Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. toukokuuta 2016 (OR. en) 8365/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto JEUN 32 EDUC 121 SPORT 18 CULT 32 EMPL 127 JAI 330 Ed. asiak. nro: 8101/16 JEUN 29 EDUC 109 SPORT 13 CULT 29 EMPL 117 JAI 303 Asia: Nuorisopolitiikan ja nuorisoalan rooli osana integroitua lähestymistapaa nuorison identiteetin kehittymisen tukemiseksi Periaatekeskustelu (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) Puheenjohtajavaltio on laatinut nuorisotyöryhmää kuultuaan liitteenä olevan tausta-asiakirjan neuvoston istunnossa (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) 30. ja 31. toukokuuta 2016 käytävän periaatekeskustelun pohjaksi. Neuvostossa käytävän keskustelun valmistelemiseksi puheenjohtajavaltio on koonnut jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä ja aikoo jakaa koosteen saamastaan aineistosta kaikille valtuuskunnille hyvissä ajoin ennen neuvoston istuntoa. Tämän ansiosta jäsenvaltiot voivat keskittyä keskustelun aikana synergian tunnistamiseen sekä eurooppalaiseen yhteistyöhön. 8365/16 sj/mn/akv 1 DG E - 1C FI
LIITE Tausta-asiakirja neuvoston istunnossa (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) 30. ja 31. toukokuuta 2016 käytävään periaatekeskusteluun aiheesta: Nuorisopolitiikan ja nuorisoalan rooli osana integroitua lähestymistapaa nuorison identiteetin kehittymisen tukemiseksi Johdanto Eurooppaa tällä hetkellä koettelevat muutokset tuovat haasteita nuorille. Euroopan väestö on yhä näkyvämmin monimuotoista, yhteiskunnallis-taloudellisen tilanteen vuoksi nuorten on vaikea päästä työmarkkinoille, yhdistyneen Euroopan legitiimiys on asetettu kyseenalaiseksi ja kansainväliset konfliktit, joskus Euroopan rajoilla, tuodaan lähelle vastakkainasettelun kautta. Nämä asiat ovat koko Euroopalle, mutta varsinkin Euroopan nuorille, haastavia identiteettikysymyksiä. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston nuorisoa käsitelleessä istunnossa 23. marraskuuta 2015 kiinnitettiin erityistä huomiota monialaiseen lähestymistapaan, jossa nuoriso-, koulutus-, kulttuuri- ja urheilualan on toimittava rinnakkain tarkoituksena saada aikaan kulttuurienvälistä tietoisuutta ja osallistava yhteiskunta. Saman neuvoston nuorisoa käsittelevässä istunnossa 30. toukokuuta 2016 puheenjohtajavaltio Alankomaat haluaisi viedä tätä keskustelua eteenpäin siten, että pohdittaisiin nuorisopolitiikkojen mahdollisuuksia tukea heikommassa asemassa olevien nuorten myönteistä kehitystä. Tämän pitäisi pohjautua koulujen, nuorisotyön ja nuorten tukikeskusten väliseen integroivaan ja monialaiseen yhteistyöhön, ja siihen olisi otettava mukaan nuoret itse, heidän perheensä, vertaisryhmät ja epäviralliset paikalliset johtajat. 8365/16 sj/mn/akv 2
Nuorten vahvan ja positiivisen identiteetin kehittäminen on tärkeää Identiteetin muodostaminen on keskeinen nuoruusiän psykososiaalinen prosessi 1. Tässä hyvin epävarmassa prosessissa nuoret kohtaavat monia epävarmuustekijöitä itsestään, asemastaan muiden nuorten keskuudessa, muuttuvasta suhteesta perheeseensä ja identifioitumisestaan maailmaan. Tämä on osa heidän elämäänsä mutta voi myös johtaa ennalta arvaamattomiin riskeihin. Näinä aikoina tarvitaan vahvaa ja positiivista identiteettiä, jotta koulutukseen, työmarkkinoihin ja koko yhteiskuntaan osallistuminen sujuisi hyvin. Oman tien löytäminen näissä sosiaalisissa yhteyksissä ja myönteinen omakuva ovat edellytyksiä sille, että pystyy osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan. Vahvan ja positiivisen identiteetin kehittyminen on olennaista myös demokraattiselle kansalaisuudelle. Demokraattiseen kansalaisuuteen kuuluu tietoisuus demokratiasta ja poliittisesta osallistumisesta, mutta se myös edellyttää nuorten sosiaalistumista, jotta he olisivat päteviä osallistujia avoimessa ja moninaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Se edellyttää kykyä mutta myös rohkeutta itsetutkiskeluun, kriittisen ajattelun oppimiseen, epämiellyttävien tilanteiden ja tunteiden käsittelyyn ja epäoikeudenmukaisuuden vastustamiseen rauhanomaisesti 2. Positiivista identiteettiä tarvitaan myös vastustuskyvyn kasvattamiseksi demokratian vastaisille vaikutteille ja voimille. Ihanteiden, jopa radikaalien ihanteiden, kehittäminen on olennainen osa nuoruutta 3. Vahva ja positiivinen kehitys ehkäisee kuitenkin osaltaan näiden ihanteiden suistumista raiteiltaan ja nuoria eristäytymästä Euroopan yhteiskunnissa 4. 1 2 3 4 Erikson, E. H. (1968, 1987). Identity: Youth and Crisis. London: Faber & Faber Sieckelink, S., Kaulingfreks, F. & De Winter, M. (2015). Neither villains nor victims. British Journal of Educational Studies, 63 (3), 329-343. Sieckelinck, S.M.A. & De Ruyter, D.J. (2009). Mad about ideals? Educating children to become reasonably passionate. Educational Theory, 59 (2), 181-196. De Winter, M. & Sieckelinck, S. (eds.) (2015) Formers and Families. The Hague: NCTV 8365/16 sj/mn/akv 3
Tarvitaan positiivisen identiteetin kehittämistaitoja 5. Tämä tarkoittaa erilaisten ihmisten tapaamista, heidän kanssaan toimeentulemisen tai toimimisen oppimista ja oman mielipiteensä esiin tuomista rakentavalla tavalla. Nämä taidot ovat erityisen vaikeita riskiryhmiin kuuluville nuorille, joilla on vaikea perhetausta, ongelmia koulussa (koulunsa keskeyttäneet) tai yhteiskunnassa (syrjäytyminen). Näillä nuorilla ei ole tarpeellista turvaa tai tukea positiivisen identiteetin muodostamiseksi. Nuorten tukeminen näiden taitojen kehittämisessä on tehokkainta integroivan lähestymistavan avulla. Siinä nuorisopolitiikka, koulutuspolitiikka ja muut asiaankuuluvat politiikat sovitetaan yhteen, mikä johtaa konkreettisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin. Integroituja kasvattajien verkostoja positiivisen identiteetin kehittämiseksi Nuoret pystyvät kasvamaan täysin itsenäisesti tai vertaisryhmiensä kanssa, mutta he eivät voi kehittää positiivista identiteettiä täysin yksinään. He tarvitsevat empaattista kannustusta, selkeitä rajoja ja ohjausta. Erityisesti murrosikäiset, jotka tuossa vaiheessa elämää keskittyvät enemmän digitaaliseen ajatteluun ja sosiaalisten vertaisryhmien muodostamiseen 6, tarvitsevat joskus tukea ja rohkaisua kehittääkseen näitä taitoja. Nuorten identiteetin muodostamisen tukemiseksi tarvitaan kaikkien kasvattajien yhteistyötä; heihin kuuluvat vanhemmat, perhe, urheiluvalmentajat, uskonnolliset tai muut epäviralliset johtajat, nuorisotyöntekijät ja opettajat. Mikään yksittäinen toimija ei voi tehdä tätä yksin. Varsinkin syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla vaikuttavat tekijät ovat liian monimutkaisia, jotta yksittäiset vanhemmat, nuorisotyöntekijät tai opettajat voisivat niitä käsitellä 7. Näin ollen kasvattajien verkosto, joilla on yhtenäinen, nuoren positiivista identiteettiä tukeva lähestymistapa, on tarpeen. Verkosto, joka saattaa osaltaan auttaa tässä maailmassa kasvanutta nuorta olemaan kääntämättä selkäänsä rakenteilla olevalle demokraattiselle hankkeelle. 5 6 7 Ensinnäkin se edellyttää kognitiivisia taitoja, kriittinen ajattelu, itsetutkiskelu ja medialukutaito mukaan luettuina. Toisekseen se edellyttää emotionaalisia ja psykologisia taitoja, joilla voidaan käsitellä sisäistä ristiriitaa ja turhautumista ja oppia välttämään syyllistämistä. Kolmanneksi se edellyttää sosiaalisia taitoja. (Mann, L. et al. (2015) Indicators and manifestations of resilience of the Dutch population against extremist messages The Hague: WODC) Steinberg, L. (2010). Adolescence. New York: McGraw Hill De Winter, M. & Sieckelinck, S. (eds.) (2015) Formers and Families. The Hague: NCTV 8365/16 sj/mn/akv 4
Tällaisen verkoston olisi pyrittävä rakentamaan luottamusta yhteiskuntaan paikallistasolla ja tukemaan nuoria kehittämään vahva ja positiivinen identiteetti yhdessä vanhempien, vertaisryhmien ja muiden yksittäisten kasvattajien kanssa. Näillä integroiduilla verkostoilla voi olla tehokas rooli sellaisten nuorten, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai valita väärän polun, erinäisten ryhmien tukemisessa. Integroitujen ja monialaisten verkostojen onnistumisen edellytykset Nuorisopolitiikassa ei ole epäilystä siitä, että tarvitaan integroidumpi ja monialaisempi lähestymistapa, jossa keskitytään nuorten positiivisen identiteetin kehittämiseen. Monialaisesta lähestymistavasta on esimerkkejä muun muassa nuorten mielenterveystyön alalta, jolla annetaan apua, jolla kynnys on matala ja jolla pyritään ennaltaehkäisyyn kaikille nuorille avoimin ja ilmaisin palveluin. Kuitenkin OECD:n viimeaikaisen tutkimuksen mukaan (Fit Mind, Fit job) 8 niitä ei käytetä laajalti ja on vain muutamia, jotka ovat koko maassa tarjolla. Esimerkit, joissa nuorisoala on mukana tällaisessa integroidussa tai monialaisessa lähestymistavassa, ovat harvemmassa. Tällaisen lähestymistavan täytäntöönpano näyttää haastavalta. Monien edellytysten eri tasoilla pitäisi täyttyä, jotta se olisi mahdollista: Organisoinnin tasolla tarvitaan selkeyttä ja johdonmukaisuutta eri toimijoiden rooleihin ja vastuualueisiin; huolenaiheiden jakamista ja merkityksellisten tietojen vaihtoa; toimien sopeuttamista yhteen, yhteistyötä ja joskus jopa toimien ja interventioiden yhdenmukaistamista; yhteistyötä yksittäisten kasvattajien kanssa; heitä ovat vanhemmat, vertaisryhmät, vapaaehtoiset ja muut paikallistason keskeiset henkilöt. 8 OECD (2015) Fit Mind, Fit Job: From Evidence to Practice in Mental Health and Work, Mental Health and Work, Paris: OECD Publishing. 8365/16 sj/mn/akv 5
Onnistuneiden integroitujen kasvattajien verkostojen muodostaminen ei ole helppo tehtävä. On kiinnitettävä huomiota siihen, miten nämä verkostot toteutetaan tai voitaisiin toteuttaa poliittisella ja nuorisopolitiikan tasolla ja miten niitä voitaisiin edistää. Nämä verkostot edellyttävät uskottavien tahojen hyvin kohdennettuja aloitteita, joita tuetaan toimintapolitiikoilla ja monialaisella yhteistyöllä kaikilla tasoilla. Tarvitaan päättäjien täyttä tukea paikallisella ja kansallisella tasolla ja tarkoituksenmukaisia toimintaolosuhteita. Olisi mietittävä tarkkaan hallinnolliset ja oikeudelliset kysymykset eri alojen kytkemiseksi toisiinsa; esimerkiksi nuorten vapaaehtoisjärjestöjen tai vapaaehtoisten vetämien järjestöjen ja vanhempien roolien, suhteiden ja vastuualueiden olisi oltava selkeät; kenttätyötekijät, kuten nuorisotyöntekijät, tarvitsevat lisäkoulutusta toimiakseen oikealla tavalla, ja heillä olisi oltava kumppaneita koalitioissa. On hyvin tärkeää hakea virikkeitä samantapaisista kansallisista tai ulkomaisista hankkeista, joita tuetaan Euroopan tasolla. Periaatekeskustelu Puheenjohtajavaltio Alankomaat pyrkii eri jäsenvaltioiden näkemysten ja kokemusten vaihtoon kaikenlaisten integroitujen (kasvattajien) verkostojen osalta. Poliittisessa keskustelussa keskitytään nuorisopolitiikan rooliin ja yhteistyöhön muiden nuorisoon liittyvien politiikkojen ja eri nuorisoalan ja sen ulkopuolisten järjestöjen kanssa, mieluiten konkreettisten hyvien käytäntöjen pohjalta. Keskustelussa olisi selkiytettävä, mitä tukea tarvitaan ja minkälaiset olosuhteet olisi luotava, jotta nämä verkostot voitaisiin toteuttaa nuorille. Seuraavista kysymyksistä käy ilmi aiheet, joista haluaisimme keskustella. 1. Minkälaiset toimintaolosuhteet loitte ja mitä tukea annoitte (tai pitäisi luoda ja antaa) kansallisessa nuorisopolitiikassa integroitujen kasvattajien verkostojen toteuttamiseksi nuorille? Jos mahdollista, voisitteko havainnollistaa tätä konkreettisin esimerkein, jotka perustuvat käytäntöihin ja haasteisiin, joita integroidun lähestymistavan toteuttamisessa on ollut maassanne? 2. Miten jäsenvaltioiden välinen yhteistyö EU:n tasolla voidaan järjestää siten, että se kannustaa integroitujen kasvattajien verkostojen perustamiseen? 8365/16 sj/mn/akv 6
Puheenjohtajavaltio kutsuu yhden tai kaksi ulkopuolista puhujaa, jotka alustavat keskustelun ja kertovat mielipiteensä ja näkemyksensä asiasta. Jäsenvaltioissa kerätyt hyvät käytännöt helpottavat keskustelua vaihdettaessa näkemyksiä konkreettisista toimenpiteistä ja toimista kansallisen nuorisopolitiikan ja nuorisoon liittyvien politiikkojen puitteissa. 8365/16 sj/mn/akv 7