Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner
Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan näyttöä niiden toiminnan merkityksestä
EkoKuopion ry:n tavoitteet ja toiminta Työllisyyden parantaminen Pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja elämänhallinnan edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen ja yksilöiden elämänlaadun parantaminen
EkoKuopion toiminnan vaikutusten arviointia Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia, koska toiminnasta voidaan selkeästi erotella nämä molemmat osa-alueet Molemmat vaikutukset tärkeitä mutta tällä hetkellä taloudellisilla vaikutuksilla tuntuu olevan kysyntää Tässä vaikutuksia haetaan vertailemalla tilannetta vaihtoehtoiseen tilanteeseen eli työttömyyden jatkumiseen
Taloudelliset vaikutukset Rahavirtojen tutkimista Eri tukimallien maksaja kunta vai valtio? Kuinka paljon palautuu takaisin kuntatalouteen entä valtiontalouteen? Vaihtoehtoisesta tilanteesta samat laskelmat
EkoKuopion rahavirrat 2007 EkoKUopio saa erilaisia palkkauksen tukimuotoja 1 027 084 /v ja yleisavustuksia 388 252 /v Valtion osuus 70 % Kuntien osuus 23 % ESR 6 % EkoKuopion oman myyntitoiminnan tuotot 458 796 /v
Ekolta palautuvat rahavirrat Työllistetyt pienituloisia, joten alle 12 000 euron vuosituloista kaikkia verot palautuvat kuntatalouteen EkoKuopio maksoi 2007 ennakonpidätyksiä 186 500 Kuntatalouteen palautui n. 158 525 /v Valtiontalouteen n. 331 421 /v. Luku sisältää verot, alvit,sosiaaliturva- ja eläkemaksut
Työllistämisen nettohinta Kunta Valtio + ESR Julkinen yhteensä A. Toiminnan bruttohinta 336 785 1 078 552 1 415 337 B. Arviot palautuvien erien määristä 158 525 331 421 489 946 Toiminnan nettohinta (A-B) 178 260 747 131 925 391
Vaihtoehtoisen tilanteen kustannukset Laskelman olettamuksena käytetty tilannetta, jossa 290 henkilöä olisi edelleen työttömänä ja heillä olisi 500 päivän raja rikki 500 päivän jälkeen työmarkkinatuen maksut puolittuvat kunnan ja valtion kesken käytännössä tämä lisää tuntuvasti kunnan kuluja
290 työtöntä Peruspäiväraha 24,51 Kuukaudessa 526,965 Työttömyyden kustannukset 290 työtöntä * 526,965 /kk= 152 819,85 Keskimääräinen työllistämisaika 5,49 kk 5,49 kk * 152 819,85 =838 980 Jako kunnan ja valtion kesken: Molemmat maksavat 419 490
Vertailu vaihtoehtoiseen tilanteeseen eli työttömyyden jatkumiseen 500 päivän jälkeen A.Työttömyyden kustannukset 500 päivän jälkeen (aika 5,49 kk) B. EkoKuopion toiminnan NETTOHINTA Erotus= Työttömyyden kustannukset miinus EkoKuopion toimin-nan nettohinta Suhdeluku (A/B) Kunta Valtio Julkinen yhteensä 419 485 419 485 838 970 178 260 747 130 929 391 241 225 2,35-327 646 0,56-86 421 0,91
Kuntatalous hyötyy - Laskelma osoittaa työllistäminen on erityisen kannattavaa kuntataloudelle - Vuoden 2006 työmarkkinauudistus on hyvä kannustin kunnille, mikäli he vain tietävät kuinka maksut määräytyvät - Valtiolle jää maksettavaa selkeästi enemmän
Työllistämisen nettohinta jos huomioidaan työllistetyille suoraan menevät avustukset Kunta Valtio + ESR Julkinen yhteensä A. Toiminnan bruttohinta 336 785 1 078 552 + 400 581= 1 479 133 1 815 918 B. Arviot palautuvien erien määristä 158 525 331 421 489 946 Toiminnan nettohinta (A-B) 178 260 1 147 712 1 325 972
Vertailu vaihtoehtoiseen tilanteeseen eli työttömyyden jatkumiseen 500 päivän jälkeen, mikäli laskelma huomioi A.Työttömyyden kustannukset 500 päivän jälkeen Kunta Valtio Julkinen yhteensä 419 485 419 485 838 970 B. EkoKuopion toiminnan NETTOHINTA Erotus= Työttömyyden kustannukset miinus EkoKuopion toiminnan nettohinta Suhdeluku (A/B) 178 260 1 147 712 1 325 972 241 225 2,35-728 227 0,37-487 002 0,63
Kuntatalous hyötyy, valtio maksaa, mutta Muita työllistämisen vaikutuksia: Työllistyminen avoimille työmarkkinoille (10 %) Koulutukseen pääsy (30 %) Elämänhallinnan lisääntyminen,arjen säännöllistyminen (53 %) Kaikkia ei voida auttaa, esimerkiksi päihdeongelmat (7 %)
Näiden edellisten välillisiä vaikutuksia Päihteiden käyttö vähenee useimmilla Mielenterveyden ongelmat saattavat vähentyä Palkkatuella palkattujen tulotaso saattaa nousta Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö? Alussa saattaa lisääntyä, mutta myöhemmin??
Arvioinnin haasteet tässä hankkeessa - Työllistetyt saattoivat olla kolmessa eri tukijärjestelmässä vuoden aikana, tilastoinnin haasteet - Välillisten kustannusten selvittäminen olisi tärkeää kokonaiskustannusten kannalta, esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö - Sos- ja th-palvelujen käytön seuranta edelliseltä vuodelta (työttömyyden ajalta) vai vertailu kontrolliryhmään? - Kausaalisuuden osoittaminen haasteellista - Asiakaspalautteen merkitys vrt. taloudelliset kysymykset - Vaihtoehtoisen tilanteen vertailu? Ka työttömyyden ajalta vai koko vuoden ajalta??