YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN 60 OPINTOPISTEEN OPINTOKOKONAISUUDEN OPETUSSUUNNITELMA

YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN 60 OPINTOPISTEEN OPINTOKOKONAISUUDEN OPETUSSUUNNITELMA Yliopistopedagogiikan 60 opintopisteen laajuiset arvosanaopinnot muodostuvat yliopistopedagogiikan 2intopisteen laajuisista perusopinnoista ja 3intopisteen laajuisista aineopinnoista. Aineopinnoissa on mahdollisuus suuntautua asetuksen 986/1998 (muutosasetus 865/2005) mukaisen opettajan pedagogisen kelpoisuuden tuottaviin opintoihin suorittamalla kaikille yhteisten opintojen lisäksi vaihtoehtoiset opintojaksot YA 2.3 ja YA 2.4. Perusopinnot (2) sisältävät seuraavat opintojaksot: YP 1.1 Opetus ja oppiminen yliopistossa** YP 1.2 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi ** YP 2.1 Tutkimukseen perustuva yliopisto-opetuksen kehittäminen YP 2.2 Ohjaus yliopistossa YP 2.3 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen I ** Aineopinnot (3) sisältävät seuraavat opintojaksot: Kaikille yhteiset (27op): YA 1.1 Didaktiikka, arviointi ja tieteenalakohtainen opetus YA 1.2 Oppimisen psykologia YA 1.3 Yliopistopedagogiikan tutkimusmenetelmät 3 op YA 1.4 Yliopistopedagogiikan alaan liittyvä tutkielma ja seminaari 7 op YA 1.5 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen II ** 7 op Vaihtoehtoiset (8 op): YA 2.1 Yliopisto-opetuksen kehittäminen*** YA 2.2 Yliopisto-opetuksen filosofiset ja eettiset perusteet*** YA 2.3* Koulutusjärjestelmät YA 2.4* Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen III ** 3 op 3 op * Sisällytetään pedagogisen kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (yht. 60 op). ** Sisältää ohjattua opetusharjoittelua (yht. 14,5/ 19,). ***Näiden opintojaksojen sijasta opettajan pedagogisen kelpoisuuden tuottavia opintoja suorittava valitsee joko aikuiskasvatukseen suuntautuvia tai peruskouluun ja lukioon suuntautuvia ainedidaktisia opintoja. Opiskelijalle hyvitetään vastaavasti soveltuvin osin kaikille yhteisistä yliopistopedagogiikan opintojaksoista yhteensä 8 op. 1

YP YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT LYHENNE ENGLANNIKSI YP PERUS Opintokokokonaisuus Grundstudier i universitetspedagogik Basic principles of teaching and learning in Higher Education YP Yliopistopedagogiikan approbatur 15 ov 2 - Tavoitteena on että opiskelija tulee tietoiseksi omista opetus- ja oppimiskäsityksistään ja saa valmiuksia opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Hän kehittää opettajan ammatti-identiteettiään tutkijaidentiteetin rinnalla ja tunnistaa nämä osaksi yliopisto-opettajuuttaan. Hän perehtyy yliopistopedagogiikan peruskäsitteisiin ja teorioihin ja soveltaa niitä omassa opetustyössään. Sisältää ohjattua harjoittelua 7, 2

YP 1.1 OPETUS JA OPPIMINEN YLIOPISTOSSA LYHENNE YP 1.1 ENGLANNIKSI Universitetsundervisning och inlärning Teaching and learning in Higher Education YP 1.1 Opiskelu ja oppiminen yliopistossa 4 op osin - Opiskelija perehtyy oppimisnäkemyksiin, opetus-opiskelu-oppimis-prosessiin, opetuksellisiin lähestymistapoihin ja opiskeluorientaatioihin. Osallistuminen opetukseen ja ryhmätyöskentelyyn. Kirjalliset tehtävät: reflektiopäiväkirja, opiskelijan haastattelutehtävä ja opetuksen havainnointitehtävä. Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) (2002). Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Sisältää ohjattua harjoittelua 0,. Kurssi vastaa kasvatustieteiden aineopintojen 64252 A 2.4 Opetus ja oppiminen yliopistossa kurssia. 3

YP1.2 OPETUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI LYHENNE YP 1.2 ENGLANNIKSI Undervisningens planering, genomförande och utvärdering Curriculum design and assessment of learning and teaching YP 1.2 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 6 op osin YP 1.1 Opetus ja oppiminen yliopistossa Opiskelija perehtyy opetuksen suunnitteluun ja arviointiin sekä konstruktiivisesti linjakkaan opetuksen perusteisiin. Hän perehtyy tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sovellutuksiin. Opiskelija soveltaa oppimaansa oman opetuksensa suunnitteluun. Osallistuminen opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Opiskelija laatii kurssisuunnitelman, jonka pohjalta hän toteuttaa opetustilanteen ja saa siitä palautetta. Opiskelija antaa vertaispalautetta toisten opetuksesta. Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) (2002). Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A. & Nevgi, A. (2005). Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajille Helsinki: Yliopistopaino. Sisältää ohjattua harjoittelua 2 op. Kurssit YP 1.1 ja YP 1.2 muodostavat yhdessä Yliopistopedagogiikka I 10 op:n laajuiset opinnot. 4

YP 2.1 TUTKIMUKSEEN PERUSTUVA YLIOPISTO- OPETUKSEN KEHITTÄMINEN LYHENNE YP 2.1 ENGLANNIKSI Utveckling av forskningsbaserad universitetsundervisning Developing teaching and learning in Higher Education YP 2.1 Tutkimukseen perustuva yliopisto-opetuksen kehittäminen Yliopistopedagogiikan 10 op laajuiset opinnot tulee olla suoritettuna. Opiskelija perehtyy opetuksen ja oppimisen tutkimukseen ja syventää ymmärrystään konstruktiivisesti linjakkaasta opetuksesta ja oppimisen arvioinnista. Osallistuminen opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Kirjallinen tehtävä ja ryhmätentti. Opetuksessa hyödynnetään tutkivan oppimisen menetelmiä. Biggs, J. & Tang, C. (2007). Teaching for quality learning at university: What the student does. 3 rd ed. Maidenhead: Society for research into Higher Education & Open University Press. 5

YP 2.2 OHJAUS YLIOPISTOSSA LYHENNE YP 2.2 ENGLANNIKSI Handledning i universitetet Supervisory and mentoring practices and processes at the university YP 2.2 Tieteelliseen ajatteluun ohjaaminen Yliopistopedagogiikan 10 op laajuiset opinnot tulee olla suoritettuna. Opiskelija perehtyy yliopiston ohjausjärjestelmiin, ohjausprosesseihin, ohjauksen eri muotoihin, sekä ohjauksen keinoihin. Hän tutustuu opiskelun, opinnäytteiden sekä tieteellisen kirjoittamisen ongelmiin sekä ohjauksen keinoihin niiden ratkaisemisessa. Hän hahmottaa toimintansa ohjaajana opiskelijan asiantuntijaksi kasvamisen prosessien tukemisena. Osallistuminen opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Kurssiin liittyy harjoitustyö/töitä, joissa analysoidaan ohjaukseen liittyviä ongelmia omassa yhteisössä/opetuksessa sekä rakennetaan käytännön ratkaisuja ohjauksen kohteena olevien prosessien tukemiseksi. Opetuksesta vastaavan opettajan kanssa neuvoteltu kirjallisuus seuraavilta aihealueilta: * ohjauksen teoria ja ohjausmallit; akateemisen ohjauksen prosessit * tieteellisen kirjoittamisen tukeminen * tutkimisen ja tieteellisen ajattelun oppiminen 6

YP 2.3 PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN I LYHENNE YP 2.3 ENGLANNIKSI Skapandet av pedagogisk expertis I Scholarship of university teaching I YP 2.3 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen I Yliopistopedagogiikan 10 op laajuiset opinnot tulee olla suoritettuna. Opiskelija kehittää yliopisto-opettajan pedagogista asiantuntijuuttaan tutkimalla ja kehittämällä omaa opetustaan ja harjoittelemalla käytännön tilanteessa. Osallistuminen opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Tehtävät: vertaisarviointi, jossa opiskelija saa ja antaa palautetta opetuksesta sekä kehittämistehtävä, joka kohdistuu johonkin oman työn osa-alueeseen ja jossa syvennetään teoreettista lähestymistapaa omaan opetustyöhön. OHEIS: D Andrea, V. & Gosling, D. (2005). Improving teaching and learning in higher education. A whole institution approach. Maidenhead, UK: Society for Research into Higher Education & Open University Press. Lisäksi opetuksesta vastaavan opettajan kanssa sovittu kehittämistehtävän laatimiseen soveltuva muu kirjallisuus. ARVOSTELUASTEIKKO 0 5 Sisältää ohjattua harjoittelua. YP 2.1, YP 2.2 ja YP 2.3 muodostavat yhdessä Yliopistopedagogiikka II 1 laajuiset opinnot. 7

LYHENNE ENGLANNIKSI TAVOITTEET YA YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT YA AINE Opintokokonaisuus Ämnesstudier i universitetspedagogik Scholarship in Higher Education YA Yliopistopedagogiikan aineopinnot 3 3 Yliopistopedagogiikan perusopinnot 2 Yliopistopedagogiikan aineopinnoissa opiskelija kehittää pedagogista asiantuntemustaan omalla tieteenalallaan. Hän syventää käsitystään oppimisesta yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina ja saa valmiuksia yliopistopedagogisen tutkimuksen tekemiseen. Vaihtoehtoisesti opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä yliopisto-opetuksen filosofisiin käsitteisiin ja tutkimuksen eettisiin näkökulmiin sekä yliopistollisen koulutuksen kehittämiseen ja laadun arviointiin TAI saada valmiuksia suunnitella ja toteuttaa opetusta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ja perehtyä suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitykseen ja nykyhaasteisiin. Sisältää ohjattua harjoittelua 7 tai 12 op. Aineopinnoissa on mahdollisuus suuntautua asetuksen 986/1998 mukaisen pedagogisen kelpoisuuden tuottaviin opintoihin suorittamalla vaihtoehtoisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot YA 2.3 Koulutusjärjestelmät 3 op sekä YA 2.4 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen III. 8

YA 1.1 DIDAKTIIKKA, ARVIOINTI JA TIETEENALAKOHTAINEN OPETUS LYHENNE YA 1.1 ENGLANNIKSI Didaktik, utvärdering och undervisning inom olika vetenskapliga discipliner Pedagogy, assesment and discipline-specific approaches to teaching YA 1.1 YA 2.1 Yliopistodidaktiikka ja tieteenalakohtainen opetus 4 op osin Yliopistopedagogiikan perusopinnot 2. Opiskelija perehtyy didaktiikan peruskäsitteisiin ja yliopistodidaktiikan lähtökohtiin. Hän harjaantuu tarkastelemaan opetusmenetelmävalintoja ja arviointitapoja omalla tieteenalallaan ja oppiaineessaan. Hän syventää taitojaan suunnitella ja kehittää oman tieteenalansa ja oppiaineensa opetusta. Osallistuminen opetukseen sekä kirjalliset tehtävät, joissa analysoidaan oman oppiaineen opetus- ja arviointikäytäntöjä. Uusikylä, K. & Atjonen, P. (2005). Didaktiikan perusteet. 3. uud. p. Helsinki: WSOY. Brown, G., with Bull, J. & Pendlebury, M. (1997). Assessing student learning in Higher Education. London: Routledge. Lisäksi opetuksesta vastaavan opettajan kanssa sovittu muu kirjallisuus. 9

YA 1.2 OPPIMISEN PSYKOLOGIA LYHENNE YA 1.2 ENGLANNIKSI Inlärningspsykologi Psychology of learning YA 1.4 Oppimisympäristöt ja ryhmädynamiikka 3 op osin Opiskelija perehtyy nuoren aikuisen kehityshaasteisiin. Hän syventää käsitystään oppimisesta yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina. Hän kehittää valmiuksiaan tunnistaa oppimivaikeuksia sekä ohjata erilaisia opiskelijaryhmiä. Osallistuminen opetukseen ja ryhmätyöskentelyyn. Kirjallinen tehtävä. Teemat ja niihin liittyvä kirjallisuus soveltuvin osin: Nuoren aikuisen kehitys (elämänkaari, valinnat, motivaatio) Nurmi, J-E. (1995). Nuoruusiän kehitys: etsintää, valintoja ja noidankehiä. Teoksessa Näkökulmia kehityspsykologiaan: Kehitys kontekstissaan. Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.) Porvoo: WSOY. Nurmi, J-E ja Salmela-Aro, K. (2000). Ihmisen psykologinen kehitys ja elämänkulku. Teoksessa Suomalainen elämänkulku. Heikkinen, E. & Tuomi, J. (toim.) Helsinki : Tammi. Oppiminen (yksilö- ja yhteisönäkökulma) Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen. L. (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. Pennington, Donald C. (2005). Pienryhmän sosiaalipsykologia (suomentanut Marja Ahokas). Helsinki : Gaudeamus. Erilaiset oppijat ESOK (Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa)-verkkomateriaali http://esok.jyu.fi/ TAI muu opettajan kanssa neuvoteltu kirjallisuus. 10

YA 1.3 YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN TUTKIMUSMENETELMÄT LYHENNE YA 1.3 ENGLANNIKSI Undervisningens forskningsmetoder Research methods in Higher Education YA 3.1 Opetuksen tutkimusmenetelmät 3 op 3 op Opiskelija perehtyy yliopistopedagogisen opetuksen ja oppimisen tutkimuksen kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin. Osallistuminen opetukseen. sta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista teoksista: Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmäkirjallisuus: Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S. (eds.) (2000). Handbook of qualitative research. Sage. 2nd ed. Thousand Oaks (Calif.): Sage. Eskola, J. & Suoranta, J. (2000). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. p. Tampere : Vastapaino. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmäkirjallisuus: Nummenmaa, T., Konttinen, R., Kuusinen, J. & Leskinen, E. (1997). Tutkimusaineiston analyysi. Helsinki, Porvoo: WSOY. 11

YA 1.4 YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN TUTKIELMA JA TUTKIMUSSEMINAARI LYHENNE YA 1.4 NiMI ENGLANNIKSI Forskningsseminarium Research seminar YA 3.2 Tutkimusseminaari ja yliopistopedagogiikan alaan liittyvä tutkielma 10 op 7 op YA 1.3 Yliopistopedagogiikan tutkimusmenetelmät 3 op Tutkielman tekemisen tavoitteena on harjaantua tekemään omaa työtä hyödyttävää yliopistopedagogista tutkimusta tutkimusmenetelmäopintoja soveltaen. Opiskelija perehtyy tutkielmaa tehdessään erilaisiin tiedonhankintatapoihin ja oppii käyttämään kasvatustieteellisiä tietokantoja ja oppii käsittelemään tutkimusaineistoja. Lisäksi opiskelija perehtyy yliopistopedagogisen tutkimuksen metodologisiin ratkaisuihin sekä menetelmien valintaan ja sisältöön. Tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa sekä opponenttina toimiminen. Opiskelija laatii tieteellisen tutkielman, jonka laajuus on noin 20 sivua. OHEIS: Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. ja Mäntynen, A. (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY. Ruotsinkielinen vaihtoehto: Strömquist, S. 2003. Uppsatshandboken. Hallgren & Fallgren studieförlag. 12

YA 1.5 PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN II LYHENNE YA 1.5 ENGLANNIKSI Skapandet av pedagogisk expertis II Scholarship of university teaching II YA 2.2 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen II 6 op osin 7 op tähtää yliopistopedagogisen ajattelun ja didaktisen osaamisen syventämiseen. Opiskelija oppii analysoimaan omaa opetustaan, erittelemään didaktisten ratkaisujen perusteita sekä soveltamaan erilaisia opetuksen lähestymistapoja. Lisäksi hän perehtyy opettajan muuhun työhön yliopistossa, tutustuu oman oppiaineen opetukseen muussa yliopistossa tai toisen tieteenalan / oppiaineen yliopistolliseen opetukseen. Jakso koostuu ohjatusta, omassa yliopisto-opettajan työssä tehtävästä opetusharjoittelusta sekä yliopisto-opetuksen havainnoinnista. Lisäksi opettaja perehtyy opetustyön ulkopuoliseen opettajan työhön, oman aineensa opettamiseen muissa yliopistoissa tai vaihtoehtoisesti toisen tieteenalan opetukseen omassa yliopistossa. Perehtyminen tapahtuu haastattelun, havainnoinnin ja asiakirjojen pohjalta. Jaksolla pidetään päiväkirjaa, jonka pohjalta laaditaan kokoava raportti. Cowan, John. (1998). On becoming an innovative university teacher. Reflection in action. Buckingham, USA: Society for research into Higher Education & Open University Press. JA Opetuksesta vastaavan opettajan kanssa sovittu kirjallisuus ja tieteelliset artikkelit. ARVOSTELUASTEIKKO Hyväksytty-täydennettävä Opiskelija laatii aineopintojen alkaessa opetusharjoitteluaan koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Sisältää ohjattua harjoittelua 7 op. 13

YA 2.1 YLIOPISTO-OPETUKSEN KEHITTÄMINEN LYHENNE YA 2.1 ENGLANNIKSI Utveckling av universitetsundervisning Higher Education development. YA 1.2 Laadunhallinta yliopisto-opetuksessa 3 op osin Opiskelija perehtyy yliopisto-opetuksen pedagogiseen johtamiseen, hallintoon ja opetuksen laadunarviointiin. Hän saa valmiuksia opetussuunnitelmatyöhön ja yliopistokoulutuksen laadun kehittämiseen. Osallistuminen opetukseen ja ryhmätyöskentelyyn. Kirjallinen tehtävä. sta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista teoksista. Lisäksi luetaan opetuksesta vastaavan opettajan kanssa sovitut artikkelit. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Asko Karjalainen (toim).oulu : Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, 2003. http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma. Helsingin yliopiston strategia. Harvey, L. & Knight, P.T (1996). Transforming higher education. Ballmoor, Buckingham: Society for research into Higher Education & Open University Press. Ramsden, P. (1998). Learning to lead in higher education. London : Routledge Falmer. vastaa kasvatustieteiden syventävien opintojen opintojaksoa 64353 S 2.8 Yliopisto-opetuksen kehittäminen. Opettajan pedagogisen kelpoisuuden tuottavia opintoja suorittava valitsee joko aikuiskasvatukseen suuntautuvia tai peruskouluun ja lukioon suuntautuvia ainedidaktisia opintoja tämän opintojakson tilalle. 14

YA 2.2 YLIOPISTO-OPETUKSEN FILOSOFISET JA EETTISET PERUSTEET LYHENNE YA 2.2 ENGLANNIKSI Universitetsundervisningens filosofiska och etiska grunder Philosophical and ethical background of university teaching YA 1.1 Yliopisto-opetuksen filosofiset perusteet 3 op 3 op Opiskelija perehtyy erilaisiin tapoihin käsitteellistää filosofisesti yliopistoopetuksen keskeisiä ilmiöitä. Opiskelija perehtyy ihmistieteiden filosofisiin ja eettisiin taustaoletuksiin ja niiden merkitykseen yliopistopedagogiikalle. Suoritus kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä. Suoritettava kirjallisuus sovitaan kurssista vastaavan opettajan kanssa seuraavista teoksista: Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. ja Sorvali, I. (toim.) (2006). Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Haydon, G. (2006). Education, Philosophy and the Ethical Environment. London: Routledge. Snellmann, J. V. (2000). "Akateemisesta opiskelusta", teoksessa Kootut teokset II, 452 475. Helsinki: Edita. Raatikainen, P. (2004). Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus. Platon (1999). Valtio, II kirja: 376a-383c, III kirja: 386a-417b, IV kirja: 423e- 425c, V kirja: 450c-457b, 492d-493e, 496a, 498a-511e. Menon, tutkimisesta ja oppimisesta 80e-86c. Lait: VII kirja (koko kirja 788a- 824c). Opettajan pedagogisen kelpoisuuden tuottavia opintoja suorittava valitsee joko aikuiskasvatukseen suuntautuvia tai peruskouluun ja lukioon suuntautuvia ainedidaktisia opintoja tämän opintojakson tilalle. 15

YA 2.3 * KOULUTUSJÄRJESTELMÄT LYHENNE YA 2.3 ENGLANNIKSI Utbildningssystemen Educational systems 3 op Opiskelija perehtyy suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitykseen ja ymmärtää yhteiskunnan, kulttuurin ja koulutuksen välisiä suhteita ja ajankohtaisia haasteita. Suoritus kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä. Suoritettava kirjallisuus sovitaan kurssista vastaavan opettajan kanssa seuraavista teoksista: Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2006) Kasvatussosiologia. 3., uud. p. Helsinki: WSOY. Jauhiainen, A.,Rinne, R. & Tähtinen, J. (toim.) (2001). Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku : Suomen kasvatustieteellinen seura. Tolonen, T. (toim.). (1999). Suomalainen koulu ja kulttuuri. Tampere: Osuuskunta Vastapaino. *Sisällytetään opettajan pedagogisen kelpoisuuden tuottaviin opintoihin. 16

YA 2.4* PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN III LYHENNE YA 2.4 ENGLANNIKSI Skapandet av pedagogisk expertis III Pedagogical sholarship of comprehensive education Opiskelija saa valmiuksia suunnitella ja toteuttaa opetusta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ottaen huomioon kyseisen koulutuksen ja sen opiskelijoiden erityispiirteet. Hän perehtyy erityisesti peruskouluun, lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin opiskelu- ja työympäristönä ja yhteiskunnan osana. Ohjattu opetusharjoittelu ja vertaisarviointi. Opiskelija laatii ennen harjoittelua henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops). Hän seuraa opetusta Viikin normaalikoulussa (6 tuntia), yläasteella ja lukiossa (n. 10 tuntia), tutustuu harjoitteluoppilaitokseensa (6 tuntia) ja seuraa opetusta harjoitteluoppilaitoksessa ja vertaistutoroinnin yhteydessä jossakin muussa oppilaitoksessa (yht. 16 tuntia). Oman opetuksen (8 tuntia) suunnitteluun opiskelija saa ohjausta (n 8 tuntia). Omasta opetuksesta ja seuratuista tunneista laaditaan harjoitteluraportti. Harjoitteluohjeet, harjoitteluoppilaitoksen opetussuunnitelmat sekä muu harjoitteluun liittyvä materiaali. Syrjäläinen, E. & Jyrhämä, R. & Haverinen, L. (2004). Praktikumikäsikirja. Helsinki: Studia Paedagogica 33. Verkossa: http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/ Opetushallitus: opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet yleissivistävässä koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. http://www.oph.fi/frontpage.asp?path=1 ARVOSTELUASTEIKKO Hyväksytty-täydennettävä *Sisällytetään opettajan pedagogisen kelpoisuuden tuottaviin opintoihin. 17