Keravan kaupunki Hyvät koulutulokkaiden huoltajat Koulupaikkojen osoittaminen koulutulokkaille on osoittautunut erityisen haasteelliseksi tänä keväänä. Opetuksenjärjestäjän osoittamat lähikoulupaikat ovat puhuttaneet kuntalaisia ja päätöksistä on käyty julkista keskustelua eri viestintävälineiden välityksellä. Aiheesta julkaistut lehtitiedot ja sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu ovat saattaneet antaa harhaanjohtavaa, virheellistä tai osittain jopa väärää tietoa. Väärinkäsitysten välttämiseksi olemme laatineet tämän tiedotteen selventämään oppilaaksiottoon liittyviä kysymyksiä. Huoltajilta tulleiden pyyntöjen ja kaupungille luovutetuissa adresseissa olevien toivomusten pohjalta Keravan kaupunki ja kasvatus- ja opetusvirasto on luvannut vielä tutkia asiaa. Kaupunginhallitukselle tehdään asiasta selvitys, jonka pohjalta tilannetta arvioidaan ja mietitään onko löydettävissä ongelmaa lievittäviä ratkaisuja. Tilanteen hoitamiseksi julkisuudessa ehdotetut ratkaisut eivät välttämättä ole toteutettavissa. Kaikilla osapuolilla on sama tahtotila: järjestää laadukasta opetusta lapsille ja nuorille opetustiloissa, joihin kuljettava matka olisi mahdollisimman lyhyt ja turvallinen. Oppilaaksioton toinen vaihe, ns. toissijainen oppilaaksiotto, päättyi 14.5.2014. Toissijaisen koulupaikkahaun tuloksena joidenkin oppilaiden koulupaikka voi heidän omasta toivomuksestaan vielä muuttua. Tämän jälkeen oppilaiden koulupaikat ovat kokonaisuudessaan selvillä ensi syksyä varten. Jokaiselle toissijaisella haulla koulupaikkaa hakeneelle lähetetään asiasta kirjallinen päätös. Mikäli kävisi niin, että lapsenne koulupaikkaan tulee muutoksia muista syistä, tai hänelle vapautuu paikka lähempää kotia jonkun muuttaessa pois paikkakunnalta, olemme henkilökohtaisesti teihin yhteydessä. Pahoittelemme sitä, että koulupaikkojen sijainti ei kohtaa koulutulokkaiden asuinpaikkojen kanssa, mutta toivomme kuitenkin, että voimme olosuhteista huolimatta tarjota lapsellenne pedagogisesti laadukasta ja innostavaa opetusta innostavien ja pätevien opettajiemme toimesta ja että voimme hyvässä yhteistyössä saatella lapsenne koulutielle. Toivotamme kaikille turvallista koulun alkua! Tiina Larsson toimialajohtaja, kasvatus ja opetus
Koulutulokkaiden oppilaaksi ottamisen ja lähikoulun määräämisen juridiikkaa Keravan kaupungin, kasvatus- ja opetustoimi ja sen virkamiehet noudattavat kaikissa toimissaan lakia ja asetuksia ja niistä säädettyjä kaupungin johtosääntöjä sekä kaupungin toiminnalle säätämiä reunaehtoja. Viranhaltijat valmistelevat toimialan asioita ja tekevät päätöksiä toimivaltansa puitteissa lailla säädetyllä virkavastuulla. Oppilaaksiottamisen ja lähikoulun määräämisen päätöksissä on noudatettu mm. seuraavia kaupungin toimielinten määrittämiä toiminnan reunaehtoja, jotka sitovat viranhaltijoita heidän päätöksenteossaan: Keravalla oppilaaksioton alueena on koko kaupunki Vuosittain koulutulokkaiden sijoittaminen tehdään huomioiden kaupungissa olevien koulupaikkojen määrä ja sijainti suhteessa oppilaiden määrään ja asuinpaikkaan. Sijoittamisessa noudatetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämiä oppilaaksioton perusteita eli kriteerejä. perustettavien luokkien koko on 25 oppilasta (maksimi 1. lk:n luokkakoko 26 oppilasta) Keravan kaupungissa on määritelty aloittavien luokkien perustamista ohjaavaksi luokkakooksi 25 oppilasta. Keravan kaupungin investointi- ja tilasuunnitelmien, talousarvion ja henkilöstömitoituksen pohjana on käytetty luokkakokona 25 oppilasta. Viranhaltija on perustanut kaupunkiin aloittavat luokat 25 oppilaan mitoituksella ohjeistuksen mukaisesti. olemassa olevat koulut ja koulupaikat Koulutulokkaat ja heistä oppilaaksiottokriteereiden perusteella muodostetut luokat sijoitetaan olemassa oleviin kouluihin. Kaupungin rakennusinvestoinnit ohjaavat lisätilojen rakentamista. Rakennustarve ennustetaan väestöennusteista, jotka sisältävät arvion muuttoliikkeestä ja asuntorakentamisesta. Investointisuunnitelmassa kouluinvestointien osalta on kaupungissa päätetty käyttää mitoitusta ohjaavana luokkakokona 25 oppilasta. yhdenvertaisuuden periaate Päätöksenteossa noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan kaupungin kaikkien koulutulokkaiden päätökset tehdään samojen kriteerien pohjalta. Viranhaltijan tekemiin, säännöksiin perustuviin päätöksiin ei voi vaikuttaa adressein, sosiaalisen median kautta painostamalla, virkamiehiä haukkumalla, lahjomalla, kiristämällä, huutamalla tai uhkaamalla. Haitanteosta virkamiehelle on säädetty rikoslain 16. luvussa 3. Joka käyttämättä väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää 1 :ssä tarkoitetun virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä, on tuomittava haitanteosta virkamiehelle sakkoon. Haitanteosta virkamiehelle tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun (perusopetuslaki 6 2 momentti) tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille. Asuinkunta osoittaa oppivelvolliselle koulupaikan ns. lähikoulussa. Lähikoulu ei välttämättä ole lähin koulu. Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun, mutta subjektiivista oikeutta päästä tähän kouluun hänellä ei ole (Lähde: Opetushallitus).
Kasvatus- ja opetusvirasto käyttää virkatyössään perusopetuslaissa ja oikeuskäytännössä esiintyvää termiä lähikoulu. Lähikoulumääritelmä on yleisesti oikeuskäytännössä käytössä oleva käsite, joka ei tarkoita lähintä koulua, vaan koulua, jonka opetuksen järjestäjä lain mukaisesti osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikaksi. Termi ei ole kasvatus- ja opetustoimen eikä kasvatus- ja opetuslautakunnan määriteltävissä eivätkä ne sitä ole määritelleet. Oppilaaksioton ja lähikoulun määrääminen etenee johtosääntöjen mukaisesti. 1. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää perusopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteista eli kriteereistä (Kasvatus- ja opetustoimen johtosääntö 1 Luku 4, 15 mom.) 2. Perusopetuspäällikkö päättää koulutulokkaiden oppilaaksi ottamisesta ja lähikoulun määräämisestä (Kasvatus- ja opetustoimen toimintasääntö 4 Luku 10, 3 mom.) lautakunnan päättämien kriteerien mukaisesti. 3. Päätösten teon oikeellisuutta valvotaan aluehallintovirastossa, jonne oppilaaksiottamisen ja lähikoulun määräämisen osalta valitukset tehdään. Aluehallintovirasto valvoo tehtyjen päätösten lainmukaisuutta. 4. Päätökseen tyytymätön voi tehdä saamastaan päätöksestä valituksen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on jokaisessa päätöksessä liitteenä. 5. Päätökseen tyytymätön voi hakea toivomaansa koulupaikkaa toissijaisen valinnan kautta, jolloin on mahdollisuus saada koulupaikka toivomastaan koulusta, mikäli siellä on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Kasvatus- ja opetuslautakunnan (Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.11.2011 / 128) määräämät ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit, joita oppilaspaikkoja ja lähikoulua määrättäessä on noudatettu: Kasvatus- ja opetuslautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi seuraavat, tärkeysjärjestyksessä olevat periaatteet, joiden mukaan virkamiehet jatkossa suorittavat ala- ja yläkoulujen oppilaaksi ottamisen. Oppilaaksi ottamisen valmistelussa tulee ottaa huomioon edellä tekstissä esitetyt, toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet. 1. Koulumatka Oppilaalle osoitetaan lähikouluksi koulu oppilaan ikä ja kehitystaso sekä koulumatkan turvallisuus huomioiden. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. 2. Moniammatilliseen tai muuhun asiantuntijalausuntoon perustuvat oppilashuollolliset syyt yksilöllisen arvioinnin perusteella Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella koulu määritellään. Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä koululle lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu.
3. Luokkakoko Luokat muodostetaan kouluihin siten, että oppilaiden määrä suhteessa kunkin koulun tiloihin ja resursseihin muodostuu kouluissa pedagogisesti ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää tilanteessa, jossa oppilaalla on erityisen painava terveydentilaan liittyvä syy tai muu oppilashuollollinen syy. Kasvatus- ja opetuslautakunnan (Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.11.2011 / 128) määräämät toissijaisen oppilaaksioton kriteerit, joita oppilaspaikkoja ja lähikoulua määrättäessä on noudatettu: Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti: 1. Oppilas asuu Keravalla. 2. Moniammatilliseen tai muuhun asiantuntijalausuntoon perustuvat oppilashuollolliset syyt yksilöllisen arvioinnin perusteella Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella koulu määritellään. Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä koululle lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu. 3. Sisaruusperuste Oppilaan sisarus käy asianomaista koulua. 4. Oppilaan koulumatkan pituus 5. Arvonta Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. Kuntalain 51 :ssä säädetty otto-oikeus ei koske yksilöön kohdistuvia opetustoimen asioita (51.5 2 kohta). Näin ollen Keravan kaupunki, sen monijäseniset toimielimet kuten valtuusto, kaupunginhallitus tai lautakunta, kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja ei ole toimivaltaisia oppilaaksiottamista koskevassa asiassa eivätkä siten voi pyörtää tehtyjä koulupaikkapäätöksiä. Valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen laadun kehittämisen yhtenä kohteena on opetusryhmien koon pienentäminen. Opetusryhmällä ei tässä tarkoiteta pelkästään muodostettavia kotiluokkia, vaan ryhmiä, joissa opetusta annetaan. Koulutuksen järjestäjillä on ollut mahdollisuus hakea valtion kohdennettua erityisavustusta perusopetusryhmien pienentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaan (Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje opetuksen järjestäjille 25.10.2013 / Dnro 56/592/2013) valtion erityisavustusta voidaan käyttää opettajien palkkakustannuksiin, jotka kohdistuvat
resurssiopettajien palkkaukseen eli samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa jakotuntien lisäämiseen ryhmien jakamiseen ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin vuoden 2013 rahoituksella pienennettyjen ryhmien toimintaan ryhmässä on useita tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita kouluihin, joiden koulunkäyntialueella on aikuisväestön koulutustaso keskimääräistä alhaisempi, työttömyysaste suurempi tai maahanmuuttajien väestöosuus suurempi Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeissa on erikseen mainittu, että valtion erityisavustusta ei voida myöntää jos ryhmäkokoja on päätetty suurentaa tai yhtä oppilasta kohti käytettyä tuntimäärää on järjestäjäkohtaisesti pienennetty tai annettu kouluille ohje suurentaa ryhmäkokoja eikä valtionavustuksella todellisuudessa pienennettäisi ryhmäkokoja samanaikaisesti käytettäväksi vuodelle 2013-2014 myönnetyn vastaavan valtionavustuksen kanssa alle 20 oppilaan ryhmien jakamiseen kokoaikaisesti erityisopetuksen ryhmien muodostukseen tukiopetukseen hakija ei ole antanut hyväksyttävää selvitystä vuosien 2010 ja 2011 myönnettyjen valtionavustusten käytöstä. Lisäksi valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että ylläpitäjällä on ollut suunnitelma perusopetusryhmien pienentämiseksi ylläpitäjä sitoutuu raportoimaan rahoituksen käytöstä ylläpitäjän käyttäessä alueellista hakuperustetta tulee tiliselvityksen yhteydessä raportoida perusteet ylläpitäjä vastaa oppimateriaaliin, kalustukseen ja tiloihin tarvittavasta rahoituksesta. Keravan kasvatus- ja opetustoimi on näillä edellä mainituilla edellytyksillä hakenut ja saanut valtion erityisavustusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Hakemuksen mukana on esitetty rahan käytöstä suunnitelma, joka on pantu täytäntöön myönteisen päätöksen tultua tiedoksi. Keravan kaupunki on myös säännöllisesti toimittanut asianmukaiset raportit avustuksen käytöstä, joka on mahdollistanut osallistumisen aina seuraavalle hakukierrokselle. Palvelujen järjestämissuunnitelma PJS Julkisuudessa esitetyissä puheissa ja sosiaalisessa mediassa on vaadittu, että esimerkiksi Kalevan koulun 5-6 luokkalaiset voitaisiin siirtää sieltä pois jonnekin muualle. Perusteluina on esitetty palvelujen järjestämissuunnitelmaan kirjattu tavoitetila siitä, että yläkouluihin syöttävät alakoulut voisivat tulevaisuudessa olla 1-4 luokkalaisten kouluja. Palvelujen järjestämissuunnitelmassa on esitetty palvelukapasiteettisuunnitelma, jossa Kurkelan koulun laajennuksen valmistuessa on mahdollista siirtyä kolmen yhtenäiskoulun käsittävään kouluverkkoon, mikä tarkoittaa sitä, että tuolloin Kurkelan, Sompion ja Keravanjoen yhtenäiskouluissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9 ja niihin voidaan alakouluista syöttää oppilaita jo perinteistä alakoulu-yläkoulu rajaa aikaisemmin, jolloin saadaan alakouluille ja pienille oppilaille enemmän tilaa. Tämä on asetettu mahdolliseksi tavoitetilaksi Palvelujen järjestämissuunnitelman luvussa 26.4.3 Ennuste vuosille 2017-2022. Ajankohta siis liittyy Kurkelan koulun laajennuksen valmistumiseen, jonka on tarkoitus näillä näkymillä valmistua syksyllä 2017.
Oppilaaksiottopäätösten tiedottaminen huoltajille Koulutulokkaiden oppilaaksiottaminen on erityisen merkittävä ja tärkeä viranomaistehtävä. Sujuvan viranomaistyön varmistamiseksi kasvatus- ja opetustoimessa on laadittu yksityiskohtainen kuvaus koulutulokasprosessista. Prosessi alkaa jo loka-marraskuussa, jolloin valmistellaan erityisoppilaiden-, valmistavan opetuksen- ja musiikkiluokkien hakuun liittyviä yksityiskohtia, päivitetään koulutulokkaiden opas ja siirretään koulutulokkaiden listat väestörekisteristä kaupungin omaan oppilashallintojärjestelmään. Tammikuussa kaikki oppivelvollisuusiän saavuttaneet saavat kotiinsa Koulutulokkaan oppaan, jossa heille kerrotaan yksityiskohtaisesti mm. oppilaaksiottamisesta, sen kriteereistä, toissijaisesta hausta ja oikeudesta koulukuljetuksiin. Oppaassa kerrotaan myös tulevasta kouluun ilmoittautumisesta ja tammikuussa pidettävästä koulutulokkaiden huoltajille tarkoitetusta tiedotustilaisuudesta, jossa oppilaaksiottamisen asiaa esitellään seikkaperäisemmin. Kouluun ilmoittautumisen päättymisen jälkeen alkaa lähikoulupaikkojen määrittely ja oppilaaksiottopäätösten valmistelu. Valmistelu tapahtuu yhteistyössä kaikkien oppilaita ottavien koulujen rehtoreiden kanssa. Valmistelun pohjana on kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämät ja voimassa olevat oppilaaksioton kriteerit. Normaalisti päätökset saadaan lähetettyä koulutulokkaille aikaisemmin kuin mitä tänä keväänä. Tänä keväänä aikataulu viivästyi Ali-Keravan koulun käyttökunnon arvioinnin takia. Päätöksiä oppilaspaikoista ei voitu tehdä ennen kuin saatiin varmuus siitä, että ensi syksynäkin Ali-Keravan koululla voidaan järjestää opetusta. Kun päätösvalmistelu oli siinä vaiheessa, että nähtiin yksilöidysti keiden kohdalla voitiin olettaa päätöksen olevan odotuksista poikkeavan, päätettiin olla näihin perheisiin henkilökohtaisesti yhteydessä. Rehtorit soittivat huoltajille ja kertoivat tulossa olevasta päätöksestä. Henkilökohtainen yhteydenotto puhelimitse oli ainoa toteutettavissa oleva keino, jolla oli mahdollista vuorovaikutteisesti myös vastata huoltajan kysymyksiin ja avata tilannetta yksityiskohtaisemmin. Näin pyrittiin välttämään hämmennystä, jonka postiluukusta tipahtava päätös ilman ennakkotietoa olisi aiheuttanut. Tavoitteena oli siis palvella kuntalaisia hieman normaalia paremmin. Epäselvyyttä on näyttänyt syntyneen myös siitä, että huoltajat ovat kertoneet päiväkotien luvanneen esikoululaisen pääsevän johonkin tiettyyn kouluun tai siihen kouluun, jonka kanssa päiväkoti tekee yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen väki on menettelystä eri mieltä, kuin mitä huoltajat julkisesti ovat kertoneet. Varhaiskasvatuksen väki ilmoittaa kertoneensa huoltajille, että päiväkodin yhteistyökoulu ei välttämättä ole lapsen tuleva opinahjo. Todellisuudessa kouluun on tulossa lapsia, jotka käyvät esikoulunsa esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa oman asuinalueensa ulkopuolella, ovat keskitetysti järjestetyssä vuorohoidossa, hoidossa kotikunnan ulkopuolella, perhepäivähoidossa tai ovat kotona, koska esiopetus ei ole pakollista. Koulupaikka varataan kuitenkin kaikille eri tavalla esiopetusvuottaan viettäneille oppivelvollisille ja siksi kouluun ei suoraan voi siirtää jossakin tietyssä päiväkodissa toiminutta ryhmää. Otamme saamastamme palautteesta oppia ja jatkossa tehostamme tiedottamista ja käytämme enemmän kirjallisia kotiin lähetettyjä tiedotteita ja yhdenmukaisia vanhempainiltojen esityksiä. Näin varmistamme saman viestin lähtemisen ja voimme myös todentaa tiedonantojen sisällön jälkikäteen suullisesti annettua informaatiota paremmin. Opetuksen järjestämisen kokonaisuuden hallinta Lopuksi haluamme tuoda esille oppilasvirtojen, oppilaspaikkojen ja opetuksen järjestämisen yleiseen hallintaan liittyviä seikkoja, joita koko kaupungin opetuspalvelujen järjestämisessä on otettava huomioon. Jokainen oppilas, joka on jo kouluun otettu, on aikanaan saanut oman lähikoulumääräyksensä ja oppilaspaikkansa. Heillä on siis lakisääteinen oikeus pitää kiinni omasta koulupaikastaan. Kaikkia oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti. Siten ei ole mahdollista, ilman erityistä syytä, siirtää oppilaita kesken kaiken
muihin kouluihin tai opetuspaikkoihin. Tällainen perusteltu syy oikeuskäytännössä näyttäisi olevan esimerkiksi peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin siirtäminen tai opetuspaikan siirtäminen koulun toiminnan lakatessa kokonaan. Perusopetuslaissa ohjataan opetuksen järjestäjää seuraavasti: Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että alakouluikäisten opetus pyritään järjestämään alakouluissa niin, että lapsille muodostuu omasta koulusta turvallinen kasvunyhteisö, jossa heillä on kanssaoppijoina oman ikäkautensa edustajia ja joissa kouluyhteisö ja oppimisympäristöt välineineen on suunniteltu heidän oppimistaan palveleviksi. Tästä syystä ei ole kestävä ratkaisu, että alakouluikäisiä oppilaita suunnittelemattomasti siirretään esimerkiksi lukioympäristöön. Oppilaiden lisäksi kouluissa työskentelee joukko opettajia ja muita opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisia. Opetuksen järjestämisessä on huomioitava myös henkilökunnan saatavuus, työyhteisöjen toiminnan edellytykset, esimiestyö ja toiminnan valvonta sekä turvallisuusnäkökohdat. Oppilaiden sijoittamisessa olemassa olevien koulurakennusten ja kouluyhteisöjen ulkopuolelle on iso asia, eikä sitä voi tehdä ilman huolellista harkintaa ja suunnittelua. Syksyn oppilassijoittelussa on lähdetty siitä, että kaikilla koululaisilla on oma koulu ja kouluyhteisö, jossa lain mukainen ikäkaudenmukainen oppiminen ja terve kasvu ja kehitys ovat mahdollisia koko alakouluopintojen ajan. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Koulupaikkatilanteeseen Keravan kaupungissa ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Tilanne selkiytyy oleellisesti, kun Kurkelan koulun laajennus valmistuu ja on käyttöönotettavissa syksyllä 2017. on kiirehtinyt rakennushanketta ja toivoisi sen valmistuvan aiemmin. Syksy 2014 ja 2015 tulevat olemaan oppilassijoittelun kannalta erityisen haastavia. Kasvatus- ja opetuslautakunta on luvannut ottaa oppilaaksioton kriteerit uudelleen tarkasteltavaksi heti kesän jälkeen syksyllä 2014. Ensi keväänä voidaan uusien oppivelvollisten lähikoulu osoittaa uusien kriteerien mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan tuo lisää koulupaikkoja sinne, missä niistä on pulaa, mutta jakaa ne eri perustein. Lautakunnan jäsenten aikomuksena on omissa poliittisissa ryhmissään ottaa talouden, koulurakentamisen ja henkilöstömitoituksen perusteena toimivan luokkakoon pienentäminen keskusteluun. Nykyinen luokkakoko on aloittavilla ensimmäisillä luokilla 25 oppilasta, maksimin ollessa 26 tai erityistilanteissa jopa 28 oppilasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin koulupaikat sijaitsevat lasten asuinpaikkoihin nähden hieman väärissä paikoissa. Virkamiehet sijoittavat koulutulokkaat ja määräävät lähikoulupaikan aina kaupungin voimassaolevien ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Selvitysteksti on laadittu Tiina Larsson toimialajohtaja, kasvatus ja opetus