KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa. TAUSTAA Idea tämän kyselyn tekemiseen lähti työssäni tekemistä havainnoista, joiden perusteella vaikutti siltä, että luonnonympäristöihin työllistetyt ovat hyvin työelämäsuuntautuneita, erityisen tyytyväisiä työnkuvaansa ja myös motivoituneita työn tekemiseen. Ajatuksena oli myös saada taustoittavaa aineistoa 27.3.2014 järjestettävään aivoriiheen, jossa tavoitteena on pohtia Green Care - menetelmien mahdollisuuksia työllistämisessä ja tuottaa ideoita käytäntöön. Nykyisen työni sekä työhistoriani kautta olen tietoinen siitä, että Porin seudulla on työllistettyjä ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia luonnonläheisissä ympäristöissä. Keräsin kyselyaineiston näistä tiedossani olevista kohteista. Kohteet ovat TUL -Satakunnan REKKU -hanke, Porin kaupungin ympäristötoimi ja Kullaan kotiseutu- ja museoyhdistys. Ensimmäisen kohteen työnantaja on Kullaan kotiseutu- ja museoyhdistys, joka on työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä jo vuosikymmeniä. Työtehtävät yhdistyksessä ovat hyvin monipuolisia, sisältäen esimerkiksi retkeilyreittien taukopaikkojen rakentamista ja luonnonläheisten kulttuuriympäristöjen kunnostamista. Toisen kohteen työnantaja on Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n REKKU - hanke. TUL-Satakunta on toteuttanut vastaavanlaista hanketoimintaa jo noin vuosikymmenen ajan. REKKU -hanke keskittyy lähinnä Porin lähialueiden retkeilyreittien kunnossapitoon ja huoltoon. Kolmannen kohteen työnantaja on Porin kaupungin ympäristötoimi. Kaupungin ympäristötoimella on jo vuosia ollut toiminnassaan mukana työllistettyjä ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Heidän työpanoksensa kohdentuu pääsääntöisesti Porin rannikon lintutornien ja niiden välisten reittien huoltoon sekä kuuluisan ja omaleimaisen Yyterin alueen huoltoon ja ylläpitoon.
1. TYÖYMPÄRISTÖ, TYÖPAIKKA, TYÖSSÄOLOAIKA, KOULUTUSTAUSTA JA IKÄJAKAUMA Vastaaja työssä luontoympäristössä Työssä luontoympäristössä Työssä ei luontoympäristössä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Vastaajan työpaikka Kullaan- kotiseutu- ja museoyhdistys Porin ympäristötoimi TUL Satakunta, Rekku 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vastaajien työssäolo, kuukautta 19 % 37 % 1-3 4-9 10-20 44 % Vastaajien koulutustausta 25 % 19 % Ylioppilas Ammattikoulu 12 % 44 % YMK-ammattikorkeakoulu Peruskoulun yläastekeskikoulu
Vastaajien ikäjakauma 31 % 6 % 6 % 44 % 13 % < 20 20-30 30-40 40-50 50-60 2. KOKEMUKSELLISUUS Tutkimusta: Negatiiviset tuntemukset vähenevät ja positiiviset tuntemukset lisääntyvät luontoympäristöissä työskentelevillä 1. Vastaajan kokemus työskentelystä luonnonläheisessä ympäristössä? Kokemus positiivinen Kokemus ei positiivinen 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Pidän erittäin paljon. Viihdyn täällä. Täältä saa otettua hienoja valokuvia luonnosta. Hyvä fiilis olla töissä. Terveellistä liikkua luonnossa. Paras työympäristö. 1 Tyrväinen, Silvennoinen, Korpela & Ylén 2007, 64.
3. VAIKUTTAVUUS Luonnonläheisellä työympäristöllä on ollut jonkinlaista vaikutusta vastaajaan? Kyllä (muu) 1 Kyllä (positiivinen) 13 Ei Kyllä (positiivinen) Kyllä (muu) Ei 2 0 5 10 15 Se tuo tiettyä tyyneyttä ja rauhaa. Monipuolisuus Mieliala on metsässä parempi. 4. MIELIPAIKKA Tutkimusta: Luonnossa sijaitsevissa mielipaikoissa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan 2. Onko vastaajalla jotain tiettyä mielipaikkaa? Mielipaikka on luonnossa On mielipaikka Ei ole mielipaikkaa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 2 Korpela & Ylén 2007, 138 151.
Millaisia tunteita vastaajat kokevat luontomielipaikoissaan? Esimerkkejä vastaajien kommenteista (koskien luontomielipaikkoja): Saa olla omassa rauhassa. Siellä rauhoittuu, virkistyy henkisesti. positiivisia. 5. MERKITYKSELLISYYS Vastaajan luontosuhde ennen nykyistä työtä 19 % Tärkeä Ei tärkeä 81 % Merkittävä virkistäytymispaikka, harrastus. Aika kurja kun ei ollut elämässä luontoaikaa. Alkoholi vei muihin harrastuksiin. Ennen ei kauhean merkitystä, mutta työn mukana lisääntynyt luonnon merkitys. 6. MUUTOKSELLISUUS Työn ja / tai luonnon muuttuminen merkityksellisemmäksi vastaajilla nykyisessä työssä Työ ja / tai luonto ei ole muuttunut merkityksellisemmäksi Työ ja / tai luonto muuttunut merkityksellisemmäksi 8 8 0 2 4 6 8 10 Työ ja / tai luonto muuttunut merkityksellisemmäksi Työ ja / tai luonto ei ole muuttunut merkityksellisemmäksi
Luonto on tullut tärkeämmäksi Ne ovat vahvistuneet. Täällä on hienoa työskennellä. Luontoa ei saa vahingoittaa. Luonto pitää pitää siistinä 7. MIELTYNEISYYS Vastaajien työskentely mieluiten. Luonnonläheisessä ympäristössä / jossain muussa ympäristössä Luonnonläheisessä ympäristössä Jossain muussa ympäristössä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Ihminen kuuluu luontoon, ei urbaaniin kaupunkiympäristöön. Kaikki käy! Mieli ja sielu lepää. 8. VAPAA-AIKA Tutkimusta: Vihreät ympäristöt näyttävät psyykkisen elvyttävyyden lisäksi edistävän myös fyysistä terveyttä, esimerkiksi lisäämällä ihmisten halua liikkumiseen 3. Vastaajan vapaa-ajan vietto muuttunut nykyisen työn myötä Kyllä 5 Ei 11 Ei Kyllä 0 2 4 6 8 10 12 3 Tennegart Ivarsson & Grahn 2012, 531 535.
Valokuvaan enemmän luontoa Kuljeskelen luonnossa Lenkkeily lisääntynyt 500 % 9. TYÖELÄMÄSUUNTAUTUNEISUUS Vastaajien työelämäsuuntautuneisuus 6 % Työeläsuuntautunut Ei työelämäsuuntautunut 94 % Toivottavasti saan olla tekemässä nykyisen kaltaisissa töissä. Olen kunt. työssä. Toivottavasti pääsis oikeisiin, työelämään luonnon kanssa. Työhön liittyvä että saisi toisenkin jakson sitten kun loppuu tämä jakso.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tämän kyselyn 4 vastaukset tukevat niitä tutkimuksia, joiden tuloksien perusteella luonnonympäristöillä on elvyttäviä vaikutuksia. Esimerkiksi Liisa Tyrväisen ym. mukaan työhön liittyvä, suhteellisen usein toistuva luonnossa oleskelu vaikuttaa niin, että negatiiviset tunteet vähenevät ja positiiviset lisääntyvät 5. Tähän kyselyyn vastanneiden osalta kokemus työskentelystä luonnonympäristöissä näyttäisi olevan monella tavalla positiivinen ja tätä kautta myös työkykyä parantava. Kyselyyn osallistuivat kaikki ne tiedossani olevat henkilöt, jotka ovat Porin seudulla tällä hetkellä kunnallisen työllistämisen kautta sijoittuneet työhön tai työtoimintaan selvästi luonnonympäristöihin. Kyselyyn osallistuneita oli kolmen eri työnantajan palveluksessa ja kaikki vastaajat kokivat työskentelevänsä luonnonläheisessä ympäristössä. Vastausten perusteella luonnonläheiset ympäristöt näyttävät olevan kyselyn kohderyhmälle sopivia ja motivoivia työympäristöjä. Pelkästään tämän kyselyn perusteella ei voida pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta kysely näyttäisi tukevan myös joitain luontomielipaikoista tehtyjä tutkimuksia. Esimerkiksi pitkään luontomielipaikkoja tutkineiden Kalevi Korpelan ja Matti Ylénin mukaan luonnossa sijaitsevissa mielipaikoissa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan 6. Tämän kyselyn mielipaikkaosuudessa ilmenee, että kaikilla 16 vastaajilla oli mielipaikka. Näistä mielipaikoista 11 sijaitsi luontoympäristössä. Kyselyn kommenteissa vastaajat ilmoittivat kokevansa luontomielipaikoissaan positiivisia tuntemuksia. Kunnissa on paljon tekemätöntä ympäristön- ja maisemanhoitoon liittyvää työtä esimerkiksi erilaisilla retkeily-, viher-, ja virkistysalueilla. Toisaalta on paljon palkkatuella työllistämistä odottavia ja kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevia ihmisiä. Luonnonläheisiä ympäristöjä voisi kunnallisessa työllistämisessä hyödyntää paljon nykyistä enemmän. 4 Kataja 2014. 5 Tyrväinen, Silvennoinen, Korpela & Ylén 2007, 64. 6 Korpela & Ylén 2007, 138 151.
LÄHTEET: Kataja, Mikko: Kysely työskentelystä luonnonläheisessä ympäristössä. Porin kuntakokeilu, 2014. Korpela, Kalevi. & Ylén, Matti: Perceived health is associated with visiting natural favourite places in the vicinity. Health & Place 13: 138 151, 2007. Tyrväinen, Liisa, Silvennoinen, Harri, Korpela, Kalevi & Ylen, Matti: Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57 77, 2007. [WWW] www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052.htm. Tarkistettu 18.3.2014. Tenngart Ivarsson, Carina & Patrik Grahn: Differently Designed Parts of a Garden Support Different Types of Recreational Walks: Evaluating a Healing Garden by Participatory Observation. Landscape Research, Volume 37, No 5, 519-537, 2012.