1 AINA OPETTAJAN IDEAPAKKI AINA Kati Kaartinen Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin studio Elsassa 20.3.2009 EHDOTUKSIA ENNAKKO- JA JÄLKITEHTÄVIKSI Jani Kiiskilä Palautetta tästä materiaalista sekä kommentteja tehtävistä ja niiden käytöstä voi lähettää osoitteeseen mirja.neuvonen@hkt.fi.
2 ALUKSI Näytelmäkirjailija, Kati Kaartinen: Aina on näytelmä siitä, kun pieni lapsi joutuu yhtäkkiä kantamaan liian suurta vastuuta elämässään. Näytelmä on lasten puolustuspuhe aikuisuuden tärkeydestä ja se on kirjoitettu rohkaisuksi lapsille ja aikuisille, jotta lapsi saisi olla lapsi ja aikuinen olisi aikuinen. Kuten näytelmän lopuksi todetaan: "Voitte kysyy ihan mitä vaan, ihan keneltä vaan aikuiselta, jos teistä tuntuu siltä. Ei me aina osata vastata, tai ehkä ei kovinkaan usein, ainakaan oikein, mutta te saatte kysyä ihan mitä vaan." TEHTÄVISTÄ Aina-näytelmän ympärille on koottu tehtäviä, jotka soveltuvat eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Ainan katsominen ei vaadi ennakkoon niiden tekemistä, mutta tehtävien avulla voidaan tutustua näytelmän teemoihin ja virittäytyä katsomiskokemukseen. Tehtävien avulla voidaan myös purkaa näytelmän jälkeen tunnelmia ja tuntemuksia tai pureutua valittuun teemaan hiukan syvemmin. Ennakko- ja jälkitehtäväehdotukset on jaettu viiteen eri teemaan: Minä ja ympäristöni Ystävyyden salat Lasten ja aikuisten kohtaaminen Tunteiden tunnistaminen Rakkaus ja välittäminen Jokaisesta teemasta on yksi toiminnallinen ennakkotehtävä. Ennen näytelmän katsomista voidaan tehdä osa ennakkotehtävistä tai voidaan tutustua vain yhteen. Jälkitehtävät sisältävät draamallisia osioita, jotka soveltuvat myös luokkahuoneessa tehtäviksi. Osa lisätehtävistä soveltuu ennakkoon tehtäviksi, osa vasta näytelmän jälkeen. Lisätehtävissä on sekä toiminnallisia, draamallisia että kirjallisia tehtäväehdotuksia. Tehtäviä voi käsitellä joko lyhyesti yhden tunnin puitteissa tai jaksottaa useammalle eri kerralle. Materiaalia on runsaasti, jotta opettaja voi huomioida ryhmän tarpeet ja valita ryhmälleen sopivimmat teemat ja tehtävät. Tehtäväehdotusten loppuun on koottu erillinen osio, jossa käsitellään teatterin tekemistä eri näkökulmista. Osio on nimeltään: Näytelmästä nähtyä
3 EHDOTUKSIA ENNAKKO- JA JÄLKITEHTÄVIKSI T = toiminnallinen tehtävä D = draamallinen tehtävä K = kirjallinen tehtävä Minä ja ympäristöni Ennakkotehtävä Oma kuva T Piirretään oma kuva, jonka ympärille kerätään itsestä positiivisia asioita. Jälkitehtävä Kartta D Piirretään kartta itselle tärkeistä paikoista. Piirretään polkuja paikkojen välille. Lisäksi Parityöskentely. Kuljetaan kynällä polku ja puhutaan "tää"-kielellä, mitä kertoja ajattelee, kun kulkee paikkojen välillä tai tulee tärkeisiin kohtiin. (Tää menis nyt kotiin ja tää aukaisis oven. Tää näkis kotona valot ja sitten tää haistais pullan tuoksun.) Koulu T Piirretään taululle pohjapiirros koulusta. Oppilaat piirtävät itsensä taululle paikkaan, jossa he ovat koulussa mieluiten. Piirretään verkostokartta itselleen läheisistä ihmisistä K Piirretään paperin keskelle omakuva tai symboli. Piirretään kuvan ympärille neljä sektoria (perhe, suku, kaverit, koulu). Kirjoitetaan jokaiseen sektoriin ne henkilöt, jotka ovat keskushenkilölle läheisiä. Piirretään keskushenkilön lähelle henkilö, joka on läheisin ja sen jälkeen hiukan kauemmaksi seuraava, jne. Verkoston voi esitellä opettajalle tai haluamallensa parille. Positiivisuuslautaset T Ryhmän jokaisen henkilön selkään teipataan iso paperilautanen. Jokainen ryhmäläinen kirjoittaa muiden selässä olevaan lautaseen positiivisen asian ko. henkilöstä.
4 Ystävyyden salat Ennakkotehtävä Ystävyys T Piirretään ryhmissä ajatuskartta, jossa vastataan kolmeen kysymykseen: Minkälainen on hyvä ystävä? Mikä ystäviä yhdistää? Mitä eroavaisuuksia ystävien välillä voi olla? Jälkitehtävä Käydään yhteisesti ajatuskartat lävitse ja keskustellaan niiden avulla ystävyyden monimuotoisuudesta. Ainan ystävät D Asetetaan ryhmän eteen tyhjä tuoli. Kuvitellaan siihen istumaan Aina. Lapset esittävät kysymyksiä Ainalle siitä, millaisia ystäviä hänellä on. Kuka tahansa oppilaista voi istua Ainaksi tuolille ja vastata Ainana kysymyksiin. Pyritään, että kysymyksiin tulisi useita vastauksia. Lisäksi Keskustellaan Ainan vastauksista esiin nousseista aiheista ja kootaan vielä yhdessä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Ketkä olivat Ainan ystäviä? Mitä he tekivät Ainan hyväksi? Mitä muuta he olisivat voineet tehdä? Miten Jenni toimi Ainaa kohtaan? Oliko Jenni kaikin tavoin hyvä ystävä Ainalle? Kenen etua Jenni tavoitteli järjestäessään synttäreitä Ainalle? Oma ystävä K Kirjoitetaan omasta ystävästä tarina. Miten olette tavanneet? Miksi olette ystäviä? Mikä teitä yhdistää? Mikä teitä erottaa? Yksinolo ja yksinäisyys K Mitä eroa on yksinololla ja yksinäisyydellä? Minkälaista on olla yksin? Mitä voi tehdä, että kenenkään ei tarvitse olla yksin? Mitä opettaja voi tehdä? Mitä vanhemmat voivat tehdä? Kirjoitelma aiheesta: Kaipaan yksinoloa, pelkään yksinäisyyttä. Lautapeli T Suunnitellaan ryhmissä lautapeli, jonka nimi on Ystävän tuntomerkit.
5 Lasten ja aikuisten kohtaaminen Ennakkotehtävä Lasten oikeudet T Tutustutaan YK:n lasten oikeuksien julistukseen. Unicefin lasten oikeuksien julistus: www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus. Luetaan julistus pareittain ja valitaan sieltä kaksi kohtaa. Esitellään kohdat muulle luokalle. Jälkitehtävä Aikuisen velvollisuudet D Kootaan taululle yhteinen ajatuskartta siitä, minkälainen on välittävä ja huolehtivainen aikuinen. Lisäksi Onko eroa sillä onko aikuinen oma vanhempi, isä/äitipuoli, opettaja, sukulainen jne.? Täydennetään ajatuskartta keskustelun pohjalta tai tehdään eri aikuisille omat ajatuskartat. Väittely. Väitellään ryhmissä aiheesta: Aikuinen on aina oikeassa. Ryhmä jaetaan kahtia. Toinen puolisko edustaa väitettä Aikuinen on aina oikeassa. Toinen puoli edustaa väitettä Aikuinen voi olla väärässä. Ryhmät pohtivat aluksi argumentteja oman väittämän puolesta. Tämän jälkeen ryhmät puolustavat omaa väitettään toista ryhmää vastaan. Pääpaino väittelyssä on perusteluissa. Väittelyn jälkeen ryhmien aiheet käännetään päinvastoin ja ryhmät puolustavat alunperin omalle ryhmälle päinvastaista väitettä. Keskustellaan lopuksi. Voiko täydellistä ihmistä olla? Mitä heikkouksia aikuisella voi olla? Mitä aikuisen heikkouksia lapsen tulisi sietää? Mitä ei? Noloja tilanteita D Keskustellaan pareittain tai pienryhmissä. Kenelle näytelmässä sattui noloja tilanteita? Minkälaisia? Mitä noloja tilanteita sinulle on sattunut? Vanhempien kanssa? Kavereiden kanssa? Koulussa? Valitaan keskustelusta ryhmässä yksi nolo tilanne ja tehdään siitä patsas tai pienoisnäytelmä.
6 Erilaisia rooleja D Ihminen käyttäytyy eri tavalla erilaisissa tilanteissa. Se ilmenee muun muassa siten, että ihmiset käyttävät eri rooleissa erilaista kieltä. Minkälaisia eri rooleja lapsilla on? Entä aikuisilla? Mikä Jennin kielenkäytössä ärsytti aikuisia? Oletko itse kohdannut vastaavaa? Miten voisi toimia toisin? Käännetään Jennin puhelinkeskustelu ystävälliseksi, mutta niin, että sen sisältö säilyy. JENNI: Moi äiti. Emmä haluu. Emäähaluuuemmähaluuuemmähaluu kuuletsä tyhmä! Mä haluun uuden konsolin ja uuden takin. Koska mä haluun. Koska meillä on sijainen! Älä soittele mulle kesken koulupäivän. Et tule hakemaan! Kirjoitetaan tai tehdään pieniä esityksiä, joissa korostuu kaksi eri tapaa puhua. Luetaan, esitetään. Vaihdetaan sitten kieli toisin päin ja pohditaan eroa. Aarren kysymykset K Aarre esittää näytelmässä isoja kysymystä. Mikä on elämä? Miks ihminen kuolettuu? Kirjoitetaan vastaus Aarrelle. Pyritään selittämään asia niin, että 4-vuotias lapsi ymmärtää sen. Keskustellaan vastauksista. Mikä oli vaikeata? Vastata kysymyksiin vai muuttaa vastaus pienen lapsen ymmärrettäväksi?
7 Tunteiden tunnistaminen Ennakkotehtävä Minä olen T Opettaja kirjoittaa pahvikorteille seuraavat lauseiden alut. Jälkitehtävä Olen iloinen kun... Olen surullinen, kun... Suutun, jos... Minua harmittaa, kun... Olen itkenyt, kun... Jne... Istutaan piirissä. Kortit levitetään lattialle nurinpäin ja oppilaat nostavat satunnaisesti jonkun lauseen aluista. Oppilaat jatkavat lausetta. Ainan tunteet D Miltä Ainasta tuntui kun... - Aina pyysi äitiä viemään Aarren tarhaan, mutta äiti ei vastannut. - hän seisoi Aarren kanssa tarhan portilla ja näki, että tarha on suljettu. - hän haki Aarren tarhasta ja Aarre halasi Ainaa. - Jenni kyseli ja painosti Ainaa synttäreiden järjestämisestä. - Naapurin setä lupasi auttaa Ainaa synttäreiden järjestämisessä. - Naapurin setä lauloi Ainalle. - Aina näki sijaisen katolla ja tunnisti hänet. Lisäksi Tehdään tilanteista patsaita ja kuunnellaan Ainan ajatuksia. Kun opettaja laittaa Ainaa esittävän henkilön olkapäälle käden, Aina kertoo mitä hän tilanteessa ajattelee. Vaikea sanoa T Keskustellaan pareittain tai pienissä ryhmissä. Mitä asioita on vaikea sanoa ääneen? Kootaan taululle keskusteluissa esille tulleita asioita. Koetetaan ryhmitellä ne. Miksi eri ryhmien asioita on vaikea sanoa ääneen? Miltä vaikean asian ääneen sanominen tuntuu? Helpottaako se vai tuleeko vielä pahempi olo? Suru T Millä tavalla menettäminen oli läsnä näytelmässä? Miten eri henkilöt kokivat Ainan isän poissaolon? Miten Ainan äidistä näkyi suru? Miten se vaikutti lasten elämään?
8 Mitä Aina olisi voinut tehdä toisin? Miten ystävät voivat tukea, jos ystävällä on suru tai paha olla? Millaisia menetyksiä sinulla on ollut omassa elämässä? Miten sinua lohdutettiin? Kirje K Kirjoitetaan kirje näytelmän isälle. Ainan kirje isälle. Aarren kirje isälle. Äidin kirje isälle. Mitä isä olisi vastannut kirjeisiin?
9 Rakkaus ja välittäminen Ennakkotehtävä Rakkaudesta ja välittämisestä T Mitä on rakkaus? Onko se tunne vai olotila? Onko rakkaus samaa kuin ihastuminen? Voiko rakkaus olla ikuista tai voiko se loppua? Onko rakkaus samaa kuin välittäminen? Miten lähimmäisen rakkaus eroaa kahden henkilön välisestä rakastumisesta? Ketkä sinulle ovat läheisiä ihmisiä? Jälkitehtävä Kirje D Kirjoitetaan kirje näytelmän Ainalle tai Aarrelle. Mitä näytelmä kertoo Ainan ja Aarren välisestä suhteesta? Minkälainen oli Ainan ja Aarren välinen suhde? Mistä sisarusten kiistelyt johtuivat? Muuttuiko sisarusten välinen suhde näytelmän aikana? Miten? Mitä muita näytelmistä, elokuvista tai kirjallisuudesta tunnettuja sisaruspareja tiedät? Kerrotaan heidän välisistään suhteista. Lisäksi Asetutaan jommankumman sisaruksen asemaan ja kirjoitetaan kirje Ainalle tai Aarrelle. Juliste K Valitaan näytelmästä kaksi teemaa. Tehdään näytelmästä juliste, jossa yhdistyvät molemmat teemat. Elämä D Luetaan näytelmän sijaisen uskontunnustus: SIJAINEN: Minä uskon rakkauteen, kaikenkattavaan ja äärettömään, loppumattomaan suojaan. Ja itseeni, ihmiseen, joka on hyvä ja riittävä. Ja sinuun, ystävääni, joka olet hyvä ja riittävä. Luetaan Raamatusta uskontunnustus. Keskustellaan yhdessä. Miten sijaisen uskontunnustus eroaa Raamatun uskontunnuksesta? Mitä samaa? Keskustellaan parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Mikä omassa elämässäsi on tärkeintä?
10 Milloin olet onnellinen? Mistä voisit luopua? Mistä et? Pidetään markkinat, joissa annetaan pois asioita, joista voi luopua. Kerätään lopuksi yhteen ne asiat, joista ei halua luopua. Keskustellaan yhdessä esille nousevista asioista. Turvallinen paikka T Näytelmässä Aarre piti aina illalla Ainaa kädestä kiinni. Mikä sinua pelotti tai jännitti pienenä? Missä koet turvallisuutta? Mikä tekee omasta olosta turvallisen? Kirjoitetaan lapuille paikkoja, jotka ovat omasta mielestä turvallisia. Ei omaa nimeä. Kerätään, luetaan ja keskustellaan. Piirretään tai askarrellaan turvallinen paikka.
11 Näytelmästä nähtyä Henkilögalleria T Tehdään taululle sosiogrammi näytelmän henkilöistä. Keitä ihmisiä oli näytelmässä? Ketkä olivat päähenkilöitä? Ketkä sivuhenkilöitä? Minkälaiset suhteet heillä oli toisiinsa? Roolianalyysi T Parityö. Valitaan yksi näytelmän henkilöistä ja kootaan faktoja hänestä. Nimi? Ikä? Suhteet muihin henkilöihin? Mitä henkilö halusi näytelmässä? Saiko henkilö haluamansa? Mitä keinoja henkilö käytti saavuttaakseen tavoitteen? Esitellään henkilö muille. Juonikaavio D Kerätään taululle tapahtumia näytelmästä. Järjestetään tapahtumat kronologiseen järjestykseen. Tehdään elävä juonikaavio. Jakaudutaan ryhmiin. Ryhmät tekevät patsaan yhdestä valituista kohtauksista. Järjestetään patsaat kronologisesti, eläväksi juonikaavioksi. Puvustus K Keskustellaan henkilöiden puvustuksesta. Miten kuvailisitte eri roolien puvustusta? Erosivatko roolihenkilöiden vaatteet arkielämästä? Olivatko uskottavia? Miksi teatteripuvustus voi erota arkipukeutumisesta? Mitä sillä voidaan kertoa näyttämöllä? Miten roolihenkilöitä oli tässä näytelmässä nuorennettu? Millä tavoin henkilöiden luonnetta oli kuvattu vaatteilla? Minkälainen muu puvustus henkilöillä olisi voinut olla? Piirretään / maalataan / askarrellaan roolihenkilöitä. Puvustetaan ne joko näytelmän tavalla tai omilla ideoilla.
12 Lavastus T Mitä tapahtumapaikkoja näyttämöllä oli? Mitä tapahtumapaikkoja ei ollut näyttämöllä? Miten näyttämön tapahtumapaikat erosivat arkimaailman paikoista? Mitä samaa? Miten liituseiniä oli käytetty? Minkälaisia asioita oli piirretty liituseiniin? Miksi? Piirretään tai askarrellaan oma näkemys yhdestä tapahtumapaikoista. Valo ja ääni T Näytelmässä korostettiin asioiden merkittävyyttä tai erityislaatuisuutta sekä valolla että äänellä. Kenen henkilön roolia nostettiin esiin valolla? Miksi? Kenen henkilön ääntä muutettiin kaiuttamalla? Miksi? Minkälaisia eri tunnelmia näytelmässä oli? Miten näitä hetkiä tuettiin valo- ja äänisuunnittelulla? Miten muuten valoa ja ääntä käytettiin näytelmässä siirryttäessä kohtauksesta toiseen? Tuodaan mukana kouluun mielimusiikkia ja maalataan siihen liittyvä abstraktiteos. Esitellään musiikin soidessa oma maalaus ja kerrotaan, minkälaisia mielikuvia ja tunnelmia musiikki ja maalaus herättävät. Näyttelijäntyö D Kaikkia roolihenkilöitä näyttelivät aikuiset. Kuinka näyttelijät korostivat lapsiroolia? Kuinka aikuisroolia? Miten eri roolit erosivat toisistaan puhetavaltaan, liikkeeltään, asenteeltaan ja reagoinniltaan? Mitä samaa ja mitä eroa lapsirooleissa oli verrattuna arkielämään? Entä aikuisissa? Pantomiimiryhmät. Kirjoitetaan näytelmän henkilöitä paperilapuille. Lappuja tulee olla yhtä monta kuin oppilaita on luokassa. Kukin vuorollaan nostaa itselleen henkilön, jota ei paljasta muille. Tämän jälkeen oppilaat alkavat kulkemaan luokassa ja esittävät äänettä omia roolihenkilöitään. Henkilöt koittavat löytää muut samaa roolia esittävät ja kokoontuvat yhteen. Kun kaikki ovat löytäneet omat ryhmänsä, arvotaan uudet henkilöt.