KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025
1. RAKENNEMALLIEN KUVAUS Alueelle on laadittu kaksi maankäytön strategiaa, jotka ilmentävät toiminnan ääripäitä: nykyisiin arvoihin ja toimintatapoihin perustuvaa jatkuvaa kasvua tai uudenlaisia arvoja ja ajattelutapaa, joka edistää kasvun pysähtymistä. Kummankin mallin piirteitä on kärjistetty, mikä tuo paremmin esiin niiden erot ja helpottaa vertailua ja arviointia. Periaatekuva Juppi-mallista. Tummanruskeat pallot kuvaavat taajamia, vaaleammat kehittyviä kyliä. Keltaiset pallot osoittavat kylät, joiden asutus muuttuu pääasiassa loma-asutukseksi. Virkistäytymistä varten on rakennettu moottoriurheilukeskus, ja liikkuminen tapahtuu pääsääntöisesti moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla, mitä kuvastavat harmaat nuolet. Koitelin ja Virpiniemen matkailukeskusten läheisyydessä on myös muita reitistöjä. Kehitystrendit - polarisaatio: GLOBAALI >< LOKAALI SUURI ><PIENI KESKITTYNYT >< HAJAUTUNUT PASSIIVI ><AKTIIVI ULKOA OHJAUTUVA >< SISÄLTÄ OHJAUTUVA Virpiniemi Haukipudas Kiiminki Moottoriurheilukeskus Koiteli MEGATRENDEJÄ OLOSUHTEIDEN JA ARVOSTUSTEN MUUTOKSIA ILMASTONMUUTOS: oletetaan että suunnittelujakson aikana ilmasto lämpenee ja sateisuus/veden määrä lisääntyvät toimintatapojen laadusta huolimatta Ylikiiminki ASUMINEN: asumisen pinta-ala kasvaa juppimallissa vähän tai pysyy nykyisellään, hippimallissa lämmitettävä asuinpinta-ala pienenee. Rakennuskantaa ei ehditä täysin saneerata passiivienergiataloiksi / lämpövyöhykeasunnoiksi vuoteen 2025 LOMA-ASUTUS: uudisrakentaminen pysyy enintään nykyisellä tasollaan tai enenevästi hyödynnetään kylien olevaa, vanhaa rakennuskantaa MATKAILU: odotettavissa kysynnän ja tarjonnan muutoksia; luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyy, vanhusten matkailu ja hoivapalvelujen kysyntä lisääntyy, kaukomatkailu vähenee / lähimatkailu kasvaa VIRKISTYS: lähivirkistäytyminen taajamien ja kylien rakennetuilla suorituspaikoilla, viikonloppuisin ja lomilla virkistysharrastukset suuntautuvat enemmän luontoon ja kulttuuriympäristöihin (kalastus, retkeily, nähtävyydet, puutarhan hoito) Periaatekuva Hippi-mallista. Tummanruskeat pallot kuvaavat taajamia, vaaleammat kehittyviä kyliä. Loma-asutuksen kehittymistä kuvataan keltaisilla ääriviivoilla. Matkailukeskuksia on useita, nämä on merkitty tummanpunaisilla palloilla. Virkistysalueista tärkeimmät ovat Reposelkä ja Olvassuon alue joen pohjoispuolella, kuvattuna vihreällä. Liikkuminen tapahtuu pääosin omatoimisesti ja ilman moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, tätä kuvastavat vihreät nuolet. Haukipudas MUUT ELINKEINOT: maatalous voi keskittyä edelleen tai hajautua monimuotoisemmaksi, palvelujen ja energian tuotanto kasvaa/ tavaratuotanto vähenee, työpaikkojen sijainti suhteessa asutukseen: pienyrittäjät / suuryritykset Virpiniemi Kiiminki Nuoritta JUPPI: kiinnostus välineisiin ja tekniikkaan, arvostaa elämyksiä ja vauhtia HIPPI: kiinnostus ja rakkaus luontoon, pohdiskeleva romantikko ja askeetti Koiteli Ylikiiminki Joki-Kokko Yli- ja Ala- Vuotto Juorkuna Särkijärvi 1
kasvu jatkuu: KIVA JUPPI Asutus keskittyy taajamiin Haukiputaalle, Kiiminkiin ja Ylikiiminkiin sekä taajamien välisiin kyliin Asemakylälle, Jokikylälle, Alakylälle, Haipuskyläle ja Huttukylälle. Kylien rantaalueille rakennetaan suuria omakotitaloja tai loma-asutukseen suuria huviloita. Vapaan rannan osuus vähenee nykyisestä. Ylikiiminkiin syntyy uusia asuinalueita jokivarren kumpareille ja taajama laajenee Rekikylän suuntaan. Ylikiimingistä yläjuoksulle mentäessä kylät taantuvat ja niissä olevia asuntoja muutetaan loma-asuntokäyttöön. Työpaikat keskittyvät ja ovat palvelupainotteisia. Palvelu- ja jalostustyöpaikat sijaitsevat päätaajamissa Haukiputaalla, Kiimingissä ja Ylikiimingissä. Maatalous ja muu alkutuotanto vähenee tai loppuu kokonaan. Energiaa tuotetaan ydinvoimaloilla ja rannikon tuulivoimaloilla. Ihmiset liikkuvat edelleen yksityisautoilla. Työmatkapendelöinti Ouluun on voimakasta. Yksityisautoilu säilyy nykyisellä tasolla sähkö- ja kaasuautotekniikan ansiosta. Junaliikenne kasvaa ja kaukomatkailu tapahtuu lentäen. Matkailun palvelut ja majoitus keskitetään isoihin yksiköihin kuntakeskuksiin sekä Virpiniemeen, Martinniemeen ja Koiteliin. Näistä pisteistä järjestetään opastettuja retkiä kulttuuri- ja luontokohteisiin, joiden tarjonta on suunniteltu ryhmämatkailua varten. Myös oulunseutulaiset käyttävät samoja palveluja. Virkistysalueet ovat hyvin rakennettuja ja opastettuja. Keskeisimmät virkistyspalvelut ovat Virpiniemen veneily-, hiihto- ja golfharrastukset, extreme-harrastukset monitoimikeskuksessa sekä luonto- ja maisema-arvoihin tutustuminen Koitelissa ja luonnonsuojelualueilla. Kulttuuriympäristöretket suuntautuvat Martinniemeen ja kirkonkylien keskustojen kohteisiin. Ympäristön tila: Kiiminkijoen veden laatu ei ole parantunut, sillä metsäojituksia ja turpeen käyttöä jatketaan. Nopeutuva ilmastomuutos rasittaa ja köyhdyttää luontoa. suunta muuttuu: KIVA HIPPI Asutus keskittyy tasaisesti oleviin taajamiin ja kyliin. Osa-aikainen asuminen kylillä lisääntyy. Loma-asutus suuntautuu jokilatvan pienempiin kyliin ja niiden ympäristöön. Jokisuun isojen kylien lisäksi yläjuoksun pienet kylät Joki-Kokko, Ala- ja Yli-Vuotto sekä Juorkuna ja Särkijärvi ovat säilyneet asuttuina pienyrittäjyyden ja erikoistuneen pienviljelyn ansiosta. Työpaikat säilyvät ja lisääntyvät myös maaseudulla, kun luomu-maatalous ja hajautettu energiatuotanto (puu, ruokohelpi, tuulivoimalat, aurinko- ja maalämpö) kokevat renessanssin. Matkailupalvelut hajaantuvat tasaisesti koko alueelle, taajamiin ja kyliin, missä pienyrittäjät tarjoavat hoiva-, ruokailu- ja majoituspalveluja sivuelinkeinonaan. Lomaasutuksen kasvu mahdollistaa myös muita kyläpalveluja kuten pienet kyläkaupat ja suoramyyntiputiikit. Jalostustyöpaikat ja julkiset palvelut sijoittuvat taajamiin. Osa palveluista on kiertäviä. Energian tuotanto on hajautunut pieniin yksiköihin ja käyttötarve laskee. Yksityisautoilu vähenee, joukkoliikenteen ja kevytliikenteen osuus kasvaa. Juna- ja laivakuljetukset ovat kaukoliikenteen päämuoto. Laivaliikenteen kasvaessa matkustajasatama terminaaleineen rakennetaan Oulun Toppilaan. Haukiputaan rautatieasema otetaan uudelleen käyttöön. Ulkomaisia matkailijoita on vähän ja Kiiminkijokivarsi onkin pääasiassa Oulunseudun asukkaiden lähikohde viikonloppu- ja loma-ajanviettoa varten. Paikalliset matkailijat käyttävät kylien pieniä maatilamatkailupalveluja ja majoitusta, mistä he tekevät omatoimisesti retkiä ympäristön luontoon ja kulttuurikohteisiin / tapahtumiin. Virkistysmetsiä käytetään aktiivisesti retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen sekä talvella hiihtoon. Retkipyöräily kasvaa jokivarren kyläteillä sekä maastoreiteillä. Oulusta on suoria yhteyksiä Kiiminkijoelle ja Virpiniemeen (maastopyöräily) mm. Isokankaalta, Kalimenojalta ja rannikkoa pitkin. Etäälle joen pohjoispuolen harjuille ja suojelluille suoalueille on rakennettu Martinniemestä Olvassuolle retkeilyreitistö, jota käyttävät pääasiassa vaeltajat ja ratsastajat. Tämä pääreitti yhtyy taajamista ja kyliltä tuleviin poikittaisiin yhteyksiin, jotka muodostavat lyhyempiä rengasreittejä. Kiiminkijoella kalastus ja melonta ovat lisääntyneet: jokivarteen on lisätty runsaasti pysähtymispaikkoja, joita hyödyntävät myös pyöräilijät ja vaeltajat. Ympäristön tila: Kiiminkijoen vedenlaatu on parantunut kun turvetuotanto ja metsäojitukset on lopetettu ja alueet ennallistettu kosteikoiksi. 2
MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT: JUPPI JA HIPPI KARTTAMERKINTÖJEN SELITYKSET ASUMISEN ALUEET TYÖPAIKAT JA PALVELUT TAAJAMA-ALUE - Hippi-mallin tiivistyvät ja kehittyvät taajama-alueet KASVAVA TAAJAMA-ALUE - Juppi-mallin voimakkaasti kehittyvät taajama-alueet TAAJAMAN LAAJENEMISALUE - alueet, joille taajama-asutusta laajennetaan yleis- ja asemakaavoittamalla KYLÄALUE - tärkeä kyläasumisen alue, jossa asuminen ja elinkeinotoiminnot sekoittuvat - asumisväljyys suurempi kuin taajamissa KYLÄN LAAJENEMISALUE - alueet, joille kyliä ensisijaisesti laajennetaan osayleiskaavoittamalla LOMA-ASUNTOALUE - merkittävimmät loma-asutuksen alueet - osa olevista kylistä muuttuu loma-asutuspainotteisiksi - Kiiminkijokivarren yläjuoksulle ohjataan uutta loma-asutusta mm. rantayleiskaavoin TYÖPAIKKA-ALUE - tärkeimmät kehittyvät tuotannolliset työpaikka-alueet - palvelutyöpaikkoja myös taajama- ja kyläalueilla PALVELUALUE - tärkeimmät palvelujen ja työpaikkojen alueet: taajamien keskustapalvelut ja kylien pienyrittäjät ( kauppa, koulu, maatila, maatilamatkailu, hoivapalvelut tms.) -> kehittyvät matkailukylät VIRKISTYS JA MATKAILU VIRKISTYSALUE AKTIIVIKÄYTÖSSÄ - alueet, joiden virkistyskäyttömahdollisuuksia kehitetään rakentamalla reitistöjä palveluineen VIRKISTYSALUE RESERVISSÄ - virkistysalueet, jolle ei ohjata aktiivisesti virkistystoimintoja SUOJELUALUE VIRKISTYSKÄYTÖSSÄ MUUT MERKINNÄT - Kiiminkijoen läheiset suojelualueet, jotka ovat osa virkistys- ja matkailualueverkostoa - alueilla tulee turvata suojeluarvot esimerkiksi rakentamalla tarvittaessa reiteille pitkospuita SUOJELUALUE - muut suojelualueet, joille ei aktiivisesti ohjata virkistys- ja matkailutoimintaa SEUDULLINEN VIRKISTYSREITTI JA VIHERYHTEYS PAIKALLINEN VIRKISTYSREITTI JA VIHERYHTEYS - yhteyksiä kehitetään alueiden ja kohteiden välillä - osoitetaan maisemallisesti mielenkiintoisille paikoille hyödyntäen olevaa tieja metsätieverkostoa - erotellaan retkeily-, hiihto-, maastopyöräily- ja ratsastusreitit MATKAILUPALVELUALUE - alueet, joilla kehitetään matkailupalveluja ja rakentamista voimakkaasti NÄHTÄVYYS - merkittävä nähtävyys virkistyksen ja matkailun sekä muun rakennetun ympäristön kannalta MOOTTORIURHEILUALUE - seudullisesti merkittävä kehitettävä moottoriurheilukeskus, joka tulee rakentaa moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla hyvin saavutettavaksi PYÖRÄILYTIE - Kiiminkijokea myötäilevä, kehitettävä pyöräilyverkosto, joka yhdistää rakennetut kulttuuriympäristöt, asutuksen ja palvelut - hyödyntää pääosin olevaa tieverkostoa ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTO - kylät tai taajaman osat, joita tulee kehittää asumisen ja matkailun alueina sekä vaalia ympäristön arvoja ja vetovoimaa - uudisrakentaminen ja on sopeutettava kunkin alueen ominaispiirteisiin ARVOKAS MAISEMA-ALUE - rakentamisessa on huomioitava maisemallisesti merkittävien arvojen säilyminen ja virkistyspalvelujen KEHITTÄMISALUE - alueet, joita tulee kehittää omien erityisten vetovoimatekijöidensä pohjalta VESIALUE - vedenlaatua tulee parantaa suojellulla Kiiminkijoen vesistöalueella - Kiiminkijoen läheiset järvet tulee ottaa huomioon kehittämisessä potentiaalisina virkistyskäyttöalueina, kuitenkin suojelunäkökulmat huomioiden - Kiiminkijoen yhteyttä merelle tulee korostaa 3
KIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 TIIVISTYVÄ KAUPUNKISEUDUN LÄHIÖ VÄESTÖ: 12 400 -> 16 000 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskittyy taajamaan 72 as/v, Jääliin 68 as/v ja nykyistä vähemmän kyliin 20 as/v noin 2700 asuntoa ELINKEINOT: työpaikat Oulun seudulla, palvelut monipuolistuvat keskustassa ja Jäälissä VIRKISTYS: kehitetään Koiteliin liittyviä ulkoilureitistöjä ja taajaman lähiympäristöä MATKAILU: Koiteliin olevan Residenssin lisäksi rakentuu Koitelikeskus, noin 1700 k-m 2, sisältää majoitustiloja noin puolet pinta-alasta. Lisäksi rakennetaan moottoriurheilukeskus. YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään runkoviemäriin, uutta asutusta ei ohjata joen pohjoispuolelle KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA JUPPI HAUKIPUDAS KIIMINKI HAUKIPUTAAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 TIIVISTYVÄ KAUPUNKISEUDUN LÄHIÖ VÄESTÖ: 18 100 -> 22 000 as ASUMIINEN JA PALVELUT: tiivistetään keskustaa ja Martinniemi-Asemakylää, rakennetaan olevat kaava-alueet täyteen, palvelut keskittyvät ja paranevat näillä alueilla Kellon asutus tiivistyy, mutta hieman hitaammin kuin keskusta-alueella. Jokikylän asutus täydentyy nykyisestään vähäisessä määrin. ELINKEINOT: työpaikat Oulun seudulla, keskustan palvelut monipuolistuvat VIRKISTYS: Virpiniemen, Kiiminkijokisuun ja Martinniemen satamaympäristön virkistyspalveluja kehitetään ja laatua nostetaan MATKAILU: pienehköt hotellit Virpiniemeen ja Martinniemeen sekä keskustaan. YMPÄRISTÖ VESI: kaikki uusi asutus rakentuu viemäröinnin piiriin. 4
KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA JUPPI YLI KIIMINKI YLIKIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN MUUTOS LOMAKYLIKSI VÄESTÖ: 3 470 ->3 800 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskittyy taajamaan n. 15 as/v ja Vesalankylään 10 as/v. Elinvoimaisina säilyvät taajaman läheiset kylät Juopuli, Joki-Kokko ja Rekikylä, jotka tukeutuvat keskustan ja Vesalan palveluihin. Muut kylät eli Niemikylä, Nuoritta, Ala- ja Ylä-Vuotto muuttuvat loma-asutusvaltaisiksi. ELINKEINOT: työpaikkoja Oulussa, keskustassa ja Rekikylässä. Maaja metsätalous hiipuu, yksityiset palvelut lisääntyvät VIRKISTYS: seudullista virkistysreittiä ja siihen liittyviä palveluja kehitetään, samoin jokirantojen virkistyskäyttöä keskusta-vesala alueella, muiden suojelu- ja virkistysalueiden käyttö on vähäistä MATKAILU: Matkailuun liittyvät palvelut ja majoitustilat rakennetaan keskustaan YMPÄRISTÖ VESI: turvetuotanto jatkuu, käytetyt alueet metsitetään tai rakennetaan lintuvesiksi 5
KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA JUPPI UTAJÄRVI UTAJÄRVEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 HILJAISET ALUEET, RAUHALLISET LOMAKYLÄT VÄESTÖ: 3 100 ->2 950 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskittyy Särkijärven kylään, jonka palveluihin vanhojen kylien vähentyvä asutus ja lisääntyvä loma-asutus tukeutuu ELINKEINOT: maa- ja metsätalouden sekä matkailun työpaikkoja kylissä, yksityiset palvelut lisääntyvät VIRKISTYS: kehitetään pienimuotoisesti Kiiminkijokivarren kalastuspalveluja ja järviketjulla lisäksi jokimelontaa MATKAILU: Matkailuun liittyvät palvelut ja majoitustilat rakennetaan Särkijärvelle YMPÄRISTÖ VESI: turveruotanto jatkuu, käytetyt alueet metsitetään tai rakennetaan lintuvesiksi 6
KIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 VETOVOIMAISET EKOKYLÄT VÄESTÖ: 12 400 -> 16 000 as TYÖPAIKAT: keskustassa yksityiset palvelut lisääntyvät ja kylissä maa- ja metsätalous voimistuu hieman ASUMIINEN JA PALVELUT: hajaantuu tasaisesti taajamaan 65 as/v, Jääliin 60 as/v ja kyliin 50 as/v noin 2700 asuntoa, loma-asutus painottuu Nurmijärvelle ja Koiteliin sekä kylille asutuksen lomaan VIRKISTYS: kehitetään yhteyksiä Oulun suuntaan ja taajaman ympäristöön pidempiä rengasreittejä, hevosharrastus nousee merkittäväksi MATKAILU: pieniä motelleja taajamaan, ja maatilamatkailua kyliin YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään runkoviemäriin, uusi kyläasutus hoitaa jätevedet keskitetysti pienpuhdistamoilla, metsäojitus kielletään, maa-ainesten ottoa rajoitetaan. KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRA- TEGIA KEHITYSKUVA HIPPI HAUKIPUDAS - KIIMINKI HAUKIPUTAAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 MERELLINEN JOKISUU JA RANTAKYLÄT VÄESTÖ: 18 100 -> 20 850 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskustan lisäksi rakentaminen lisääntyy Jokikylässä ja Martinniemessä, kylien vanhaa rakennuskantaa otetaan loma-asuntokäyttöön ELINKEINOT: keskustassa yksityiset palvelut lisääntyvät ja kylillä voimistuu maa- ja metsätalous sekä pienyrittäjyys VIRKISTYS: kehitetään jokisuun rantoja ja Martinniemeä sekä Hanhiperä- Majavakankaan lomailualueen virkistysreittejä MATKAILU: pienehköjä motelleja taajamaan, Virpiniemeen ja Martinniemeen sekä maatilamatkailua Jokikylään YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään runkoviemäriin, metsäojitus kielletään, maaainesten ottoa rajoitetaan 7
KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATE- GIA KEHITYSKUVA HIPPI YLIKIIMINKI YLIKIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 ELINVOIMAISET MAATALOUSKYLÄT JA JOKIRANNAN UUDET, JYL- HÄT LOMA-ASUNTOALUEET VÄESTÖ: 3 470 -> 3 700 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskustan lisäksi rakentaminen lisääntyy Vesalassa ja Rekikylässä mutta myös muissa kylissä on hienoista asukasluvun kasvua, nykyinen palvelutaso säilyy ja yksityiset palvelut lisääntyvät myös kylillä. Loma-asutus lisääntyy jokivarressa Joki-Kokolta Utajärven kunnan rajalle. Vanhat kyläkoulut säilyvät kyläläisten ja lomailijoiden vapaa-ajan harrastustiloina. ELINKEINOT: keskustassa yksityiset palvelut lisääntyvät ja kylillä voimistuu maa- ja metsätalous, luonnontuotteiden keräily ja jalostus sekä käsityöalojen pienyrittäjyys VIRKISTYS: kehitetään voimakkaasti seudullista retkeilyreittiä ja lisäksi yhteyttä Juopulista Reposelkään, kylien lähivirkistysalueita ja vesistöjen rantoja kunnostetaan MATKAILU: Kylissä toimii maatilamatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat myös ohjelmapalveluja ja retkiä ympäröivään luontoon YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään ryhmittäin pienpuhdistamoihin, metsäojitus kielletään ja maa-ainesten ottoa rajoitetaan 8
UTAJÄRVEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 ELÄVÄT LUONTOKYLÄT, ELÄMYKSELLINEN KULTTUURIMATKAILU-, KALASTUS- JA PERHELOMAILUALUE VÄESTÖ: 3 100 -> 3 500 as ASUMIINEN JA PALVELUT: rakentaminen lisääntyy Sanginkylässä, Särkijärvellä ja Juorkunassa, muissa kylissä säilyy nykyinen asutus. Loma-asutus lisääntyy jokivarren järviketjulla Kurimolta Juorkunaan. Asumisen vetovoimaa lisäävät vesistön läheisyys ja monipuolinen luonto. ELINKEINOT: kylillä yksityiset palvelut lisääntyvät ja maa- ja metsätalous voimistuu, luonnontuotteiden keräily ja jalostus sekä käsityöalojen pienyrittäjyys kasvaa VIRKISTYS: kehitetään voimakkaasti kalastusaluetta Tervolankylältä Myllysaarelle, rakennetaan laajoja retkeilyreitistöjä ympäröiville suojelualueille, järviketjun rantautumispaikkoja kehitetään MATKAILU: Kylissä toimii maatilamatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat puitteet perhelomailulle, ohjelmapalveluja ja retkiä luontoon YMPÄRISTÖ VESI: asutus ja loma-asutus liitetään ryhmittäin pienpuhdistamoihin, metsäojitus ja maa-ainesten otto kielletään, ottoalueet entisöidään lintuvesiksi ja tulva-altaiksi KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA HIPPI UTAJÄRVI 9
1. VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: luonto, maisema, kyläkuva MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. 1.1 Asutuksen ja loma-asutuksen vaikutukset vesistöihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön Juppi-mallissa asutus keskittyy oleviin taajamiin ja kyliin, jotka sijoittuvat enintään 40 km päähän Oulusta. Pääosin uusi asutus sijoittuu olevan vesi- ja viemäriverkoston piiriin jo yleiskaavoitetuille ja asemakaavoitetuille alueille. Kun asutus keskittyy veden laatua uhkaavat päästöt ovat rakennetun infrastruktuurin (viemärit, paikalliset puhdistamot) ansiosta olemattomat. Jos asutus edelleen hajautuu jokivarressa laajemmalle, suurin ympäristöhaitta syntyy työmatka- ja harrastusliikenteestä, joka lisää ilmansaasteita ja melua. Juppi-mallin hajarakentaminen voi uhata viimeisiä vapaita rantajaksoja ja yleisiä jokinäkymiä, sillä kaupunkiseudulla (Haukipudas, Kiiminki) kolmasosa rakentamisesta ohjautuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Jokisuulta Kiiminkiin maisema muuttuu rakennetuksi kaupunkijoeksi. Etäämpänä olevien kylien kulttuuriympäristöjä taas uhkaa rappio, jos niiden elinkeinot ja asutus hiipuvat. Hippi-malli tarjoaa elinmahdollisuuksia myös pienille ja etäällä kaupungista oleville kylille, mutta uhkana on ympäristön pilaantuminen, jos asutuksen jätteiden käsittelyä ja kierrätystä ei hoideta tilakohtaisesti asianmukaisella tavalla. Kylä-asutuksen jätevesien määrää voidaan vähentää mm. käyttämällä vedettömiä käymäläratkaisuja. Syntyvät jätevedet voidaan käsitellä kylien keskustoissa yhteispuhdistamoilla ja yksittäisten kiinteistöjen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Jokiveden laatu voi säilyä ennallaan ja parantuakin jonkin verran. Autioituvien talojen käyttö loma-asuntoina on suositeltavampaa kuin uusien loma-asuntojen rakentaminen. Samalla säilyvät myös arvokkaat kulttuurikohteet ympäristöineen. Uusi loma-asutus ei useinkaan sovi tyyliltään kyläympäristöihin vaan paremmin metsärannoille. Vanhoja hirsitaloja voidaan pitää kylmillään ilman rakennevaurioita, toisin kuin nykyaikaisia rakennuksia. Tämä säästää luonnonvaroja, työtä, energiaa ja ympäristöä. 1.2 Virkistys- ja matkailukäytön vaikutukset vesistöön ja kasvillisuuteen Perinteinen matkailu (juppi) on perustunut massaturismiin, pakettimatkailuun ja on luonteeltaan passiivista sekä homogeenista. Matkailu tapahtuu sitä varten rakennetuissa kohteissa ja se ei tunnista ympäristövastuuta. Uusi matkailu (hippi) on puolestaan yksilöllistä ja joustavaa omatoimimatkailua, luonteeltaan aktiivista ja etsii uusia ja erilaisia kohteita aidoista ympäristöistä. Se on tietoinen ympäristövaikutuksistaan. Karkeasti arvioiden virkistys- ja matkailutoiminnoista vajaa puolet liittyy Kiiminkijokeen ja loput sitä ympäröiviin kulttuuriympäristöihin ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Molemmissa rakennemalleissa virkistystoiminnot hajaantuvat niin laajalle alueelle, että niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistön laatuun tai kasvillisuuden kulumiseen. Koitelinkoski lienee ainoa paikka, jota kuluminen voi uhata. Ennemminkin veden huono laatu voi haitata joen virkistys- ja matkailukäyttöä. Ennustettu sateiden lisääntyminen lisää joen virtaamia ja veden määrää, mikä parantaa melontamahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen estää joen jäätymisen talvisin ja jääpadoista aiheutuvat yllätykselliset ja helposti vahinkoa aiheuttavat jääpatotulvat jäävät pois. Sen sijaan sateista aiheutuvat tulvat lisääntyvät, mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa runsaita sateita. Suojelualueille on osoitettu virkistysreittien yhteystarpeita. Tavoitteena on, että samoja reittejä voivat käyttää esim. retkiratsastajat ja maastopyöräilijät. Arimmille paikoille ja suojelualueille on rakennettava pitkospuut. Maastoa pahemmin kuluttavat, ilmaa saastuttavat ja meluisat moottorikelkat ja mönkijät ohjataan mieluummin oleville metsäteille. Opastetuilla ja rakennetuilla paikoilla liikkumisen ympäristökulutus ja roskaaminen on helpommin hallittavissa. Vapaasti metsässä liikkuvat voivat pilata ympäristöä jätteillään. Loma-asutuksen ympäristövaikutukset ovat suuret, jos mökkejä pidetään lämpiminä ympäri vuoden. Myös viikoittainen kulkeminen loma-asunnoille voi kuluttaa vuodessa yhtä paljon energiaa kuin kaukomatka lentäen, mikä taas vastaa suuruusluokaltaan pientalon vuotuista energiatarvetta. Tutkimusten mukaan matkustus- ja asumistottumukset, jotka kattavat 40 % yhteiskunnan energiatarpeesta, voivatkin synnyttää suomalaisten energiakulutuksen, ja sitä kautta päästöjen välille, jopa kymmenkertaiset erot. Tällä sektorilla on siksi suurimmat säästö- ja muutospaineet. Perinteinen maatalousrakentaminen antaa kylien kulttuuriympäristölle luonnetta ja lisää sen arvoa. Koitelinkosken merkitys matkailu- ja virkistyskohteena kasvaa molemmissa malleissa. 10
1.3 Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vaikutukset veden laatuun, asumis- ja virkistysympäristöihin Kiiminkijoen veden laatu on huonontunut viimeisten vuosikymmenten aikana, kun metsiä on ojitettu ja turvesoita perustettu. Myös maatalouden päästöt ovat olleet suuret, mutta vähentyneet viime vuosina. Vedenlaatu on hyvä Juorkunasta ylöspäin ja siitä jokisuulle tyydyttävä. Suurin osa järvivesistä on myös tyydyttävällä tasolla, lukuun ottamatta Hämeenjärveä ja Ala-Vuottoa, joiden veden laatu on hyvä. Hippi-mallissa turvetuotanto hiipuu ja aiemmin ojitetut suot ennallistetaan. Soiden palautuminen luonnontilaan pidentää veden kiertokulkua ja joen vedenpinnan vaihtelu ja tulviminen vähenevät. Ojissa tapahtuvien suurten paikallisten virtaamahuippujen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus jää pois ja vedenlaatu paranee. Lisääntyvä luomu-maatalous hoitaa maaperää ja ravinnevalumat vesistöön ovat tehomaataloutta vähäisemmät. Maataloudella on suuri vaikutus kylien vetovoimaan asuinpaikkoina. Hyvin hoidettu maatalousmaisema ja metsät yhdessä vesinäkymien kanssa onkin asutuksen tärkein vetovoimatekijä. Hippi-malli pitää kylien ympäristöt hoidettuina lisääntyvän viljelyn takia, mikä parantaa myös matkailuelinkeinojen toimintaedellytyksiä ( peti ja puuro ) kylissä. Juppi-mallissa maaseutumaisema rappeutuu ja menettää vähitellen vetovoimaansa. Taajamien elinympäristöjen vetovoima turvataan laadukkaalla kaavoituksella ja varaamalla kauneimmat alueet yleisiksi puistoiksi. 1.4 Arvioinnin pohjalta laadittu analyysi ja suositukset Juppi-mallissa vakituinen asutus tiivistyy alajuoksun taajamiin. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että malli on yhdyskuntatekniikan ja liikenteen kannalta ympäristöystävällinen mahdollistaen tehokkaan vesi- ja jätehuollon sekä joukkoliikenteen hyödyntämisen. Malli tukee ihmisiä, jotka haluavat elää säännöllistä elämää, menestyä ja olla yhteiskunnalle tuottavia yksilöitä. Jupin kulutusmahdollisuudet ja siten ympäristövaikutukset ovat kuitenkin suuret, ja asutuksen keskittymisellä saavutettu etu mitätöityy suurella kulutuksella, ekologisella jalanjäljellä. Hippi-malli tarjoaa vapaamman vaihtoehdon, jossa elämä ei ole tasaista vaan sidottu vuodenajan rytmeihin. Elintaso riittää oman elämän ylläpitoon, ei suuriin tuottoihin ja voittoihin. Tulot syntyvät useista pienistä lähteistä ja omatoimisuudesta. Hipin kulutusmahdollisuudet ja siten ympäristövaikutukset ovat pienet. Virkistys- ja matkailutoimintojen kannalta mallien välillä on suuria eroja ympäristövaikutusten suhteen. Juppi-matkailija tulee kaukaa ja kuormittaa siten ympäristöä. Hippi-matkailija tulee läheltä, mutta liikkuu kohteessa laajemmalle, joten liikkumisen vaikutukset hieman tasaantuvat kaukomatkailijan kanssa. Juppi-matkailija suosii rakennettuja kohteita kuten hotelleja, golfkenttiä, valaistuja latuja, veneretkiä merellä ja joella sekä maastoajoa. Näiden kohteiden rakentaminen ja ylläpito vaatii huomattavia panostuksia verrattuna hipin suosimaan pyöräily- ja retkeilyverkostoon sekä kylien maatilamatkailuyrityksiin. Jupin kuluttava ja työllistävä vaikutus on suuri, hipin pieni. Kiiminkijoella matkailu on nykyään hyvin vähäistä ja alue on lähinnä Oulunseudun virkistysaluetta, mikä rooli sille hyvin sopiikin. Kansainvälisen matkailun merkittävä kasvattaminen herättää ristiriitaisia ajatuksia aikana, jolloin kulutusta pitäisi laskea. Vastakkain on jatkuvan kasvun ideologia ja kestävä kehitys. Kuinka suuri on ekologinen jalanjälki? 2. VAIHTOEHTOJEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET: kulttuuri ja elämäntapa MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. 2.1 Asutus- ja väestörakenteen (asuminen/loma-asuminen) muuttumisen vaikutukset kylien ja taajamien elinoloihin Juppi-mallissa hajarakentaminen alajuoksun kyliin sekä taajamiin jatkuu nykyisellä tasolla ja kyliin tulee uusia lapsiperheitä, jotka turvaavat mm. kyläkoulujen säilymisen. Lähellä kaupunkia olevien kylien väestörakenne ja palvelut säilyvät monipuolisena. Sen sijaan yli 40 km päässä Oulusta olevat kylät tyhjenevät vähitellen ja muuttuvat loma-asutus painiotteisiksi. Kiinteät palvelut kyliltä loppuvat ja niissä asuu pääosin vanhempaa väkeä ja lomailevia eläkeläisiä. Kaikkien asukkaiden ja lomailijoiden välille ei ehkä synny kontakteja erilaisen kokemustaustan takia. Hippi-mallissa nuoret perheet hakeutuvat yhtä paljon kyliin kuin taajamiinkin. Kylien vetovoima perustuu niiden mahdollistamaan omavaraiseen ja omatoimiseen elämäntapaan sekä kehittyneisiin tietoliikenneyhteyksiin (etätyö). Koska asuminen kylissä perustuu kokonaisvaltaiseen elämiseen kylissä (ei nukkumalähiöitä), se lisää asukkaiden sosiaalisia kontakteja ja synnyttää paikallista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Inhimilliseltä kannalta noin 200 asukkaan yhteisö on kooltaan ideaalinen tällöin kaikki oppivat tuntemaan toisensa, ja ympäristö koetaan turvalliseksi. 2.2 Elinkeinorakenteen muutoksen (maa- ja metsätalous >< matkailu ja virkistys) vaikutukset kulttuuriympäristöihin ja elämäntapaan Juppi-mallissa nykyisen kaltainen toimintojen erikoistuminen sekä yksikkökoon kasvu ja globalisaatio jatkuvat. Kilpailun paineessa palveluelinkeinot kehittyvät monipuolisemmiksi ja seudulla syntyy uusia innovaatioita mm. energiatuotannon ja teknologian aloilla. Maatalous pienillä tiloilla loppuu. Metsätalous alueella ei ole merkittävää. Kylien maatalouden hiipuessa myös niiden kulttuuriympäristö rappeutuu ja ympäristön muuttuessa vieraan näköiseksi ihmisten tunnesiteet ja juuret paikkaan heikkenevät. Myös vanha ja omatoiminen, mutta yhteisöllinen kyläelämä unohtuu vähitellen kun asukkaat saavat elantonsa taajamien ja Oulun työpaikoilta. Kontakti luonnon ja ihmisen välillä heikkenee myös maaseudulla. Taajamien ympäristöt kehittyvät kaupunkimaisemmiksi ja elämä yleensä enemmän ulkoapäin ohjatuksi (työ, ohjatut harrastukset). Hippi-mallissa pienyrittäjyys ja paikallisuus on arvostetuinta. Ilmastomuutoksen uhkaan vastataan paikallisella omavaraisuudella ja toimintojen monimuotoisuudella, joustavalla verkostotaloudella. Mallissa hyödynnetään alueen luonnonvaroja täysimääräisesti, mutta kuitenkin kestävällä tavalla: viljelykelpoinen maa on tuotannossa, metsiä hakataan ja hoidetaan säännöllisesti, metsästys, kalastus ja marjastus ovat nousevia harrastuksia. Tämä edistää olevien kulttuuriympäristöjen ja toimeliaan elämäntavan säilymistä myös maaseudulla. Kaupunki-taajamamaaseutu vuorovaikutus on elävää ja kummallakin on selkeä yhteiskunnallinen rooli ja tasaarvoinen työnjako. 2.4 Arvioinnin pohjalta laadittu analyysi ja suositukset Molemmilla malleilla on hyviä ja huonoja vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Koska Suomen lähihistoria perustuu maatalouteen, hippi malli säilyttää paremmin arvokkaat kyläympäristöt ja jopa voi lisätä niiden monimuotoisuutta ja vetovoimaa. Juppi-malli taas voi edistää enemmän palvelujen kehittämistä ja teknisiä innovaatioita sekä lisätä kansainvälisiä kontakteja. Kansalaisten liikunnan ja terveyden kannalta hippi-malli on parempi, sillä se pakottaa ihmisen käyttämään omia voimiaan ja siten ylläpitämään kuntoaan. Myös henkisen kunnon kannalta se voi olla pelastus sille osalle väestöä, joka ei jaksa nykyisen kaltaisessa kilpailuyhteiskunnassa. Juppi-malli taas tarjonnee enemmän virikkeitä ja vaihtelua elämään sekä mahdollisuuden ponnistella kykyjensä äärirajoille. 11
rojen monipuolisen käytön ja vakauden epävakainakin aikoina. Siinä ekologinen jalanjälkemme on nähtävissä omassa elinympäristössä. Virkistyspalvelut soveltuvat alueelle hyvin monipuolisen luonnon ja kulttuuriympäristöjen ansiosta. Matkailun kehittyminen vaatii erityisiä ponnisteluja, sillä alue ei ole suomalaisittain, saati kansainvälisesti mitenkään ainutlaatuinen. Kansainvälinen matkailu voi suuntautua Oulun kautta tälle alueelle, mutta se edellyttää ohjelmapalvelujen kehittämistä. Myös paikallisen matkailun lisäämiseksi tarvitaan toimintojen kehittämistä ja alueen luonteen selkeää profiloimista kiinnostavaksi kohteeksi. Toiminnan on pitkäjänteistä työtä ja voi kestää vuosikymmeniä. 3.2 Matkailu- ja virkistyspalvelujen liiketaloudellinen kannattavuus Matkailuala on voimakkaasti sidoksissa yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja sen kehitykseen. Alan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia ovat asiakkaiden moniarvoisuuden, eri tahojen yhteistyön ja tietoyhteiskunnan hyödyntäminen sekä eläkeläisten erityistarpeiden huomiointi. Hippimallissa matkailun taloudellinen kannattavuus voi olla heikko, koska se on pieni osa perheiden elantoa. Tosin panostuksetkin ovat hyvin pienet, jos olevaa rakennuskantaa vähitellen kunnostamalla ne voidaan ottaa majoituskäyttöön. Jos pienyrittäjä saa houkuteltua hyvällä ja monipuolisella palvelulla seudulta vakioasiakkaita, käyttö voi olla ympärivuotista ja kannattavuus paranee. Suomalaista kansankulttuuria, kesäkäyttöinen tanssilava. Luonnonvarojen käytön kannalta hippi-malli tukeutuu paikallisiin varoihin ja hyödyntää niitä, kun taas juppi-malli ydinvoimaloineen ja kansainvälisine kauppakontakteineen on vähemmän kiinnostunut paikallisista varannoista. Jälkimmäisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat helpommin piilossa käyttäjiltä ja se mahdollistaa myös epäreilun toiminnan globaalin kaupan nimissä. 3. VAIHTOEHTOJEN TALOUDELLISET JA ELINKEINOPOLIITTISET VAI- KUTUKSET MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Juppimalli olettaa Oulun matkailun kasvavan ja kehittyvän, ja sen tuovan matkailijoita myös Kiiminkijokivarteen. Massamatkailu vaatii isompia investointeja mm. majoitukseen ja ohjelmapalvelujen toteutukseen. Jos taajamiin ja Koiteliin rakennetaan isot majoitustilat ne kilpailevat Oulun hotellien kanssa. Tällöin on epätodennäköistä että kaikille riittäisi tarpeeksi asiakkaita taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Ohjelmapalvelujen voi olla kannattavaa, jos kaupunkiseudulle saapuvia turisteja ohjataan säännöllisesti elämysretkille Kiiminkijokivarren luontoon. Virkistyspalvelujen taloudellinen kannattavuus on mitattavissa maksullisilla suorituspaikoilla, joihin liittyy myös muita palveluita. Riittävän vetovoimainen ja taloudellisesti kannattava alue on Virpiniemi. Muiden alueiden virkistyspalvelutarjonta perustuu yhteiskunnan rahoitukseen ja ylläpitoon tai kyläseurojen talkootyöhön. Virkistystoiminnoilla on suuri merkitys ihmisten terveyteen ja sitä kautta julkiseen ja yksityiseen talouteen. 3.1 Kehittämistoimenpiteiden toiminnallinen soveltuvuus sekä niiden tekninen ja toiminnallinen toteutettavuus Asumisen kannalta molemmat mallit täydentävät olevaa yhdyskuntarakennetta ja ovat siksi helposti toteutettavissa. Teknisesti ja taloudellisesti parasta asuinrakentamisen täydennysaluetta on joen eteläpuoli Ylikiimingistä Haukiputaalle, sillä alueella on oleva vesijohto ja runkoviemäriverkosto. Myös Jokikylään on tulossa viemäröinti. Nämä alueet sijoittuvat myös lähelle suurimpia työpaikka-alueita, joten työmatkat eivät ole kohtuuttoman pitkiä. Loma-asutus soveltuu joen latvaosille Ylikiiminkiin ja Utajärvelle, missä on enemmän luonnonrauhaa. Myös sinne on melko laajalti olemassa oleva tieverkosto. Helpommin savutettavissa ovat joen eteläpuoliset rannat. Ylikiimingistä itään jätevesihuolto on järjestettävä paikallisesti. Asumisen ja loma-asumisen soveltuvuuteen kullekin alueelle vaikuttaa arvostukset ja elämäntapa. Nykytrendiin sopii alajuoksulle keskittyvä asutus, palvelut ja globaalisti suuntautunut, pitkälle erikoistunut tuotanto. Hajautunut asutus- ja tuotantorakenne taas turvaa paikallisten luonnonva- Kaupunkiseudun tarvitsemia maa-aineksia saadaan mm. Haukiputaan kallioista ja Ylikiimingin harjuista. 12
3.3 Elinkeinotoiminnan vaikutus aluetalouteen ja kilpailukykyyn Oulun seudun yleiskaavassa työpaikkojen on oletettu kasvavan 15 % vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää muuttovoittoa ja lisää asukkaita seudun kuntiin. Voimakkaasti kehittyvä osaaminen, teollisuus ja palvelut ovat talouden selkäranka. Juppimallissa oletetaan nykyisen kehityksen, missä Oulun kaupunki on seudun elinkeinoelämän veturi, jatkuvan ja pendelöinnin keskuksiin entisestään lisääntyvän. Nykyään Haukiputaalta lähes puolet, ja Kiimingistä yli puolet työllisestä työvoimasta pendelöi Oulussa. Oulun imussa ympäristökunnatkin säilyttävät kilpailukykynsä. Hippimallissa oletetaan seudun työpaikkojen ja palvelujen jakautuvan myös kuntakeskuksiin, jolloin työmatkat lyhenisivät. Myös maaseutu muuttuu nykyistä elinvoimaisemmaksi pienyrittäjyyden kasvaessa ja elinkeinorakenteen monipuolistuessa. Alkuvaiheessa pienyrityksillä ei ole suurta vaikutusta aluetalouteen ja kilpailukykyyn, mutta verkottuessaan yhteistyöhön, niiden taloudellinen painoarvo voi vähitellen kasvaa. Malli jakaa taloudellista hyvinvointia koko seudulle ja alueen luonnonvarat saadaan hyödynnettyä, kun työvoimaa on saatavissa myös alkutuotannon (energiahuolto = lämpö ja ruoka) töihin. Aluetalouden monipuolisuus ja omavaraisuusaste voi kasvaa nykyiseen verrattuna. 3.6 Arvioinnin pohjalta laadittu analyysi ja suositukset Molemmissa malleissa talous ja työpaikat on toiminnan ja hyvän elämän selkäranka. Juppi-malli luottaa nykyiseen kasvavaan, globaaliin talouteen. Hippi mallissa varaudutaan radikaalimpaan talouselämän arvojen muutokseen ja ympäristövastuuseen. Luonnonvarojen vähentyessä kilpailu niistä kiristyy ja se voi säteillä epävarmuutena kaikille elämän aloille. Elinkeinoelämältä odotetaankin suurta sopeutumista kohti kestävämpää kehitystä suunnittelujakson aikana. 4. TOIMINTOJEN SOPEUTTAMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Asutuksen sijoittuminen Oulun ympäristökuntiin niin, että asukkaiden työpaikat ja harrastukset sijoittuvat kaupunkiin ja kulkeminen perustuu yksityisautoiluun, ei ole kestävä toimintamalli, sillä liikenne on yksi suurimpia ilmastomuutoksen aiheuttajia. Juppi-malli keskittää asutuksen taajamiin ja on joukkoliikenteen kannalta kehityskelpoisempi. Hippi-malli vie asukkaita etäisimpiinkin kyliin, mutta oletuksena on, että sieltä ei kuljeta päivittäin töissä kaupungissa tai taajamissa, vaan opitaan tekemään etätyötä kotona. Hippi-mallissa elämäntapa voi olla ainakin osalla asukkaista kokonaisvaltaisempi ja mm. harrastus- ja virkistystoimintojen osalta enemmän itseohjautuva ja paikallinen. ekokatastrofeja ja luonnon tuottokyvyn laskua kaikkialla maailmassa, mikä nostaa perustarvikkeiden osalta paikallisen omavaraisuuden, alkutuotannon merkitystä. Mitä nopeammin pystytään siirtymään uudenlaiseen toimintaan, sitä vähemmän vaurioita aiheutuu luonnolle, taloudelle ja ihmisyhteisöille. Myös matkailuelinkeinon tulee kehittää uudet, eettisesti ja ympäristön kannalta kestävät toimintatavat. Nämä kaikki vaikuttavat elinkeinopolitiikan tavoitteisiin. Lentomatkustajat voivat siirtyä (purje-)laivoihin ja juniin ja lähimatkailua voidaan harjoittaa ryhmissä busseilla. Matkailukohteessa tärkeää on majoitusrakentamisen oikea mitoitus ja korkea käyttöaste, jotta vältytään turhalta energian kulutukselta. Juppi-mallissa matkailu painottuu jokisuun taajamiin ja nähtävyyksiin, mikä lyhentää matkoja. Hippi-mallissa majoitus- ja ohjelmapalveluissa arvostetaan omaperäisyyttä ja paikallista ilmettä. Toimintatavan ja ajattelun muutos, mm. eläkeläisten osuuden kasvu, voi johtaa ns. hitaaseen elämään, vähenevään kuluttamiseen ja saastumiseen, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Virkistystoiminnat Virkistysretket Oulun kaupunkiseudulta Kiiminkijokivarteen lisääntyvät. Juppi-mallissa ihmiset käyttävät mieluiten keskusten korkealaatuisia ohjelmapalveluja. Keskitetty joukkomatkailu busseilla ja opastetut virkistysretket säästävät liikkumiseen kuluvaa energiaa. Juppi-mallin erikoistunut ja nopea elämäntapa kuitenkin edellyttää, että palvelujen tuottamiseen ja kuljettamiseen kuluu paljon energiaa. Omatoimisessa hippi-mallissa vapaa-ajalla retkeillään lähialueella maastopyöräillen tai ryhmämatkoilla (bussilla erilaisten harrastusryhmien kesken). Hitaampi liikkuminen edellyttää pidempää viipymää virkistyskohteessa: tehdään vähemmän, mutta pidempikestoisia matkoja. Toimintatapa säästää energiaa ja hillitsee ilmastomuutosta. Ympäristö- ja ilmastomuutos on syntynyt fossiilisen energian massiivisesta käytöstä, jota nyt pitäisi vähentää tai mieluummin lopettaa kokonaan, ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Kiiminkijokivarrella on turvetuotantoalueita ja turvetta ei lasketa EU:ssa uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Puun energiakäyttö sen sijaan on suositeltavampaa ja puu tuleekin kasvamaan nopeammin lämpimämmässä ilmastossa. Turvetuotannon lopettaminen vähentää päästöjä sekä ilmaan että veteen. Lisääntyvä sateisuus taas vaikuttaa metsien elinvoimaan ja metsätyypit voivat muuttua. Tilanteeseen tuleekin varautua jo etukäteen sekä metsätaloussuunnittelussa että maatalouden kehittämissuunnitelmissa, mm. lajikkeiden jalostuksessa, jotta Kiiminkijokivarren rantametsät ja -pellot voivat säilyä tuottavina ja kauniina. Juppi-mallissa uhkaava energiavaje on korvattu massiivisella sähkön tuotannolla (ydinvoimalat ja tuulipuistot merellä) joten asutuksen hajauttamista ja liikkumista yksityisillä sähköautoilla voidaan jatkaa entiseen tapaan. Hippi-mallissa oletetaan, että fossiilisista polttoaineista luopumisesta johtuvaa energiavajetta ei saada täysin korvattua, joten yhä useampi alkaa käyttää omaa energiaansa liikkumiseen pyöräillen ja kävellen. Jos päivittäinen liikkuminen voidaan järjestää joukkoliikenteellä: busseilla, paikallisjunalla, kimppataksilla tai kevytliikenteen keinoin, haitalliset ilmastovaikutukset pienenevät. Molemmissa malleissa se on mahdollista, mutta järjestelmien tulee olla erilaiset. Talous ja elinkeinopolitiikka Ilmastomuutokseen sopeutuminen edellyttää suurta murrosta ajattelussa ja toimintatavoissa. Epävarmuus tulevaisuudesta aiheuttanee häiriöitä talouselämässä niin kauan, kunnes aletaan aktiivisesti etsimään uusia toimintatapoja ja tehdään tarpeellisia teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita. Sopeutuminen edellyttää elinkeinorakenteeseen merkittäviä muutoksia, kuten siirtyminen tavarapainotteisesta (aineellisesta) tuotannosta palvelujen (aineettomaan) tuottamiseen. Raakaaineiden/luonnonvarojen vähetessä kilpailu kiristyy, hinnat nousevat ja kierrätys sekä korkea hyötysuhde tulee entistä tärkeämmäksi. Pelättävissä on, että ilmastomuutos tulee aiheuttamaan Ongelma voi synnyttää innovaatioita, mikä edistää kehitystä ja hyvinvointia. 13
5. TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA 6..TOIMENPITEET JA HANKKEET, joilla edistetään maankäyttöstrategian toteutumista JUPPI: kiinnostus välineisiin ja tekniikkaan, arvostaa elämyksiä ja vauhtia: nykyiset arvot ja toimintatavat HIPPI: kiinnostus ja rakkaus luontoon, pohdiskeleva romantikko ja askeetti: muuttuneet arvot ja toimintatavat Juppi-malli ASUTUKSEN JA LOMA-ASUTUKSEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET - asutuksen tiivistyminen Alajuoksun taajamissa ja kylissä vapaa ranta vähenee ja yläjuoksulla - loma-asutuksen määrä, kylät taantuvat. luonne ja sijoittuminen Uuden loma-asutuksen alue- ja energiatarve on suuri. - kylien elinvoimaisuus: Alajuoksulla kylät palveluineen säilyvät ikärakenne ja palvelujen elinvoimaisina ja ikärakenne hy- säilyminen vänä. Yläjuoksu taantuu. - vesi- ja viemäröinti Jätevesiongelmat pieniä, koska asutus on viemäröintiverkoston piirissä. - jokiveden laatu Veden laatu ei parane, vaikka veden määrä lisääntyy. - asukkaan ekologinen Asukkaan kulutusmahdollisuuksien / jalanjälki kuluttavan elämäntavan myötä suuri. (nykyisin 40% yhteiskunnan energiakulutuksesta -> fossiiliset lähteet) Hippi-malli Alueen kylät ja taajamat säilyvät vetovoimaisina ja rakenne täydentyy. Loma-asutukseen käytetään pääosin olevaa rakennuskantaa joten ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Koko jokivarressa kylät ja taajamat säilyvät asuttuina ja vähäinen liikkuminen suosii paikallisia palveluja. Kylien tilakohtaiset jätevesiratkaisut ovat pieni riskitekijä Veden laatu paranee, kun metsäojitus ja turvetuotanto loppuu. Asukkaan vähäisten kulutusmahdollisuuksien / omatoimisuuden vuoksi pieni. ( laskutavoite puolittaa energiankulutus -> uusiutuvat lähteet) VIRKISTYKSEN, MATKAILUN JA MUIDEN ELINKEINOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - ympäristön tilan huomiointi - virkistysalueiden ja reittien kuluminen - matkailijan liikkuminen - maatalous - tuotanto ja jalostus SOSIAALISET VAIKUTUKSET - sosiaalinen ympäristö Ei tiedosteta globaalia tai paikallista ympäristövastuuta. Koitelinkoskella ja suosituimmilla reiteillä maasto kuluu. Matkailija tulee kauempaa ja eri välineillä, mutta liikkuu rajallisella alueella. Liikkuminen moottorikäyttöisesti tuo ympäristöhaittoja. Yläjuoksun kylien maatalouden väheneminen vaikuttaa maalaismaiseman vetovoimaan negatiivisesti. Taajamien työpaikat säilyvät ja lisääntyvät, osaamisen korkea taso ja tekninen kehitys oleellista. Alueella voi syntyä uusia innovaatioita. Kylät ja taajamat suurehkoja, sosiaalisia ongelmia voi ilmetä. Suorittaminen luo henkisiä paineita. Asukkaat ovat tehokkaita, tuottavia ja - asukkaan yhteiskunnallinen rooli kuluttavia yksilöitä. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET - liikenne ja asuminen - matkailun taloudelliset panostukset Liikenne kuluttaa paljon energiaa. Joukkoliikenne on kannattavaa asutuksen tiivistyessä alajuoksulle. Vaatii runsaasti rakentamista ja ylläpitoa majoitukseen ja reitistöihin sekä merkittävää panostusta markkinointiin ja tuotekehitykseen. Matkailijan työllistävä vaikutus on suuri. Asukas on tietoinen ympäristövaikutuksistaan. Liikkumisen hajaantuminen laajoille alueille ei aiheuta kulumista. Matkailija tulee lähialueelta omatoimisesti mutta liikkuu laajalla alueella. Liikkuminen lihasvoimin ei aiheuta ympäristöongelmia. Maatalous säilyy koko alueella, mikä turvaa maisemien ja kulttuuriympäristöjen säilymisen, mikä parantaa matkailun kehittämismahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot elpyvät, paikalliset luonnonvarat hyödynnetään ja jalostetaan. Kylien pienen koon myötä sosiaalinen ympäristö on inhimillinen. Leppoisa elämä parantaa hyvinvointia. Tuottavuus on pieni, elintaso matalahko ja kulutushalut vähäiset. Liikenteen energiakulutus on vähäistä. Joukkoliikenne on kalliimpi toteuttaa hajautuneessa rakenteessa. Vaatii vain vähän panostusta, sillä hyödyntää olevia, vajaakäyttöisiä rakenteita. Matkailijan työllistävä vaikutus on pieni. Kunta Asumisen ja lomaasumisen Haukipudas - rannikon kalastajakylien kaavasuunnittelun, ympäristösuunnittelun ja rakentamistavan - rantakylien asutuksen - olevien asuinympäristöjen viihtyisyyden / yhteisöllisyyden Kiiminki - koerakentamisalueiden suunnittelu Kiiminkijokivarren kyliin: ekokylät - Nurmijärven virkistys- ja lomailualueeksi Ylikiiminki (Oulu) - kylien jätevesihuollon - Oulun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelma Utajärvi - vesihuollon asuin- ja lomaalueilla: kylä- tai ryhmäkohtaiset jätevesiratkaisut Kaikille yhteiset - kylien asutuksen kehittämishankkeet: asumisen / elämäntavan uudet tyylit - loma-asumisen uudet muodot jpkivarressa ja järvialueilla: perinteinen lomaasutus osa-aikainen asuminen, leirikeskukset, lomakylät, kulttuuriympäristöt - alueisiin liittyvä maisema- ja vihersuunnittelun - kuntien maanhankinta kaavoitusta ja rakentamista varten Virkistysalueiden - asutukseen liittyvien virkistysalueiden ja reitistöjen - virkistysreittien suunnittelu koko kunnan alueelle (myös saaristo huomioiden) - rantojen kunnostus ja maisemointi - satamien - kalastusalueiden - Lylykkäänjärven ja Siltasuon alueiden osana virkistysalueverkostoa - Rengasreittisuunnitelma Kiiminkijokivarren kylistä Reposelkään ja Jolosjokivarteen - Ylikiimingin hevostalouden kehittämishanke - kylien liikuntapalvelujen - kalastuksen kehittämisalueet - melontareittien (mm. Tilajoki) - kuntien yhteisen virkistysalueverkoston suunnittelu - Kiiminkijoen ja Nuorittajoen koskien melontaväylien kunnostussuunnitelma - Kiiminkijokivarren reitti- ja taukopaikkasuunnitelma - metsästys- ja kalastusmatkailun - Reposelän ja Olvassuon luontomatkailun - Kivijärven Kinttupolun kunnostus - pyöräilyreittiverkoston - moottoriajoneuvojen reitistösuunnitelma Matkailun ja muiden elinkeinojen - taajaman vetovoimaisuuden lisääminen - Martinniemen- Mustakarin vapaaajankeskuksen - suistoalueen yhteys merelle (Kurtinhauta- Laitakari) kalastuselinkeinon ja veneilyn ohjelmapalvelujen - vanhan rautatieaseman hyödyntäminen matkailussa ja paikallisliikenteessä - taajaman vetovoimaisuuden lisääminen - Koitelikeskuksen kehittämishanke - leirikeskus (sijainti esim. Nurmijärvi tai Lylykkäänjärvi) - taajaman vetovoimaisuus (Elävät ydinkeskustat, meidän CITY) - matkailun mahdollisuudet (opinnäytetyö) - moottoriurheilukeskus - järviketjun lapsiperheiden matkailun kehittämisalue - Särkijärvi-Kurimo matkailualueen - Rekihovin - Kiiminkijokivarren kuntien elinkeinojen kehittämisstrategia - Paikallisten luonnonvarojen kartoitus ja hyödyntämismahdollisuudet ilmastomuutoksen torjunnassa - Kylien matkailupalveluverkostojen - Lomakylien osana Oulun seudun matkailutarjontaa: sijaintiselvitys - tapahtumien (vrt. Kiiminkijokimelonta) - ekologisesti ja eettisesti kestävän matkailun tavoitesuunnitelma - markkinointisuunnitelma Ympäristön hoito - jokisuun ruoppaus ja läjitysalueiden maisemointisuunnitelma - tulvauomien kunnostus - rantametsien virkistys- ja hoitosuunnitelma - Reposelän pohjavesialueen suojelu - suojelualueisiin liittyvien virkistystoimintojen suunnitteluperiaatteet - WARA (jokivarsien vanhat rakennukset hanke) - Vesalan turvetuotantoalueen rakentaminen maauimalaksi - Särkijärven kulttuuriympäristön hoitoohjelma - turvetuotantoalueiden ennallistamis- ja maisemointisuunnitelmat - kulttuuriympäristöohjelma Kiiminkijokivarteen - Kiiminkijoen ympäristönhoitohanke - arvokkaiden luontokohteiden suojelu, vesistön hyödyntämis- ja suojeluhankkeet - veden laadun parantamishankkeet: käynnistys selvitysten kautta 14
15