Infraomaisuuden hallinta

Suomen Kuntaliitto ry Infraomaisuuden hallinta Kysely kuntien ja kaupunkien viranhaltijoille Hanna Menna

Sisältö 1 Kyselyn tausta...2 2 Infraomaisuuden hallinta...3 2.1 Infraomaisuuden yleistä hallintaa koskevan osan vastausmäärät... 3 2.1.1 Kokonaiskuva infraomaisuuden hallinnasta... 4 2.1.2 Teknisten palvelujen tuotteistaminen ja tuottavuus... 7 2.1.3 Teknisen sektorin omaisuuden hallintaan vaikuttavat asiat... 8 3 Toimitilat...10 3.1 Toimitilaomaisuuden kyselyn vastausmäärät... 10 3.1.1 Toimitilaomaisuuden määrä ja arvo... 10 3.1.2 Toimitilaomaisuuden kunto... 14 3.1.3 Toimitilaomaisuuden korjausvelka... 16 4 Kadut...18 4.1 Katuomaisuuden kyselyn vastausmäärät... 18 4.1.1 Katuomaisuuden määrä, sijainti ja arvo... 19 4.1.2 Katuomaisuuden kunto... 21 4.1.3 Katuomaisuuden korjausvelka... 24 5 Puistot ja muut viheralueet...26 5.1 Puistojen ja muiden viheralueiden kyselyn vastausmäärät... 26 5.1.1 Puisto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo... 27 5.1.2 Puistojen kunto... 29 5.1.3 Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelka... 32 6 Vesihuolto...34 6.1 Vesihuolto-omaisuuden kyselyn vastausmäärät... 34 6.1.1 Vesihuolto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo... 35 6.1.2 Vesihuolto-omaisuuden kunto... 37 6.1.3 Vesihuollon korjausvelka... 39 7 Infran toimialojen vertailua...41 8 Päätelmiä...44 1

Infraomaisuuden hallinta 1 Kyselyn tausta Kyselyn ensimmäinen osa suoritettiin osana Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hanketta syksyllä 2012. Tarkoituksena oli hankkia ajantasaista tietoa siitä, miten kuntien infraomaisuutta on hallinnoitu ja millaista tietoa ja missä kuntien infraomaisuudesta on olemassa. Kysely lähetettiin sähköisesti yhteensä 230 alle 50 000 asukkaan kunnan teknisen toimen johtavalle virkamiehelle. Vastauksia saatiin yhteensä 92 kpl, jolloin vastausprosentiksi tuli. Kuntakokoluokkien mukaan jaoteltuna ja suhteutettuna Suomen kuntakenttään vastausprosentiksi saatiin alle 5000 asukkaan kuntien kohdalla 19 %, 5001 10000 asukkaan kuntien kohdalla 43 % ja 10001 50000 asukkaan kuntien kohdalla. Yli 50000 asukkaan kuntien kohdalla vastausprosentti oli 62 %. Kyselylomakkeessa käsiteltiin kuusi aihealuetta. Niistä ensimmäinen käsitteli infraomaisuuden hallintaa yleisemmällä tasolla. Toinen osa käsitteli toimitilaomaisuutta, kolmas katu- ja muita yleisiä alueita, neljäs puistoja ja muita viheralueita sekä viides osa vesihuoltoa. Kuudes osa koostui infraomaisuuden hallinnan kehittämisestä. Ensimmäisen kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan käyty läpi Kuntien infraomaisuuden hallinta -raportissa. Kyselyn toinen osa suoritettiin tammi-maaliskuun aikana 2013. Sen tarkoituksena oli kerätä vastaavaa tietoa 20 suurimmasta kaupungista Suomessa. Kysely lähetettiin jaettuna osa-alueittain johtuen suurten kaupunkien laajemmista organisaatioista. Tällä haluttiin saada mahdollisimman kattavasti tietoa viranhaltijoilta, jotka vastaavat kustakin osa-alueesta. Osa-alueet olivat 1) teknisen sektorin yleinen hallinta 2) kadut 3) puistot ja muut yleiset alueet 4) toimitilat ja 5) vesihuolto. Vastauksia saatiin eniten puistojen ja muiden yleisten alueiden osaan, 18 kpl. Toimitilakyselyyn vastasi 15 kaupunkia ja katupuolen kyselyyn 14 kpl. Vesihuollon kyselyyn tuli 11 vastausta ja yleisen hallinnan osaan 6 kpl. Tässä raportissa käsitellään aineistoa, joka on saatu yhdistämällä nämä kaksi kyselyosaa. Vastaukset ja vastaajamäärät on analysoitu sektoreittain ja kysymyksien mukaisesti. Raportissa vastaukset on pääosin jaoteltu kuntakokoluokittain. Nämä luokat ovat alle 5000 asukkaan kunnat, 5001 10000 asukkaan kunnat, 10001 50000 asukkaan kunnat ja yli 50000 asukkaan kunnat. Sektoreittaiset jakaumamäärät vaihtelevat johtuen aineiston keräämisestä kahdessa osassa, ja vastausten jakaumamäärät esitetään kunkin osa-alueen kohdalla. 2

2 Infraomaisuuden hallinta 2.1 Infraomaisuuden yleistä hallintaa koskevan osan vastausmäärät Tähän lukuun on koottu vastaukset sekä pienille ja keskisuurille kunnille lähetetystä kyselystä, että suuriin kaupunkeihin lähetetystä kyselystä. Kysely lähetettiin 260 kuntaan ja vastauksia saatiin 97 kappaletta. Vastausprosentti oli 37 %. Kuvassa 1 esitetään vastaajien määrät kappaleittain koko vastaajamäärästä jaettuna kuntakoon mukaan. Alle 5000 asukkaan kuntia vastaajista oli 26 kpl, 5001 10000 asukkaan kuntia 32 kpl ja 10001 50000 asukkaan kuntia 33. Yli 50000 asukkaan kaupunkeja vastaajista oli 6 kpl. (Kuva 1). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 33,0 34,0 27,0 6,0 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=26 n=32 n=33 n=6 Kuva 1 Infran yleisen hallinnan kyselyn vastaajat kuntakokoluokittain, arvot prosenttia kokonaisvastaajamäärästä 3

Infraomaisuuden hallinta 2.1.1 Kokonaiskuva infraomaisuuden hallinnasta Kunnan teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuva tarkoittaa sekä katuja että muita yleisiä alueita, toimitiloja, puistoja ja muita viheralueita sekä vesihuoltolaitoksia ja - verkostoja. Vastauksia siihen, kenellä kunnassa on teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuva, saatiin yhteensä 148 kpl yhteensä 97 vastaajalta. Eniten vastauksia keräsi vaihtoehto tekninen johtaja/kaupungininsinööri, yhteensä 77 kpl. Kuvassa 2 esitetään kokonaiskuvatiedon omistajat kokoluokittain. Kokonaiskuva kunnan infraomaisuudesta on kyselyn perusteella pääasiassa kuntien virkamiehillä. Kunnan tai kaupungin ylin johto sisältää vastausvaihtoehdot kunnan tai kaupunginjohtajalla sekä apulaiskaupunginjohtajalla tai teknisen toimen toimialajohtajalla. Keskijohto sisältää ainoastaan vastausvaihtoehdon teknisellä johtajalla tai kaupungininsinöörillä. Luottamushenkilöt sisältävät vaihtoehdot kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella sekä teknisellä lautakunnalla. Kuvassa 2 esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi kysymykseen tuli yksi ei kenelläkään - vastaus ja yksi en osaa sanoa -vastaus. Muina tahoina joilla on tieto kunnan tai kaupungin teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuvasta nimettiin esimerkiksi kehittämisjohtaja, kiinteistöjohtaja ja ympäristölautakunta, kiinteistöpäällikkö ja rakennusvalvontapäällikkö, kunnan yhtiö, kunnan rakennusmestari, käyttöteknikko, mittausteknikko, taloushallinto, talousjohtaja, tekninen osasto, toimialojen vastuuhenkilöt, tuotantopalvelujohtaja, tytäryhtiön toimitusjohtaja ja tilakeskuksen päällikkö sekä vesihuollon toimialajohtaja. 4

10 9 Joku muu taho Luottamushen kilöt 5 3 Kunnan tai kaupungin keskijohto 1 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 Kunnan tai kaupungin ylin johto n=41 n=46 n=53 n=6 Kuva 2 Teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuva tiedossa kenellä kunnassa tai kaupungissa vastausmäärittäin Teknisen sektorin hallintaan oli vastanneissa kunnissa kiinnitetty huomiota erittäin paljon 3 % (3 kpl). Paljon huomiota oli kiinnitetty 33 % (32 vastausta) ja jonkin verran (58 kpl). 3 % vastasi, että huomiota ei oltu kiinnitetty teknisen sektorin hallintaan lainkaan (3 vastaajaa). Yhteensä vastauksia saatiin 97 kpl. Teknisen sektorin hallinnan saama huomio siis vaihteli voimakkaasti, pääasiallisesti huomiota oli kiinnitetty asiaan jonkin verran tai paljon. Teknisen sektorin virkamiehet kokivat, että vaikutusmahdollisuuksia uusinvestointeihin oli olemassa. Samanlaisena tilanne näyttäytyi myös peruskorjausten osalta. Ainoastaan muutama vastaaja koki, että tekninen sektori ei kunnassa pysty millään tavalla vaikuttamaan peruskorjausten määrään. Vaikutusmahdollisuuksia koettiin olevan siitä huolimatta, että resurssien osalta todettiin, että ne ovat eniten omaisuuden hallintaa vaikeuttava tekijä. Resurssien määrän ei siis koeta olevan sidoksissa uusinvestointien tai peruskorjausten vaikutusmahdollisuuksiin. Teknisen sektorin vaikutusmahdollisuudet uusinvestointien osalta nähtiin melko hyvinä. Vastaajia, jotka kokivat voivansa vaikuttaa uusinvestointeihin erittäin paljon, oli 4 % (4 kpl). Vastaajia, jotka kokivat pystyvänsä vaikuttamaan paljon, oli 46 % (45 kpl). Jonkin verran vaikuttamaan pystyviä oli 5 (48 kpl). Yhteensä vastauksia tuli 97 kpl. (Kuva 3). 5

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 jonkin verran uusinvestointei hin paljon uusinvestointei hin 3 1 erittäin paljon uusinvestointei hin alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=26 n=32 n=33 n=6 Kuva 3 Teknisen sektorin vaikutusmahdollisuudet uusinvestointeihin, prosenttia kuntakokoluokittain Peruskorjausten osalta vastaajia, jotka kokivat pystyvänsä vaikuttamaan erittäin paljon, oli 6 % (6 kpl). Paljon vaikuttamaan pystyviä oli puolestaan 36 % (34 kpl). Jonkin verran vaikuttamaan pystyviä oli eniten, 56 % (53 kpl). 2,1 % (2 kpl) vastaajista koki, että tekninen toimiala ei pysty vaikuttamaan peruskorjausten määrään lainkaan. Yhteensä vastauksia saatiin 95 kpl. (Kuva 4). 6

10 9 5 3 1 alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=25 n=31 n=20 n=6 ei lainkaan peruskorjaukse en jonkin verran peruskorjaukse en paljon peruskorjaukse en erittäin paljon peruskorjaukse en Kuva 4 Teknisen sektorin vaikutusmahdollisuudet peruskorjausten määrään, prosenttia kuntakokoluokittain Elinkaarilaskelmia uusinvestointien pohjana tai tukena käytti ainoastaan 11 % (11 kpl) vastaajista, joita kokonaisuudessaan oli 97 kpl. Pääosin elinkaarilaskelmia ei käytetty (84 %, 81 kpl). Budjettirahaa kohteen käyttömenoihin teknisen sektorin investointipäätösten mukana tuli 29 % (27 kpl) vastanneista kunnista. 67 % (63 kpl) vastaajista ei saanut budjettirahaa kohteen käyttömenoihin investointipäätösten mukana. Yhteensä vastauksia oli 94 kpl. 2.1.2 Teknisten palvelujen tuotteistaminen ja tuottavuus Teknisten palveluiden tuotteistamista koskevaan kysymykseen vastauksia saatiin yhteensä 97 kpl. Kokonaan tekniset palvelut oli tuotteistanut 1 % (1 kpl) vastaajista. Osittain palvelunsa tuotteistaneita oli 57 % (55 kpl). Kuntia tai kaupunkeja, jotka eivät ollenkaan olleet tuotteistaneet teknisiä palveluitaan oli 41 % (40 kpl). En osaa sanoa vastauksia oli 1 kpl (1 %). Kuvassa 5 tuotteistamisen tilanne esitetään kuntakokoluokittain. 7

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 en osaa sanoa ei lainkaan osittain 3 1 kokonaan alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=26 n=33 n=32 n=6 Kuva 5 teknisten palveluiden tuotteistamisen tilanne, prosenttia kuntakokoluokittain Kokonaisuudessaan noin puolet virkamiehistä vastasivat, että tuotteistamisen yhteydessä laatutekijät oli otettu huomioon. Laadun huomioineita oli 53 % (36 kpl) vastaajista. Laatua ei oltu otettu huomioon tuotteistamisessa 31 % (21 kpl) kunnista. 16 % vastaajista (11 kpl) ei osannut sanoa onko laatu otettu huomioon palvelujen tuotteistamisessa. Yhteensä kysymykseen vastasi 68 kuntaa tai kaupunkia. Teknisten palveluiden tuottavuutta oli mitattu yhteensä 23 kunnassa (24 %) kysymykseen vastanneista 96 kunnasta. Vastauksissa oli kuitenkin mukana myös kuntia, jotka eivät olleet tuotteistaneet teknisen sektorin palveluita. Pääasiallisesti tuottavuutta ei siis oltu kunnissa mitattu. Tuottavuutta ei oltu mitattu 72 % (69 kpl) vastanneista kunnista. En osaa sanoa vastauksia oli 4 % (4 kpl) vastauksista. 2.1.3 Teknisen sektorin omaisuuden hallintaan vaikuttavat asiat Teknisen sektorin omaisuudenhallintaan vaikuttavia asioita selvitettiin kysymyspatteristolla, jossa pyydettiin arvioimaan kunkin esitetyn asian kohdalla sen vaikutusta teknisen sektorin omaisuuden hallintaan. Vastaajamäärät vaihtelivat eri vaihtoehdoissa välillä 92 98. Virkamiehistä suurin osa piti teknisen sektorin työmäärän ja resurssien välistä suhdetta selkeästi useimmiten teknisen sektorin hallintaa hankaloittavana tekijänä. Teknisen sektorin omaisuuden hallintaan sopivien ohjelmien puutteen nähtiin hankaloittavan 8

hallintaa seuraavaksi eniten. Kaikki muut kysymyksessä esiin tuodut asiat olivat sellaisia, että virkamiehet eivät kokeneet niiden vaikutusta teknisen sektorin hallintaa erityisen paljon tai paljon haittaaviksi. Kaikki esitetyt vaihtoehdot haittasivat hallintaa kuitenkin virkamiesten näkemyksen mukaan ainakin vähän tai jonkin verran. (Kuva 6). liiallinen työmäärä suhteessa resursseihin hallintaohjelmien puute päättäjien tai johdon haluttomuus panostaa omaisuuden hallintaan teknisen toimen vähäinen arvostus päättäjien vähäinen tietämys omaisuuden arvosta, kustannuksista ja hyödyistä johdon vähäinen tietämys omaisuuden arvosta, kustannuksista ja hyödyistä hallintaohjelmistojen vaikeakäyttöisyys tai toimimattomuus omaisuuden hoidon ulkoistaminen tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen 1 2 3 4 5 Kuva 6 Kuntien virkamiesjohdon näkemys omaisuuden hallintaa hankaloittavista tekijöistä (5=erittäin merkittävä, 1=merkityksetön) Avoimissa vastauksissa muina teknisen sektorin omaisuuden hallintaa erittäin paljon vaikeuttavina asioina mainittiin resurssien puute, eli kuntien taloudellinen tilanne. Paljon vaikeuttavina asioina koettiin tuotteistamisen haitat sekä jatkuvat organisaatiomuutokset. 9

Infraomaisuuden hallinta 3 Toimitilat 3.1 Toimitilaomaisuuden kyselyn vastausmäärät Toimitilaomaisuuden hallintaa koskevaan kyselyyn vastasi yhteensä 106 vastaajaa 260 kunnasta tai kaupungista. Vastausprosentti oli 41 %. Vastaajista 25 (24 %) oli alle 5000 asukkaan kuntia. 5001 10000 asukkaan kuntia oli 34 kpl (32 %), 10001 50000 asukkaan kuntia 33 kpl (31 %) ja yli 50000 asukkaan kuntia 14 (13 %). (Kuva 7). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 24,0 32,0 31,0 20,0 10,0 0,0 13,0 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=25 n=34 n=33 n=14 Kuva 7 Toimitilakyselyyn vastanneet kunnat, kokoluokittain prosenttia vastausmäärästä 3.1.1 Toimitilaomaisuuden määrä ja arvo Kuntien toimitilaomaisuuden määrää ja sijaintia koskevaan kysymykseen vastasi 104 kuntaa. Toimitilaomaisuuden määrä ja sijainti oli tiedossa 93 %:lla vastanneista kunnista. 7 vastaajaa (7 %) kertoi, että toimitilojen kokonaismäärä ei ollut tiedossa. (Kuva 8). 10

10 9 5 ei tiedossa 3 tiedossa 1 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=25 n=32 n=33 n=14 Kuva 8 Toimitilaomaisuuden määrä ja sijainti tiedossa, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Toimitilaomaisuuden hallintaa selvitettiin kysymällä toimitilaomaisuutta koskevan tiedon tallennuspaikkaa. Tallennuspaikkoja oli käytetty vaihtelevasti ja osassa kuntia tallennuspaikkoina oli enemmän kuin yksi ehdotetuista tallennuspaikoista. Erikseen pyydettiin tarkentamaan mahdollisesti käytetty hallintaohjelma, sekä muu tallennuspaikka, jos sellaista käytettiin. Kuvassa 9 on kuntakokojen mukaisesti esitetty kappaleittain paikat, joihin toimitilaomaisuuden tietoa oli tallennettu. Yhteensä vastauksia kysymykseen saatiin 124 kpl yhteensä 100 vastaajalta. Tiedon tallennuspaikkoina olevina hallintaohjelmina ilmoitettiin Haahtela (9 vastausta), Buildercom (4 vastausta), sekä Haltia, Kiinteistökirjanpito, Facility Info ja Logica yhdellä käyttäjällä kukin. Yksi vastaaja 34:stä hallintaohjelmia käyttävästä ilmoitti käytössä olevan useita eri ohjelmia. Yleisin tiedon tallennuspaikka oli Excel-ohjelmisto (58 vastausta, 58 % vastanneista). Erilaisiin tietotekniikkaohjelmiin tietoa tallennettiin yhteensä 102 vastauksessa, eli 83 % vastauksista. Pelkästään tilajohtajan tai teknisen johtajan muistiin tietoa oli tallennettu 7 kunnassa eli 7 %:ssa kysymykseen vastanneista kunnista (7 % vastauksista). Muina tallennuspaikkoina ilmoitettiin sähköinen piirustusarkisto, talousohjelmisto ja kirjanpito. 11

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 3 1 1 1 1 2 1 2 3 3 2 3 4 3 5 3 12 22 3 5 Alle 5000 5001 10000 21 13 10001 50000 13 Yli 50 000 n=28 n=36 n=43 n=17 Muu paikka En osaa sanoa Muisti Tekstinkäsit telyohjelma Excel Hallintaohje lma Kuva 9 Toimitilaomaisuuden hallintatiedon tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Toimitilaomaisuuden arvo oli tiedossa 65 %:lla kysymykseen vastanneista kunnista, joita oli yhteensä 103 kpl. Arvotiedon olemassaolon lisäksi kysyttiin mikä arvo kunnalla oli tiedossa. Osalla kunnista oli tiedossa vain yksi arvo, toisilla monta eri arvoa. Tasearvo oli yleisimmin tiedossa (41 %), nykykäyttöarvo tai tekninen nykyarvo seuraavaksi yleisimmin (26 %). Muina tiedossa olevina arvoina ilmoitettiin jälleenhankintahinta kolmessa vastauksessa (3 %). (Kuva 10). 12

10 9 1 5 2 8 3 jokin muu arvo 10 5 3 15 21 22 Nykykäyttö arvo tai tekninen nykyarvo 1 7 Tasearvo Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=16 n=26 n=32 n=20 Kuva 10 Toimitilaomaisuuden tiedossa olevat arvot, vastausmääriä Toimitilojen salkutusta koskevaan kysymykseen saatiin vastauksia 103 kunnasta. Näistä kunnista 18 % oli salkuttanut toimitilansa, ja 74 % ei ollut salkuttanut toimitilojaan. 8 % vastaajista ei osannut sanoa, onko toimitiloja salkutettu. Kuvassa 11 esitetään salkutuksen jakautuminen kuntakoon mukaan. 13

Infraomaisuuden hallinta 10 9 en osaa sanoa 5 ei salkutettu 3 1 salkutettu Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=25 n=31 n=33 n=14 Kuva 11 Toimitilojen salkutus, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 3.1.2 Toimitilaomaisuuden kunto Toimitilaomaisuuden kuntotieto -kysymykseen saatiin vastauksia 104 kunnasta. Toimitilaomaisuuden kunto oli arvioitu kokonaan 14 % vastanneista kunnista, osittain 77 % kunnista ja ei lainkaan 7 % vastanneista kunnista. 2 % vastanneista ei osannut sanoa, onko toimitilaomaisuuden kuntoa arvioitu. (Kuva 11). 14

10 9 5 3 1 en osaa sanoa Ei lainkaan arvioitu Arvioitu osittain Arvioitu kokonaan Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=25 n=32 n=33 n=14 Kuva 11 Toimitilaomaisuuden kuntoarviot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Kuntoarvioiden laajuuden lisäksi kysyttiin tapaa, jolla arviot oli tehty. Vaihtoehtoina olivat inventoinnit ja mittaukset, silmämääräiset arviot, käyttäjäpalaute tai jokin muu. Vastaaja pystyi valitsemaan monia eri vaihtoehtoja. Yhteensä vastauksia saatiin 144 kpl yhteensä 91 vastaajalta. 15

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 3 2 6 6 jokin muu 14 12 15 1 7 käyttäjäpala ute 5 3 1 14 23 Alle 5000 5001-10000 24 10001-50000 12 Yli 50000 silmämääräi set arviot inventoinnit ja mittaukset n=33 n=38 n=47 n=26 Kuva 12 Kuntoarvioiden taustalla olevan tiedon hankintatapa, arvot vastausmääriä 3.1.3 Toimitilaomaisuuden korjausvelka Toimitilojen korjausvelkaa selvitettiin kysymällä sekä sitä, onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat (kuva 13) toimitilojen osalta että sitä, onko olemassa suunnitelma korjausvelan hoitamiseksi (kuva 14). Korjausvelkalaskelmien tekemistä koskevaan kysymykseen vastasi 102 kuntaa. 31 % vastaajista ilmoitti, että korjausvelkalaskelma oli tehty ja 65 % vastaajista ilmoitti, että laskelmaa ei ole tehty. 4 % vastaajista ei osannut sanoa, onko laskelma tehty. Korjausvelkasuunnitelman oli tehnyt yhteensä 103 vastaajasta. 73 % ei ollut tehnyt suunnitelmaa ja 7 % ei osannut sanoa, onko suunnitelma tehty. 16

10 9 en osaa sanoa 5 3 1 Korjausvel kalaskelma a ei tehty korjausvel kalaskelma tehty Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=25 n=32 n=31 n=14 Kuva 13 Toimitilojen korjausvelkalaskelmat, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 10 9 en osaa sanoa 5 3 1 korjausvelk asuunnitel maa ei tehty korjausvelk asuunnitel ma tehty Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=25 n=31 n=33 n=14 Kuva 14 Suunnitelmat korjausvelan hoitamiseksi kunnissa, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 17

Infraomaisuuden hallinta 4 Kadut 4.1 Katuomaisuuden kyselyn vastausmäärät Katuomaisuuden hallintaa koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 106 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 41 %. Alle 5000 asukkaan kuntia vastaajista oli 26 kpl (25 %). 5001 10000 asukkaan kuntia vastaajissa oli 33 kpl (31 %) samoin kuin 10001 50000 asukkaan kuntia. Yli 50000 asukkaan kuntia kyselyn vastaajissa oli 14 kpl (13 %). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 25,0 21,0 21,0 13,0 10,0 0,0 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=26 n=33 n=33 n=14 Kuva 15 Katujen ja muiden yleisten alueiden kyselyyn vastanneet kunnat, kokoluokittain prosenttia vastaajista 18

4.1.1 Katuomaisuuden määrä, sijainti ja arvo Katujen ja muiden yleisten alueiden (pois lukien puistot) määrä ja sijainti oli tiedossa 81 %:lla vastanneista kunnista, joita oli yhteensä 105 kpl. 19 vastaajaa (18 %) kertoi, että katujen ja muiden yleisten alueiden kokonaismäärä ei ollut tiedossa. 1 % vastaajista ei osannut sanoa, onko määrä ja sijainti tiedossa. Kuvassa 16 on esitetty määräja sijaintitiedon tilanne kuntakoon mukaisesti. 10 9 5 3 1 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 en osaa sanoa ei tiedossa tiedossa n=26 n=32 n=33 n=14 Kuva 16 Katujen ja muiden yleisten alueiden määrä ja sijaintitiedot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Katuomaisuuden hallintaa selvitettiin kysymällä katuja ja muita yleisiä alueita koskevan tiedon tallennuspaikkaa. Tallennuspaikkoja oli käytetty vaihtelevasti ja osassa kuntia tallennuspaikkoina oli enemmän kuin yksi ehdotetuista tallennuspaikoista. Erikseen pyydettiin tarkentamaan mahdollisesti käytetty hallintaohjelma, sekä muu tallennuspaikka, jos sellaista käytettiin. Kuvassa 17 on kuntakokojen mukaisesti esitetty kappaleittain paikat, joihin toimitilaomaisuuden tietoa oli tallennettu. Yhteensä vastauksia kysymykseen saatiin 121 kpl yhteensä 103 vastaajalta. Tiedon tallennuspaikkoina olevina hallintaohjelmina tai muina tiedon tallennuspaikkoina ilmoitettiin paikkatietojärjestelmä, katurekisteri, Katupoika -ohjelma, Novapoint Iris, Tekla sekä YLRE sekä erilaiset suunnittelupaperit. Yleisin tiedon tallennuspaikka oli Excel-ohjelmisto (43 vastausta, 36 % vastanneista). Erilaisiin tietotekniikkaohjelmiin tietoa tallennettiin yhteensä 80 vastauksessa, eli 66 % vastauksista. 16 kuntaa (16 %) vastanneista kunnista vastasi tiedon katuomaisuudesta olevan ainoastaan ka- 19

Infraomaisuuden hallinta tumestarin tai teknisen johtajan muistissa. Osa näin vastanneista kunnista ei kuitenkaan tiennyt koko katuomaisuutensa ja yleisten alueidensa kokonaismäärää ja sijaintia. 10 9 5 3 1 1 1 4 3 5 12 6 8 7 14 Alle 5000 5001 10000 9 2 4 18 9 10001 50000 3 3 3 9 Yli 50 000 n=30 n=36 n=37 n=18 Muu paikka En osaa sanoa Muisti Tekstinkäsitte lyohjelma Excel Hallintaohjel ma Kuva 17 Katujen ja muiden yleisten alueiden hallintatietojen tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Katujen ja muiden yleisten alueiden arvo oli tiedossa 34 % kysymykseen vastanneista kunnista, joita oli yhteensä 105 kpl. Sen lisäksi, että haluttiin tietää, onko katuomaisuuden arvo tiedossa, haluttiin tietää, mikä arvo kunnalla oli tiedossa. Osalla kunnista oli tiedossa vain yksi arvo, toisilla monta eri arvoa. Tasearvo oli yleisimmin tiedossa (32 %). Nykykäyttöarvo oli tiedossa 6 % vastanneista kunnista ja jokin muu arvo yhdellä vastaajalla. Arvotiedon ilmoitti yhteensä 51 vastaajaa. Kuvassa 18 arvotiedot on esitetty kuntakokoihin jaoteltuna esiintymismäärien mukaan. 20

10 9 1 2 1 2 1 jokin muu arvo 5 Nykykäytt öarvo 3 7 21 12 4 Tasearvo 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=8 n=23 n=15 n=5 Kuva 18 Katujen ja muiden yleisten alueiden arvotiedot, arvot vastausmääriä 4.1.2 Katuomaisuuden kunto Katujen ja muiden yleisten alueiden kunto oli arvioitu kokonaan 9 % yhteensä 106 vastanneesta kunnasta. Osittain kunto oli arvioitu 71 % vastanneista kunnista. Ollenkaan kuntoa ei oltu arvioitu kunnista. Kuva 19 esittää Katujen ja muiden yleisten alueiden kuntotiedon olemassaololaajuuden kuntakokoluokittain. 21

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 Ei lainkaan arvioitu Arvioitu osittain 3 1 Arvioitu kokonaan Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 Kuva 19 Katujen ja muiden yleisten alueiden kuntoarviot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Kuntotiedon olemassaolon lisäksi kysyttiin sitä, miten tieto oli hankittu tai mihin tieto perustui. Kysymykseen oli mahdollista antaa useampia vastauksia ja useassa tapauksessa tiedon hankinnassa on käytetty useampaa kuin yhtä hankintatapaa. Vastauksia saatiin yhteensä 124 kpl yhteensä 85 vastaajalta. Yleisin kunnon arviointitapa oli silmämääräinen arvio kaikissa kuntakokoluokissa. Kuvassa 20 arviointitavat on esitetty kuntakokoluokittain. n=26 n=33 n=33 n=14 22

10 9 5 3 1 1 1 1 2 6 8 16 26 Alle 5000 5001-10000 6 22 1 3 9 16 6 10001-50000 Yli 50000 n=19 n=39 n=47 n=19 jokin muu käyttäjäpal aute silmämäärä iset arviot inventoinnit ja mittaukset Kuva 20 Kuntotiedon taustalla olevan tiedon hankintatavat, arvot vastausmääriä 23

Infraomaisuuden hallinta 4.1.3 Katuomaisuuden korjausvelka Katujen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkaa selvitettiin kysymällä sekä sitä, onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat katujen ja muiden yleisten alueiden osalta ja sitä, onko olemassa suunnitelma tämän korjausvelan hoitamiseksi. Korjausvelkalaskelmien tekemistä koskevaan kysymykseen vastasi 105 kuntaa. 5 % vastaajista ilmoitti, että korjausvelkalaskelma oli tehty ja 91 % vastaajista ilmoitti, että laskelmaa ei ole tehty. 4 % vastaajista ei osannut sanoa, onko laskelma tehty. Korjausvelkasuunnitelman oli tehnyt 12 % yhteensä 105 vastaajasta. 83 % ei ollut tehnyt suunnitelmaa ja 5 % ei osannut sanoa, onko suunnitelma tehty. Kuntakokoluokittain korjausvelkalaskelmien tilanne on esitetty kuvassa 21. Kuvassa 22 on esitetty korjausvelkasuunnitelman tilanne kuntakokoluokittain. 10 9 en osaa sanoa 5 3 Korjausvelk alaskelmaa ei tehty 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 korjausvelk alaskelma tehty n=26 n=33 n=32 n=14 Kuva 21 Katujen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkalaskelmat, arvot prosenttia vastauksista 24

10 9 en osaa sanoa 5 korjausvelka suunnitelma a ei tehty 3 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 korjausvelka suunnitelma tehty n=26 n=33 n=32 n=14 Kuva 22 Katujen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkasuunnitelmien tilanne, arvot prosenttia vastauksista 25

Infraomaisuuden hallinta 5 Puistot ja muut viheralueet 5.1 Puistojen ja muiden viheralueiden kyselyn vastausmäärät Vastauksia puistojen ja muiden viheralueiden omaisuuden hallintaan saatiin yhteensä 110 kpl, joka vastaa yhteensä 42 % vastausprosenttia. Vastaajista 25 kpl oli alle 5000 asukkaan kuntia, 35 kpl 5001 10000 asukkaan kuntia ja 10001 50000 asukkaan kuntia oli 32 kappaletta. Yli 50000 asukkaan kaupunkeja kyselyyn vastanneista kunnista oli 18 kpl. (Kuva 23). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 23,0 32,0 29,0 16,0 10,0 0,0 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 n=25 n=35 n=32 n=18 Kuva 23 Puisto-omaisuuden hallintakyselyyn vastanneet kunnat kokoluokittain, arvot prosenttia vastanneista 26

5.1.1 Puisto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo Kuntien puistojen ja muiden viheralueiden määrä ja sijaintitietoa koskevaan kysymykseen vastasi yhteensä 108 kuntaa. Näistä 95 (88 %) ilmoitti, että puisto-omaisuuden määrä ja sijainti olivat tiedossa. Sen sijaan 13 (12 %) vastaajaa ilmoitti, että tietoa ei ollut. Kuvassa 24 on puisto-omaisuuden määrä ja sijaintitietojen tilanne esitetty kuntakokojen mukaisesti. 10 9 5 3 ei tiedossa tiedossa 1 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 Kuva 24 Puisto-omaisuuden määrä ja sijaintitiedot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Puistojen ja muiden viheralueiden määrä ja sijaintitietojen lisäksi kysyttiin hallintatietojen tallennuspaikkoja. Kysymys oli monivalintakysymys, joten vastauksia saatiin osalta vastaajista enemmän kuin yksi. Yhteensä kysymykseen vastasi 103 kuntaa ja vastauksia oli yhteensä 121 kappaletta. Yleisin tiedon tallennuspaikka oli Excelohjelmisto, jota käytti 40 kpl (39 %) vastanneista kunnista. Yhteensä ATK-pohjaisia menetelmiä tai ohjelmistoja käytettiin 87 vastauksessa (72 %). Hallintaohjelmina ilmoitettiin erilaisia paikkatietojärjestelmiä sekä omaisuudenhallintaohjelmia (Novapoint Iris). Muina tiedon tallennuspaikkoina käytettiin esimerkiksi VIRE-rekisteriä, vastaavan mestarin tieostoja sekä talousarviota. Kuvassa 25 tiedon tallennuspaikat on esitetty kuntakokojen mukaisesti. n=25 n=33 n=32 n=18 27

Infraomaisuuden hallinta 10 9 1 4 3 9 15 2 1 6 4 2 Muu paikka En osaa sanoa 5 9 7 18 15 Muisti 3 13 Tekstinkäsitte lyohjelma 1 7 Alle 5000 5001 10000 2 9 10001 50000 Yli 50 000 Excel Hallintaohjel ma n=29 n=41 n=39 n=18 Kuva 25 Puistojen ja muiden viheralueiden määrä ja sijaintitietojen tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Puistojen ja muiden viheralueiden arvotiedon olemassaoloa selvitettiin sekä kysymällä onko arvo ylipäätään tiedossa, ja jos on, mikä arvo on kyseessä. Vastauksia saatiin arvotietoa koskevaan kysymykseen yhteensä 108 kunnalta. Näistä kunnista 21 % (23 kpl) vastasi, että puistojen ja muiden viheralueiden arvotieto on tiedossa. 72 % (78 kpl) ilmoitti, että arvotietoa ei ollut tiedossa. En osaa sanoa vastauksia oli 7 % (7 kpl). Yleisimmin tiedossa oli tasearvo, jonka ilmoitti tietävänsä 21 (91 %) vastaajaa yhteensä 23 kysymykseen vastanneesta kunnasta. Kaksi kuntaa (9 %) ilmoitti, että tiedossa on nykykäyttöarvo. Edellisen kysymyksen vastaajamäärästä tasearvo oli selvillä 19 % ja nykykäyttöarvo 2 % vastaajista. Kuvassa 26 arvotiedon tilanne on esitetty kuntakokoluokittain. 28

10 9 En osaa sanoa 5 Arvoa ei tiedossa 3 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 puistojen ja muiden viheralueide n arvo tiedossa n=24 n=34 n=32 n=18 Kuva 26 Puistojen ja muiden viheralueiden arvotieto, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 5.1.2 Puistojen kunto Puistojen ja viheralueiden kuntoa koskevaan kysymykseen saatiin 110 vastausta. Kokonaan puistojen ja viheralueiden kunto oli arvioitu kymmenessä kunnassa (9 %). Osittain kunnon arvioineita kuntia oli 67 kpl (61 %) ja kuntia, jotka ilmoittivat, että kuntoa ei ole ollenkaan arvioitu oli 32 kpl (29 %). En osaa sanoa vastauksia tuli yksi kappale. Kuvassa 27 tiedot on esitetty kuntakokoluokittain. 29

Infraomaisuuden hallinta 10 9 en osaa sanoa 5 Ei lainkaan arvioitu 3 Arvioitu osittain 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 Arvioitu kokonaan n=25 n=35 n=32 n=18 Kuva 27 Puistojen ja muiden viheralueiden kunnon arviointi, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Kuntoarvioiden tekemisen ja laajuuden lisäksi selvitettiin sitä, miten arviot oli tehty. Kyseessä oli monivalintakysymys, ja vastauksia tuli kysymykseen yhteensä 112 kappaletta. Vastaajia puolestaan oli 80 kpl. Inventointeihin tai mittauksiin perustuvia kuntoarvioita oli tehty yhteensä 27 kunnassa (34 %). Silmämääräiseen arvioon perustuvia arvioita oli tehty 66 kunnassa (83 %) ja käyttäjäpalautteeseen perustuvia arvioita oli tehty yhteensä 15 kunnassa (19 %). Johonkin muuhun arviointitapaan perustuvia kuntoarvioita oli lisäksi tehty neljässä kunnassa (5 %). Muina kuntoarvioiden perusteina ilmoitettiin peruskorjausohjelmat, hoitoluokkatarkastelut, EN direktiivit sekä leikkipuistojen osalta viranomaisten tarkastuksiin. Kuvassa 28 kuntoarvioiden taustalla olevan tiedon hankintatapa on esitetty kuntakokoluokittain. 30

10 9 1 1 3 7 2 2 3 jokin muu 5 16 24 14 12 käyttäjäpal aute 3 silmämääräi set arviot 1 5 9 Alle 5000 5001-10000 8 10001-50000 5 Yli 50000 inventoinnit ja mittaukset n=25 n=41 n=26 n=20 Kuva 28 Puistojen ja muiden viheralueiden kuntoarvioiden taustalla olevan tiedon hankintatapa, arvot vastausmääriä 31

Infraomaisuuden hallinta 5.1.3 Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelka Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelkalaskelmia koskevaan kysymykseen saatiin vastauksia 110 kpl. Näistä vastaajista 2 % (2 kpl) ilmoitti, että kunnan puistoille ja muille viheralueille on tehty korjausvelkalaskelmat. Vastaavasti 95 % (104 kpl) vastasi, että laskelmia ei ole tehty. Neljä vastaajaa ei osannut sanoa, onko laskelmia tehty (4 %). Korjausvelkasuunnitelma oli tehty 7 % (7 kpl) yhteensä 108 vastaajasta. Suunnitelmaa ei oltu tehty 9 (97 kpl) vastanneista kunnista. Neljä (4 %) vastaajaa ei osannut sanoa, onko korjausvelkalaskelmaa tehty. Kuva 29 esittää korjausvelkalaskelmien tilanteen kuntakokoluokittain. Kuva 30 esittää korjausvelkasuunnitelmien tilanteen kuntakokoluokittain. 10 9 en osaa sanoa 5 Korjausvelk alaskelmaa ei tehty 3 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 korjausvelk alaskelma tehty n=25 n=35 n=31 n=18 Kuva 29 Puistojen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkalaskelmat, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 32

10 9 5 3 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=25 n=34 n=31 n=18 en osaa sanoa korjausvelk asuunnitel maa ei tehty korjausvelk asuunnitel ma tehty Kuva 30 Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelkasuunnitelmien tilanne, arvot prosenttia vastauksista 33

Infraomaisuuden hallinta 6 Vesihuolto 6.1 Vesihuolto-omaisuuden kyselyn vastausmäärät Vesihuollon omaisuuden hallintaa koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 103 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui. Alle 5000 asukkaan kuntia vastaajista oli 26 kpl (25 %). 5001 10000 asukkaan kuntia vastaajissa oli 34 kpl (33 %). 10001 50000 asukkaan kuntia vastanneista oli 33 kpl (32 %). Yli 50000 asukkaan kuntia kyselyn vastaajissa oli 10 kpl (1). (Kuva 31). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 25,0 33,0 32,0 20,0 10,0 0,0 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 9,7 n=26 n=34 n=33 n=10 Kuva 31 Vesihuollon omaisuuden hallinta -kyselyyn vastanneet kunnat kuntakokoluokittain prosenttia vastaajista 34

6.1.1 Vesihuolto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo Kuntien vesihuoltoverkostojen koko määrä ja sijaintietieto oli olemassa 92 % (93 kpl) kunnista. 7 % (7 kpl) kunnista vastasi, että tietoa koko vesihuoltoverkoston määrästä ja sijainnista ei ole olemassa. Yksi vastaaja ei osannut sanoa onko sijainti ja määrätieto selvillä. Yhteensä kysymykseen saatiin 101 vastausta. Kuva 32 esittää määrä ja sijaintitiedon tilanteen kuntakokoluokittain. 10 9 5 3 1 Alle 5000 5001-10000 10001-50000 yli 50000 en osaa sanoa ei tiedossa tiedossa n=26 n=33 n=31 n=10 Kuva 32 Vesihuoltoverkoston koko määrä ja sijainti tiedossa, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Koko määrä- ja sijaintitiedon lisäksi kysyttiin näiden tietojen tallennuspaikkaa. Kyseessä oli monivalintakysymys, ja vastauksia saatiin yhteensä 128 kappaletta yhteensä 97 vastaajalta. Yleisin vastausvaihtoehto oli vesihuolto-omaisuuden hallintaohjelma, jonka oli valinnut yhteensä 47 kpl (49 %) vastaajista. ATK-pohjaisia tallennusjärjestelmiä oli 75 % vastauksista. Muina tallennuspaikkoina ilmoitettiin pääasiassa paikkatietojärjestelmiä tai paikkatieto-ohjelmistoja, kuten MapInfo tai TeklaGis/TeklaNis. Kuitenkin myös verkostokartat, johtokartat ja kirjanpito sekä suunnitelmat ja arkistopaperit olivat muita käytettyjä tiedon tallennuspaikkoja. Vesihuolto-omaisuuden hallintaohjelmistoina mainittiin mm. Airix, WebMap, Air-Iv, KeyPro, Fiksu, ja paikkatieto-ohjelmistot. Vesihuolto-omaisuuden hallintaohjelmistojen kohdalla näyttääkin siltä, että yhtä laajasti käytettyä ohjelmistoa ei ole. Kuvassa 33 määrä- ja sijaintitiedon tallennuspaikka on esitetty kuntakokoluokkien mukaan jaoteltuna. 35

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 3 1 5 6 5 6 8 6 2 3 8 11 14 Alle 5000 5001 10000 5 1 3 3 13 19 10001 50000 2 8 Yli 50 000 Muu paikka En osaa sanoa Muisti Tekstinkäsittelyo hjelma Excel Hallintaohjelma n=30 n=44 n=44 n=10 Kuva 33 Vesihuoltoverkoston määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Vesihuoltolaitosten ja vesihuoltoverkoston arvo oli tiedossa 72 % (73 kpl) vastaajista. Yhteensä kysymykseen vastasi 101 kuntaa tai kaupunkia. Arvotietoa ei ollut 24 % (24 kpl) vastanneista kunnista. En osaa sanoa vastauksia oli 4 % (4 kpl). Arvo tiedon olemassaolon lisäksi pyydettiin kertomaan, mikä arvo on kyseessä. Yleisin tiedossa oleva arvo oli tasearvo, jonka ilmoitti tiedossa olevaksi yhteensä 80 vastaajasta 65 kpl (81 %). Nykykäyttöarvo oli tiedossa 19 vastaajalla (24 %). Muina arvoina ilmoitettiin tuottoarvo. Kuvassa 34 vesihuollon arvotietojen tilanne on esitetty kuntakoon mukaisesti. 36

10 9 5 8 1 6 jokin muu arvo 5 3 14 21 23 8 Nykykäyttöar vo tai tekninen nykyarvo Tasearvo 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 n=14 n=26 n=31 n=15 Kuva 34 Vesihuolto-omaisuuden arvotiedot, arvot vastausmääriä 6.1.2 Vesihuolto-omaisuuden kunto Vesihuolto-omaisuuden kuntotietoja kysyttiin kuntien teknisen sektorin virkamiehille suunnatussa kyselyssä hieman kaupunkien vastaavaa kyselyä poikkeavasti. Kaupunkien vesihuoltosektorille suunnatussa kyselyssä kuntien kyselyn kuntotiedon osuus oli jaettu useampaan (tarkentavaan) vaihtoehtoon. Tässä analyysissä käytetään kuntien virkamiehille suunnatun kyselyn karkeampaa jaottelua. Talousveden jakelujärjestelmän osalta kuntotieto oli kokonaan olemassa 7 vastaajalla (7 %) 98 vastaajasta. Osittain kuntotieto oli olemassa 65 kunnalla (66 %). Kuntia joissa kuntotietoa ei ollut ollenkaan talousveden jakelujärjestelmän osalta oli 18 (18 %). (Kuva 35). 37

Infraomaisuuden hallinta 10 9 en osaa sanoa 5 Ei lainkaan arvioitu 3 Arvioitu osittain 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 Arvioitu kokonaan n=24 n=32 n=23 n=10 Kuva 35 Olemassa oleva kuntotieto talousveden jakelujärjestelmän osalta, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 10 9 en osaa sanoa 5 Ei lainkaan arvioitu 3 Arvioitu osittain 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 Arvioitu kokonaan n=24 n=29 n=32 n=10 Kuva 36 Asumisjäteveden viemäröintijärjestelmästä olemassa oleva kuntotieto, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 38

Asumisjäteveden viemäröintijärjestelmän osalta kunto oli kokonaan arvioitu 5 (5 %) kunnassa yhteensä 98 kunnasta. Osittain oli arvioitu kuntoa 71 kunnassa (72 %). Kuntia, joissa asumisjäteveden viemäröintijärjestelmän kuntoa ei oltu ollenkaan arvioitu, oli 8 kappaletta (8 %). (Kuva 36). Vesihuollon osalta kuntotiedon hankintatapaa kysyttiin muista sektoreista poiketen avoimilla kysymyksillä. Vapaita lauseita ei voi verrata suoraan kyselyn muihin sektoreihin kuntotietojen osalta, vaan vastauksia on jäsennelty tässä raportissa sen mukaan, miten kunnat ovat vastanneet. Yhteensä avoimia vastauksia saatiin 60 kunnalta, joka tarkoittaa koko kyselyn vastausmäärään suhteutettuna 58 %. Erilaisia kartoituksia (kuvaaminen, savututkimukset, vuotovesitutkimus tai konsulttityö ym. tavoilla) kuntoa oli arvioitu yhteensä 43 kunnassa. Arvioita iän tai materiaalien tai molempien perusteella oli tehty 16 kunnassa. Useassa kunnassa kuntoa oli arvioitu useiden tiedonhankintatapojen avulla. Vesihuoltolaitosten ja verkostojen osalta syynä on ainakin osittain verkostojen laajuus. 6.1.3 Vesihuollon korjausvelka Vesihuollon saneerausvelkalaskelmat oli tehty 11 % (11 kpl) vastanneista kunnista. Laskelmia ei oltu tehty 82 % (83 kpl) kunnista. Seitsemän (7 %) vastaajaa ei osannut sanoa onko saneerausvelkalaskelmia tehty. Yhteensä kysymykseen vastasi 101 kuntaa. Kuva 37 esittää vesihuoltolaitosten saneerausvelkalaskelmien tilanteen kuntakokoluokittain ja kuva 38 korjausvelkasuunnitelmien tilanteen. 10 9 en osaa sanoa 5 3 Korjausvel kalaskelm aa ei tehty 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 korjausvel kalaskelm a tehty n=26 n=32 n=33 n=10 Kuva 37 Vesihuoltolaitoksen korjausvelkalaskelmien tilanne, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 39

Infraomaisuuden hallinta Laskelmat perustuivat sekä konsulttien tekemiin selvityksiin, että vesihuoltolaitosten omiin laskelmiin. Osassa laskelmista oli huomioitu ikä, korjausten tai häiriöiden tiheys, rakennustapa sekä verkoston rakennusvuosikymmen ja näitä tietoja oli käytetty saneerausvelan määrän pohjalla. Elinkaarimallia oli myös käytetty laskelmien taustana. Vesihuoltolaitoksen korjausvelan hoitamiseksi oli tehty suunnitelma 20,2 % (20 kpl) vastanneista kunnista. Valtaosa kysymykseen vastanneista 99 kunnasta ei ollut tehnyt korjausvelan hoitamiseksi suunnitelmaa. Näitä kuntia oli 71,7 % (71 kpl) vastaajista. Kahdeksan (8,1 %) vastaajaa ei osannut sanoa oliko korjausvelan hoitamiseksi tehty suunnitelmaa. 10 9 en osaa sanoa 5 korjausvelk asuunnitelm aa ei tehty 3 1 Alle 5000 5001 10000 10001 50000 Yli 50 000 korjausvelk asuunnitelm a tehty n=25 n=32 n=32 n=10 Kuva 38 Vesihuolto-omaisuuden korjausvelkasuunnitelmien tilanne, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 40

7 Infran toimialojen vertailua Kyselyn vastauksista on koottu neljä kuvaajaa kertomaan siitä, millainen on eri infrasektoreiden tilanne toisiinsa verrattuna. Ensimmäinen kuva (kuva 39) esittää eri sektoreiden määrä ja sijaintitiedon tilanteen yhdessä arvotiedon olemassaolon tilanteen kanssa. Määrä ja sijaintitiedon suhteen tilanne näyttäytyy suhteellisen tasaisena. Arvotietoja on olemassa selkeästi parhaiten toimitila- ja vesihuoltosektoreilla. Puistojen ja muiden viheralueiden tilanne on heikoin. Huomioitavaa on, että yhdelläkään sektorilla ei päästä hallintatiedon olemassaolon kanssa 10. 100 90 80 70 93 76 81 88 92 72 Määrä ja sijainti tiedossa 60 50 40 30 20 34 21 Arvo tiedossa 10 0 Toimitilat Kadut Puistot Vesihuolto Kuva 39 Infraomaisuuden määrä, sijainti ja arvotiedot, arvot prosenttia sektoreittain Omaisuuden määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikkoina oli käytetty sekä omaisuuden hallintaohjelmia, excel -ohjelmistoa sekä erilaisia tekstinkäsittelyohjelmia. Kysymys oli monivalintapatteri, joten kunnat pystyivät vastaamaan useampia kuin yhden tiedon tallennuspaikan. Huomattavaa on, että kuntia, jotka ilmoittivat käyttävänsä yhtenä tiedon tallennuspaikkana jonkun henkilön muistia, oli toimitilasektorilla 10% vastauksista, katupuolella 24% vastauksista ja puistopuolella 25% vastauksista. Vesihuollon osalta muisti oli tallennuspaikkana 9% vastauksista. (Kuva 40). 41

Infraomaisuuden hallinta 10 9 5 3 1 Toimitila Katu Puisto Vesihuolto Muu tallennuspaikka tai en osaa sanoa Muisti ATK-ohjelmistot Kuva 40 Määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikat sektoreittain, arvot prosenttia sektoreittain Kolmas kuva (kuva 41) esittää infraomaisuuden kuntotiedon tilanteen sektoreittain. Huomioitavaa on, että vesihuollon osalta esitetään vain osittainen tieto johtuen kyselyn kysymyksenasettelusta. Kokonaisuudessaan infraomaisuudesta olemassa oleva kuntotieto on pitkälti osittaista, ja erot eri sektoreiden välillä ovat kohtalaisen pieniä. 100 90 80 70 60 77 71 61 61 71 50 40 30 20 10 14 7 29 20 21 9 9 8 6 14 0 Toimitilat Kadut Puistot Talousvesi Asumisjätevesi tiedossa kokonaan osittain tiedossa ei tietoa Kuva 41 Infraomaisuuden kuntotieto ja sen olemassaolo, arvot prosenttia sektoreittain 42

Infraomaisuuden korjausvelkaa käsiteltiin sekä kysymällä onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat että onko korjausvelan hoitamiseksi olemassa suunnitelma. Korjausvelan määrää ei kysytty. Toimitilasektori on tehnyt sekä laskelmia korjausvelan määrästä että suunnitelmia velan hoitamiseksi eniten. Muut sektorit olivat tehneet enemmän suunnitelmia korjausvelan hoitamiseksi kuin korjausvelkalaskelmia. (Kuva 42). 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 31 20 20 12 11 5 7 2 Toimitilat Kadut Puistot Vesihuolto Korjausvelkalaskelma tehty suunnitelma korjausvelan hoitamiseksi tehty Kuva 42 Korjausvelkalaskelmat tehty ja -suunnitelmat velan hoitamiseksi tehty, prosenttia 43

Infraomaisuuden hallinta 8 Päätelmiä Kyselyn tuloksista käy ilmi, että infraomaisuuden hallinnan tilanteessa on sektorikohtaisia eroja. Pääasiallisesti näyttää siltä, että toimitila- ja vesihuoltosektoreilla on parempi tieto omaisuutensa tilasta kuin katu- ja puistopuolella. Osittain tätä selittää toimitilapuolen ja vesihuoltosektorin pitemmälle viety liikelaitoistaminen tai osakeyhtiöittäminen. Samalla on tehty pidemmälle vietyä tuotteistamista. Asukasluvultaan suuremmat kunnat käyttävät enemmän infraomaisuuden hallintaan tarvittavia ohjelmistoja kuin asukasluvultaan pienemmät kunnat. Tätä selittää osaltaan sekä suurempi infraomaisuuden määrä, jolloin hallinta muihin toimintoihin suunnitelluilla ohjelmistoilla on hankalampaa. Yhtenä tekijänä ovat resurssien puute niin henkilöstön osalta että ohjelmistojen hankintahintojen osalta. Suurimpana yksittäisenä teknisen puolen omaisuuden hallintaa hankaloittavana tekijänä näyttäytyi resurssien puute sekä pienillä, keskisuurilla kuin suurillakin kunnilla ja kaikilla tarkastelluilla sektoreilla. Etenkin pienissä kunnissa koetaan, että resursseja ei ole laittaa infraomaisuuden hallintaan, kun ydintoiminnoistakin joudutaan karsimaan. Tämä korostuu pienen organisaation ollessa kyseessä ja osaltaan selittää myös havaintoa siitä, että osassa kunnista infraomaisuuden hallintaan tarvittavia tietoja ei ole saatavissa, tai ne ovat tallennettuina jonkun henkilön muistiin. Infraomaisuuden hallintaan olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota jo senkin takia, että näin pystyttäisiin paremmin hahmottamaan ja kohdentamaan ylläpitotoimenpiteitä. Hallintatietojen kerääminen ja tallentaminen siten, että niitä on helppo hyödyntää vaativat kuitenkin resursseja ja poliittista tahtoa kuntien päättäjiltä. 44