Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Turvalliseen huomiseen
Vahvistettu valtuustossa 17.11.2014. 2 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Sisällysluettelo Johdanto... 5 1. Onnettomuuksien ehkäisy... 7 1.1. Turvallisuusviestintä... 7 1.2. Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut... 10 1.3. Turvallisuuskoulutus... 11 2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta... 15 2.1. Palokuntatoiminnan kehittäminen... 15 2.2. Palokuntanaistyö... 17 2.3. Palokuntanuorisotyö... 18 2.4. Palokuntakoulutus... 19 3. Varautuminen ja väestönsuojelu... 21 3.1. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuustietojen ja -taitojen kehittäminen... 21 3.2. Asiantuntijapalvelut ja vaikuttaminen... 23 3.3. Pelastuspalvelutoiminnan edistäminen... 24 4. Yhteispalvelut... 26 4.1. Johtaminen... 26 4.2. Järjestön viestintä... 26 4.3. Hallintopalvelut... 27 4.4. Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto... 29 4.5. Kansainvälinen toiminta... 31 5. Alueellinen toiminta... 33 5.1. Onnettomuuksien ehkäisy... 33 5.2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta... 34 5.3. Varautuminen ja väestönsuojelu... 36 5.4. Yhteispalvelut... 37 Liite 1: Taloudellisia tunnuslukuja 2013 2015... 39 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 3
4 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Johdanto Suomalainen yhteiskunta on voimakkaassa muutoksen tilassa: talouden kehitykseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä, jotka edelleen heijastuvat julkisen sektorin palveluihin ja niiden järjestämiseen. Nämä osaltaan heijastuvat välillisesti myös järjestön toimintaan. Vuosi 2015 on vaalivuosi, mikä antaa mahdollisuuden nostaa esille yhteiskunnalliseen keskusteluun SPEKin toiminnan painopisteitä: arjen ja asumisen turvallisuutta sekä sisäisen turvallisuuden vahvaa kansalaissektoria. SPEK varautuukin osallistumaan keskusteluun sekä hallitusohjelman myötä käynnistyvien politiikkaohjelmien ja strategioiden laadintaan. Myös SPEKin sisäinen toimintaympäristö elää. Vuoden 2015 aikana järjestö hyväksyy uuden strategiansa sekä valmistelee viisivuotiset toimintalinjaukset, nk. SPEK-ryhmän TTS:n 2016 2020. Osana strategia- ja viisivuotissuunnitelmaprosessia arvioidaan nykyiset toimintamallit ja niiden organisointi. Onnettomuuksien ehkäisyssä SPEK painottaa uusien kampanjamuotojen ja -välineiden sekä turvallisuusviestinnän monimediamahdollisuuksien hyödyntämistä. Palokuntatoiminnassa keskitytään vahvistamaan palokuntalaisten identiteettiä, lisäämään palokuntatoiminnan tunnettavuutta, kehittämään rekrytointia, osallistamista ja palokuntatoiminnan organisaatiorakennetta, edistämään vaikuttamismahdollisuuksia, kehittämään kelpoisuusvaatimuksia ja osaamista, lisäämään toimintamahdollisuuksia sekä turvamaan palokuntakulttuurin tulevaisuus. Palokuntakoulutuksen painopisteenä on jatkaa pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman laatimista ja alustavaa toimeenpanoa erillisen laadintaprosessin mukaisesti. Varautumisessa ja väestönsuojelussa SPEK edistää kokonaisturvallisuutta, laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuvaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. Painopisteinä ovat asiantuntija- ja järjestöyhteistyö, toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen sekä yksilöturvallisuutta koskeva yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa jatketaan resilientin yhteiskunnan toimintaedellytysten ja toimintamallien selvittämistä ja kehittämistä. Viestinnällä vahvistetaan järjestökuvaa sekä vahvistetaan SPEKin tunnettuutta sidosryhmien parissa. Kansainvälisessä yhteistyössä painopisteenä ovat Pohjoismaat ja niiden kautta EU. Yhteistyötä sisarjärjestöjen kanssa jatketaan onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyen. Järjestön tulolähteiden monipuolistamisen ja uusien rahoituslähteiden hankintaa kehitetään ja pyritään löytämään uusia kumppanuuksia elinkeinoelämän kanssa. Toimintavuoden painopisteenä ovat turvallisuuskorttikonseptien sekä omarahoitteisten koulutuspalveluiden kehittäminen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 5
SPEK pyrkii laajentamaan ja vahvistamaan jäsenpohjaansa niillä turvallisuusalan järjestöillä, jotka tuovat lisäarvoa järjestön tehtävien toteutumiselle. SPEK tiivistää ja vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista muiden valtakunnallisten järjestöjen, elinkeinoelämän sekä viranomaisten kanssa. Järjestön alueellisen toiminnan avustusperiaatteiden uudistamista jatketaan yhteistoiminnassa SPEK-ryhmän kanssa. Yhteistoimintasopimus uusitaan ja avustusten jakoperiaatteet kirjataan uusittaviin sopimuksiin sekä sidotaan SPEK-ryhmän yhteisen toiminnan ja talouden viisivuotissuunnitelman toteutukseen. 6 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
1. Onnettomuuksien ehkäisy 1.1. Turvallisuusviestintä (KP 312) Tuemme turvallisuusviestinnällä kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista. SPEK tuottaa aineistoja ja kehittää toimintamalleja, jotka tukevat kansalaisten valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Turvallisuusviestintää toteutetaan kaikkien tulosalueiden, jäsenistön ja yhteistyöverkoston yhteistoimintana ja mahdollisimman usein yhteisin hankkein. Pelastuslaitosten omavalvontajärjestelmän käyttöönoton tukemista jatketaan turvallisuusviestinnällä. Tätä voidaan edistää myös valtakunnallisesti koordinoiduilla, alueellisesti räätälöitävissä olevilla kampanjoilla. Keskeiset kampanjat ovat 1. päivän palovaroitinkampanja radiossa, Nou Hätä! sekä Paloturvallisuusviikko, joka koostuu alakampanjoista Oma paloharjoitus, Päivä Paloasemalla ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Varsinkin Pohjoismaisen palovaroitinpäivän yhteydessä SPEKin turvallisuusviestintä on osoittautunut kansainvälisen tason vaikuttamistoiminnaksi. Muut Pohjoismaat ovat omaksuneet Suomesta toimenpiteitä omiin toteutuksiinsa, mutta myös kotimaista toimintaa kehitetään edelleen pohjoismaisia kontakteja hyödyntäen. Turvallisuusviestintä saa noin 100 miljoonaa kontaktia. Yli puolet ilmoittaa toimineensa viestinnän tavoitteen mukaisesti. Vaikuttavuus todennetaan kyselytutkimuksin. Turvallisuusviestinnän tavoittama kokonaiskontaktimäärä koostuu seuraavasti: 1. päivän radiokampanja 50 miljoonaa Paloturvallisuusviikko Oma paloharjoitus 30 miljoonaa Pohjoismainen palovaroitinpäivä 10 miljoonaa Päivä paloasemalla 100 000 Nou Hätä! 45 000 Viestintätoimikunta toimii SPEKin viestinnän ja turvallisuusviestinnän asiantuntijaelimenä. Toimikunta valmistelee SPEKin kampanjoita, lausuntoja ja kannanottoja. Radiokampanjat SPEK tavoittaa 1. päivän radiokampanjalla 50 miljoonaa kontaktia. Tavoitteena on, että 50 % spotin kuulleista toimii sen ohjeiden mukaisesti. Spotit uudistetaan vuodeksi 2015 niin, että ne ylläpitävät Paloturvallisuusviikon sanomaa halki vuoden. Kampanjaa varten toteutetaan mobiilisovellus. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 7
Tiedotteet, tiedotus Tavoitteena on, että monipuolisella ja useita kanavia hyödyntävällä tiedotustoiminnalla media ja suuri yleisö saadaan yhä kiinnostuneemmaksi turvallisuudesta. SPEK julkaisee säännöllisesti tulosalueiden viestinnän tiedotteita, kuten kuukausittainen palokuolematiedote. Tiedotteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sosiaalisen median kanssa. Tiedotteet linkitetään sopiviin SPEKin Facebook-ryhmiin yli osastojen välisten rajojen. Median kiinnostusta mitataan SPEKin antamien haastattelujen määrällä. Joka kuukauden alkupäivinä julkaistaan palokuolematiedote. Hiihtolomakaudella, kesämökkikaudella ja joulun alla julkaistaan ajankohdan riskeihin liittyvät tiedotteet. Online-turvallisuusviestintä ja sosiaaliset mediat Ns. online-reagointia verkkosivustoilla, tiedotteissa ja sosiaalisessa mediassa ajankohtaisten turvallisuustapahtumien ja onnettomuuksien yhteydessä kehitetään edelleen. SPEKin kykyä osallistua nopeasti kulloinkin ajankohtaiseen turvallisuuskeskusteluun mediassa ja sosiaalisessa mediassa kehitetään. Tarjotaan oikeaa tietoa kiinnostavalla tavalla. Online-viestinnän kehittämiseksi henkilöstön osaamista ja välineistöä parannetaan. SPEK ottaa käyttöön verkkoradio- ja tv-kanavan, jossa jaetaan tietoa ja osallistutaan turvallisuuskeskusteluun. Ajankohtaiset tiedotettavat asiat näkyvät sopivissa SPEKin ylläpitämissä sosiaalisen median kanavissa. Keskustelua ylläpidetään silloinkin, kun kampanjat eivät näy muissa medioissa. Esitemateriaalit SPEKin esitteet parantavat käyttäjiensä turvallisuusosaamista. Esitteitä kehitetään jatkuvasti, ja niiden sisältö on yhdenmukainen internetissä olevan informaation kanssa. Messut Osallistutaan messuosastoilla FinnSec-messuille 18. 20.11. Toiminta työryhmissä Muita työryhmiä ovat Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Alkusammutuskorttikoulutustyöryhmä, Nordic Fire Safety Campaign and Information Group. Turvallisuusviestintää toteutetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. Turvallisuusviestinnän seminaareihin ja opintopäiviin osallistutaan myös ulkomailla. 8 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Projekti: Nou Hätä! Nou Hätä! -koulutukseen osallistuu 40 000 kahdeksasluokkalaista ja 60 % yläkouluista. Nou Hätä! on vuosittainen pelastustieto- ja taitokampanja erityisesti 8. luokille. Hankkeeseen liittyy Nou Hätä! -kilpailu kahdeksasluokkalaisille. SPEK koordinoi kampanjaa valtakunnallisen ohjausryhmän tukemana. Kentällä kampanjan toteuttavat pelastuslaitokset, -liitot ja Pelastusopisto sekä koulut. Kampanja järjestetään 19. kerran. Kampanjassa huomioidaan yhteistoimintakumppanien näkyvyys ja korostetaan toteutusverkoston tärkeyttä. Palosuojelurahasto rahoittaa kampanjan toiminnalliset kulut. Pelastuslaitokset osallistuvat henkilötyöpanoksella. Projekti: Paloturvallisuusviikko Paloturvallisuusviikko on vuosittain toistuva valtakunnallinen teemaviikko, joka ajoittuu marraskuun lopulle. Vuonna 2015 päivämäärät ovat 21.11 1.12. Paloturvallisuusviikon muodostaa kampanjakokonaisuus, johon kuuluu kolme erilaista kampanjaa: Päivä Paloasemalla, Oma paloharjoitus ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Viestinnän keskittäminen yhdelle viikolle vie alan yhteisesti sopimat turvallisuusviestit tehokkaammin perille. Viikkoa kehitetään yhä enemmän siihen, että myös ei-pelastusalan toimijat ottavat viikon huomioon toiminnassaan. Projekti on suunniteltu toteutettavan Palosuojelurahaston avustuksella. Vuodesta 2015 lähtien Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä on SPEK-vetoinen. Osaprojekti 1: Päivä paloasemalla Päivä Paloasemalla on perheille suunnattu, paloasemilla järjestettävä valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, joka toteutetaan marraskuun lopun lauantaina osana valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä palokunnat, pelastusliitot, pelastuslaitokset ja SPEK. Tapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärätavoite on 100 000 henkilöä 350 paloasemalle. Hankkeen tavoitteena on myös tehdä palokuntatoimintaa tunnetuksi ja rekrytoida uusia palokuntalaisia. Osaprojekti 2: Oma paloharjoitus Kampanja tavoittaa TV:ssä, elokuvateattereissa ja internetissä 30 miljoonaa kontaktia, ja 100 000 ihmistä osallistuu harjoitukseen. Kampanjan vaikuttavuustavoitteena on, että suomalaiset parantavat paloturvallisuutta kotonaan, työpaikoillaan, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa toimintaympäristöissään. Vuoden painopistealueet määritellään ohjausryhmässä tilastotietojen ja mediaseurannan perusteella. Kampanjan tavoitteiden toteutuminen selvitetään kyselytutkimuksella. Osaprojekti 3: Pohjoismainen palovaroitinpäivä Pohjoismaisena yhteistyönä edistetään palovaroitintietoisuutta kodeissa. Kampanja korostaa palovaroittimen merkitystä paloturvallisuuden parantamisessa. Kampanjan viestinnässä tuodaan esiin vertailua paloturvallisuustilanteesta eri Pohjoismaissa. Tavoitteena on, että vuoden 2015 kampanjan jälkeen kaikissa kotitalouksissa on toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet. Hanke edellyttää 1 2 matkaa Pohjoismaissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 9
1.2. Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Ylläpidämme turvallisuuteen liittyviä asiantuntijapalveluita. Toimintaa toteutetaan kahdella osa-alueella: Tulipalojen ehkäisy: rakennusten turvallisen käytön ohjeistus, neuvonta sekä viranomaisyhteistyö Onnettomuuksien seurauksien rajoittaminen: teknisillä ja muilla järjestelyillä pyritään havaitsemaan, rajoittamaan tai sammuttamaan rakennuspalo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Avaintuloksen toiminta kohdistuu turvallisuustietoisuuden lisäämiseen. Tätä toteutetaan työryhmissä muiden alalla toimivien tahojen kanssa, aihealueen normistoa kehittämällä sekä tukemalla viranomaisten toimintaa mm. tekemällä oppaita. Standardien asema yhä kiinteämpänä osana normistoa tuo mukanaan uudenlaisen tarpeen käytännönläheisen näkökulman esiintuomiseen paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Paloturvallisuustoimikunta seuraa toimintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita ja toimii tulosalueen toimintaa jäntevöittävänä ja keskeiset sidosryhmät yhdistävänä asiantuntijaelimenä. Toimikunta käsittelee kaikki tulosalueella tuotetut oppaat, antaa lausuntoja ja tekee esityksiä. Tarvittaessa toimikunta myös valmistelee ja käsittelee kansainväliseen CFPA- ja CTIF-toimintaan liittyvät asiat kansallisen valmistelun laajapohjaisuuden varmistamiseksi. Edistetään erityisryhmien, kuten toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt, asumisturvallisuuteen tehdyn materiaalin käyttöä eri toimijoiden keskuudessa ja ylläpidetään aineistoa. Kohdistetaan informaatiota kuntien sosiaalitoimeen ja viranomaisille sekä kotikäyntejä tekeville tahoille. 1.2.1. Tulipalojen ehkäisy (KP 331) Asiantuntijatietoutta hyödynnetään asumisen ja rakennetun ympäristön paloturvallisuuden parantamisessa ja työryhmätoiminnassa. Uuden teknologian ja uuden rakentamisen vaikutuksia, rakennuspalojen määrää ja palonsyitä seurataan ja tuodaan esiin tiedotteissa ja koulutuksessa. Palontorjuntaan liittyvän tekniikan mahdollisuudet ja rajoitukset tuodaan esiin realistisesti ja puolueettomasti. Edistetään sammutuslaitteistojen määrän lisääntymistä henkilöturvallisuuskohteissa SPEKin hallituksen tekemien linjauksien mukaisesti. Pyritään saamaan vaatimus alkusammutuskalustosta lainsäädäntöön. Annetaan asiantuntija-apua toistuvien erheellisten hälytysten ennaltaehkäisemiseksi kiinteistöjen edustajille ja viranomaisille. Osallistutaan sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön kokoaman paloilmoitin-suositusryhmän työskentelyyn ja sähköturvallisuuden ohjeistuksen tulkintasuositusten ja normiston kehittämiseen (ST-kortit) työryhmissä yhdessä alan toimijoiden kanssa. 10 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Tehdään tai päivitetään kolme opasta. Oppaita työstetään perustuen uudistuvaan normistoon ja pelastusalalla esiin nouseviin ajankohtaisiin aiheisiin. Annetaan neuvontaa tulipalojen ennaltaehkäisystä internetissä, puhelimitse ja sähköpostilla sekä lausuntoja ja vastauksia tiedusteluihin henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tiedusteluihin vastataan kahden viikon kuluessa. Tehdään tulipalojen ennaltaehkäisy-yhteistyötä tarpeen mukaan pelastusliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa antamalla asiantuntija-apua koulutustilaisuuksiin. Osallistutaan sisäasiainministeriön ylläpitämän tahallisten palojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmän toimintaan. Järjestetään palonehkäisyn päivät Padasjoella. Päivillä käsitellään pelastuslain säädöksiin, rakentamismääräyksiin ja tulipalojen ehkäisyyn liittyviä alalla esiin nousseita asioita. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen palonehkäisytyöhön ja palontorjunnan tietotaidon jakamiseen olemalla mukana CFPA Europe Guideline- ja CTIF Fire Prevention -komissioissa. Tehdään tunnetuksi em. komissioissa valmistuneita oppaita pelastuslaitosten ja asiantuntijoiden keskuudessa. Fire prevention -komissiossa käsitellyt mielenkiintoiset tulipalot ja niistä saadut opit ja kokemukset tuodaan tiedoksi palonehkäisyn kentälle. Ylläpidetään mediaseurantaa palokuolemista, tuhopoltoista, palovaroittimen toiminnasta tulipaloissa ja saunassa tapahtuneista tulipaloista sekä alkusammutuskaluston käytöstä ja poistumisturvallisuudesta. Seurannassa analysoidaan erityisesti tulipalojen syitä. Tuloksia hyödynnetään mm. kuukausittain tehtävissä palokuolematiedotteissa. Toiminta rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. 1.3. Turvallisuuskoulutus Koulutamme turvallisuushenkilöstöä Koulutuksen kohderyhminä ovat yritysten, yhteisöjen ja laitosten päivittäisestä henkilöyritys- ja paloturvallisuudesta vastaavat sekä palonilmaisu- ja sammutuslaitteista vastuussa olevat henkilöt, tieturvakurssinjohtajat, suunnittelijat sekä pelastusviranomaiset. Turvallisuuskoulutusta kehitetään asiakkaiden palautteiden perusteella sekä yhteistyössä SPEKin jäsenten että Euroopan palontorjuntaliiton CFPA Europen kanssa. Jatketaan yhtenäisen valtakunnallisen koulutustarjonnan kehittämistä, laajennetaan CFPA E -kurssien tarjontaa (security) ja järjestetään koulutusta poistumisturvallisuusselvityksen laadinnasta. Käynnistetään uutena palveluna matkailualan turvallisuuskoulutuksen ja -konsultoinnin konsepti. Koulutuspalveluita markkinoidaan uutiskirjeissä, esitteissä ja verkossa sekä sosiaalisen median avulla. Vuoden alussa käynnistetään SPEKin koulutuksen laatukäsikirjan laatiminen varautumisen ja palokuntakoulutuksen kanssa. Laatukäsikirja otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11
Määräaikainen koulutussuunnittelija jatkaa kurssitoiminnan puolella syyskuun loppuun, kunnes tulityöprojekti on saatu viimeiseen vaiheeseen. Toiminnalliset tavoitteet: Kehitetään ja markkinoidaan uusia kurssituotteita yritysturvallisuudesta. Markkinoidaan täydennyskoulutusta CFPA E -kursseja suorittaneille. Pyritään saamaan Suomessa sopimus paloturvallinen hotelli -konseptista. Koulutetaan uusi turvallisuusasiantuntija konseptiin ja perehdytetään SPEKin kursseihin. Osallistutaan CFPA Europe Security Commissionin ja Training Commissionin kokouksiin. Järjestetään keväällä Training Commissionin ja Guideline Commissionin yhteinen kokous Suomessa. Toteutetaan 43 kurssia, 15 yrityskohtaista koulutustilaisuutta, kaksi seminaaria ajankohtaisista aiheista yhteistyössä SPEKin jäsenten kanssa, Pelastusalan neuvottelupäivät jäsenten kanssa (varautuminen ja palokuntakoulutus mukana). Yhteensä 1500 koulutettavapäivää. Viikossa 800 käyntiä koulutus.spek.fi-sivuilla ja 350 käyntiä paloturvallisuus.info-sivuilla. Yksi valtakunnallinen kurssiesite sekä 4 5 uutiskirjettä yhteistyössä tuotemyynnin kanssa ja 10 erilaista kurssikohtaista esitettä ja sähköpostimarkkinointi joka kurssista. Ylläpidämme ja kehitämme rekisteripalveluihin liittyvää turvallisuuskoulutusta Turvallisuuskorttikoulutusten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi: ylläpidetään hyvin toimiva korttihallinto ja asiakaspalvelu tarjotaan kortinhaltijoille lisäpalveluna mobiilikortti tulityö- ja tieturvakorteista osallistutaan valtakunnallisen toimikuntien ja työryhmien työhön koulutetaan yhteistyökumppaneiden järjestämillä kurssinjohtajakursseilla pidetään ajan tasalla kurssinjohtajien internet -sivut ja tehdään korttikoulutusta tunnetuksi kotisivuilla päivitetään koulutusaineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa tiedotetaan kurssinjohtajille sähköpostitse ja markkinoidaan korttikoulutuksia uutiskirjeissä toteutetaan tulityö- ja tieturvakurssinjohtajaviestintää Facebookissa. Tulitöiden paloturvallisuuskoulutus (KP 34010) Tulityötoimikunta SPEKin hallituksen asettamassa tulityötoimikunnassa ovat edustettuna Suomen Finanssialan Keskusliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja uusina jäseninä Kattoliitto ja Rakennusliitto. Toimikunta pyrkii työssään siihen, että tulityöprosessilla luodaan ja ylläpidetään turvallinen työympäristö. Toimikunta kehittää uusia toiminta- 12 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
malleja tulityöturvallisuuden lisäämiseksi tavoitteena, että tulityöstä ei aiheudu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoja. Toimikunta ohjaa tulityö- ja kattotulityökurssien sisällöllistä kehittämistä yhdeksi tulitöiden turvallisuuskurssiksi. Toimikunta hyväksyy: SPEKin ja SPPL:n tuottamat oppimateriaalit, tulityökurssin ja kurssinjohtajakoulutuksen tavoitteet/sisällöt päättää uudesta tulityökortin ja koulutusmateriaalin visuaalisesta ilmeestä ottaen huomioon SPEKille rekisteröidyn tuotemerkin näkymisen kortissa, oppikirjassa ja koulutusaineistossa. Toiminnalliset tavoitteet: uudistettu koulutusmateriaali valmis 1.6.2015 ja käännösaineistot vuoden loppuun mennessä 70 000 rekisteröityä tulityökortin kortinhaltijaa, 5 000 toteutettua tulityökurssia 2 000 rekisteröityä kattotulityökortinhaltijaa, 200 kattotulityökurssia 600 uuden koulutuksen suorittanutta kurssinjohtajaa tulityövahinkojen lehdistöseuranta muutama tiedote tulityön riskeistä ja useita tiedotteita koulutuksen uudistamisesta tulityöseminaari FinnSec-messuilla Helsingissä parikymmentä korttikurssien laadun havainnointia 6 8 tulityötoimikunnan kokousta ja niiden puheenjohtaja- ja sihteeritehtävät tulityötoimikunnan kehittämisseminaari keväällä ja pohjoismainen tulityökokous kesällä Tanskassa pyritään saamaan tulityövartijan vähimmäisosaamisvaatimukseksi todistettava alkusammutuskoulutuksen suorittaminen. Tieturvakoulutus (KP 34020) SPEK vastaa tieturvakoulutuksen koordinoimisesta. SPEKin turvallisuusasiantuntija on koulutusta kehittävän toimikunnan esittelijä ja sihteeri. Tieturvakoulutuksen laadun varmistamista jatketaan. Kurssinjohtajakoulutus on osa SPEKin järjestämää omaa turvallisuuskoulutusta Toiminnalliset tavoitteet: 3 000 rekisteröityä kortinhaltijaa (tieturva 1, 2 ja 2 kertaus), 1 900 kurssia, 30 uutta kurssinjohtajaa osallistuminen koulutuksen kehittämishankkeisiin, mm. tieturva 2 -materiaalin uudistamiseen ja oppilaan aineiston tuottamiseen 3 4 tieturvatoimikunnan kokousta ja niiden sihteeritehtävät toimikunnan kehittämisseminaari keväällä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 13
Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus (KP 34030) SPEK tekee koulutusta tunnetuksi erilaisissa tapahtumissa yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus pyritään saamaan osaksi ammatillista koulutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttitoimikunta vastaa tiedottamis- ja markkinointisuunnitelmasta. Toiminnalliset tavoitteet: 3 500 rekisteröityä kortinhaltijaa, 200 kurssia, 50 uutta kurssinjohtajaa osallistuminen TERVE-SOS 2015 -messuille yhdessä Palopäällystöliiton kanssa. Matkailualan turvallisuuspassikoulutus (KP 34040) Tavoitteena on saada koulutus osaksi matkailualan tutkintoja ja osaksi perehdyttämiskoulutusta huvipuistojen kausityöntekijöille. Tiedottamisessa tehdään yhteistyötä toimikunnan jäsenten taustayhteisöjen ammattilehtien kanssa. Toiminnalliset tavoitteet: 1 100 rekisteröityä kortinhaltijaa, 70 kurssia, 40 uutta kurssinjohtajaa, 20 kurssinjohtajakoulutuksen päivittäjää. Alkusammutuskoulutus (KP 34050) Toiminnalliset tavoitteet: 20 AS1-kurssinjohtajakurssia, 200 koulutettua kurssinjohtajaa, joista 120 rekisteröityy SPEKin kurssinjohtajapalveluun, 200 AS1-kurssia, 3000 AS1-kurssin suorittanutta henkilöä koulutuksen markkinointi palokunnille järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kampanjoissa kävijäkokemusten kerääminen Ruduksen Turvapuistossa olevalta alkusammutusrastilta pyritään saamaan AS1-pätevyys tulityövartijan vähimmäiskoulutukseksi. 14 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tulosalue edistää koko maan kattavaa kaikkien palokuntamuotojen ja pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten yhteistyötä ja toimintakykyä. Tulosalueen tavoitteena on kehittää pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa joustavaksi, innovatiiviseksi ja nykyaikaiseksi kolmannen sektorin toimijaksi, joka vastaa toimijoiden ja toimintaympäristön vaatimuksiin. Tarkoituksena on tuottaa välineitä ja keinoja alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseksi laajan jäsen- ja sidosryhmäverkoston avulla. Toiminnallisena tavoitteena on saada 1 % kansalaisista osallistumaan pelastustoiminnan vapaaehtoistoiminnan tapahtumiin ja palokuntien kokonaisjäsenmäärä kasvaa 2 % (SPEK-r TTS 2013 2017). 2.1. Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211) Tavoitteena on palveluiden tuottaminen tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti pelastusalan järjestöjen yhteisesti sovituilla vapaaehtoisen ja -sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisalueilla. Palveluiden ja toimintojen tuottamiseen hyödynnetään pelastusalan järjestöjen hyvää jäsen- ja sidosryhmäverkostoa ja yhteistyötä. Palokuntatoiminnan kehittämisen tavoitteet Yleisen palokuntalaiskokouksen päätöksen mukaisesti kehittämisen tavoitteiksi on asetettu: palokuntalaisten identiteetin vahvistaminen, palokuntatoiminnan tunnettavuuden lisääminen, rekrytoinnin ja palokuntatoiminnan organisaatiorakenteen kehittäminen, vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen, kelpoisuusvaatimusten ja osaamisen kehittäminen, toimintamahdollisuuksien lisääminen, sekä palokuntakulttuurin tulevaisuuden turvaaminen. Viestintä Tulosalueen viestintä pohjautuu vuonna 2014 valmistuneeseen pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan viestintästrategiaan. SPEKin ja alueellisen toiminnan sekä palokuntien välisen toiminnan tueksi laaditaan oma tavoitteellinen viestintäsuunnitelma, jossa huomioidaan sidosryhmäkohtaiset viestinnän kehittämisalueet. Yhtenä viestinnällisenä kehittämisalueena on alueellisten toimijoiden viestinnällisten valmiuksien tukeminen sekä vuorovaikutuksen parantaminen keskusjärjestön ja eri kohderyhmien välillä erityisesti verkkoviestinnän avulla. Palokuntatoimintaa markkinoidaan Paloturvallisuusviikko, Päivä Paloasemalla ja Nou hätä! -kampanjoiden yhteydessä. Palokuntatoiminnan tunnettavuuden kehittymisen seurantaa jatketaan tunnettavuustutkimuksella. Sovitaan muiden pelastusalan vapaaehtois- Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 15
järjestöjen kanssa viestinnällisistä toimenpiteistä palokuntatoiminnan monimuotoisuuden hyväksymiseksi. Viestinnälliset painotukset ovat palokuntalaisten identiteetin vahvistaminen, palokuntatoiminnan tunnettavuuden lisääminen, rekrytoinnin ja toimintamahdollisuuksien lisääminen sekä palokuntakulttuurin tulevaisuuden turvaaminen. Palokuntatoiminnan tunnettuutta seurataan erillisellä tutkimuksella. Yhdessä muiden pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen kanssa sovitaan viestinnällisistä toimenpiteistä palokuntatoiminnan monimuotoisuuden hyväksymiseksi. Tietopalvelut Keskusjärjestö tukee palokuntien jäsenrekisteri-, toiminnanohjaus- ja tietopalveluita ylläpitämällä HAKA-palokuntarekisteriä ja edu.spek.fi-oppimisalustaa. Tulosalueen tarjoamien tieto- ja rekisterijärjestelmien osalta laaditaan pitkäjänteinen suunnitelma järjestelmien käyttötarkoituksesta ja elinkaaresta. Suunnitelmassa huomioidaan erityisesti toimintojen asettamat järjestelmävaatimukset. Jäsenmäärän hallinnallisten elementtien (HAKA) tuottamisen lisäksi tuotetaan ohjeistus perusteelliseen perehdyttämiseen, miten vapaaehtoistoimijat otetaan mukaan ja saadaan heidän osaamisensa ja mahdollisuutensa hyödynnettyä. Laaditaan suunnitelma tieto- ja rekisteripalveluiden käyttötarkoituksesta ja elinkaarista. Tuotetaan opas, miten vapaaehtoistoimijat otetaan mukaan toimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi laaditaan yhteistyössä palokuntalaisten, palokuntien ja pelastusalan järjestöjen kanssa yhteinen toimintaohjelma yleisen palokuntalaiskokouksen päätöksen mukaisesti. Selvitetään syyt, miksi viimeisten tilastojen perusteella lopettaneet palokunnat eivät ole pystyneet jatkamaan toimintaa. Selvityksen avulla lisätään ymmärrystä tekijöistä, jotka ovat toiminnan hiipumisen taustalla. Tavoitteena on etsiä keinoja ehkäistä trendiä. Kokonaisvaltaisen toiminnan kuvan muodostamisen edellytyksenä on toimiva ja luotettava toiminnan kirjaaminen. Tuotetaan ohjeistus ja järjestetään koulutus HAKAn käyttöön toiminnanohjausjärjestelmänä alueellisille ja paikallisille toimijoille. Arvioidaan ja tarkennetaan toimintaa kuvaavia tietoja tilastojen keräämisessä. Palokuntatoiminnan toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi selvitetään palokuntien nykyiset toimintamuodot ja otetaan toimintamahdollisuuksien laajentaminen keskeiseksi kehittämiskohteeksi kaikessa toiminnassamme, huomioiden erityisesti palokuntien turvallisuusviestinnälliset elementit sekä palokuntanaisten mahdollisuudet. 16 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Laaditaan yhteistyössä palokuntalaisten, palokuntien ja pelastusalan järjestöjen kanssa yhteinen toimintaohjelma palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Laaditaan selvitys toimintansa lopettaneiden palokuntien syistä. Tuotetaan ohjeistus toiminnan kirjaamiseksi HAKA-palokuntarekisteriä apuna käyttäen. Laaditaan selvitys palokuntatoiminnan ja -toimijoiden mahdollisuuksista. Verkostopalvelut jäsenille ja sidosryhmille Järjestetään yhteistyössä jäsenten ja sidosryhmien kanssa tapahtumasarja tiedonkulun, palveluiden ja vaikuttamisen vahvistamiseksi. Tapahtumat järjestetään alueittain (13 tapahtumaa), kohderyhmänä palokuntien ja pelastusliittojen luottamushenkilöt. Ylläpidetään, tuotetaan ja kehitetään pelastusalan vapaaehtoistoiminnan tieto-, asiantuntija-, tapahtuma- ja hallintopalveluita. Toteutetaan tapahtumasarja palokuntalaisille, jonka tavoitteena on keskusjärjestöpalveluiden ja sidosryhmätoiminnan kehittäminen ja vuorovaikutuksen parantaminen, palveluiden tietoisuuden lisääminen. Tiivistetään pelastusalan järjestöjen yhteistyötä sopimalla alan monimuotoisen palokuntatoiminnan - vapaaehtoisen palokuntatoiminnan sekä sopimuspalokuntatoiminnan eri kehitysalueiden vastuujaosta toiminnan eri tasoilla. Järjestötoimikunta toimii palokuntien järjestötyön asiantuntijana tarkoituksenaan ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien tekemää järjestötyötä, sekä valmistella keskusjärjestön hallitukselle esityksiä järjestötyöstä. 2.2. Palokuntanaistyö (KP 212) Palokuntanaistyön vision mukaisesti palokuntanaistyö on monipuolista, turvallisuutta edistävää vapaaehtoistoimintaa. Palokuntanaistyön teemana on vuonna 2015 toiminnan elävöittäminen ja vision jalkauttaminen. Toteutetaan suunnitellusti vision mukaisen toiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi materiaalia ja toimintamalleja. Suunnitellaan ja kehitetään palokuntanaistyön eri muotoja vision mukaisesti. Edistetään palokuntatoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Osallistetaan toimijat palokuntanaistyön vision mukaiseen toimintaan vahvistamalla verkostotyöskentelyä ja järjestämällä koulutusta. Kehitetään palokuntanaisten turvallisuusviestinnällisiä, varautumiseen liittyviä ja yhteiskunnan eri häiriötilanteissa toimimisen valmiuksia pyrkimällä tiiviiseen sidosryhmäyhteistyöhön eri pelastusalan toimijoiden kanssa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 17
Tuetaan palokuntanaistyön jäsenmäärän lisäämistä kasvattamalla tietoisuutta toiminnasta. Tietoisuutta lisätään uuden vision kautta viestinnällä ja tekemällä apuvälineitä paikallisen tason tietoisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tietoisuutta seurataan tunnettuustutkimuksella. Viestinnällisiä ja toiminnallisia teemoja vuodelle 2015 Sidotaan palokuntanaistyön visio toimintaan koulutuksellisin ja viestinnällisin keinoin. Kasvatetaan palokuntanaistyön tunnettavuutta ja tietoisuutta viestinnällisesti sekä tuottamalla apuvälineitä paikallisen tason tunnettuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Järjestetään palokuntanaistyön opintopäivät, joiden tarkoituksena on verkostoituminen, vision viestiminen ja kouluttaminen alueellisille toimijoille. Kannustetaan palokuntanaisia profiloitumaan arjen turvaamisen osaajina. Tarjotaan yhdeksi toimintamalliksi AS1-koulutusta. Kehitetään naisille suunnattua palokuntanaisten Turvakutsut-konseptia, jonka yhtenä osana on AS1-alkusammutus. Palokuntanaistyötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien naistyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä palokuntanaistyöstä. Palokuntanaistyötoimikunta toimii palokuntien naistyön ja CTIF kansallisen komitean asiantuntijana vapaaehtoisen palokuntatoiminnan naistyössä ja tukee alueellisten naistyötoimikuntien työskentelyä. 2.3. Palokuntanuorisotyö (KP 213) Palokuntien nuorisotyötä tuetaan järjestämällä nuorisotyön foorumeja, joissa vahvistetaan nuorisotyön toimijoiden verkostoa. Foorumien tarkoituksena on nostaa esille nuorisotoiminnan kehityskohteita ja jakaa hyviä käytäntöä sekä luoda yhteisiä toimintamalleja. Tavoitteena on vuoden aikana vakiinnuttaa nuorten osallistamisen osaksi nuorisotoimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tuotetaan toimintamalleja siitä, miten nuoria ja jäsenistöä kuullaan osana toiminnan kehittämistä. Mallit kootaan oppaaksi, joka julkaistaan verkossa ja esitellään koulutustilaisuuksissa. TTS 2013 2017 mukaisesti tuetaan palokuntien nuorisotoimintaa järjestämällä koulutusta ohjaajille lisäämällä toimijoiden ymmärrystä ikäryhmätoiminnan merkityksestä nuorisotoiminnassa. Tarkoituksena on järjestää koulutustilaisuus ohjaajille 6 10-vuotiaiden lasten toiminnan elävöittämiseksi. Koulutuksen myötä tuotetaan materiaalia toiminnan tueksi. 18 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Perustetaan palokuntanuorten leirien kehittämistyöryhmä kehittämään paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leirien sisältöjä. Työryhmä kerää eri alueilta kokemuksia, käytäntöjä ja ajatuksia mm. leirikiertueella. Toiminnallisia teemoja nuorisotoiminnassa vuonna 2015 Nuorten osallistaminen ja kuuleminen on tavoitteena nostaa osaksi vuosittaista toimintaa ja rakenteita. Nuorisotyön verkoston kehittäminen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen parantamiseksi nuorisotyönfoorumien avulla. Kehitetään erityisesti 6 10-vuotiaiden toiminnasta tuotettavaa tietoa toiminnan elävöittämiseksi ja ikäryhmien merkityksestä nuorisotoiminnassa palokuntanuorten ohjaajille. Perustetaan palokuntanuorten leirien kehittämistyöryhmä kehittämään leirien sisältöjä. Nuorisotyön foorumin (VIKSU-areena) tuotosten sopeuttaminen toimintaan. Nuorisotyötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien nuorisotyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä nuorisotyöstä. Nuorisotyötoimikunta toimii palokuntien nuorisotyön asiantuntijana. 2.4. Palokuntakoulutus (KP 221) Vuoden 2015 painopisteenä on jatkaa pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman laatimista ja alustavaa toimeenpanoa erillisen laadintaprosessin mukaisesti. Palokuntanuoriso- ja palokuntanaistoiminnan koulutusohjelmien uudistaminen jatkuu oman laadintaprosessin mukaisesti. Yhteistoimintasopimusten myötä uusia toimintamalleja jalkautetaan käytäntöön ja varmistetaan tarvittava tuki ja ohjaus koulutuksen järjestäjille. Lisäksi palokuntakoulutusyksikkö osallistuu SPEKin koulutuksen laatukäsikirjan laatimiseen yhdessä varautumis- ja yrityskoulutuksen kanssa. Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman uudistaminen sekä kurssinjohtajien ja kouluttajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Opetussuunnitelman uudistaminen etenee projektisuunnitelman mukaisesti siten, että vuonna 2015 projektiryhmä laatii opetussuunnitelman sisältämien kurssien toteuttamissuunnitelmat sekä luo opetussuunnitelman arviointiin ja kehittämiseen oman prosessin, jossa kaikki koulutuksen järjestämiseen osallistuvat toimijat huomioidaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19
Projektiryhmän ohjausryhmänä toimii palokuntakoulutustoimikunta. Ylläpidetään ja kehitetään kurssinjohtajien ja kouluttajien substanssi- ja pedagogista osaamista kurssinjohtajien opintopäivillä ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän koulutusyhteistyön avulla erikseen laaditun suunnitelman mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet Opetussuunnitelmauudistus valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Otetaan huomioon opetussuunnitelmauudistuksen mukanaan tuoma muutos rahoitukseen ja resurssien käyttöön tavoitteena säilyttää kustannukset pääosin nykytasolla. Jatketaan sitouttamista ja valmennetaan kurssinjohtajat ja koulutuksen järjestäjät sekä palokuntalaiset tulevaan koulutuskulttuurin muutokseen ja uusiin koulutuksen järjestämistapoihin. Alueellisten ja valtakunnallisten seminaarien järjestäminen (kaikille avoimet seminaarit). Opintopäivien järjestäminen 150 kurssinjohtajalle ja kouluttajalle sisältäen kurssien substanssia ja perehdytystä uuden opetussuunnitelman mukaisiin koulutuskäytäntöihin. Järjestetään räätälöity verkko-ohjaajakoulutus projektiryhmän jäsenille sekä tarvittaessa kurssinjohtajalle tai palokuntakoulutuksen kehittäjille. Nykyisen koulutusjärjestelmän ylläpito ja hallinnointi Jatketaan nykyisen voimassaolevan pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman ylläpitoa ja tuotetaan tarvittavat palvelut koulutuksen järjestäjille ja kurssinjohtajille. Lisäksi ylläpidetään nykyisen opetussuunnitelman kurssimateriaalien ajantasaisuutta. Tuotetaan HAKA-palokuntarekisterin tukipalvelut kurssinjohtajille ja koulutuksen järjestäjille. Lisäksi seurataan ja raportoidaan järjestelmän käyttöastetta ja erilaisia käyttötapoja. Aloitetaan vuodenvaihteesta koulutettujen rekisteröiminen HAKAan siten, että pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman kurssien kaikki opintosuoritukset kirjataan HAKAan koulutuksen järjestäjän toimesta. Hakan kehittämistä jatketaan erillisen hankkeen mukaisesti. Seurataan, raportoidaan ja ohjeistetaan pelastusliittoja OK-opintokeskuksen vapaan sivistystyön- ja ammatillisen koulutuksen avustusten käyttöä. Palokuntakoulutustoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien koulutustoimintaa, seuraa alan kansainvälistä ja kansallista kehitystä sekä tekee esityksiä ja antaa hallitukselle sen pyytämät lausunnot toimialaansa kuuluvista asioista. Toimikunta toimii opetussuunnitelmatyön ohjausryhmänä. 20 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
3. Varautuminen ja väestönsuojelu Edistämme osallisuutta ja luomme edellytyksiä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminnalle sekä vahvistamme turvallisuutta hyvän elämän ominaisuutena Tulosalue toimii arjen turvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden aloilla sekä ylläpitää ja kehittää näihin liittyvää asiantuntemusta. Tulosalueen missiona on edistää yhteiskunnan turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä kehittämällä yksilöiden ja yhteisöjen tietoja ja taitoja, edistämällä vapaaehtoisten yhteistyötä ja -toimintaa julkisen sektorin kanssa sekä tuomalla kansalaisyhteiskuntanäkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toiminnassa painotetaan kansalaisyhteiskunnan osallisuutta, uusien, kansalaistoimintaa aktivoivien, innovatiivisten toimintamallien kehittämistä. Vuoden 2015 toiminnallisina painopisteinä ovat asiantuntijayhteistyön ja palveluiden laajentaminen, järjestöyhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä yksilöturvallisuutta koskeva yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Toimintavuoteen vaikuttavat eduskuntavaalit, SPEK strategian jalkauttaminen sekä SPEK-ryhmän TTS:n 2016 2020 valmistelu. Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksen vaikutuksia koskeva arviointi toteutetaan. Kehitetään tulosalueen osaamista, painopisteenä toiminnan arviointi sekä projektinhallintataidot. Uusitaan nykyinen toimikuntarakenne ja laaditaan toimintamalli asiantuntijaelimille. 3.1. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuustietojen ja -taitojen kehittäminen Omatoimisen varautumisen kehittäminen laajennetaan kattamaan paremmin kansalaisturvallisuuden eri ulottuvuudet. Samalla toimintaa kehitetään verkostomaisemmaksi. Toiminnan vaikuttavuutta tavoitellaan ensi sijaisesti järjestöyhteistyön kautta. Laaditaan yhteistoimintasopimukset keskeisten järjestökumppaneiden kanssa. Kouluttajakoulutus ja aineistot Keskusjärjestön roolia selkiytetään. Tavoitteena on, että suoran koulutustoiminnan sijaan SPEK tukee jatkossa asiantuntemuksellaan jäsenistönsä ja muiden sidosryhmien kansalaisille suunnattua koulutustoimintaa ja tarjoaa käyttöön sekä koulutuskonsepteja että kouluttajakoulutusta. Koulutussisällöissä käsitellään arjen turvallisuutta ja hyvinvointiteemoja, kokonaisturvallisuutta sekä turvallisuuden kansalaistaitoja. Jäsenistön ja sidosryhmien asiantuntemus hyödynnetään toiminnassa. Järjestetään kaksi kouluttajaseminaaria. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 21
Verkkopalvelut ja viestintä Koulutuksen rinnalla kehitetään kansalaisille suunnattuja verkkopalveluita painottaen erityisesti monimediakonsepteja. Tuotetaan sisältö neljään omatoimista varautumista koskevaan uutiskirjeeseen. Toiminnan vaikutuksia arvioidaan sivukäyntien sekä asiakaspalautteen perusteella. Alueellinen koulutustoiminta Vastataan SPEK-ryhmän alueellisen koulutustoiminnan koordinaatiosta sekä valtakunnallisten avustusten hallinnoinnista. Koulutustoimintaa tuetaan Raha-automaattiyhdistykseltä haettavalla kohdennetulla toiminta-avustuksella. Alueelliset koulutukset toteutetaan pelastusliittokohtaisten suunnitelmien pohjalta. Hankkeet: Arjen turvaa harvaan asutuilla alueilla - kylien turvallisuuskoulutus Yhdessä sidosryhmien kanssa jatketaan kyläturvallisuuden kehittämistä sirpaleisesta hanketyöstä kohti kansallisesti yhtenäisempää kyläturvallisuusjärjestelmää. Hankkeen toisessa vaiheessa viimeistellään kyläturvallisuuden toimintamalli ja sen edellyttämät aineistot, kuten asukkaille suunnattu kyläturvallisuusopas. Parannetaan kyläturvallisuuden yleistä tunnettavuutta ja kehitetään kyläturvallisuuden neuvonta- ja koulutuspalveluita, joista keskeisimpänä kyläturvallisuus.fi-sivusto ja kyläturvallisuuden yhteyshenkilökoulutus. Kova-toimikunta Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan koordinaatiota jatketaan. Kehitetään koulutusmateriaalituotantoa ja kouluttajakoulutusta järjestöjen kouluttajille ja neuvojille. Järjestetään viisi kouluttajakoulutusta, jotka sidotaan alueellisesti huoltovarmuusorganisaation alueellisten varautumistoimikuntien mukaan. Tuetaan kouluttajien verkostoitumista alueellisiin varautumistoimijoihin. Kova-toimikunta lisää kansalaisviestintää. Viestinnän onnistumiseksi toimikunta tukee jäsenistönsä varautumisviestintää ja tuottaa yhteistyössä Mitä jos -varautumiskampanjan. Toimikunta tukee kotitalouksien varautumiseen liittyvää tiedontuotantoa ja tutkimusta. Varaudu.info Ylläpidetään ja kehitetään kansalaisille suunnattua turvallisuustietosivustoa yhteistyössä Reijo Rautauoma -säätiön kanssa. Tavoitteena on laajentaa sivuston käyttöä sekä vakiinnuttaa verkostomainen yhteistoimintamalli eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen mittarina ovat käynnit sivustolla sekä sidosryhmäkysely. 22 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
3.2. Asiantuntijapalvelut ja vaikuttaminen Tulosalue kokoaa ja välittää kokonaisturvallisuuteen ja laajan turvallisuuskäsitykseen liittyvää tietoa, seuraa yksilöturvallisuuteen vaikuttavaa kehitystä sekä kehittää uusia, turvallisuutta edistäviä toimintamalleja. Asiaintuntijatoiminta ja hankevalmistelu Jatketaan turvallisuuteen liittyvää analyysi ja- indikaattorityötä ja seurantaa. Tuotetaan kolme turvallisuuskatsausta vuoden aikana. Käynnistetään kaupunkeihin kohdistuva tiedonkeruu ja hankevalmistelu. Tuotetaan selvitys tarpeista sekä toimijoista. Tavoitteena on luoda pohjaa urbaaneihin toimintaympäristöihin kohdistuville hankkeille. Jatketaan maaseudun turvallisuuteen liittyvää seurantaa sekä ylläpidetään harva-alueen turvallisuuteen liittyvää asiantuntemusta. EU:n pelastuspalvelumekanismiin liittyvä kansallinen riskienarviointi valmistuu keväällä 2015. Osallistutaan riskienarviointia koskevaan viestintään sekä vaikutusten arviointiin erityisesti yksilöturvallisuuden näkökulmasta. Jatketaan luonnononnettomuusriskeihin varautumisen asiantuntijapalveluiden kehittämistä tavoitteena kansalaisnäkökulman vahvistaminen kansallisessa varautumisessa. Järjestetään Kansalaisturvallisuuden foorumi (työnimi) Kokonaisturvallisuusmessujen 2015 yhteydessä. Foorumilla käsitellään turvalliseen yhteiskuntaan liittyviä teemoja kattavasti. Toteutus laajalla sidosryhmäyhteistyöllä. Asiantuntijaedustukset Varaudutaan sisäisen turvallisuuden ohjelman, yhteiskunnan turvallisuusstrategian sekä muiden turvallisuuteen liittyvien politiikkaohjelmien päivityksiin. Osallistutaan asiantuntijana sidosryhmien työryhmiin ja hankkeisiin: SM, sisäisen turvallisuuden ohjelma, järjestöyhteistyöryhmä Turvallisuuskomitea, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Kansallinen toimintaohjelma luonnononnettomuuksiin varautumiseksi, nk. Hyogon-toimintaohjelma CFPA-E Natural Hazards -komissio WSP vesihuollon valmiussuunnittelutyöryhmä, Valvira Kotitatapaturmien ennaltaehkäisykampanja, THL / SPR Vapepan keskustoimikunta ja työvaliokunta Etelä-Suomen AVI, valmiustoimikunta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 23
Kansainvälinen asiantuntijayhteistyö Yhteistyötä pohjoismaisten varautumisjärjestöjen kanssa kehitetään edelleen. Tavoitteena on aineistojen ja osaamisen vaihto. Seurataan turvallisuuspolitiikkaa EU:ssa ja arvioidaan eri ohjelmien vaikutuksia pelastusalaan. Hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja aineistojen ja koulutuksen kehittämisessä sekä kouluttajien ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. Osallistutaan osana Hyogon-toimintaohjelmaa kansainväliseen yhteistyöhön ja Sendain konferenssiin tavoitteena vahvistaa luonnononnettomuuksiin liittyvää asiantuntijaverkostoa. Vaikutetaan järjestö- ja kansalaisnäkökulman näkymiseen linjauksissa. Hankkeet: Toteutetaan Kansalaisten suhde omatoimiseen varautumiseen -puhelinhaastattelututkimus alkuvuodesta 2015 ja julkistetaan tulokset kesällä. Tutkimuksen rahoittaa Väestönsuojelusäätiö. 3.3. Pelastuspalvelutoiminnan edistäminen (palvelut pepa-järjestöille) Tulosalue kehittää pelastuspalvelujärjestöjen yhteistyötä sekä tukee jäsenistönsä ja sidosryhmien toimintaa kehittämishankkeilla, tiedontuotannolla sekä vaikuttamisella. Kehitetään pelastuspalvelujärjestöille suunnattua palvelutoimintaa, erityisesti toimintaa tukevaa koulutusta ja muuta osaamisen kehittämistä. Vastataan osaltaan pelastuspalvelujärjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä sekä yhteisten strategisten tavoitteiden valmistelusta. Vapaaehtoisen valmiustoiminnan valtakunnallinen kokonaiskuva täydentyy vuoden 2014 aikana. Käynnistetään sen pohjalta jatkohankkeiden valmistelu sekä perustunnuslukujen ja -indikaattoreiden seuranta ja kehittämistyö. Vaikuttaminen ja viestintä Vaikuttamistyöllä ja viestinnällä vahvistetaan pelastuspalvelutoiminnan asemaa osana yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuuspalveluita. Osallistutaan viranomaisyhteistyön kehittämiseen, toiminnan seurantaan ja tilastointiin liittyviin hankkeisiin. Hyödynnetään pohjoismaisten pelastuspalvelujärjestöjen verkostoja koulutusaineistoissa ja toimintamallien standardoinnissa. Edistetään Vapaaehtoisten saatavuus -hankkeen suositusten tunnettuutta ja toteutumista. Tuetaan pelastuspalvelujärjestöjen osallistumista Barents Rescue 2015 -harjoitukseen. Tuetaan pelastuspalvelujärjestöjen osallistumista Kokonaisturvallisuus 2015 -messuille 24 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Järjestetään yksi pelastuspalvelutoimintaa koskeva sisäinen koulutustilaisuus SPEK-ryhmälle sekä tuotetaan kaksi koskevaa uutiskirjettä järjestöille. Tuotetaan koulutusaineisto pelastustoiminnasta ja varautumisesta pelastuspalvelujärjestöjen käyttöön. Pelastuspalvelujärjestöjen alueellinen yhteistyö Vahvistetaan ja tuetaan pelastuspalvelujärjestöjen alueellista yhteistoimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun avustuksen turvin käynnistetään SPEK-ryhmän alueellisen toiminnan kehittäminen, erityisesti järjestöjen alueellisen yhteistoiminnan ja verkostojen vahvistaminen. Tavoitteena on parantaa alueellisen toiminnan vaikuttavuutta ja parantaa paikallisen vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksiä. Vastataan toiminnan koordinaatiosta sekä valtakunnallisten avustusten hallinnoinnista. Hankkeet: Toteutetaan Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää alueellista ja paikallista järjestöjen ja viranomaisten yhteistoimintaa sekä tunnistaa laajavaikutteiseen ympäristövahinkoon liittyviä kehittämis- ja koulutustarpeita. Hankkeen rahoittaa Reijo Rautauoma -säätiö. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 25
4. Yhteispalvelut 4.1. Johtaminen (KP 111) Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokousten yhteydessä toteutetaan seminaari. Hallitus kokoontuu kahdeksan kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksella on seminaari järjestön toiminnan kehittämisestä. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa säännöllisesti. 4.2. Järjestön viestintä (KP 122) Vahvistamme viestinnällä toimintamme yhteiskunnallista näkyvyyttä Järjestön viestinnällä kehitetään ja vahvistetaan sekä paikallista että yhteiskunnallista näkökulmaa. Tämä koskee niin jäsen- ja sidosryhmäviestintää kuin mediaviestintääkin. Tavoitteena on viestiä entistä aktiivisemmin ja monipuolisemmin kaikille kohderyhmille siten, että paikallinen ja yhteiskunnallinen ote vahvistuu, ja että viestinnällä rakennetaan mahdollisimman tiivis kontaktipeitto eri sidosryhmiin. Yhteisökuvaa terävöitetään päivittämällä visuaalinen ilme ja toteuttamalla viestintästrategiaan kirjattuja perusviestejä. Lisäksi viestinnässä kiinnitetään huomiota rohkeuteen, läheisyyteen ja moderniuteen, jotka ovat järjestön brändimielikuvan heikkoja ominaisuuksia (Mainetutkimus 2014). Painotetaan järjestön suurelle yleisölle tuottamien neuvontapalveluiden markkinointia. Erityisesti kiinnitetään huomiota varaudu.info:n sekä paloturvallisuus.info:n käyttöasteeseen ja sen kasvattamiseen. Viestinnän perusprosesseja, kuten nopean reagoinnin ajankohtaisviestintää verkkosivuilla, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa, vahvistetaan edelleen niin tulosalueiden kuin johdon viestinnän osalta. 26 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Toiminnalliset tavoitteet liitetään paikallinen näkökulma mahdollisimman laajasti kaikkeen ajankohtaisviestintään päivitetään visuaalinen ilme tuetaan tulosalueiden ja johdon tiedottamista mm. mediatiedottein, uutiskirjein, verkkoviestinnällä ja sosiaalisen median keinoin osallistutaan Kokonaisturvallisuus 2015 -messuille järjestetään 1 tai useampi alueellinen mediatilaisuus tuetaan alueellista viestintää mediatiedotteilla ylläpidetään intranetia (aspekti) järjestetään 8 10 kahvi-infotilaisuutta toimitetaan vuosikertomus. 4.3. Hallintopalvelut Parannamme yhteisiä palveluita kehittämällä sisäisiä prosessejamme Hallintopalveluissa painopisteinä ovat rahoituksen, erityisesti varainhankinnan, kehittäminen ja tuottojen kasvattaminen, sopimusten päivittäminen ja tiedontuotannon lisääminen. Toimintavuoden aikana valmistellaan seuraava verohuojennushakemus. 4.3.1. Henkilöstö- ja yleishallinto (KP 400 ja KP 421) Henkilöstöä kehitetään henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Henkilöstörakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuksella jatkuvasti kehittyviin ja uusiin tehtäväalueisiin. Henkilöstöhallinnossa työhyvinvointia kehitetään vuonna 2013 toteutetun ParTy-työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Järjestön tietotekniset valmiudet ja valmiuksien ylläpito ja kehittäminen luovat muille toiminnoille mahdollisuudet pysyä nykypäivän vaatimusten mukana. Jatketaan järjestölle hankitun asianhallintajärjestelmän käyttöä laajentaen sen soveltamista. Toimintavuoden aikana henkilöstö- ja yleishallinnossa päivitetään henkilöstötietojärjestelmä rekistereineen laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma jatketaan IT-laitteiden leasing-sopimuksia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 27