1 (7) Hyväksytty johtoryhmässä 7.5.2013 päivitys 2.1.2014, Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Senaatti-kiinteistöt pyrkii omalta osaltaan edistämään rakennushankkeissa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Ensimmäinen talousrikollisuuden torjuntaan liittyvä toimintaohje hyväksyttiin ja julkaistiin loppuvuonna 2011. Senaatti-kiinteistöt päivittää tarvittaessa ohjeistusta ja tekee tarkastuksia työmaakohteissaan tässä esitettyjen velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi. 1 Tilaajavastuulain edellytykset rakentamistoiminnassa Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (tilaajavastuulaki 1233/2006) velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Tilaajavastuulain tavoitteena on edistää yritysten välistä tasavertaista ja tervettä kilpailua ja työehtojen noudattamista, varmistamalla, että sopijapuolet täyttävät lakisääteiset velvoitteensa sekä torjua talousrikollisuutta. Tilaajavastuulakia sovelletaan rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa rakennuttajana toimiviin tilaajiin sekä yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina toimiviin. Ennen kuin tilaaja tekee alihankintasopimuksen tai sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä rakentamisessa, on hänen selvitettävä seuraavat asiat sopijapuolen toiminnasta: 1 Selvitys ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta 2 Selvitys työnantajarekisteriin kuulumisesta 3 Selvitys arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuulumisesta 4 Kaupparekisteriote 5 Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty 6 Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta sekä eläkevakuutusmaksujen maksamisesta tai selvitys erääntyneiden maksujen maksusopimuksesta 7 Selvitys työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista 8 Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta Tilaajavastuulaki ei edellytä, että edellä lueteltuja selvityksiä tulee hankkia seuraavilta sopijapuolilta: valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta tai sen kunta tai kuntayhtymä, seurakunta tai -kuntayhtymä, Kela, Suomen pankki, julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos tai sen kokonaan omistama yhteisö tai yhtiö tai vastaava ulkomainen yhteisö tai yritys. Selvitykset saavat olla korkeintaan 3 kuukautta vanhoja. Tilaaja voi hankkia osan selvityksistä sekä hyväksyä muun yleisesti luotettavan selvityksen, kuten tilaajavastuu.fi:n
2 (7) tuottamat selvitykset. Mikäli tilaajan ja sopijapuolen välinen sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, tulee tilaajan hankkia uudet vero- ja vakuutusselvitykset 12 kuukauden välein. Tilaajavastuulaki mahdollistaa sen, että mikäli tilaaja ja sopijapuoli tekevät uuden sopimuksen ennen kuin on kulunut 12 kuukautta siitä, kun edellinen sopimus tehtiin, ei selvityksiä tarvitse pyytää, ellei tilaajalla ole syytä epäillä, että sopijapuolen olosuhteet ovat muuttuneet. Selvitysten pyytämättä jättäminen edellyttää sitä, että ensimmäistä sopimusta tehtäessä tilaaja täytti selvitysvelvollisuutensa. Tästä huolimatta Senaatti edellyttää, että aina sopimusta tehtäessä on korkeintaan 3 kuukautta vanhat tilaajavastuulain mukaiset selvitykset vaadittava. Tarkistetut tiedot tulee säilyttää kaksi vuotta työn päättymisen jälkeen. 2 Senaatin menettelyt ja sopimusehdot rakennushankkeissa Senaatti edellyttää, että seuraavassa kuvattavat menettelyt ja sopimusehdot sisällytetään Senaatin ja Senaattiin sopimussuhteessa olevan urakoitsijan ("urakoitsija") väliseen urakkasopimukseen. 2.1 Velvoitteiden siirtäminen ali- ja sivu-urakkasopimukseen Senaatti edellyttää lisäksi, että urakoitsija sisällyttää jäljempänä kuvattavat sopimusehdot ja velvoitteet omiin urakkasopimuksiinsa ja että työmaalla on kaikilla toimijoilla samansisältöiset sopimukset. Urakoitsijan on esitettävä Senaatille aliurakoitsijan ja urakoitsijan allekirjoittama selvitys siitä, että kaikki jäljempänä kuvatut ehdot on sisällytetty myös aliurakkasopimukseen. Selvitys on esitettävä samalla kun urakoitsija esittää aliurakoitsijan hyväksytettäväksi. 2.2 Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset urakoitsijalta Tilaajavastuulain edellyttämien selvitysten ja todistusten hallinnoinnin helpottamiseksi sekä ajantasaisen seurantatiedon saamiseksi Senaatti edellyttää, että urakoitsija liittyy tilaajavastuu.fi:n Luotettava Kumppani -palveluun, joka toimittaa reaaliaikaista tietoa tilaajavastuulain mukaisten asiakirjojen voimassaolo- ja muusta tiedosta. Urakoitsija sitoutuu huolehtimaan siitä, että se ja sen käyttämät alihankkijat täyttävät sopimussuhteen alkaessa ja sopimuksen voimassaoloaikana tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset. 2.3 Aliurakointi ja ketjuttaminen Senaattiin sopimussuhteessa oleva urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana ja tämä edelleen kolmannelle urakoitsijalle aliurakkana. Urakoiden ketjuttaminen kolmatta porrasta pidemmälle ei ole sallittua ilman Senaatin etukäteen hyväksymää erityistä syytä. Hyväksyntä pidemmästä ketjuttamisesta on tehtävä kirjallisesti. Aliurakoitsijoina ei saa käyttää väliyhtiöitä. Ennen sopimuksen tekemistä urakoitsija on velvollinen hyväksyttämään aliurakoitsijat kirjallisesti Senaatilla. Hyväksynnän edellytyksenä on, että Senaattiin sopimussuhteessa
3 (7) oleva urakoitsija esittää kaikkien urakkaketjussa olevien aliurakoitsijoiden tilaajavastuulain mukaiset selvitykset sekä kohdassa 2.1 mainitun aliurakoitsijoiden ja urakoitsijoiden allekirjoittamat selvitykset. Senaatti on velvollinen kirjallisesti hyväksymään, hylkäämään tai pyytämään lisäselvitystä aliurakoitsijasta kahden työpäivän kuluessa siitä, kun aliurakoitsija on esitetty hyväksyttäväksi ja kaikki tilaajavastuulain edellyttämät asiakirjat ja kohdan 2.1 mukainen selvitys on toimitettu Senaatille. Senaatti ei tule hyväksymään niitä urakoitsijan kotimaisia tai ulkomaisia aliurakkaketjuun kuuluvia aliurakoitsijoita, joiden tilaajavastuutiedoissa on puutteita, todistusten aitoudesta ei voida saada varmuutta ja/tai todistuksia ei olennaisilta osin ole käännetty suomeksi tai on syytä epäillä aliurakoitsijan kiertävän veroja, suomalaisia sopimuspalkkoja tai muita yhteiskuntavastuita, tai on selvää, ettei aliurakoitsija aiokaan huolehtia yhteiskunnallisista velvoitteistaan, ja urakoitsija ei Senaatin sitä pyydettyä toimita hyväksyttäviä lisäselvityksiä. (Näitä lisäselvityksiä voivat olla esim. selvitys aliurakoitsijan työntekijöille maksamasta palkasta, mahdollisesta yhteismajoituksesta ja työnantajan siitä perimästä vuokrasta, työnantajan järjestämistä lomamatkakuljetuksista ja näistä työntekijöiltä perittävistä kustannuksista.) Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta 10 000 euron sopimussakko per laiminlyönti tai rikkomus edellä mainittuihin velvoitteisiin liittyvistä laiminlyönneistä tai rikkomuksista. Lisäksi Senaatilla on oikeus keskeyttää työt, mikäli urakkasuorituksia on ketjutettu edellä sanotun vastaisesti ilman Senaatin nimenomaista hyväksyntää tai työt aloittanutta urakoitsijaa ei ole hyväksytetty ja kirjattu työmaalle edellä kuvatulla tavalla. Urakoitsijan tulee purkaa ketjutettu aliurakkasopimus välittömästi ja vastata rikkomuksestaan aiheutuvasta haitasta ja lisäkustannuksista Senaatille. Urakoitsija on velvollinen ylläpitämään ajantasaista sähköistä luetteloa kaikista työmaalle hyväksytyistä sivu- ja aliurakoitsijoista sekä näiden keskinäisistä suhteista (urakoitsijapyramidi). Urakoitsijan laiminlyödessä velvoitteen, on Senaatilla oikeus periä urakoitsijalta 10 000 euron sopimussakon, mikäli urakoitsijapyramidi puuttuu tai se on olennaisilta osiltaan puutteellinen. 2.4 Ulkomaiset yritykset ja lähetetyt työntekijät Mikäli urakoitsijana tai sen aliurakkaketjuun kuuluvana aliurakoitsijana on ulkomainen yritys, on tilaajavastuulain 5 ja 5a :n tarkoittamat tiedot toimitettava yrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla luotettavalla todistuksella. Tämän lisäksi todistuksista tulee esittää auktorisoidut suomenkieliset käännökset asian luotettavan selvittämisen edellyttämässä laajuudessa. Mikäli ulkomainen yritys on rekisteröinyt sivuliikkeen Suomessa, tulee yrityksen toimittaa tilaajavastuulain edellyttämät tiedot sekä Suomesta että yrityksen kotimaasta. Mikäli urakoitsija käyttää aliurakkaketjuun kuuluvana aliurakoitsijana ulkomaalaista yritystä tai hyödyntää lähetettyä työvoimaa ja joko Senaatti itse tai viranomainen toteaa laiminlyöntejä tai rikkomuksia tilaajavastuulain mukaisten selvitysten hoitamisessa, tulee urakoitsijan poistaa ko. yritys ja/tai lähetetyt työntekijät välittömästi työmaalta.
4 (7) Lisäksi, mikäli em. laiminlyönti tai rikkomus voidaan Senaatin toimesta todeta tilaajavastuulain vastaiseksi tai viranomainen asian toteaa ja säätää urakoitsijalle laiminlyöntimaksun, on Senaatilla oikeus periä urakoitsijalta 10 000 euron sopimussakko per laiminlyönti tai rikkomus. Senaatin oikeutta sopimussakkoon ei vähennä mahdollinen viranomaisen urakoitsijalle määräämä laiminlyöntimaksu tilaajavastuulain selvitysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Senaatti edellyttää urakoitsijan ja tämän aliurakkaketjuun kuuluvan aliurakoitsijoiden noudattavan lähetettyjen työntekijöidensä osalta, että urakoitsijan ja aliurakoitsijan mahdollisine alihankkijoineen on työnantajina noudatettava vähintään Rakennusalan työehtosopimuksen tai toimihenkilöiden osalta Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön, ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Suomessa työskentelevillä ulkomaalaisilla on oltava suomalainen eläkevakuutus tai voimassa oleva E101- tai A1-todistus ennen kuin kulkulupa voidaan myöntää. EU:n ulkopuolisilta kansalaisilta edellytetään lisäksi voimassaolevaa työlupaa. Kulkulupaluettelosta on käytävä ilmi em. seikat. Senaatilla on oikeus periä sopimussakkoa 5 000 euroa per työsuhde per alkava kuukausi, mikäli urakoitsija tai tämän aliurakkaketjuun kuuluva aliurakoitsija ei ole noudattanut edellä mainittuja vähimmäistyöehtoja. 2.5 Henkilötunnisteet, veronumero, kulkuluvat, perehdyttäminen Senaatti edellyttää, että rakennustyömaalla on käytössä sähköinen kulunhallintajärjestelmä, kaikki työmaan sisäänkäynnit ovat valvottuja sekä tietyillä suurimmilla rakennustyömailla on käytössä myös portit. Sähköisestä kulunhallintajärjestelmästä on saatava ajantasainen raportoitavissa oleva tieto kulkuluvan saaneista työmaalla työskentelevistä henkilöistä sekä työmaan urakoitsijoista, aliurakoitsijoista ja sivu-urakoitsijoista. Senaatti voi erityisestä syystä myöntää työmaalle vapautuksen sähköisestä kulunhallintajärjestelmästä. Päätoteuttaja myöntää työmaalle kulkulupia, valvoo niiden käyttöä ja palauttamista sekä ylläpitää työntekijöiden sähköistä kulkulupaluetteloa. Kulkulupaluetteloon tulee merkitä vähintään työntekijän nimi, syntymäaika, veronumero, ulkomaisen työntekijän työntekooikeuden peruste, työnantaja, työnantajan yritystunnus, luvan voimassaoloaika sekä päättyneen kulkuluvan palautuspäivä sekä lähetettyjen työntekijöiden osalta kohdassa 2.4 yksilöidyt tiedot. Jokaisen aliurakoitsijan on ilmoitettava ennen työvaiheen aloittamista omien ja alihankkijoidensa työmaalla työskentelevien työntekijöiden nimet ja syntymäajat päätoteuttajalle työmaalla tarvittavien kulkulupien myöntämiseksi. Päätoteuttajan tulee kerätä ja tarkistaa veronumerot kaikilta työmaalla toimivilta henkilöiltä. Työntekijöiden tulee olla merkittynä veronumerorekisteriin ja veronumero on olta-
5 (7) va kuvallisessa henkilötunnisteessa. Ulkomaisen työntekijän tulee hankkia henkilötunnus ja veronumero Verohallinnolta ennen työnteon aloittamista. Senaatti edellyttää lakisääteisten kuvallisten henkilötunnisteiden ehdotonta käyttöä työmaalla. Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste, josta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja, henkilön nimi ja työnantajan nimi, ellei kyse ole itsenäisestä työnsuorittajasta. Päätoteuttajan on perehdytettävä työmaalla työskentelevät henkilöt ennen kulkuluvan myöntämistä. Perehdytyksessä on huomioitava työturvallisuus- ja laaturiskit sekä kielitaitorajoitteet. Perehdyttäminen ja sen sisältö on dokumentoitava. Päätoteuttajan tulee luovuttaa perehdytyksen ohessa jokaiselle työntekijälle työntekijän turvaohje, jonka kukin työntekijä kuittaa saaduksi erilliseen työntekijäluetteloon. Senaatti seuraa kuvallisten henkilötunnisteiden ja kulkulupien käyttöä muun muassa satunnaisilla tarkastuksilla. Henkilöt, jotka rikkovat määräystä kuvallisten tunnisteiden tai kulkulupien käytöstä, poistetaan työmaalta. Lisäksi Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta 500 euroa sopimussakkoa jokaisen puuttuvan, puutteellisen tai puutteellisin perustein annetun tunnisteen tai kulkuluvan osalta. Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta 500 euroa sopimussakkoa jokaisen sellaisen työntekijän osalta, jonka veronumeroa ei ole ilmoitettu veronumerorekisteriin. Senaatti voi tarkistaa veronumeron löytymisen veronumerorekisteristä. Senaatilla on lisäksi oikeus poistaa työmaalta työntekijä, jonka kulkulupa tai tunniste puuttuu, on puutteellinen, on annettu puutteellisin perustein tai jonka veronumeroa ei ole ilmoitettu veronumerorekisteriin, siksi aikaa, kunnes menettely on korjattu. Puutteellisesta tai puuttuvasta kulkulupaluettelosta Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta enintään 5 000 euron sopimussakko. 2.6 Työskentely normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin Työskentely normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin on sallittua vain Senaatin erikseen antamalla kirjallisella luvalla ja päätoteuttajan työnjohdon valvonnassa. Tällöin on erityisesti valvottava hankekohtaisten kuvallisten henkilötunnisteiden ja kulkulupien käyttöä luvattoman työvoiman käytön estämiseksi. Lupa työskentelyyn on pyydettävä etukäteen kirjallisesti, kuten sähköpostilla. Sähköisestä kulunvalvonnasta on käytävä ilmi normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin tapahtunut työskentely. Valvontavelvollisuus sivu-urakkasuhteessa työskentelevien sivu-urakoitsijoiden osalta on kyseisen sivu-urakan luovuttaneelle urakoitsijalla. Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta sopimussakkona 5 000 euroa per normaalin työajan ulkopuolella tai viikonloppuisin tapahtunut työskentelykerta, jota ei ole Senaatilla erikseen kirjallisesti etukäteen hyväksytetty.
6 (7) 2.7 Rakennustyömaan häiriintyminen Mikäli urakoitsijan tai tämän alihankintaketjuun kuuluvan yrityksen tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta johtuen työmaa saarretaan tai joutuu lakon kohteeksi ja työt häiriintyvät tai tulevat pysäytetyksi, pätee YSE 20.3 lisäksi seuraava: Urakoitsija korvaa ne lisäkustannukset, mitkä Senaatille ja tämän muille sopijakumppaneille aiheutuvat. Mikäli Senaatin tai tähän sopimussuhteisen muun yrityksen tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta johtuen työmaa saarretaan tai joutuu lakon kohteeksi ja työt häiriintyvät tai tulevat pysäytetyksi: Senaatti korvaa ne lisäkustannukset, mitkä urakoitsijalle ja tämän alihankkijoille aiheutuvat. Kumpikaan sopijapuoli ei korvaa toiselle työkohteen mahdollisesta viivästyksestä seuraavia välillisiä tulonmenetyksiä, ellei sopijaosapuoli ole toiminut tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti. 2.8 Liiketoimintakiellot Urakoitsijan tulee valvoa ja ennen työn aloittamista kirjallisesti vakuuttaa, ettei hänen tai häneen sopimussuhteisissa tai aliurakointiketjussaan toimivissa yrityksissä toimi johto- ja hallintotehtävissä tai suoraan tai epäsuorasti käytä määräysvaltaa henkilöitä, jotka ovat liiketoimintakiellossa. Mikäli alihankintaketjussa havaitaan yrityksiä, joita em. tavalla edustaa liiketoimintakiellossa oleva henkilö, poistetaan yritykset edustajineen välittömästi työkohteesta. Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta sopimussakkoa 50 000 euroa per rikkomus sekä purkaa Senaatin ja urakoitsijan välinen sopimus. 2.9 Kielletyt kilpailunrajoitukset Urakoitsijalla on velvoite olla osallistumatta tai edistämättä toiminnassaan kiellettyjen kartellien kuten hintakartellien ja tarjouskartellien muodostumista ja ylläpitämistä siten, kuin kilpailulaissa (948/2011) säädetään. Sellaiset elinkeinoharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinoharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinoharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Yhden tai useamman elinkeinoharjoittajan tai elinkeinoharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Tällaista väärinkäyttöä voi olla kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen tai muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen.
7 (7) Mikäli urakoitsijan tai sen aliurakkaketjuun kuuluvan aliurakoitsijan todetaan osallistuneen edellä mainitussa laissa määriteltyyn vahingolliseen kilpailua rajoittavaan, estävään tai vääristävään toimintaan ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto määrää urakoitsijan lopettamaan kielletyn menettelyn tai markkinaoikeus määrää urakoitsijalle seuraamusmaksun, on urakoitsija velvollinen suorittamaan Senaatille sopimussakon, jonka suuruus on 50 000 euroa per rikkomus. 2.10 Urakoitsijatietojen ilmoittaminen Senaatti ilmoittaa solmimiensa, vähintään 10 000 euron arvoisten urakkasopimusten tiedot kuukausittain Verohallinnolle. Pää- ja sivu-urakoitsijan tulee ilmoittaa vastaavat tiedot kaikkien aliurakoitsijoidensa osalta Verohallinnon ohjeiden mukaisesti, kun urakan yhteislaskutus (kokonaislaskutus tai sovittu urakkasumma) ylittää 10 000 euroa. Pää- ja sivu-urakoitsijan on myös edellytettävä aliurakkasopimuksissaan, että kaikki aliurakkaketjuun kuuluvat aliurakoitsijat ilmoittavat omien aliurakoitsijoidensa tiedot. Työmaan sijaintipaikkakunnan lääninverovirastolle ilmoitetaan: urakoitsijan nimi-, yhteys- ja urakkatiedot: urakoitsijan nimi, Y-tunnus, osoite, vastuuhenkilön nimi (ulkomaisista yrityksistä myös edustaja Suomessa), työmaan nimi, urakointilaji, urakkahinta, urakan aloittamispäivä ja arvioitu valmistumisajankohta. Sopimussakot, yhteenveto 500 euroa / kerta kulkuluvan puuttuminen, puutteelliset tai virheelliset tiedot 500 euroa / kerta kuvallisen henkilötunnisteen puuttuminen, puutteelliset tai virheelliset tiedot 500 euroa / kerta veronumeron puuttuminen julkisesta veronumerorekisteristä 5 000 euroa / kerta aliurakoinnin sopimuksenvastainen ketjuttaminen, hyväksyttämisen puuttuminen 5 000 euroa / kk vähimmäistyöehtojen vastainen työsopimussuhde 5 000 euroa / kerta työskentely normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin ilman kirjallista lupaa 5 000 euroa / kerta puuttuva tai puutteellinen kulkulupaluettelo 10 000 euroa / kerta urakoitsijapyramidin pitämisen laiminlyöminen tai olennaisilta osiltaan puutteellinen urakoitsijapyramidi 10 000 euroa / kerta yrityksen hyväksyttämistietojen puuttuminen tai puutteellisuus 50 000 euroa / kerta liiketoimintakiellossa oleva henkilö yrityksen määräysvaltaa käyttävänä 50 000 euroa / kerta kiellettyyn kilpailunrajoitukseen osallistuminen