Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ
Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita kuntoutuksesta Ongelmia järjestelmässä? Mitä avuksi?
Kuntoutuslaitosten vuodepaikat 3 vuodepaikat 12 000 vuodepaikat yhteensä vuodepaikat kuntoutus 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1992* 1996* 2008 2012 (ennuste) * Mykrä / RAY 1993 ja 1997
Majoitusvuorokaudet 4 vuorokaudet 3 000 000 vuorokaudet yhteensä kuntoutusvuorokaudet 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1992* 1996* 2008 2012 (ennuste) * Mykrä / RAY 1993 ja 1997
Kuntoutusvuorokaudet (~1.2 miljoonaa) rahoittajan mukaan vuonna 2008 5 Työhön liittyvät (useita rahoittajia) 4 % Järjestöt 6 % Muut 3 % Kunnat 6 % Kela 50 % Sotiin liittyvät (VK / kunnat) 31 %
Laitosten avokuntoutuskäynnit (vajaat 190 000 käyntiä) rahoittajan mukaan vuonna 2008 6 Järjestöt 2 % Muut 15 % Työhön liittyvät 12 % Kunnat 8 % Kela 56 % Sotiin liittyvät 7 %
Kuntoutuspalvelujen käyttö Etelä-Pohjanmaalla (lähde Rissanen ja Pulkki 2013) Kuntoutujien lukumäärä Kuntoutusjaksojen lukumäärä Kuntoutuksen käyntikerrat Kuntoutuspäivät Lukumäärä per 1000 as Lukumäärä per 1000 as Lukumäärä per 1000 as Lukumäärä per 1000 as Kela 5244 27,6 9675 50,9 ETK 345 1,8 510 2,7 Työhallinto 1492 7,9 1492 7,9 3610 19 38348 201,8 Valtiokonttori 1281 6,7 2260 11,9 2339 12,3 1281 6,7 Terveyskeskukset* 5864 85,9 36240 530,7 Sairaanhoitopiiri 621 3,3 942 5 47454 249,8 46775 246,2 Sosiaalihuollon laitokset Terveydenhuollon laitokset 818 4,3 1786 9,4 233247 1227,62 1432 7,5 2478 13 Liikennevakuutus 31 0,2 231 1,2 Tapaturmavakuutu s 172 0,9 172 0,9 YHTEENSÄ 17300 91 19546 102,9 89643 471,8 319651 1682,4 *Terveyskeskusten tiedot on laskettu yhteen. Kuntoutujien lukumäärä on suhteutettu terveyskeskusten kattaman asukasluvun (68 285) mukaan. 10.4.2013 Pekka Rissanen, Tay, Terveystieteet 7
Kapasiteetin käyttöaste** 8 käyttöaste 70 % koko toiminta kuntoutustoiminta 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1992* 1996* 2008 2012 (ennuste) * Mykrä / RAY 1993 ja 1997 * * Maksimikapasiteetti = 365 vuorokautta / vuodepaikka
Laitosten henkilöstö ja kuntoutushenkilöstö vuosina 1992* ja 2008 9 Henkilöä 7000 6000 koko henkilöstö kuntoutushenkilöstö 5000 4000 3000 2000 1000 0 1992 2008 * Mykrä / RAY 1993
Kuntoutushenkilöstö / kuntoutuspaikka laitosten koon mukaan vuonna 2008 10 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 laitoksen koko, kuntoutuspaikkaa 0-30 31-63 64-100 > 100 kaikki yhteensä
Kuntoutushenkilöstö / kuntoutuspaikka laitosryhmittäin vuonna 2008 11 1,06 kelan 1,04 kuntoutusta 1,02 palveleva laitos 1,00 sotainvalideja ja 0,98 -veteraaneja palveleva laitos 0,96 0,94 eri maksajatahoja 0,92 palveleva laitos 0,90 kaikki yhteensä 0,88 0,86
Kuntoutusvuorokaudet / kuntoutushenkilöstö laitosten koon mukaan vuonna 2008, 12 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 laitoksen koko, kuntoutuspaikkaa 0-30 31-63 64-100 > 100 kaikki yhteensä
Kuntoutusvuorokaudet / kuntoutushenkilöstö, laitosryhmittäin* vuonna 2008 13 600 vaikeavammaisten kuntoutuslaitokset 500 400 300 200 kuntoutus- ja kurssikeskukset sotainvalidien sairaskodit ja kuntoutussairaalat kylpylät ja kylpylöiden kuntoutusosastot muut kaikki yhteensä 100 0 * Mykrä
Kuntoutuksen %-osuus laitoksen tuotoista laitosryhmittäin vuonna 2008 % 14 80 70 60 50 40 30 20 10 kelan kuntoutusta palveleva laitos sotainvalideja ja -veteraaneja palveleva laitos eri maksajatahoja palveleva laitos kaikki yhteensä 0 Keskiarvo
Kuntoutuslaitosten vuosikate laitosryhmittäin vuonna 2008 15 euroa 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 kelan kuntoutusta palveleva laitos sotainvalideja ja -veteraaneja palveleva laitos eri maksajatahoja palveleva laitos kaikki yhteensä 0 Keskiarvo
Kuntoutuslaitosten tulos tilivuonna 2008, laitosryhmittäin 16 euroa 80 000 60 000 40 000 20 000 0-20 000-40 000-60 000-80 000-100 000 Keskiarvo kelan kuntoutusta palveleva laitos sotainvalideja ja -veteraaneja palveleva laitos eri maksajatahoja palveleva laitos kaikki yhteensä
Vahvasti hajautettu Kuntoutusjärjestelmä? palvelujen tuottajan mukaan palvelujen rahoittajan mukaan osin verorahoitteinen, osin vakuutusrahoitteinen malli Palvelujen integrointi STM / Kuntoutusasiain neuvottelukunta alueelliset yhteistyöelimet (yhteistyötoimikunnat) paikalliset yhteistyöelimet (asiakasyhteistyöryhmät) 17 Pekka Rissanen, Tay, Terveystieteet 10.4.2013
Järjestäjät ja rahoittajat (Lähde: Pulkki 2011) 18 Järjestäjä/ rahoittaja Lääkinnällinen Työhön liittyvä Sotiin liittyvä Sosiaalinen Muu Kunnalliset sote-palv X X X X Kansaneläkelaitos X X X Työttömyysvakuutus (X) X Ely-keskukset (X) X Valtiokonttori (X) X X Pakollinen liikennevakuutus Pakollinen tapaturmavakuutus Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus X X X X X Pekka Rissanen, Tay, Terveystieteet 10.4.2013
Terveystieteiden yksikkö Pekka Rissanen
Ikäryhmät laitos- ja avokuntoutuksessa vuonna 2008* 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % 50% asiakkaista /laitoskuntoutus 50% asiakkaista /avokuntoutus 0-15 vuotiaat 16-34 vuotiaat 35-54 vuotiaat 55-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75 vuotiaat ja yli * Prosenttiosuus vastanneista laitoksista, joissa ko. ikäryhmän osuus koko asiakaskunnasta on 50 % Pekka Rissanen, Tay, Terveystieteet 20 10.4.2013
Kuntoutuksen käytön kunnittainen vaihtelu käytäjät / 1000 as. (vakioitu), 25 kuntaa (mukailtu: Pulkki 2011) 21
Kapasiteetti Kuntoutusjärjestelmän ongelmia laitoskuntoutuksen roima ylikapasiteetti avokuntoutuksen ongelmana tarjonnan ja asiakkaiden tarpeiden kohtaaminen Laatu ja osaaminen osaaminen hyvällä tasolla vaikuttavuustieto ei ohjaa toimintaa Integroinnin puutteet 22 suhteessa muihin hyvinvointipalveluihin, erityisesti so-te palveluihin
Mitä avuksi? (I) Laitoskapasiteetin hallittu vähentäminen suuntana avokuntoutus väestön ikääntymisestä johtuvat tarpeet!! 23 Kannattavuuden kohentaminen liiketaloudelliset toimintaperiaatteet fuusiot, yhteistoiminnan kehittäminen hankintamenettelyn uudelleen harkinta
Laatu ja osaaminen Mitä avuksi? (II) osaamisen keskittäminen (esim. AVH-kuntoutus) 24 terveydenhuollon teknologian kehitys muuttaa kuntoutustarpeita!! Koko kuntoutusprosessin laatu ratkaisee, ei vain yksittäisten toimenpiteiden / hoitojen. vaikuttavuuden arviointi otettava vakavasti
Mitä avuksi? (III) Lääkinnällinen kuntoutus integroitava nykyistä paremmin terveydenhuoltoon, sairaanhoitopiirien tai sote-alueiden vastuulle? Työelämään suuntaava kuntoutus selkeästi kuntoutuksen maksajien vastuulle Vanhusten kuntoutus on kuntien vastuulla integroitava hyvin muihin sote-palveluihin! 25
Lopuksi Kuntoutuksella tärkeä asema hyvinvointipalvelujärjestelmässä Ikääntyvän työvoiman jaksaminen Ennenaikaisen palvelutarpeen ehkäiseminen Kykeneekö nykyinen kuntoutusjärjestelmä vastaamaan esillä oleviin haasteisiin? 26 Uutta ajattelua, uusia toimintatapoja, uusia palvelurakenteita tarvitaan!