EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan tarkastusvaliokunta

*) %-yks. % 2018*)

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

muutos *) %-yks. % 2016

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

muutos *) %-yks. % 2017*)

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Metsien hiilinielujen

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Broilereiden hyvinvointi ja

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

SAS ja R yhteiskäyttö

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Rakentamisen suhdannekatsaus

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Elämää PISA:n varjossa

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa

KVS2008. Pertti Kuronen

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Ajankohtaista Fingridistä

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Transkriptio:

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako Laura Saikku 29.04.2008 Helsingin Yliopisto

EU:n päästövähennystavoite -20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna, -14% vuoden 2005 päästöihin verrattuna Vähennys jaetaan päästökauppasektorin (energia, raskas teollisuus) ja sen ulkopuolelle jäävien sektorien kesken (maatalous, rakennukset, jätehuolto, liikenne) Päästökauppasektori (PKS) vähentää -21%, Ei-PKS -10% Jos EU:n ulkopuoliset maat mukaan, tavoite -30% EU-komission alustava taakanjako BKT/capita - periaatteella

Tässä esityksessä EU27 CO 2 -päästöjen kehitys 1993-2004: Miten väestö, talous, teknologia ja kulutus on vaikuttanut päästöjen kehittymiseen? Minkälaisia parannuksia tarvitaan vuoteen 2020 mennessä dematerialisaatiossa ja dekarbonisaatiossa? Minkä suuruisia nämä parannukset ovat verrattuna historialliseen kehitykseen? Miten topdown lähestymistapaa, joka ottaa huomioon väestön ja varallisuuden kasvun, voidaan hyödyntää päästövähennysten taakanjaossa? Miten herkkyydet lähtöoletuksissa vaikuttavat tuloksiin?

ImPACT analyysi (Waggoner & Ausubel 2002) I = P x A x C x T I = vaikutus (impact) päästöt P = väestö (population) väestö A = tulot (affluence, income) BKT/väestö C = kulutus (consumption) energia/bkt T = teknologia (technology) päästöt/energia CO 2 = väestö * BKT/väestö * energia/bkt * CO 2 /energia

Tarkastellaan MUUTOKSIA Vuosittaisia muutoksia kuvaavat pienet kirjaimet i, p, a, c, t i = p + a + c + t negatiivinen t (CO 2 /energia) kuvaa tehokkuutta/dekarbonisaatiota negatiivinen c (energia/bkt) kuvaa dematerialisaatiota Väestön kasvun ja varallisuuden kasvun kompensointi teknologialla ja kulutuksella c + t on kestävyyshaaste

Vuosittainen muutos keskimäärin tekijöissä p, a, c, t ja i vuosina 1993-2004 (Saikku et al 2008)

EU27 CO 2 -päästöt vuonna 2020? Päästöjä vähennettävä 12 vuodessa (2008-2020) -1.75%/vuosi. Kun väestö ja talous huomioidaan, CO 2 /BKT muututtava noin -4.8%/v 2008-2012 (vrt -2,13% 1993-2004), noin 1,9-2,6 kertaa nopeampi muutos kuin 1993-2004 -20% vähennystavoite haastava Muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennetäminen helpottaa hieman Metsänielut?

CO 2 päästöt 2004, hiilen sidonta 1990-2005 (Saikku et al 2008)

Näkökulmia ja lähestymistapoja EU27 taakanjakoon ei-päästökauppasektorilla Laura Saikku (HY) & Sampo Soimakallio (VTT), 2008

Oletukset laskelmissa Päästökauppasektori vähentää 20% vuoden 2005 päästöistä joka maassa ei-pks yht n. 10% Perusvuosi päästöille 2005 Perusvuosi BKT:lle 2008 Eurostat ennuste (ei-pks) Väestönkasvu Eurostat baseline scenario BKT:n kasvu konvergoi kaikissa maissa tasolle 2%/v pitkällä aikavälillä (Saikku et al. 2008)

Takaanjakoskenaariot, laskentaperiaatteet Viisi periaatetta (HUOM ei-pks) päästöjen jakoon 1. Sama vuotuinen muutos päästöt/bkt 2020 2. Sama päästöt/bkt kaikilla vuonna 2020 3. Sama muutos KHK/BKT kuin kussakin maassa vuosina 1993-2004 4. Sama päästöt/capita vuonna 2020 5. Vaadittu päästövähennys laskettu maksukyvyn perusteella (BKT osuus EU27 kokonais - BKT:sta vuonna 2020)

Väestö ja varallisuus ennusteissa Väestön kasvu ennusteissa 2020: Irlanti ja Kypros (1.0%/v), Luxembourg (0.9%/v) Malta (0.7%/v) Väestön kasvu miinusmerkkinen 2020: Bulgaria (- 0.9%/v) Latvia (-0.6%/v), Liettua ja Viro (-0.5%/v). Malli ennustaa erittäin nopeaa BKTn kasvua köyhissä maissa 2008-2020: Romania (8.9%/v), Puola (7.0%/v), Bulgaria (6.6%/v), Unkari (5.8%/v) ja Slovakia (5.6%/v).

100% Päästöjen muutos eri skenaarioissa 2020 vs. 2005. Keskiarvo ja skenaarioiden välinen vaihtelu, joka on suurinta pienissä maissa. Suuret maat tärkeimpiä, niissä vähän vaihtelua. Change in non-ets emission 2005-2020 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% -60% -80% LATVIA MALTA ROMANIA SLOVAKIA LUXEMBOURG POLAND PORTUGAL SWEDEN IRELAND HUNGARY BULGARIA DENMARK CZECHR. UK SPAIN GREECE FINLAND BELGIUM LITHUANIA ITALY NETHERLANDS GERMANY FRANCE AUSTRIA SLOVENIA CYPRUS ESTONIA

Ei-pks: Päästöjen muutokset 2005-2020 EU Proposal SCE1 SCE2 SCE3 SCE4 SCE5 AUSTRIA -16 % -21 % -11 % -5 % -20 % -8 % BELGIUM -15 % -22 % -32 % -15 % -32 % -6 % BULGARIA 20 % 36 % 1 % 21 % 31 % -9 % CYPRUS -5 % -1 % -1 % -4 % 1 % -9 % CZECHR. 9 % 6 % -29 % 10 % -11 % -6 % DENMARK -20 % -22 % 7 % -34 % -17 % -10 % ESTONIA 11 % -5 % -14 % -12 % -13 % -8 % FINLAND -16 % -20 % -19 % -36 % -16 % -7 % FRANCE -14 % -22 % -10 % -25 % -15 % -8 % GERMANY -14 % -22 % -16 % -26 % -12 % -8 % GREECE -4 % 10 % 6 % 25 % -6 % -10 % HUNGARY 10 % 23 % -20 % 26 % 0 % -7 % IRELAND -20 % -18 % -24 % -55 % -44 % -7 % ITALY -13 % -11 % -8 % 10 % -8 % -8 % LATVIA 17 % 7 % 58 % -47 % 48 % -14 % LITHUANIA 15 % 13 % -2 % -9 % 12 % -9 % LUXEMBOURG -20 % -18 % -23 % -6 % -71 % -7 % MALTA 5 % 16 % 75 % 41 % 79 % -16 % NETHERLANDS -16 % -22 % -19 % -23 % -26 % -7 % POLAND 14 % 41 % -18 % 4 % 7 % -8 % PORTUGAL 1 % 13 % 24 % 44 % 24 % -11 % ROMANIA 19 % 77 % -5 % 71 % 38 % -9 % SLOVAKIA 13 % 20 % -13 % 70 % 27 % -8 % SLOVENIA 4 % -11 % -10 % -15 % -2 % -8 % SPAIN -10 % -4 % 1 % 29 % 0 % -9 % SWEDEN -17 % -20 % 22 % -33 % 13 % -11 % UK -16 % -21 % 4 % -35 % -14 % -9 %

Kasvihuonekaasuintensiteetti (KHK/BKT), muutosvaatimus tutkimuksen skenaarioissa, komission ehdotuksessa, historiallinen kehitys Average annual change in GHG/GDP 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % -12,0 % ROMANIA POLAND IRELAND HUNGARY BULGARIA LUXEMBOURG CZECHR. LITHUANIA ESTONIA GREECE SLOVAKIA LATVIA CYPRUS FINLAND BELGIUM SLOVENIA NETHERLANDS PORTUGAL UK ITALY GERMANY SPAIN DENMARK FRANCE AUSTRIA SWEDEN MALTA Average EU Proposal 1993-2005

Oletusten herkkyysanalyysi skenaarioille 1-4 Päälaskelman oletukset Perusvuosi päästöille 2005 PKS vähennys: -20% 2005 PKS-päästöistä Muutetut oletukset Test run 1: Perusvuosi päästöille 2004 Test run 2: PKS-vähennys -20% Kioto-allokaatioista (2008-2012) Test run 3: PKS päästövähennys 0% vrt 2005 Test run 4: BKT-ennusteet Mantzos et al. (2003), Russ et al. 2007 (POLES-malli) Test run 5: BKT perusvuosi 2005, 2004, kokonais-bkt Test run 6: Väestöennusteet Eurostat High & Low

Test Run 1: Vaikutus perusvuoden vaihtamisesta 2005 2004 Change in non-ets emission 2005-2020 100% 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% -60% SCE1 SLOVAKIA PORTUGAL GERMANY GREECE BULGARIA ROMANIA AUSTRIA FINLAND BELGIUM SLOVENIA CZECHR. IRELAND FRANCE DENMARK LUXEMBOURG HUNGARY SWEDEN MALTA ITALY SPAIN LATVIA NETHERLANDS CYPRUS UK LITHUANIA POLAND ESTONIA SCE3

Test Run 2: Vaikutus kun muutetaan PKSsektorin vähennysten perusvuosi vuodesta 2005 vuoteen 2008-2012 Jokaiselle maalle lisävähennys 1-2 %-yksikköä, päästöt eivät eroa paljoa 2005 vrt. allokoidut 2008-2012 Vuoden 2005 päästöt PKS sektorilla suunnilleen yhtä suuret kuin 2008-2012 EU-tasolla ja useimmilla jäsenvaltioilla

Test Run 3: Vaikutus ei-pks koon muutoksesta PKS-sektorin päästöt -20% 0% (vrt 2005) Change in non-ets emission 2005-2020 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% -60% SCE3-80% AUSTRIA BELGIUM BULGARIA CYPRUS CZECHR. DENMARK ESTONIA FINLAND FRANCE GERMANY GREECE HUNGARY IRELAND ITALY LATVIA LITHUANIA LUXEMBOURG MALTA NETHERLANDS POLAND PORTUGAL ROMANIA SLOVAKIA SLOVENIA SPAIN SWEDEN UK SCE4

Test Run 4: Eri BKT-ennusteet, skenaario 1 (skenaarioon 4 ei vaikutusta) Change in non-ets emission 2005-2020 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% -60% -80% ROMANIA BULGARIA LATVIA LITHUANIA ESTONIA HUNGARY POLAND SLOVAKIA CZECHR. SLOVENIA MALTA PORTUGAL GREECE SPAIN IRELAND CYPRUS BASELINE, Saikku et al 2008 (ppp) Mantzos et al 2003 POLES (ppp) SWEDEN AUSTRIA UK FRANCE ITALY BELGIUM FINLAND LUXEMBOURG NETHERLANDS GERMANY DENMARK

Test Run 5: BKT perusvuoden vaihtaminen, koko BKT:n käyttäminen sektori-bkt:n sijaan Ei-pks BKT 2004, 2005 tai 2008 Vain 1 prosenttiyksikkö eroa muutamalle maalle, suurelle osalle maista ei eroa kun maiden BKT suhteutetaan EU:n kokonais-bkt:seen Vaikutus tuloksiin erittäin vähäinen Koko talouden BKT vs. ei-pks BKT 1-2 prosenttiyksikön erot muutamalle maalle, suurimmalle osalle ei eroa maiden BKT osuus koko BKT:stä Vaikutus tuloksiin erittäin vähäinen

Päästöintensiivisten tuotteiden tuonti ja vienti Peters & Hertwich (2008) arvion mukaan Tsekki, Romania, Bulgaria, Puola ja Suomi vievät päästöintensiivisiä tuotteita, muut nettotuojia EU kokonaisuudessaan tuo enemmän kuin vie, oma tuotanto kattaa 89% päästöistä (v. 2001)

Johtopäätökset (1) CO 2 päästöt kasvavat EU:ssa, teknologian ja kulutuksen intensiteetin muutokset eivät ole riittäneet kompensoimaan varallisuuden vaikutusta Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen -20% vuoteen 2020 mennessä haasteellista. Lähes jokaisen maan on puolitettava päästöintensiteettinsä KHK/BKT.

Johtopäätökset (2) Ei-PKS sektorin päästövähennysvaatimukset vaihtelevat EU:n jäsenmaiden kesken suuresti käytetyn laskentaperiaatteen mukaan. Laskentaperiaatteella on vähiten merkitystä suurissa jäsenmaissa. Ennustuksiin (vars. talous) liittyy paljon epävarmuutta korjauslaskennan käyttö? Perusvuoden merkitys voi olla suuri Pidempi jakso edustavampi

Johtopäätökset (3) Top-down menetelmät yleisesti Vahvuutena läpinäkyvyys ja tiedon saatavuus Maakohtaisten piirteiden huomioiminen hyvin rajoitettua Talouden rakenne, ympäristönsuojelun nykytaso, ilmastolliset ja maantieteelliset olot, tuonti ja vienti, päästövähennysten mahdollisuudet ja kustannukset pitää arvioida Poliittinen hyväksyttävyys ehkä yksityiskohtaisempia bottom up -menetelmiä parempi?

Johtopäätökset (4) EU:n ilmastopolitiikka EU valinnut alustavasti taakanjakoonsa BKT/capita perusteen tietyin rajoittein Taakanjaon aiheuttamat vaikutukset ja kustannukset eri maille? Kansallisten ja päästökauppasektorin päästövähennysten sekä RES-direktiivin yhteisvaikutus eri maille? EU:n ulkopuolisten maiden suhtautuminen? -30 %:n tavoite -20 %:n tavoitteen sijaan?

Johtopäätökset (5) Tuonti-vienti ja puuston nielu Päästöjen ulkoistaminen on vakava ongelma, samoin kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen päästöt. Puuston hiilinielu EU:ssa liittyy maa- ja metsätalouden muutoksiin ja on yllättävän suuri. Kv. Kauppa ja puuston nielun huomioiminen?

Kiitos! Saikku, L., Rautiainen, A. & Kauppi, P. 2007. The sustainability challenge of meeting carbon dioxide targets in Europe by 2020. Energy Policy 36 (2), 730-742. Saikku, L. & Soimakallio, S. Top-down approaches for differentiating of emission reduction commitments - Uncertainties and sensitivities in the EU27. Submitted 4 April 2008