30.10.2003 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005 2008 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Lain ja asetuksen mukaan Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Toiminta-ajatus on seuraava: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metsäntutkimuksen suuntautumiseen olennaisimmin vaikuttavat tekijät 2000- luvun alussa ovat metsäteollisuuden puuhuollon ja kannattavan, markkinalähtöisen metsätalouden turvaaminen, puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen sekä suojelun yhteensovittaminen, maaseutuelinkeinojen edistäminen sekä Metsäntutkimuslaitoksen asiakkaiden ja sidosryhmien kustannustehokas palveleminen. Niin ikään valtion rahoittamien metsäalan organisaatioiden ja metsätalouden tukimuotojen sekä ohjausinstrumenttien merkitys, toimivuus ja vaikuttavuus luovat menestyksellisen metsäpolitiikan harjoittamiselle tutkimuksellisia haasteita. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti on kasvanut. 2000-luvulla metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käyttö on ollut lähes 70 kiintokuutiometriä. Näin korkea metsien hyödyntämisen aste edellyttää panostusta metsänhoitoon. Erityisen tärkeä asema on ojitetuilla suometsillä, joiden osuus hakkuumahdollisuuksista on voimakkaasti kasvamassa sodanjälkeisen metsäojitusten tulosten kypsyessä hakkuuikään. Parinkymmenen vuoden kuluttua suometsien osuus hakkuumahdollisuuksista on peräti kolmannes. Metsien ympäristömerkitykseen on niin metsäntutkimuksessa kuin metsätalouden käytännössäkin kiinnitettävä huomiota, sillä yleinen arvojen muutos, markkinalähtöinen metsien sertifiointi ja kansainväliset sopimukset edellyttävät metsien käytöltä puuntuotannollisen kestävyyden lisäksi myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Metsien merkitys hiilensitojina kasvihuoneilmiön voimistumisen torjumiseksi, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa (Metso-toimikunta) esitettyjen aktiivisten suojelutoimien tehokkuus ja niiden vaikutukset puuntuotantoon sekä metsien monipuolisen käytön ja suojelun yhteensovittaminen antavat metsäntutkimukselle merkittäviä haasteita alkaneella vuosituhannella. Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ovat tärkeitä asioita kaikissa teollisuusmaissa. Vaikka pääpaino
3 Voimavarat on taloudellisesti kannattavassa perinteisten ja vakiintuneiden puutavaralajien tuottamisessa, tutkimuksen tukea tarvitaan arvioitaessa, millainen metsätalouden intensiivisyys ja millaisten käyttömuotojen yhdistelmä antaa maaseutuelinkeinoille parhaat toimintamahdollisuudet. Maaseudun autioituminen ja uhkaava työvoimapula edellyttävät toisaalta entistä vähemmän työvoimaa vaativien metsänhoito- ja puunkorjuumenetelmien kehittämistä. Metsäsektorin kansainvälisyyden lisääntyminen antaa tutkimukselle uusia haasteita. Metsäteollisuus toimii entistä suurempina kokonaisuuksina kansallisten rajojen yli, minkä vuoksi kansallisten etujen turvaaminen edellyttää nykyisten ja potentiaalisten kilpailijamaiden metsätalouden tuntemusta ja vertailevaa analyysiä. Erityisen hyvin on tunnettava metsätalouden näkymät lähialueilla, koska ne ovat Suomen metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-ainelähteitä ja myös vakavia kilpailijoita erityisesti sahateollisuudessa, joka on voimakkaasti kasvanut Baltian maissa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa metsäntutkimuksessa sitä, että tunnistetaan tärkeimmät asiakasryhmät ja suunnataan toiminta niin, että asiakkaat saavat tietohuollossaan riittävää tutkimukseen pohjautuvaa tukea. Asiakkaiden tietotarpeet joudutaan ennakoimaan usean vuoden päähän, koska tutkimus vie tehokkaimmillaankin aikaa. Yksi metsäntutkimuksen suuntaamisen suurista haasteista on, kuinka tutkimusteemat onnistutaan valitsemaan niin, että tutkimustulokset ovat valmistuessaan tai sen jälkeen ajankohtaisia ja palvelevat asiakkaiden tarpeita. Henkilöstö Metlassa oli lokakuun 2003 alussa 747 vakituista ja 314 määräaikaista työntekijää (liite 1). Määräaikaisista runsas kolmasosa oli palkattu työministeriön momentilta. Reilusti yli puolet henkilöstöstä (591 henkilöä) työskentelee Joensuun tutkimuskeskuksessa ja muilla alueellisilla tutkimusasemilla (liite 2). Kenttätyökautena henkilöstö lisääntyy kausityövoiman johdosta. Henkilötyövuosien kokonaismäärä vuonna 2002 oli 998. Toimintamenomomentilta palkattiin 841 henkilötyövuotta. Työministeriön momentilta palkattiin 89 ja muulla rahoituksella 68 henkilötyövuotta vuonna 2002. Vuonna 2003 henkilötyövuosien kokonaismäärän arvioidaan olevan 965 (liite 3). Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteutetaan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaaehtoisilla siirtymisillä. Kehittämisaikataulua myöhennetään rahoitustilanteen johdosta 1-2 vuodella. Muiden alueellisten yksiköiden henkilöstövoimavaroja kehitetään käytössä olevien resurssien puitteissa. Metlan toimintamenomomentin menoista vuonna 2003 oli 75,5% henkilöstömenoja. Laitos on todennut, että osuus on aivan liian suuri. Suunnitelmakaudelle asetetaan tavoitteeksi henkilöstömenojen laskeminen alle 70 %:n, joka tarkoittaa noin 50 henkilötyövuoden vähennystä, kun otetaan huomioon tavoitteena oleva
4 kokonaisrahoituksen kasvu. Tavoitteeseen pääsemiseksi tehdään Metlan henkilöstösuunnitelma, jonka tavoitteet jaetaan yksikkötasolle määrittämällä henkilöstön tavoiterakenne suhteessa yksikön tehtäviin. Rahoitus Oman budjettirahoituksen (83 % kokonaisrahoituksesta) lisäksi Metlan tutkimuksia rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmäärärahoilla sekä muiden ministeriöiden, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden (Suomen Akatemia, TEKES, Sitra ym.) ja myös yritysten rahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 2002 vajaa 8 milj. euroa, josta työministeriön osuus oli noin 2 milj. euroa, muiden ministeriöiden osuus noin 4 milj. euroa, muu budjettirahoitus oli 1,3 milj. euroa (liite 4). Kokonaisuudessaan ulkopuolisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta pyritään nostamaan laadittavan kehittämissuunnitelman mukaisesti. Nettobudjetoidun toiminnan tulotavoite suunnittelukaudella on 4,5 milj. euroa vuosittain. Maa- ja vesialueet Metsäntutkimuslaitoksella on tutkimustoimintaa varten hallinnassa yhteensä noin 90 000 hehtaaria valtion metsiä (liite 5). Bruttobudjetoidun toiminnan tulot olivat 2,7 milj. euroa vuonna 2002. Suunnitelmakaudella tulokertymän arvioidaan olevan 2,0 euroa. Toiminnan suuntaaminen ja kehittäminen Toiminnan ja organisaation kehittäminen Metla tarkistaa suunnittelukauden alkupuolella strategiansa muuttuneen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Samassa yhteydessä kootaan ja selkeytetään tutkimusstrategia. Uudistettua strategiaa tarvitaan eri toimintojen priorisointeja varten. Priorisoinnit puolestaan ovat välttämättömiä vuonna 2003 heikentyneen laitoksen taloustilanteen vuoksi. Jotta taloustilanne saadaan pysyvästi vakaalle tasolle, tarvitaan henkilöstömenojen pienentämistä, rakenteellisia uudistuksia, marginaalisten tehtävien karsimista ja keskittymistä ydintoimintaan. Samassa yhteydessä määritellään organisaatiorakenteessa ja toimintamalleissa (prosesseissa) tarvittavat muutokset. Strategiatyön rinnalla valmistellaan konkreettinen talouden tasapainottamisohjelma. Tutkimuskeskusten ja -asemien tutkimusprofiileja terävöitetään edelleen. Uudistetut strategiset linjaukset ja talouden tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden valmisteleminen käytännön toimiksi ja toimeenpano suunnitelmakauden alkupuolella ovat laitoksen tärkeimpiä tehtäviä. Laitostason yhtenäisyys varmistetaan vahvalla tulosjohtamisella ja nykyistä keskitetymmällä ohjauksella. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen Suunnittelukaudella Joensuun tutkimuskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä nostetaan 100 työntekijään. Toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla
5 voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuun tutkimuskeskus profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Tutkimusohjelmat Painoalatutkimukset kootaan monitieteisiksi tutkimusohjelmiksi, joilla vastataan ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työtä tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. Muut tavoitteet Metsäntutkimuslaitoksella on vahva perusta tutkimusten suuntaamiseksi uusien haasteiden mukaiseksi. Vahvuuksia ovat tutkimuksen monitieteisyys, monipuolinen, valtakunnallisiin inventointeihin ja pitkiin koealasarjoihin perustuva tietous metsävaroista ja metsäluonnosta sekä pitkäaikaisiin mittauksiin perustuvan koetoiminnan antama vankka käsitys metsien käsittelyn vaikutuksista puuntuotantoon ja metsäluontoon. Vahvuuksiin kuuluvat myös laaja tutkimusyhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti sekä puolueettomuus ja luotettavuus. Maan kattava tutkimusasemaverkko, omat tutkimusmetsät, luonnonsuojelualueet, laboratoriot ja tietotekniikka sekä osaava henkilöstö antavat hyvät edellytykset menestykselliselle toiminnalle muuttuvissa oloissa. Hankeorganisaatio ja tulosjohtamisjärjestelmä ovat vakiintuneet siten, että toiminnassa kyetään joustavasti reagoimaan muuttuviin tarpeisiin. Tutkimustiedon tuottaminen -tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on edistää metsien kestävää käyttöä ja suojelua tuottamalla käyttökelpoista ja korkeatasoista tieteellistä tietoa metsä- ja puutaloudesta, metsäympäristöstä ja metsien eri käyttömuodoista. Tärkeimmät tulostavoitteet suunnitelmakaudelle ovat: Asiakasvaikuttavuus Tavoitteena on lisätä Metlan tutkimusten asiakasvaikuttavuutta eli tutkimusten käyttökelpoisuutta metsäpolitiikalle ja metsätalouden sidosryhmille. Osa vaikuttavuuden lisääntymisestä tapahtuu yhteis- ja asiakasrahoitteisena tutkimustoimintana. Laitostasolla käytetään neuvottelukuntia ja jatkuvaa yhteydenpitoa tärkeimpiin sidosryhmiin. Uusi asiakaspalautejärjestelmä, joka koostuu sidosryhmien ideoista tutkimuksen suuntaamisessa ja perinteisestä palautteesta tutkimuksen kuluessa ja loppuessa, otetaan käyttöön.
6 Tutkimuksen painoaloja suunnitelmakauden alussa osoittavat toteuttamisvaiheessa tai päättymässä olevat tutkimusohjelmat: - Valtakunnan metsien inventoinnin tutkimusohjelma (1998-2004) - Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma (1999-2005) - Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset tutkimusohjelma (2000-2004) - Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät (2001-2005) - Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki (2002-2006) Tutkimuksen suuntaamisessa erityistä painoa asetetaan Kansallisen metsäohjelman (KMO) ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (Metso) tietotarpeiden tyydyttämiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen. Tutkimusta suunnataan uudistettavan tutkimusstrategian puitteissa. Suuntauksessa huomiota kiinnitetään sekä pitkän aikavälin (10 vuotta) että muutaman vuoden tavoitteisiin. Valtaosa Metlan tutkimusaiheista syntyy tutkijaryhmien ja tiedon käyttäjien välisen yhteistyön tuloksena. Tutkimushankkeiden ongelmalähtöiseen perustamiseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Metsäntutkimuslaitos huolehtii tutkimushankkeiden ohella metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta palvelevista viranomais- ja palvelutehtävistä, joita ovat ohjelmaksi organisoitu valtakunnan metsien inventointi, metsätilastollinen tietopalvelu ja metsäverotus, metsänviljelyaineistojen rekisterit, torjunta-aineiden tarkastus, puutavaran mittaus, metsätuhopalvelu ja metsien terveydentilan seuranta. Valtakunnan metsien inventointi on kehitetty kattamaan koko metsäluonto mukaan lukien monimuotoisuuden eri indikaattorit. Inventointitiedon tuoreutta parannetaan nopeuttamalla inventointikiertoa. Metsätilastotuotannon käytettävyyttä ja kattavuutta lisätään edelleen kehittämällä sähköistä, atk-pohjaista tietopalvelua sekä lisäämällä samaan informaatioverkkoon muuta asiakkaiden tarvitsemaa materiaalia. Tieteellinen vaikuttavuus Metlan tutkimukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Tämä merkitsee sitä, että laitos huolehtii riittävästä perustutkimuksesta pohjana soveltavalle tutkimukselle. Tutkimusten tasoa, luotettavuutta ja menetelmiä seurataan vuosittaisella suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä sekä aloitettavien ja päättyvien tutkimushankkeiden tieteellisellä evaluoinnilla. Metlan professoreista koostuva tutkimuksen asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja tutkimushankkeiden hyväksymisestä Metlan työohjelmaan. Se osallistuu myös yhdessä kansainvälisen Scientific Advisory Boardin (SAB) ja tutkimusjohtajan kanssa tutkimuksen strategiseen suuntaamiseen. Hankesuunnitelmien sekä tutkimushankkeiden- ja
7 ohjelmien evaluoinneissa käytetään hyväksi myös laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Evaluointien yhteydessä arvioidaan tutkimuksen suuntaamisen onnistumista, tieteellisiä ansioita ja tulosten käytännön merkittävyyttä. Metsäntutkimuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että sen yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa julkaisemat tieteelliset julkaisut Silva Fennica ja Metsätieteen Aikakauskirja kehittyvät tieteellisesti korkeatasoisina sarjoina. Tutkijoiden osaamistaso, monipuolisuus ja motivaatio Tutkijoiden työssä tärkeitä osaamisen alueita ovat tieteellinen osaaminen, julkistamisosaaminen ja suunnitteluosaaminen. Suunnittelukaudella erityisesti kehitettäviä taitoja ovat tutkimusten suunnittelu asiakaslähtöisyyden pohjalta ja tulosten tehokas välittäminen hyödyntäjille. Kehittyvä tulosjohtamisjärjestelmä tuo lisää jäntevyyttä tutkimusten suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimustiedon välitystä kirjallisina raportteina ja muilla tavoilla edistetään Metlan sisäisellä koulutuksella. Tutkijan työn perusominaisuuksiin kuuluu vahva oma motivaatio. Motivaatiota tuetaan tutkimushankkeiden suhteellisen suurella itsenäisyydellä sekä tulosjohtamisjärjestelmän osallistavalla ja yksilön aloitteellisuutta tukevalla soveltamisella. Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on viime vuosina lisätty ja sama suunta jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Säteilyturvakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös laajoihin, hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Tieteellistä yhteistyötä lujitetaan myös yhteisillä professorin viroilla Joensuun, Oulun, Lapin ja Helsingin yliopistojen kanssa. Ulkopuolisten tutkijoiden järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat tehdä yhteistyötä laitoksen tutkimushankkeiden kanssa ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja - laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatketaan entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistuu myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan.
8 Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostetaan Metsähallituksen kanssa sekä luonnonsuojelualueilla että talousmetsissä. Yhteistyötä tehdään myös niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna 1996. Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin. Asiakasrahoitteinen toiminta ja muu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta (ART) ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkiminen jatkuvat osana tutkimushankkeiden toimintaa. Laitoksen ja muiden toimijoiden yhteisesti rahoittamat tutkimukset (YRT ) lisääntyvät. ART:n tulotavoite suunnittelukaudella on 1,5 milj. euroa vuosittain. Tutkimustiedon välitys -tulosalueen tulostavoitteet Toiminnan suuntaamisessa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön asettaman Metsäntutkimuslaitoksen kehittämistä pohtineen työryhmän kannanotot ja suositukset, joihin on vaikuttanut myös laitoksen kansainvälisen evaluoinnin raportti. Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja muiden metsäalan organisaatioiden kanssa tiivistetään. Lisäksi verkottumista muiden alan toimijoiden kanssa kehitetään sekä henkilö- että laitostasolla. Pääosa tutkimustiedon välityksestä tapahtuu läpäisyperiaatteella tutkimushankkeiden kautta. Aloitettavien tutkimushankkeiden suunnitelmiin on liitetty ekstensio-osa, jonka tavoitteina on pohtia jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuksen kohderyhmää (asiakasta) ja keinoja, joilla asiakas tavoitetaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan laitoksen normaalien seurantajärjestelmien (TUSKA) avulla. Tehokas tutkimustiedon välitys edellyttää myös tutkimushankkeiden tukemista. Sen tekevät talon yhteiset julkaisu- ja viestintähankkeet. Laitoksen verkkopalvelujen, tiedotustoiminnan ja omien metsien käytön kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon se, kuinka kyseiset toiminnot voivat tukea tutkimushankkeita tiedon levittämisessä. Tulosalueen toiminnan menestyksellinen toiminta edellyttää koko Metlan henkilökunnan sitouttamista toimintaan. Sitouttaminen ja motivointi tapahtuu täsmäkoulutuksella, joka ulotetaan koskemaan koko henkilökuntaa. Kansainvälinen toiminta Metlan toiminta pohjaa tulevaisuudenkuvaan, jossa metsäteollisuuden markkinat ja yritysten toiminta sekä luonnonvara- ja ympäristökysymykset ovat muodostuneet maailmanlaajuisiksi. Tämän johdosta monia tutkimukseen liittyviä ongelmakokonaisuuksia ei voida tarkastella ainoastaan kansallisella tasolla. Kansainvälinen toiminta luo edellytyksiä korkeatasoisen tutkimuksen toiminnalliselle ja sisäl-
9 lölliselle kehittämiselle vahvistamalla yhteistyötä ja tutkimusrahoitusta yli kansallisten rajojen. Metla varautuu tulevaisuuteen ylläpitämällä ja kehittämällä niin korkean tason metsiin liittyvää perustutkimusta, että sen avulla pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden ongelmiin, joita ei vielä tiedosteta. Kansainvälisyyden merkitys Metlassa kasvaa erityisesti tutkimuksen laadun indikaattorina, kun oma tutkimustoimintamme joutuu kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan läpäisyperiaatteella Metlan tutkimuksen tukena. Metla pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että kansainvälinen tutkimusrahoitus metsäsektorille säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Toimintojen koordinoinnista ja talon tason suunnittelusta vastaa kv-toiminnan tulosalue. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisuus Kansainvälisen tutkimusyhteistyön peruselementit ovat yhteiset tutkimushankkeet ja asiantuntijavaihto sekä verkottuminen. Kansainväliseltä ohjausryhmältä saatu palaute sisällytetään Metlan toiminnan suunnitteluun. Vuonna 2001 hyväksytty kansainvälisen toiminnan strategia tarkistetaan. Kansainvälisen toiminnan painopisteet Metlan kansainvälisen tutkimuksen painopisteet määräytyvät laitoksen tutkimustoiminnalle asettamien painotusten ja tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys, luonnonsuojelu, metsätalous ja metsäpolitiikka ovat tutkimusalueita, joihin kansainvälinen näkökulma kuuluu erottamattomana osana. Myös monet kansainväliset prosessit, kuten ilmastosopimus, vaativat jatkuvasti tutkimustietoa niihin liittyvillä tutkimusalueilla. Metla seuraa kehitystä metsäntutkimukseen liittyvillä aloilla aktiivisesti ja poikkitieteellistä tutkimusta edistäen. Metla tukee merkittävällä panoksella maa- ja metsätalousministeriötä kansainvälisiin prosesseihin liittyvissä kysymyksissä. Korkeatasoiset tutkimusorganisaatiot ja IUFRO muodostavat luonnollisimman kansainvälisen yhteistyötahon. Keskeisimmän asiakastahon muodostavat kansainvälisillä foorumeilla toimivat suomalaisen metsäklusterin jäsenet. Monet kansainväliset järjestöt, kuten YK ja EU, toimivat metsiin liittyvissä kysymyksissä muodostaen sekä yhteistyötahon että asiakaskunnan. Yhteistyötä tehdään myös muiden kansainvälisen metsäklusterin toimijoiden, kuten teollisuuden ja konsulttien sekä NGO:den (non-governmental organisation) kanssa silloin, kun se tukee Metlan tutkimusta. Tutkimusyhteistyön alueelliset painopisteet ovat Pohjoismaissa, lähialueilla ja Euroopassa sekä koko maailmassa kansainvälisten prosessien tietotarpeisiin liittyvissä ja globaalia näkökulmaa vaativissa kysymyksissä, erityisesti lauhkean ja boreaalisen vyöhykkeen osalta. Metla pyrkii hyödyntämään yhteistyömahdollisuudet EU:n uusien metsä-jäsenmaiden kanssa. Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Metlan tärkeimpiä kansainvälisiä rahoituslähteitä on EU, jota pyritään entistä monipuolisemmin hyödyntämään Metlan tutkimushankkeiden tukena sekä osallistumalla metsäsektorin kannalta merkittäviin uusiin aloitteisiin. Pohjoismaissa Metla osallistuu yhteispohjoismaisiin
10 aloitteisiin ja Euroopan tutkimusalueella (ERA) Metla tavoittelee keskeistä asemaa metsäntutkimuksessa. Metla tunnistaa metsäklusterin potentiaaliset huippuosaamisverkkojen ja integroitujen hankkeiden muodostajat, joiden kanssa pyritään verkostoitumaan ja sopimaan yhteisiä tutkimuksellisia tavoitteita ja käynnistämään niitä toteuttavia yhteisiä hankkeita. Maailman metsäsektorin uusien potentiaalisten alueiden kehittymistä seurataan, samoin kansainvälisen kehitystyön uusia suuntauksia. Samalla luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä osaamista, jotta Metlan kannalta tutkimuksellisesti mielenkiintoisiin projekteihin pystytään osallistumaan. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminnan tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää monipuolisia tutkimusmetsä- ja laboratoriopalveluja korkeatasoisen tutkimustiedon tuottamiseksi. Tulosalueen avaintulokset suunnittelukaudella ovat tutkimusmetsätoiminnan palvelevuus, pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpito ja laboratorioiden palvelevuus. Keskeisimpiä tulostavoitteita suunnittelukaudella ovat: Tutkimusmetsätoiminnan tuloksellisuus Metsäntutkimuslaitoksen yhtenä vahvuutena on omiin tutkimusmetsiin perustuva pitkäjänteinen kenttäkoetoiminta. Metsäntutkimuksen tarpeita varten kehitetään edelleen luontopiirteitämme edustavaa tutkimusmetsäverkostoa, jossa on sekä maankäyttömuotojen että metsien hoidon ja käytön intensiivisyyden suhteen hyvin erilaisia osia. Tutkimusmetsien henkilöstön yhteiskäyttöä tutkimuksen avustamisessa lisätään ja tutkimusmetsien käyttöä yhteistyötahojen tarpeisiin edistetään. Tulokertymätavoitteet vuosille 2005-2008 pienenevät jonkin verran vuosien 2004-2007 TTS:ssä esitetystä johtuen siemen- ja taimituotannon nettouttamisesta. Tulokertymätavoite vuosille 2005 2008 2005 2,0 milj euroa 2006 2,0 milj euroa 2007 2,0 milj euroa 2008 2,0 milj euroa Tietojärjestelmien toimivuus Kehitetään edelleen tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoiminnan pohjana olevia tietojärjestelmiä, jotka kattavat mm. koerekisterin, tutkimusmetsien luonnonvara- ja historiatiedon sekä tutkimusmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kiinteistörakenteen parantaminen Eräiden tutkimusasemien ympäristössä tutkimusmetsien edustavuutta parannetaan edelleen kasvupaikkavaihtelun laajentamiseksi. Hajanaisia tutkimusmetsäpalstoja keskitetään paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Koetoiminnan laatutason parantaminen
11 Kenttäkokeilta tehtävien mittausten ja näytteenoton standardisoimiseksi kehitetyn kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmä otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan. Laatujärjestelmän periaatteiden ja työohjeiden soveltamiseen liittyvää kenttähenkilökunnan koulutusta jatketaan. Koetulosten hyödyntämisen tehostaminen Kenttäkokeilta tehtyjen mittausten aikasarjat ja kerätyt näyteaineistot muodostavat korvaamattoman arvokasta aineistoa monille uusille tutkimuksille. Mittaus- ja näyteaineistojen hyväksikäytön edistäminen on yksi tärkeä kehittämiskohde. Laboratorioiden erikoistuminen ja toiminnan laadun kehittäminen Metlassa laboratoriotoimintaa kehitetään tutkimuskeskusten ja -asemien tutkimustoiminnan suuntautumisen mukaisesti edelleen. Keskuslaboratorion vuonna 2002 akkreditoitua laatujärjestelmää laajennetaan, ja tutkimusasemien laboratorioille vuonna 2003 valmistuneisiin laatujärjestelmiin liittyvää henkilökunnan koulutusta jatketaan. Palveluiden mitoittaminen tutkimuksen tarpeita vastaaviksi Laboratorioiden laitekapasiteettia ja henkilöstöä kehitetään tutkimushankkeiden tarpeiden mukaisesti. Monipuolisten palvelujen turvaamiseksi pyritään edelleen verkostoitumaan muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tukipalvelujen tulosalue Tulosalueen tehtävät jakautuvat yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintoon. Viestintä ja sisäinen tarkastus kuuluvat toiminnallisesti ylijohtajan alaisuuteen. Tukipalveluiden tavoitteena on koko laitoksen ja varsinaisten tulosalueiden toimintaedellytysten tukeminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen kaikissa tulosyksiköissä. Tavoitteen toteuttamiseksi valtakunnallisissa palveluhankkeissa hoidetaan laitostason ja Metlassa keskitetysti suoritettavat tehtävät sekä tuotetaan johtamisessa ja toiminnassa tarvittavat muut tulosalueen tehtäviin kuuluvat palvelut. Tukipalveluiden avaintulokset ja keskeisimmät tulostavoitteet suunnittelukaudella ovat: Henkilöstön motivaatiotaso Tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan suunnittelukaudella. Järjestelmän käyttöönoton siirtymäkausi päättyy suunnittelukauden lopulla. Palkkausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään ennakoivasti; johtamisessa ja henkilöstön osaamisalueiden syventämisessä sekä kohdentamisessa Metlan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Palkkausjärjestelmän käyttöönottamiseen tarvittava lisärahoitus sovitaan erikseen. Tulos- ja kehityskeskustelujen käynti vakiinnutetaan. Työhyvinvointia kehitetään vuosille 2004-2006 tehdyn suunnitelman mukaisesti.
12 Tietohallinto Vuonna 2005 uusitaan Metlan tietohallintostrategia nelivuotiskautta 2006-2009 varten. Työssä otetaan huomioon laitoksen strategian tarkistaminen ja käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tuomaan laajempaa näkemystä laitoksen tietohallinnon nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Tukipalveluiden tuloksellisuus Metlan toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan tulosjohtamisjärjestelmän ja hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Samoin kehitetään toiminnallisen, taloudellisen ja johtamisen koordinaatiota. Raportointia ja seurantajärjestelmiä kehitetään siten, että kaikilla tasoilla on saatavissa tarvittavat raportit eri tietojärjestelmistä. Laskentajärjestelmän ja muiden toimenpiteiden avulla pyritään lisäämään yleistä kustannustietoisuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Sisäinen tarkastus Metlan sisäinen tarkastustoiminta toteutetaan vuosittain laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Sisäisellä tarkastuksella täydennetään jatkuvaa sisäistä tarkkailua. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri prosesseihin rakennettavien sisäisten valvontamekanismien riittävyyteen ja toimivuuteen varsinkin riskeille alttiissa toiminnoissa. Muut tulostavoitteet Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen saatetaan päätökseen hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä, jolloin vakituisen henkilöstön määrä on sata. Tulosjohtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi parantamalla tulostavoitteiden asetantaa ja tuloskeskustelujen käymistä. Erityisesti kehitetään tulostavoitteiden mitattavuutta. Arkistotoimen kehittämistä jatketaan. Valmistaudutaan vireillä oleviin paperittomuutta koskeviin suunnitelmiin. Henkilöstön ikääntyminen otetaan huomioon uusrekrytoinneissa ja työkykyä ennalta ylläpitävässä toiminnassa. Rakentaminen Suunnittelukauden tärkeimpiä rakennusprojekteja ovat Vantaan Jokiniemen rakennusten peruskorjausten (KTTK, rakennukset 1 ja 2) saaminen valmiiksi. Vuoden 2005 lopussa sovitaan ministeriön kanssa mahdollisesti tarvittavasta uudisrakentamisesta Vantaalle. Metlan muun rakentamis- ja korjausohjelman toteuttaminen liitteen 6 mukaisesti luo edellytykset laitoksen tehtävien tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle. Suunnittelukaudella saatetaan loppuun Muhoksen tutkimusaseman ja jatketaan Haapastensyrjän peruskorjaushankkeita.
Liitteenä 7 on perustelumuistio kehyslukuihin esitettyihin muutoksiin ja kehittämissuunnitelmaan. 13