yli 50 työntekijän yrityksiä oli ainoastaan 8 kpl (v. 2006 aluejako). Eri vuosien seutukuntakohtaisia toimipaikkojen lu-

9 kumääriä ei voi verrata keskenään, koska seutukukunnan alue on muuttunut. Toimipaikkojen määrän suureen eroon vaikuttaa kuitenkin pääasiassa maa-, riista ja metsätalouden yritysten määrän lisääntyminen, joka johtunee tilastointitavan muutoksesta, sillä koko Etelä-Pohjanmaan alueella ko. toimipaikat ovat lisääntyneet vuodesta 2006 vuoteen 2007 5.318 yrityksellä. Kuntakohtaisesti voidaan kuitenkin todeta toimipaikkojen lisääntyneen. Suhteellisiin tunnuslukuihin vaikuttaa myös väestön väheneminen. Eniten yrityksiä asukasta kohti laskettuna oli Evijärvellä eli 119 toimipaikkaa/1000 asukasta. Muiden Järviseudun kuntien luvut olivat: Lappajärvi 100, Soini 98, Vimpeli 93 ja Alajärvi 92. Arvonlisäys Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Markkinatuotannossa se lasketaan vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. (Tilastokeskus). Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Etelä-Pohjanmaan suurin arvonlisäys seutukunnista on Seinäjoen seutukunnassa. Vuonna 2007 arvonlisäys oli 2.164 miljoonaa euroa (49,4 % maakunnan arvonlisäyksestä). Arvonlisäys Järviseudulla oli 425 miljoonaa euroa, Härmänmaalla 362 miljoonaa euroa ja Eteläisissä seinänaapureissa 342 miljoonaa euroa (v. 2007 aluejako). Seutukuntien väliset erot arvonlisäyksessä ovat varsin suuria. Arvonlisäys asukasta kohti oli vuonna 2007 suurin Seinäjoen seutukunnassa välillä 24.000 28.000 euroa ja pienin Eteläisten seinänaapurien ja Kuusiokuntien alueella välillä 14.603 19.000 euroa. Suupohjassa ja Järviseudulla arvonlisäys asukasta kohden oli välillä 19.001 21.500 euroa. Härmänmaalla arvonlisäystä asukasta kohti kertyi toiseksi eniten 21.501 24.000 euroa. Yhdenkään Etelä-Pohjanmaan seutukunnan arvonlisäys asukasta kohden ei ylittänyt koko maan tasoa. Vienti Viennin osuus maakuntien välisessä vertailussa on Etelä-Pohjanmaalla matalin. Vuonna 2007 vientiin maakunnan tuotannosta meni 23,5 %, kun vastaava osuus koko maassa oli 56,2 %. Seutukunnittain tarkasteltuna (E-P:lla) koko maakunnan teollisuuden viennistä suurin vientiaste oli Järviseudun seutukunnassa 29,3 %, Seinäjoen seudun vientiaste oli 22,7 %, Suupohjan 23,3 % ja Kuusiokuntien 21,2 %. Kunnittain korkein vientiaste oli Ähtärissä 40,6 % ja toiseksi korkein Alajärvellä 36,4 %. Asukaslukuun suhteutettuna eniten vientiä oli Järviseudulla 6,89 t /asukas ja toiseksi eniten Seinäjoen seudulla 5,81 t /asukas. Kunnittain suurin vientikunta asukasta kohti oli Vimpeli 17,31 t /asukas, toisena Kauhava 8,78 t /asukas ja kolmantena Alajärvi 8,02 t /asukas.

10 Elinkeinorakenne Maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla alkutuotannon osuus oli valtakunnallisesti kaikkein suurin v. 2007 ylittäen 10 %. Erityisesti Järviseudun elinkeinorakenteelle on leimaa antavaa alkutuotannon suuri osuus. Vuonna 2007 Järviseudun osuus oli 15,1 %, Suupohjan 14,0 % ja Kuusiokuntien 12,2 %. Erikseen tulee huomata, että alueella voimakas turkistarhaus luetaan myös alkutuotantoon. Vuosien 1996-97 aikana jalostus kasvoi suuremmaksi kuin alkutuotanto. Alkutuotannon osuus on jatkanut vähenemistä 2000 luvulla jalostuksen ja palveluiden osuuden lisääntyessä. Ammatissa toimivasta väestöstä vuonna 2007 alkutuotannon osuus oli 15,1 %, jalostuksen 31,7 % ja palveluiden 52,1 %. Elinkeinorakenne vaihtelee kunnittain eniten alkutuotannon osalta; Evijärven 24,5 %:sta Vimpelin 8,5 %:iin muiden kuntien ollessa 10-20 % välillä v. 2007 tilaston mukaan. Jalostuksen osuus on Vimpelissä suurin 39,4 % ja Evijärvellä pienin 28,1 %, Alajärvellä 31,9 %, Lappajärvellä ja Soinissa 28,8 %. Palveluiden osuus vaihtelee vähiten Alajärven 54,2 %:sta Evijärven 46,5 %:iin muiden kuntien ollessa n. 52 % tuntumassa. Valtakunnallisessa palvelualan työpaikkavertailussa vuonna 2007 Etelä- Pohjanmaalla tilanne oli 58,4 %:n lukemalla olla maakunnista heikoin, Järviseutu oli seutukuntien välisessä vertailussa 52,1 %:n osuudella oli kolmas Suupohjan prosenttiosuuden ollessa 51,8. Myönteinen työvoimakehitys palveluissa on tuonut uuden piirteen alueelle, työvoiman liikkuvuuden lisääntymisen. Alajärveltä Seinäjoelle pendelöinti vuoden 2007 tiedon mukaan oli 113 henkilöä, joista 66 toimi palvelualan ammateissa. Toinen huomattava ryhmä oli Evijärveltä (73 henkilöä) ja Lappajärveltä (74 henkilöä) Kauhavalle pendelöivät ja Evijärveltä Pietarsaareen pendelöivät (68 henkilöä), joista suurimman ryhmän muodostivat teollisuuden alan työntekijät.

Järviseudun työpaikat toimialan mukaan 1990,1995 ja 1997e 4000 3500 3000 2500 alkutuotanto 2000 jalostus palvelut Työpaikat kunnittain 1990, 1995 ja 1997e 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 1990 0 1995 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli 1997 1500 1000 500 0 1990 1995 1997 11 Työpaikkojen määrä nousi Järviseudulla vuosittain paria poikkeusta lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosista alkaen aina vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen tapahtui pieni notkahdus. Vuoden 2004 tiedon ja vanhan aluejaon mukaan työpaikat lisääntyivät vuodesta 1993 660 kpl eli 9,3 %. Jos työpaikkamuutosta tarkastellaan toimialoittain, niin alkutuotannon työpaikat vähenivät vuodesta 1993 vuoteen 2004 847 kpl, jalostuksen lisääntyivät 725 kpl ja palveluiden lisääntynyt 691 kpl (tuntemattomat +91). Vuoden 2009 aluejaon mukaan v. 2001 Järviseudun työpaikkojen määrä oli 8 345 kpl ja v. 2007 8 293 kpl l. vähennystä oli tapahtunut -0,6 %. Työpaikkojen määrä notkahti v. 2003 jälkeen ollen v. 2005 8 106 kpl, jonka jälkeen määrä alkoi nousta vuosina 2006 ja 2007. Alkutuotannon työpaikat jatkoivat vähenemistä vuodesta 2001 vuoteen 2007 261 kpl l. 8,2 %, jalostuksen työpaikat lisääntyivät 266 kpl, 11,5 % ja palveluiden lisääntyivät 112 kpl, 2,7 %.

12 Jalostuksen työpaikkoja vuonna 2004 seutukunnassa (vanha aluejako) oli kaikista työpaikoista 26,8 %. Vuonna 2007 jalostuksen työpaikkoja seutukunnassa on kaikista työpaikoista 31,0 %. Alajärvellä (32,5 %) ja Vimpelissä (39,4 %) prosenttiosuus työpaikoista on suurempi kuin Etelä-Pohjanmaan keskiarvo (30,2 %). Evijärvellä jalostuksen työpaikkojen osuus on 19,6 % ja Lappajärvellä 28,2 % ja Soinissa 29,8 %. Jalostuksen työpaikkoja seutukunnassa oli vuonna 2007 yhteensä 2 570 kpl. Palvelualan työpaikkamäärä Järviseudulla oli Tilastokeskuksen vuoden 2007 mukaan yhteensä 4 297 kappaletta, alan ammatissa toimiva väestö (atv) alueella oli tuolloin 4 567 henkilöä. Palvelualalla toimivista valtaosa eli yli puolet (54,9 %) toimii yhteiskunnallisissa palveluissa, ja niiden osuus on pysynyt melko tasaisena viimeisten vuosien aikana. Ainoastaan Soinissa yhteiskunnallisten palvelujen osuus on alle 50 % (49,1 %). Alan palvelujen osuus on vähentynyt Soinissa selvästi viime vuosina. Palvelujen ammatissa toimivan väestön määrä Järviseudulla on ollut koko ajan suurempi kuin alan työpaikat. Vuonna 2007 atv oli 270 henkilöä alan työpaikkamäärää suurempi. Työpaikkaomavaraisuus vaihteli seutukunnassa Soinin 99,9 %:sta Evijärven 86,5 %:iin. Alajärven työpaikkaomavaraisuus oli 97,5 %, Lappajärven 94,0 % ja Vimpelin 89,6 %. Huomattavaa on Evijärven alhainen työpaikkaomavaraisuus, joka näkyy erityisesti jalostuksen työpaikkojen vähäisessä määrässä. Jalostuksen työpaikkoja kunnassa on 19,6 % kaikista työpaikoista, vaikka alueella asuvista 28,1 % työskentelee jalostuksen työpaikoissa. Tarkemmin työpaikkojen määriä tarkasteltaessa todetaan, että uusia työpaikkoja alueelle on tullut erityisesti jalostukseen. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää myös siihen seikkaan, että alueen vahvan rakennusklusterin työpaikkarakenne on viime vuosina muuttunut siten, että yhä enemmän teollisuusyri-

13 tysten työntekijät ovat toimistotyössä eli palveluissa, mm. taloushallinnossa, suunnittelussa, myynnissä ja markkinoinnissa. 1.4. Työllisyys Työttömyys Etelä-Pohjanmaalla kehittyi 1990-luvun alun laman jälkeen suotuisaan suuntaan. Valtakunnan tasoon verrattuna maakunnan työttömyys oli 1990-luvulla hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi, mutta kääntyi alle keskiarvon 2000-luvulla. Työttömyys laski jatkuvasti 2000-luvun lopulle saakka, jolloin taantuma pysäytti kehityksen. Vuonna 2008 alkanut laskusuhdanne näkyy v. 2009 työttömyystilastossa selvänä nousuna. Seutukunnittain tarkasteltuna Härmänmaan alhainen työttömyys on aivan omaa luokkaansa. Muiden seutukuntien työttömyys on ollut korkeammalla tasolla, mutta on noudattanut lähes samaa kehitystrendiä. Vuonna 1997 pienin työttömyys oli Härmänmaata lukuun ottamatta Järviseudulla 15,2 % ja suurin Suupohjan seutukunnassa 16,4 %. Näistä luvuista on vuosien saatossa tultu tasaisen varmasti alaspäin. Vuonna 2005 työttömyysprosentti oli Härmänmaalla 7,0, Kuusiokunnissa 9,2, Seinäjoen seudulla 9,5, Järviseudulla 9,7 ja Suupohjassa 10,6. Järviseudun seutukunnan työttömyys laski v. 2005 jälkeen alemmaksi ollen maakunnan pienin Härmänmaan jälkeen. Kaikkien seutukuntien työttömyys nousi selkeästi v. 2009 aikana palaten 10 % tuntumaan.

14 Kunnittainen tarkastelu noudattaa samaa kehityskulkua seutukuntien kanssa. Kaikkien kuntien työttömyys laski v. 2007 saakka. Osassa kunnista taantuma alkoi näkyä jo v. 2008, mutta työttömyys kasvoi selkeästi v. 2009 palaten v. 2005 tasolle.

15 Ongelmallista Järviseudun työttömyydessä vuosina 1997-2006 oli se, että myönteinen yleiskehitys ei ulottunut naisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Naisten suhteellinen osuus työttömistä jatkoi kasvamista vuoteen 2007 saakka. Tämän jälkeen naisten osuus alkoi laskea, mikä johtui todennäköisesti teollisuudessa työskentelevien miesten työttömyyden kasvusta. Nuorten suhteellisessa osuudessa tapahtui hienoista alentumista lukuun ottamatta 2000-luvun alun taantumaa. Parina viime vuotena nuorten osuus työttömistä on kuitenkin alkanut uudelleen nousta taantuman seurauksena. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin suhteellisesti samanaikaisesti vähentynyt, mikä on saattaa johtua kokonaistyöttömyyden kasvusta. 1.5. Koulutus ja vapaa-aika Järviseudun seutukunnalla ja koko maakunnalla ongelmana on väestön alhainen koulutustaso, vaikka myönteistä kehitystä on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut. Tilastokeskuksen kehittämän koulutustasomittaimen mukaan väestön koulutustaso oli vuonna 2008 koko maassa 322 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat noin kolme vuotta. Koulutustaso oli korkein Uudellamaalla 376. Etelä-Pohjanmaan koulutustaso oli 276, mikä oli Etelä-Savon ja Kainuun ohella maan matalin. Etelä-Pohjanmaan kunnista koulutustaso oli korkein Seinäjoella (334) ja heikoin Isojoella (190) sekä Karijoella (192). Järviseudun kuntien koulutustaso oli korkein Vimpelissä (257) ja matalin Soinissa (203). Muiden kuntien koulutustasot olivat Lappajärvi 253, Alajärvi 249 ja Evijärvi 224. Eniten tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä E-P:n väestöstä vuonna 2008 oli Seinäjoella, missä 69,9 prosentilla oli suoritettuna perusasteen jäl-

16 keinen tutkinto. Vähiten tutkinnon suorittaneita oli Isojoella, 48 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 61,9 prosenttia, mikä oli maakunnista neljänneksi matalin. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 65,5 prosenttia. Järviseudun kuntien vastaavista luvuista korkein oli Lappajärvellä (59,4) ja matalin Soinissa (48,9). Muiden kuntien perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisprosentit olivat Alajärvi 57,2, Evijärvi 55,1 ja Vimpeli 58,7. Perusopetuksen osalta Järviseudun alueella on kattava kouluverkko. Vaikka kouluverkkoa perusopetuksen 0-6 luokkien osalta on viime vuosina lasten vähenemisen vuoksi karsittu, koulumatkat eivät ole kasvaneet kohtuuttoman pitkiksi, eikä koulujen koko liian suureksi. Perusopetuksen luokilla 7-9 on kyetty takaamaan pätevä opetushenkilöstö etenkin kunnissa, joissa on lukio. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikkoja Järviseudulla on JAMI:n kolmessa eri toimipisteessä. Opetuksessa on painotettu yrittäjyyttä ja erikoistumista alueen yrityselämän tarpeisiin sekä kansainvälisyyttä. JAMI:n erityispiirteenä on venäläiset opiskelijat, joiden venäjän kielen osaamisen hyödyntämistä kannattaa kehittää. Myös lukioiden kanssa tehdään vahvaa yhteistyötä. Yleissivistävää koulutusta antaa Järviseudulla neljä lukiota (Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä). Lukiot ovat yleislukioita, joissa on painotettu eri asioita matemaattis-luonnontieteellisestä painotuksesta palloiluun. Lukiot tekevät vahvaa yhteistyötä keskenään etenkin virtuaali- ja verkko-opiskelun osalta. Osalla lukioista on myös yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Järviseudulle on perustettu v. 2005 Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoima Järviseudun maakuntakorkeakoulu, jonka kautta tarjotaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja TKI-palveluja Järviseudulla. Muuttoliikkeen hillitsemisessä on erittäin tärkeää, että peruskoulun päättävät nuoret saavat opiskella kotoa käsin toisen asteen opintoja. Mikäli koulutuspaikat ovat kaukana, johtaa se siihen, että takaisin muuttokynnys kasvaa ajan myötä suureksi ja väestökato jatkaa kasvuaan. Samalla myös alueen yritysten työvoiman saanti helpottuu, jos alueella koulutetaan nuoria tarvittaviin ammatteihin. Alueen omat oppilaitokset mahdollistavat myös nopean reagoinnin eri tarpeisiin, jos päätökset voidaan tehdä paikan päällä. Olisi hyvä, jos maakuntakorkeakoulun kautta saataisiin jatkuvasti sekä tutkintoon johtavaa korkea-asteen koulutusta että avoimen amk:n koulutusta muutamilla koulutusaloilla. Siten olisi mahdollista saada koulutusta omalla alueella ja jäädä myös asumaan omalle seutukunnalle. Vapaan sivistystyön osalta alueella toimii kaksi kansalaisopistoa, Järvilakeuden kansalaisopisto (Evijärvi ja Lappajärvi) ja Järvi-Pohjanmaan kansalaispisto (Alajärvi, Soini ja Vimpeli). Nuorten työttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamiseksi seutukunnalla toimii työpaja. Sen osaprojektit tukevat koulun keskeyttäneitä ja keskeyttämisuhan alla olevia nuoria. Näiden nuorten saaminen koulutukseen ja työmarkkinoille on seutukunnalla haasteellinen tehtävä. Nuorten kasvun

17 monipuolinen tukeminen ja seutukunnalla viihtyminen ovat avainasioita väestön vähenemisen estämiseksi. Myös seutukunnan asukkaiden harrastusmahdollisuudet ja hyvinvointipalvelut vaihtelevat kunnittain, joten asukkaiden saamat palvelut eriarvoistuvat alueella. Kuntien satsaukset vapaa-aikapalveluihin vähenevät ja kolmas sektori on osassa kunnista järjestänyt tarvittavia palveluja. Osa kunnista tarjoaa vain osittaisia vapaa-aikapalveluja (esim. liikuntapalveluja).

18 2. Alueen nykytilanteen analyysi Järviseudun seutukunnan kunnilla on pitkä yhteistyön historia. Alue on hoitanut seutukunnallisesti sekä kunnallisiin perustehtäviin liittyviä asioita että kehittämishankkeisiin liittyviä seutukunnan kehittämissuunnitelmia ja päätöksiä. Samoin alueen kunnilla on pitkiä perinteisiä yhteistyösuhteita seutukunnan ulkopuolisiin kuntiin. Viime vuosina alueen kuntarakenne on muuttunut voimakkaasti Parashankkeen myötä. Soini on siirtynyt Järviseudun seutukuntaan, samoin Lehtimäki kuntaliitoksen kautta. Vanhan Härmänmaan alueelle on perustettu uusi Kauhavan kaupunki, jossa Kortesjärvi on mukana ja siten siirtynyt pois Järviseudun seutukunnasta. Alueen sisälle on myös syntynyt Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, jonka Alajärvi (Lehtimäki), Soini ja Vimpeli muodostavat. Lappajärvi ja Evijärvi puolestaan ovat sosiaali- ja terveystoimen osalta mukana Kauhavalla toimivassa Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa. Uuteen v. 2010 toimintansa aloittaneeseen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma-alueeseen (KO- KO-alueeseen) kuuluu nykyinen Järviseudun alue ja Kuusiokuntien alueesta Töysä ja Ähtäri. Alueelle on muodostunut yhtiömuotoisina toimivia kunta- ja elinkeinotoimen palveluja tuottamia organisaatioita. Järvinet Oy tuottaa ICT-ratkaisuja sekä taloushallinnon palveluita kunnille ja kuntayhtymille Järviseudun ja Kauhavan alueella. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy hoitaa elinkeinotoimen palveluja Alajärven, Soinin ja Vimpelin alueella. Talousalueena Järviseutu on melko yhtenäinen johtuen pitkähköstä etäisyydestä maakunnan keskukseen. Pendelöintiä tapahtuu eniten seutukunnan sisällä Alajärven ja Vimpelin kesken, mutta myös Alajärven, Soinin ja Lappajärven kesken. Seutukunnan ulkopuolelle työpaikkaliikennettä suuntautuu Kauhavalle, Seinäjoelle, Lapualle sekä Evijärveltä myös Kruunupyyhyn ja Pietarsaareen. Alueen infrastruktuuri on kattava ja tietoliikenneyhteydet ovat keskitasoa. Toimialojen sisäisessä tarkastelussa alkutuotanto on edelleen melko vahva, vaikka alkutuotannossa työskentelevien määrä on vähentynyt. Maatalouden vahvuuksia ovat maidon ja lihan tuotanto. Myös erikoiskasvien viljelyä, esim. perunan, maustekasvien ja marjojen viljelyä on alueella. Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavia yrityksiä on toistaiseksi vähän. Turkistarhaus on saavuttanut nahkojen tuotannossa merkittävän kansainvälisen markkinaosuuden. Tarhaus on kuitenkin erittäin suhdanneherkkä ala, jonka äkkinäiset vaihtelut luovat tiettyä epävarmuutta. Edelleen alan epävarmuutta lisäävät vaatimukset tarhauksen kieltämisestä. Jalostustoiminta on edelleen suurelta osin tuotantolähtöistä, perinteistä tekniikkaa käyttävää kotimarkkinateollisuutta. Useilla toimialoilla on kuitenkin merkittäviä vientiä harjoittavia yrityksiä, ja Järviseudun seutukunnalla onkin maakunnan seutukunnista korkein vientiaste. Pääosa teollisuudesta liittyy tavalla tai toisella rakentamiseen. Rakennusala on tällä hetkellä ennätyslu-

19 kemissa. Jalostusalan työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti 2000- luvulla. Palvelualalla korostuu keskimääräisen kokoinen julkinen sektori, koska muut palvelualan sektorit ovat maakuntaa ja etenkin muuta maata kehittymättömämmät. Julkinen sektori supistui 1990 luvun alkupuolella sekä kuntien säästöohjelmien että valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Seutukunnan palvelualan työpaikkojen määrä kuitenkin nousi hieman 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen määrä pysynyt melko tasaisena. Sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut samassa suhteessa 2000-luvun aikana. Matkailun osuus on jatkuvassa nousussa, joskin kaikkia alueen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä.

20 Järviseudun nelikenttäanalyysi Vahvuudet Rakentamisklusteri Alkutuotannon osaaminen Liikenneyhteydet Kaunis luonto Järvisyys Monimuotoinen asuminen Edullinen asuinpaikka Kulttuuri Monipuolinen yrittäjyys Korkea työmoraali Järjestötoiminta ja hyvät vapaa-ajan palvelut Hyvät ammatilliset koulutusmahdollisuudet Korkeakouluopintojen mahdollisuus maakuntakorkeakoulun kautta Vienti (teollisuus ja turkistarhaus) Mahdollisuudet Matkailu Omaehtoinen kehittämistoiminta Halu toimia alueen hyväksi Kehittyvät oppilaitokset Koulutus- ja T&K toiminnan kehittäminen maakuntakorkeakoulun kautta Kuntien yhteistyö Seutukuntien yhteistyö KOKO-alueen yhteistyö Informaatioyhteiskunta alueellinen tietoverkko Yritysten verkostoituminen ja yhteistyö Raaka-aineiden jalostus (maatalous, turkistarhaus, metsätalous, peltoenergia) Maaseutuasuminen Kasvuyritysten kehittäminen Työperäinen maahanmuutto Kehittyvät yritys- ja elinkeinopalvelut Hyvinvointiyrittäjyys Jalostusarvon nosto Alueiden käytön strategia Rakentamisen uudet ratkaisut Heikkoudet Alkutuotannon rakenne Teknologinen kilpailukyky Alhainen koulutustaso Taloudelliset resurssit Seuturakenteen hajanaisuus Liikenteellinen sijainti Julkisen liikenteen vähäisyys Toimijoiden vähäisyys Nuorten ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen puute Koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaaminen Työikäisen väestön sijoittuminen Pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa Sairastavuus Kunta- ja seutukuntatason vision puuttuminen Uhkat Maaseudun rakennemuutos Aktiivi-ikäisen väestön muuttoliike pois alueelta Pula osaavasta työvoimasta Aluepolitiikan uudet suuntaukset Valtion ja kuntatalouden kehitys Ympäristön tilan huononeminen Ikärakenne Omistajanvaihdokset Teollisuuden yksipuolisuus Riippuvuus kärkiyrityksistä

21 3. Visio Järviseudusta vuonna 2013 Visio: Järviseutu on vuonna 2013 yli 20.000 asukkaan vireä ja kehittyvä seutukunta, joka tunnetaan monipuolisesta teknologia- ja rakennustuoteteollisuudesta, matkailusta ja alkutuotannosta, ja jossa peruspalvelut tuotetaan kuntien yhteistoiminnalla tehokkaasti ja laadukkaasti. Seutukunta tunnetaan turvallisena ja vetovoimaisena asuinpaikkana, jossa on hyvät peruspalvelut ja koulutustarjonta, perhekohtaiset ja yksilölliset perusturvapalvelut sekä monipuoliset ja laadukkaat vapaa-ajan palvelut. 4. Kehittämislinjat ja -toimenpiteet Kun edellä olevasta nelikenttäanalyysistä johdetaan strategia, (= mikä vahvuus auttaa hyödyntämään kunkin mahdollisuuden ja torjumaan uhkan, mikä heikkous estää hyödyntämästä kutakin mahdollisuutta ja torjumasta uhkaa) niin päädytään seuraaviin painopisteisiin. Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen Aluetalouden vahvistaminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen Osaamisen vahvistaminen Kuntapalveluiden järjestäminen Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen Yritystoiminnan edistäminen 4.1. Maakuntaohjelman kehittämislinjat ja -toimenpiteet Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 sisältää kolme keskeistä maakunnan kehittämislinjaa, jonka alle myös seutukunnalliset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet on syytä sijoittaa. Kehittämislinjat ovat: 1. Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen 2. Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä 3. Kehittyvä toimintaympäristö Jatkossa seutukunnan kehittämisen painopisteet on sijoitettuna maakuntaohjelman kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden alle.

22 4.2 Hyvinvointi ja osaaminen 4.2.1 Väestökehitys, asuinympäristö, viihtyvyys, omaehtoinen toiminta Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi Järviseudun väestökehitys noudattelee maaseutumaisten kuntien kehityskulkua - väestömäärä kokonaisuudessaan vähenee ja ikärakenne vinoutuu vanhusväestöpainotteiseksi. Maaseutumaisten kuntien yleisenä heikkoutena on vaikeus heikon koulutus- tai työtarjonnan vuoksi saada nuorisoa pysymään seudulla. Lisäksi monipuolisten perheen harrastusmahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi on vaikeuksia saada jo pois muuttaneita palaamaan kotiseudulle. Positiiviseen väestökehitykseen vaikuttavat tekijät ovat moninaiset. Merkittävämpänä tekijänä voidaan pitää riittävää syntyvyyttä sekä työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien määrää seudulla. Näiden jälkeen tulee asumiseen, peruspalveluihin ja vapaa-aikaan liittyvä palvelutarjonta. Järviseudun vahvuutena on ollut ja osittain vieläkin kohtuullinen syntyvyys. Tämän vuoksi maailmalla on runsaasti potentiaalisia paluumuuttajia, joiden halukkuus palata kotiseuduille on tunnistettavissa. Yhteiset rekrytointitoimenpiteet tulee aloittaa ja kohdentaa säännöllisillä tietoiskuilla esim. merkittäviin opiskelupaikkakuntiin kuten Tampere jne. Useat nuoret hakeutuvat viimeistään lukio-opintojen jälkeen opiskelemaan vieraalle paikkakunnalle ja yleensä jopa maakunnan ulkopuolelle. Valmistumisen ja tutkinnon jälkeen tulee nuorelle ensimmäinen hetki ratkaista tuleva työ- ja asuinpaikkakunta. Jos kotiseudulla ei löydy koulutusta vastaavaa työtä, hakeudutaan hyvin todennäköisesti muille työmarkkinoille. On havaittu, että muualla asuvat ja työskentelevät nuoret aikuisemme pohtivat kotipaikkakunnalle palaamista seuraavan kerran, kun lasten koulunkäynnin aloittaminen lähestyy. Kehittämistoimenpiteiden tulee kohdistua näihin elämän taitekohtiin. Maakuntaa 2000-luvun puolivälissä vaivannut työvoimapula saavutti jossain määrin myös Järviseudun. Työvoimapula laukaisi edellytykset työperäiselle maahanmuutolle. Vaikka v. 2008 alkanut laskusuhdanne vähensikin työvoiman tarvetta, noususuhdanteen aikaisten aktiivisten seudullisten ja maakunnallisten toimien ansioista mm. metalliteollisuutemme palveluksessa on ulkomaista työvoimaa. Järviseudun ammatti-instituutista on tullut vuosien aikana merkittävä, johtava oppilaitos, jossa on runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita. Ammatti-instituutissa opiskelee toistasataa ulkomaalaista opiskelijaa, pääosin venäjältä, joiden sijoittumista alueen työelämään tulee edesauttaa. Työperäisen maahanmuuton vaikutukset väestökehitykseen edellyttävät toimenpiteitä, joiden kohteena on koko ulkomaalaisen työntekijän tai opiskelijan perhe. Kotouttamistoimenpiteillä luodaan edellytykset koko perheen muuttamiselle ja sopeutumiselle alueelle. Onnistuneilla toimenpiteillä luodaan alueesta positiivinen kuva, joka edesauttaa ulkomaalaisten lisärekrytointia. Tä-

23 män lisäksi ulkomaalaisten positiiviset mielikuvat ja kokemukset seudusta välittyvät sukulaisuus ja ystävyyssuhteiden kautta heidän kotimaahansa todennäköisesti vahvistavan mahdollista lisämuuttoa alueelle. Tässä yhteydessä myös yrityselämälle avautuu uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan aloittamiselle tai kasvattamiselle ulkomailla. Suurten ikäpolvien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa toimenpiteiden tarvetta työvoiman saannin turvaamisessa suunnitelmakauden aikana. Luonnollisesti tällöin katseet kohdistuvat mm. paluumuuttajien houkuttelemiseen takaisin kotiseudulle. Osittaisena ratkaisuna voidaan pitää myös maataloudesta vapautuvan työvoiman uudelleen koulutusta ja työperäisen maahanmuuton edellytysten parantamista seudulla. Työntekijöiden eläköitymisen myötä myös yrittäjät ikääntyvät. Seudulle ominainen pien- ja perheyrittäjyys aiheuttaa erityistä tarvetta ja huolenpitoa varmistaa, että omistajanvaihdokset sujuvat jouhevasti ja yritystoiminnan jatkuvuus tulee turvatuksi. Alueen naisten työttömyys on keskimääräistä korkeampi. Järviseudulla naisten työttömyys kohdentuu erityisesti yli 45 vuotiaisiin vain perusopetuksen saaneisiin naisiin ja toisaalta toisen asteen oppilaitoksista palvelualoille valmistuneisiin naisiin. Kadonneita työpaikkoja voidaan korvata sekä perinteisille naisten aloille että kouluttamalla naisia ns. miesten aloille. Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen Asukasmäärän säilyttäminen onnistuu vain, jos seutukunnalla on tarjolla riittävästi monipuolisia työpaikkoja. Eri tutkimuksissa on todettu, että suurimpana muuttoliikkeen syynä on työpaikka ja sen vaihtaminen. Toisena muuttoon vaikuttavana asiana on asuinympäristö. Ohjelmakaudella tuleekin erityisesti panostaa siihen, että seutukunta koettaisiin houkuttelevaksi asuinpaikaksi. Tähän voidaan vaikuttaa ympäristöasioilla sekä vapaa-aikatoimen toimenpiteillä. Seutukunnan imagoon ja asukasviihtyvyyteen vaikutetaan sekä viihtyisällä asuinympäristöllä että monipuolisilla perus- ja vapaa-ajan palveluilla. Järviseudun monimuotoinen luonto vesistöineen antavat hyvät mahdollisuudet kaavoitus- ja asuntopoliittisin keinoin edesauttaa viihtyisän ja turvallisen asumisen kehittymistä alueella. Vapaa-aikatoimella (kirjasto, kulttuuri, liikunta, museo, nuoriso) on tärkeä merkitys seudun peruspalveluiden tuottamisessa. Monipuolisesti järjestetyt vapaa-aikapalvelut lisäävät kaikenikäisten asukasviihtyvyyttä ja mahdollistavat uusien työntekijöiden rekrytointia. Vapaa-aikatoimella on myös tärkeä merkitys tiedon välittämisen lisäksi hyvinvointipalveluiden, terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kuntien tehtävänä on vastata palveluiden järjestämisestä joko tuottamalla ne itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Myös seutukunnalle varmimmin jäävä vähän koulutettu ja kouluttautumaton nuoriso, joka ei työllisty, on otettava mahdollisimman aikaisessa vai-

24 heessa toimenpiteitten kohteeksi. Työpajatoiminnan vakinaistaminen tuo pysyviä tarpeisiin mukautuvia käytännön ratkaisuja tälle ryhmälle. Aluetalouden vahvistaminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen Tilastojen mukaan yksittäisten henkilöiden tulotaso on Järviseudulla alhainen, yrityksiltä puuttuu pääomia toiminnan kehittämiseen ja kuntien verotulokertymä ilman tasauksia on alhainen. Edellytyksenä alueen kehittymiselle on vähintäänkin nykyisen asukasmäärän säilyttäminen ja asukkaiden tulotason korottaminen. Tällöin myös julkishallinto ja yritykset saavat varoja kehittämiseen. Järviseudulla toimii yhteinen kehittämisyhdistys Aisapari ry Härmänmaan kanssa. Rahoituksensa yhdistys saa Leader+ ohjelmasta sekä kunnilta. Lähtökohtana omaehtoisessa toiminnassa on se, että julkishallinto ei voi enää toimia yhtä suuressa määrin kehitystä eteenpäin vievänä tahona kuin tähän saakka. Kehittämisen tulee lähteä yhä enemmän asukkaiden omaaloitteisuudesta ja omaehtoisen toiminnan tulee myös tulevaisuudessa hoitaa joitakin julkishallinnon tänä päivänä hoitamia tehtäviä. Tähän voitaisiin päästä lisäämällä poikkihallinnollista yhteistyötä, jolloin pystyttäisiin paremmin koordinoimaan asioita ja ohjaamaan toimintoja eri toimijatahoille. Suurimpana haasteena omaehtoisella toiminnalla on nuorten ja naisten saaminen mukaan toimintaan sekä työpaikkojen luominen alueelle. Toisena voimakkaana tavoitteena on kylien kehittämistoiminnan jatkaminen. Painopistettä tulisi siirtää investoinneista kylien muuhun toimintaan ja erityisesti elinkeinoelämän kehittämiseen. Tavoitteet ohjelmakaudella: Väestön vähenemisen hidastaminen ja työikäisen väestön houkuttelu alueelle Tontti- ja asuntotarjonnan kehittäminen Vapaa-ajan toiminnan ja palvelujen tarjonnan kehittäminen Toimenpiteet ohjelmakaudella: asunto ja tonttitarjonnan varmistaminen peruspalveluiden tuottamisen kehittäminen muuttotappion hillitseminen ja ikärakenteen heikkenemisen hidastaminen työllisyyden parantaminen peruskoulun päättäneiden seurantavelvoitteen käyttöönotto toimenpiteiden lisääminen nuorten ja nuorten aikuisten kiinnittämiseksi kotiseutuun ulkomaalaisten kotouttamissuunnitelman toimeenpano ja kansainvälisten opiskelijoiden sopeuttaminen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja työperäinen maahanmuutto vapaa-aikatoimen vetovoima- ja imagotekijöiden korostaminen poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi lasten ja nuorten palvelut seutukunnan kärkikohteiksi

25 ikääntyneiden vapaa-ajan palvelujen kehittäminen työpajatoiminnan vakinaistaminen vapaa-ajanpalvelujen järjestämiseksi otetaan käyttöön vapaa-aikatoimen strategian toimintamalli asukaskohtaisen verotuspohjan nostaminen kaikkien rahoituskanavien tehokas hyödyntäminen omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen kylien elinkeinorakenteen vahvistaminen uusien palvelujen tuottamistapojen synnyttäminen hyvinvointipalveluiden kehittäminen ympäristön ja kylämaisemien parantaminen nuorten ja naisten aktivointi kulttuuritoiminnan edellytysten parantaminen 4.2.2 Osaamisen vahvistaminen Ammatillinen koulutus Järviseudulla toisen asteen ammatillista koulutusta antaa Järviseudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Järviseudun ammatti-instituutti - JAMI, jolla on kaksi toimipistettä Alajärvellä ja yksi Lappajärvellä sekä sivutoimipiste Töysässä. JAMIn koulutusohjelmiin on lisätty yrittäjyyden opintoja ja erikoistumalla on vastattu alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. JAMI on yhteistyössä alueen lukioiden kanssa luonut mahdollisuuden opiskelijoilleen suorittaa rinnakkain ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tulevaisuudessa yhteistyötä tehdään mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa jatkoopintomahdollisuuksien lisäämiseksi. JAMI:ssa on panostettu myös erityisopetuksen menetelmien kehittämiseen. JAMI toimii kanavana ulkomaalaisten rekrytoinnissa Järviseudulle, jolloin ammatillinen koulutus nähdään valmentavana ja sopeuttavana toimintana ulkomaalisen ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Järviseudun ja Kauhavan alueella toimii Järviseudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Sopeva Oppisopimuspalvelut. Sopevan tavoitteena on ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suoritusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä muu täydentävä lisäkoulutus. Järviseudulle on perustettu v. 2005 Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoima Järviseudun maakuntakorkeakoulu, jonka kautta tarjotaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja TKI-palveluja Järviseudulla. Maakuntakorkeakoulutoiminta on laajentunut v. 2010 Kauhavan alueelle. Toimintaa tuetaan hankerahoituksen avulla, mutta henkilöstö on vakinaistettu. Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on parantaa korkeakoulutuksen saatavuutta alueella, tukea kehittämistyötä ja lisätä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Lähtökohtana on elinkeinoelämän tarpeet ja tulevaisuuden ennakointi. Maakuntakorkeakoulu on toteuttanut tutkintoon johtavia amk-koulutuksia liiketalouden ja tekniikan alalta. Lisäksi on toteutettu avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, avoimen yliopiston opintoja yhdessä kansalaisopistojen kanssa sekä ikäihmisten seminaareja.

26 Maakuntakorkeakoulu järjestää myös erilaisia täydennyskoulutuksia alueen tarpeiden mukaisesti. Yleissivistävä koulutus Alajärven lukiolla on kaksi toimipistettä, Alajärvellä ja Vimpelissä. Evijärvellä ja Lappajärvellä on omat lukiot. Järviseudulla lukiokoulutuksen ongelmana on, että kaikki lukiot ovat suhteellisen pieniä lukuun ottamatta Alajärven lukiota, joka on keskikokoinen. Lukioissa on paljon yhteisiä virkoja peruskoulun ja kansalaisopiston kanssa. Em. järjestelyllä on voitu taata pätevät opettajat myös pienissä yksiköissä. Alueen lukiot ovat panostaneet erityisesti virtuaaliopetuksen kehittämiseen kustannusten pienentämiseksi ja opetustarjonnan parantamiseksi. Lukiot ovat yleislukioita, joissa osassa on painotettu tiettyjä opintoaloja. Evijärven lukio on luonnontieteellismatemaattisesti painottunut ja siellä voi tehdä yliopistolliset arvosanat kemiasta ja tietojenkäsittelystä. Vimpelin lukiossa on palloilulinja ja ilmaisutaitopainotteisia kursseja. Vakiintuneesta yhteistoiminnasta alueen oppilaitosten kesken voidaan mainita Järviseudun kesälukio, jota on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan seutukunnan lukioitten ja kansalaisopistojen yhteistyönä. Järviseudun alueella toimii kaksi kansalaisopistoa; Järvilakeuden opisto, jonka toimialueeseen kuuluvat Evijärvi, Lappajärvi ja Kauhava sekä kunnallinen Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, jonka toimialueeseen kuuluu Alajärven (Lehtimäki) lisäksi Vimpeli ja Soini. Kansalaisopistot ja lukiot tarjoavat normaalin opetustarjontansa ohella Järviseudulla avointa yliopistoopetusta. Järvilakeuden Opisto on panostanut tavanomaisen kurssitoiminnan lisäksi erilaisen myyntitoiminnan kehittämiseen (esim. kulttuurityky, yhteistyö matkailuyritysten kanssa) sekä hanketoimintaan. Järviseudun kunnat kuuluvat neljään eri musiikkiopistoon; Evijärvi Keski- Pohjanmaan Konservatorioon, Vimpeli Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoon, Alajärvi Alajärven musiikkiopistoon, jonka toimialueeseen kuuluvat myös Soini ja Jalasjärvi Järviseudun ulkopuolelta sekä Lappajärvi Härmänmaan musiikkiopistoon. Taiteen perusopetusta on järjestetty musiikin osalta kaikissa alueen kunnissa. Vimpelissä ja Alajärvellä saa opetusta lisäksi kädentaidoissa ja Alajärvellä kuvataiteissa. Muilta osin taiteen perusopetusta ei ole tarjolla. Mikäli taiteen perusopetuksen laaja-alaisempi järjestäminen nähdään kunnissa tarpeelliseksi, alueen kansalaisopistot voivat huolehtia sen järjestämisestä. Luonnollisesti tämä edellyttää myös riittäviä opettajaresursseja ja yhteistyötä muitten oppilaitosten kanssa. Alueen oppilaitoksista aikuiskoulutusta Järviseudulla antavat Järviseudun ammatti-instituutti, Järviseudun maakuntakorkeakoulu, kansalaisopistot ja musiikkiopistot.

27 Tavoitteet ja toimenpiteet ohjelmakaudella: Tavoitteena on koulutuspalveluiden saavutettavuus, kehittäminen ja säilyminen mahdollisimman lähellä asiakkaita. Tähän pyritään alla olevin toimenpitein: Korkea-asteen koulutustarjonnan kehittäminen Järviseudulla Järviseudun maakuntakorkeakoulun tehokas hyödyntäminen ja jatkuvuuden turvaaminen vaikuttaminen koulutuspaikkojen saamiseksi alueen tarpeiden ja toiveiden mukaan Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan turvaaminen Järviseudulla erikoistuminen elinkeinoelämän tarpeisiin (yrittäjyys, alumiini, ohutlevy, hirsirakentaminen, automaatio, ruokahuolto, sähköinen kauppa, matkailu ja hyvinvointipalvelut) kansainvälisen harjoittelun lisääminen ulkomaalaisten opiskelijoiden parempi hyödyntäminen alueella yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa koulutustarjonnan sopeuttaminen nuorten määrään ja elinkeinoelämän tarpeisiin monialaisen ammattiosaamisen hyödyntäminen yli koulutusohjelmarajojen tiivis ja lisääntyvä yhteistyö kansalaisopistojen ja lukioiden kanssa Laadukkaan perusopetuksen turvaaminen Järviseudulla turvallisen oppimisympäristön tarjoaminen lapsille ja nuorille erityisopetuspalvelujen turvaaminen Lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen Järviseudulla virtuaaliopetuksen lisääminen edelleen monipuolisen, laadukkaan ja taloudellisen tarjonnan ja opetuksen lisäämiseksi yhteistyön lisääminen lukioiden, ammattikoulutuksen, maakuntakorkeakoulun ja kansalaisopistojen kanssa erikoistuminen Vapaan sivistystyön koulutustarjonnan turvaaminen Järviseudulla yhteistyön lisääminen alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa sekä Järviseutua laajemmankin yhteistyön lisääminen olemassa olevan kehittämistoiminnan säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen 4.2.3. Kuntapalveluiden järjestäminen Kuntien heikon taloudellisen tilan vuoksi valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenteen uudistushankkeen, jonka tavoitteena oli turvata nykyisin kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Uudistuksessa kiinnitettiin huomiota palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen, saavutettavuuteen ja tehok-

28 kuuteen sekä teknologian kehittämiseen. Eduskunta sääti 9.2.2007 lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (ns. puitelaki). Puitelakiin sisältyi useita kuntia koskevia velvoitteita. Kunnat laativat elokuun 2007 loppuun mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä alueella tehtiin kuntaliitoksia ja muodostettiin yhteistoiminta-alue. Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi ja Ylihärmä muodostivat 18.000 asukkaan uuden Kauhavan kaupungin, Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin ja Alajärvi, Vimpeli ja Soini muodostivat Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen. Vaikka puitelakiin on kirjattu selkeät palvelutuotantovelvoitteet ainoastaan terveystoimen (ml. sosiaalitoimi) ja ammatillisen koulutuksen osalta on myös muiden kuntapalveluiden tuottaminen laajalla väestöpohjalla tarpeellista. Laajalla yhteistyöllä parannetaan tuottavuutta, hillitään kuntien menojen kasvua, kehitetään palvelujen ohjausta sekä varmistetaan laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue tuottaakin kaikki kuntapalvelut yhteistoiminta-alueen puitteissa. Rakenneuudistuksen mukaisen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut Evijärven ja Lappajärven osalta tuottaa kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Seutukunnassa on käynnistetty jo aiemmin kuntapalveluyhteistyötä myös mm. toisen asteen ammatillisen opetuksen ja ICT-alan yhteistyössä. Järviseudun koulutuskuntayhtymä tuottaa alueella toisen asteen ammatillista koulutusta ja Järvinet Oy hoitaa laajalla alueen kunnalliset ICT-alan palvelut sekä kuntien että kuntayhtymien osalta. Vuoden 2009 alusta Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy on hoitanut elinkeinotoimen palveluja Alajärven, Soinin ja Vimpelin alueella. Myös jätehuoltoa kunnat hoitavat yhteisissä yhtiöissä. Erikoissairaanhoidossa ja Seinäjoen koulutusyhtymän tuottamassa ammatillisessa koulutuksessa palvelut tuottaa laajapohjainen maakunnallinen kuntien omistama kuntayhtymä. Edelleen kunnilla on muutamia yksittäistä palveluita koskevia yhteistoiminta sopimuksia joko seutukunnan kuntien kesken tai seutukunnan ulkopuolisten kuntien kanssa. Toimenpiteet ohjelmakaudella: yhteistyön kehittäminen koulutuksessa ja hankinnoissa yhteistyön kehittäminen poikkihallinnollisessa yhteistyössä yhteistyön kehittäminen ns. kolmannen sektorin kanssa seudullisen elinkeinopalveluyhtiön laajentaminen riskirahastotoiminnan kehittäminen hankerahoituksen parempi hyödyntäminen (hanketoimijat, aluekehittäjät) päivähoidon kehittäminen ehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto yhteiset vesi-/jätevesiverkostohankkeet Järviseudun vapaa-aikatoimen yhteistyön kehittäminen työpajatoiminnan vakinaistaminen