METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
|
|
- Kalle Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Lain ja asetuksen mukaan Metlan yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toiminta-ajatus muutettiin vuonna 1999 osana uutta tutkimuslaitoksen strategiaa. Toiminta-ajatus on seuraava: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metsäntutkimuksen tarpeisiin olennaisimmin vaikuttavat tekijät uuden vuosituhannen alkaessa ovat metsäteollisuuden puuhuollon turvaaminen, puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen sekä suojelun yhteensovittaminen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten edistäminen sekä Metsäntutkimuslaitoksen asiakkaiden ja sidosryhmien kustannustehokas palveleminen. Metsäteollisuuden kapasiteetti on kasvanut vanhoilla teollisuuslaitoksilla tehtyjen investointien ansiosta. Vuosina keskimääräinen kotimaisen puun käyttö oli 59 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen metsäohjelman mukaan ainespuun hakkuukertymän arvioidaan kohoavan vuoteen 2010 mennessä miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Näin korkea metsien hyödyntämisen aste edellyttää metsänhoidon tason paranemista ja panostusten lisäämistä metsätalouteen. Epävarmuutta aiheuttavat mm. erilaiset näkemykset puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen suhteista. Erityisen tärkeä asema on ojitetuilla suometsillä, joiden osuus hakkuumahdollisuuksista on voimakkaasti kasvamassa sodanjälkeisen metsäojitusten tulosten kypsyessä hakkuuikään. Parinkymmenen vuoden kuluttua suometsien osuus hakkuumahdollisuuksista on peräti kolmannes. Metsien ympäristömerkitykseen on niin metsäntutkimuksessa kuin metsätalouden käytännössäkin kiinnitettävä huomiota, sillä yleinen arvojen muutos, markkinalähtöinen metsien sertifiointi, kansainväliset sopimukset ja Euroopan metsäministerikokouksesta liikkeelle lähtenyt Helsinki-prosessi edellyttävät metsien käytöltä puuntuotannollisen kestävyyden lisäksi myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Kasvihuoneilmiö, puuntuotannon määrän ja laadun turvaaminen erilaisten ympäristökäsitysten ristipaineessa, monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarkoitettujen metsätaloustoimien tehokkuus tavoitteiden kannalta
3 Voimavarat ja niiden vaikutukset puuntuotantoon sekä käytön ja suojelun yhteensovittaminen antavat metsäntutkimukselle merkittäviä haasteita uudella vuosituhannella. Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ovat tärkeitä asioita kaikissa teollisuusmaissa. Vaikka pääpaino on taloudellisesti kannattavassa perinteisten ja vakiintuneiden puutavaralajien tuottamisessa, tutkimuksen tukea tarvitaan arvioitaessa, millainen metsätalouden intensiivisyys ja millaisten käyttömuotojen yhdistelmä antaa maaseutuelinkeinoille parhaat toimintamahdollisuudet. Metsäsektorin kansainvälisyyden lisääntyminen antaa tutkimukselle uusia haasteita. Metsäteollisuus toimii entistä suurempina kokonaisuuksina kansallisten rajojen yli, minkä vuoksi kansallisten etujen turvaaminen edellyttää nykyisten ja potentiaalisten kilpailijamaiden metsätalouden tuntemusta ja vertailevaa analyysiä. Erityisen hyvin on tunnettava metsätalouden näkymät lähialueilla, koska ne ovat Suomen metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-ainelähteitä ja myös vakavia kilpailijoita erityisesti sahateollisuudessa, joka on voimakkaasti kasvanut Baltian maissa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa metsäntutkimuksessa sitä, että pyritään tunnistamaan tärkeimmät asiakasryhmät ja suuntaamaan toiminta niin, että asiakkaat saavat tietohuollossaan riittävää tutkimukseen pohjautuvaa tukea. Asiakkaiden tutkimukseen perustuvat tietotarpeet joudutaan ennakoimaan usean vuoden päähän, koska tutkimus vie tehokkaimmillaankin aikaa. Yksi metsäntutkimuksen suuntaamisen suurista haasteista on, kuinka tutkimusteemat onnistutaan valitsemaan niin, että tutkimustulokset ovat valmistuessaan tai sen jälkeen ajankohtaisia ja palvelevat asiakkaiden tarpeita. Henkilöstö Vuoden 2000 alusta Metsänjalostussäätiön toiminnot liitettiin Metlaan ja tuolloin vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi 47 henkilöllä. Metlassa oli lokakuun 2000 alussa 743 vakituista ja 278 määräaikaista työntekijää (liitteet 1-4). Määräaikaisista lähes puolet oli palkattu työministeriön momentilta. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee alueellisilla tutkimusasemilla. Kenttätyökautena henkilöstö lisääntyy kausityövoiman johdosta. Henkilötyövuosien kokonaismäärä vuonna 1999 oli 956. Toimintamenomomentilta palkattiin 718 henkilötyövuotta. Työministeriön momentilta palkattiin 157 ja muulla rahoituksella 81 henkilötyövuotta vuonna Suunnittelukauden aikana vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyy jonkin verran lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisen johdosta. Määräaikaisen henkilöstön osuus pysyy ennallaan. Työministeriön rahoituksella palkatun henkilöstön määrä pienenee edelleen. Laitoksen henkilöstöstä noin 250 on tutkijoita. Lisäksi laitoksella on yli 100 ulkopuolista tutkijaa, joiden tutkimustoiminta liittyy laitoksen 3
4 toiminta-ajatukseen. Heillä on oikeus käyttää laitoksen suomia tutkimusmahdollisuuksia resurssien niin salliessa. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole työsuhteessa Metlaan. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteutetaan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaaehtoisilla siirtymisillä. 4 Rahoitus Oman budjettirahoituksen (67 % kokonaisrahoituksesta) lisäksi Metlan tutkimuksia rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmäärärahoilla sekä muiden ministeriöiden, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden (Suomen Akatemia, TEKES, Sitra ym.) ja myös yritysten rahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 1999 noin 93 miljoonaa markkaa (15,6 milj. euroa), josta työministeriön osuus oli noin 42 milj. mk (7,1 milj. euroa), muiden ministeriöiden osuus noin 43 milj. mk (7,2 milj. euroa), muu budjettirahoitus 6 milj. mk (1,0 milj. euroa) ja budjetin ulkopuolinen rahoitus 2 milj. mk (0,34 milj. euroa). Nettobudjetoidun toiminnan tulotavoite suunnittelukaudella on seuraava: Maa- ja vesialueet Toiminnan suuntaaminen mmk (3,87 milj. euroa) mmk (4,04 milj. euroa) mmk (4,20 milj. euroa) mmk (4,20 milj. euroa) Metsäntutkimuslaitoksella on tutkimustoimintaa varten hallinnassa yhteensä noin hehtaaria valtion metsiä, joihin kuuluu sekä metsänkäsittelylle vapaita tutkimusmetsiä että erilaisia luonnonsuojelualueita (liite 5). Bruttobudjetoidun toiminnan tulot olivat noin 18 miljoonaa markkaa (3,0 milj. euroa) vuonna Metsäntutkimuslaitoksella on vahva perusta tutkimusten suuntaamiseksi uusien vaatimusten mukaiseksi. Vahvuuksia ovat etenkin laitoksen perinteinen monitieteisyys, monipuolinen, valtakunnallisiin inventointeihin ja pitkiin koealasarjoihin perustuva tietous metsävaroista ja metsäluonnosta sekä pitkäaikaisen mittauksiin perustuvan koetoiminnan antama vankalla pohjalla oleva käsitys eri toimien vaikutuksesta puuntuotantoon ja koko metsäluontoon. Vahvuuteen kuuluu myös laaja tutkimusyhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti sekä puolueettomuus ja luotettavuus. Tutkimusasemaverkko, omat tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet, laboratoriot ja tietotekniikka sekä osaava henkilöstö antavat hyvät edellytykset menestykselliselle toiminnalle muuttuvissa oloissa. Hankeorganisaatio ja tulosjohtamisjärjestelmä ovat vakiintuneet siten, että toiminnassa kyetään joustavasti reagoimaan muuttuviin tarpeisiin.
5 5 Toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti Metla uudisti strategiansa. Vuoden 1999 loppupuolella johtokunta hyväksyi uudet strategiset linjaukset, joiden valmisteleminen käytännön toimiksi vuonna 2000 ja toimeenpano suunnitelmakauden aikana ovat laitoksen tärkeimpiä tehtäviä. Metlan strategia lähtee Palvelumetlavisiosta, jonka sisältö on seuraava: Tavoitetilassaan vuonna 2005 Metla on jonkin verran nykyistä suurempi kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, jonka tärkein voimavara on henkilöstön monitieteinen osaaminen. Sen tutkimustoiminta on tieteellisesti korkeatasoista, asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Metla toimii yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metlan rahoituspohja vuonna 2005 on nykyistä laajempi: valtion budjetin ulkopuolelta tuleva koti- ja ulkomainen rahoitus on nykyistä merkittävästi suurempi. Palvelumetlavisio lähtee siitä, että Metla on sektoritutkimuslaitos ja sen tärkeimpinä asiakasryhminä ovat metsäklusteri, tiedeyhteisö ja suomalainen yhteiskunta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsäekosysteemin toiminta ja kestävyys, metsävarat, niiden hoito ja käyttö, sekä metsiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Metlan rakenteellista kehittämistä Palvelumetlavision suuntaan toteutetaan uudistamalla tulosaluejako, jolloin tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustulosten käytäntöön siirto, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Suunnittelukaudella vakiinnutetaan uusi tulosaluejako. Strategian mukaan Metlan organisaatiorakenteessa tavoitteena on yhtymä- eli konsernimalli, jossa tulosyksiköt toimivat määritellyn strategian puitteissa tuottaen lisäarvoa koko Metlan menestymiselle. Yhtymän esikunta huolehtii laitosyhtenäisyydestä. Tulosyksiköiden toimivaltaa ja vastuuta lisätään. Tulosyksiköt yhteensovittavat omat strategiansa yhtymästrategian mukaisiksi. Tulosyksiköitä ovat Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskukset sekä Kannuksen, Kolarin, Muhoksen, Parkanon, Punkaharjun, Rovaniemen ja Suonenjoen tutkimusasemat. Metlan suhteellinen etu on koko maan kattavaan tutkimusasema- ja metsäverkkoon perustuva mahdollisuus valtakunnallisiin tutkimusotteisiin. Tavoitetilassa vuonna 2005 tulosyksiköt ovat erikoistuneet yhtymän työnjaossa niille tutkimusaloille, joilla ne ovat vahvimpia. Suunnittelukaudella nykyinen Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi ja pysyvän henkilöstön määrä nostetaan 100 työntekijään. Toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuun tutkimuskeskus profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla.
6 Painoalatutkimukset kootaan monitieteisiksi tutkimusohjelmiksi, joiden lukumäärä vaihtelee tarpeen mukaan. Tutkimusohjelmilla vastataan ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työ tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. 6 Tutkimustiedon tuottaminen -tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on edistää metsien kestävää käyttöä ja suojelua tuottamalla käyttökelpoista ja korkeatasoista tieteellistä tietoa metsä- ja puutaloudesta, metsäympäristöstä ja metsän eri käyttömuodoista. Tärkeimmät tulostavoitteet suunnitelmakaudelle ovat: Asiakasvaikuttavuus Tavoitteena on lisätä Metlan tutkimusten asiakasvaikuttavuutta eli tutkimusten käyttökelpoisuutta metsäpolitiikalle ja metsätalouden sidosryhmille. Osa vaikuttavuuden lisääntymisestä tapahtuu yhteis- ja asiakasrahoitteisena tutkimustoimintana. Laitostasolla käytetään neuvottelukuntia ja jatkuvia yhteyksiä tärkeimpiin sidosryhmiin. Suunnitelmakaudella kaikille tulosyksiköille on nimitetty hoitokunnat pysyvää yhteydenpitoa varten, minkä lisäksi järjestetään metsäntutkimuspäiviä ja seminaareja. Tutkimushankkeiden avuksi voidaan kutsua sidosryhmien edustajia tuki- ja ohjausryhmiin. Vuoden 2001 alussa perustettava ekstension tulosalue tukee tutkimushankkeita tutkimustulosten käytäntöön siirrossa. Tulosalueen puitteissa asetetaan myös tavoitteita ja seurataan tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoaloja suunnitelmakauden alussa osoittavat toteuttamisvaiheessa olevat sekä suunnitellut tutkimusohjelmat: - Etelä-Suomen metsänuudistamisen tutkimusohjelma ( ) - Julkinen tuki ja kilpailu -tutkimusohjelma ( ) - Valtakunnan metsien inventoinnin tutkimusohjelma ( ) - Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma ( ) - Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kasvatuksen ja käytön tutkimusohjelma ( ) - Metsänkasvatuksen vaihtoehtojen ja niiden puuntuotannollisten seurausten tutkimusohjelma ( ) - Metsäpuiden jalostusohjelma ( ) - Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät ( ) Tutkimuksen suuntaamisessa erityistä painoa asetetaan Kansallisen metsäohjelman tietotarpeiden tyydyttämiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen.
7 Metsäntutkimuslaitos huolehtii erillisten tutkimushankkeiden lisäksi myös jatkuvasti tärkeistä metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta palvelevista viranomaistehtävistä, joita ovat ohjelmaksi organisoitu valtakunnan metsien inventointi sekä metsätilasto ja metsäverotus, metsänviljelyaineiston rekisterit, torjunta-aineiden tarkastus, puutavaran mittaus, metsätuhopalvelu ja metsien terveydentilan seuranta. Valtakunnan metsien inventointia on viime vuosina kehitetty ja jatkossa edelleen kehitetään kattamaan koko metsäluonto mukaan lukien monimuotoisuuden erilaiset indikaattorit. Metsätilastotuotannon käytettävyyttä ja kattavuutta lisätään edelleen kehittämällä sähköistä, atk-pohjaista tietopalvelua sekä lisäämällä samaan informaatioverkkoon muuta asiakkaiden tarvitsemaa materiaalia. Tieteellinen vaikuttavuus Metlan tutkimuksen on oltava tieteellisesti korkeatasoista. Tämä merkitsee sitä, että laitoksen tulee huolehtia riittävästä perustutkimuksesta pohjana soveltavalle tutkimukselle. Tutkimusten tasoa, luotettavuutta ja menetelmiä seurataan vuosittaisella suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä sekä aloitettavien ja päättyvien tutkimushankkeiden tieteellisellä evaluoinnilla. Tutkimuksen asiantuntijaryhmä, joka koostuu Metlan professoreista, antaa lausunnon tutkimushankkeiden hyväksymisestä Metlan työohjelmaan. Loppuevaluoinnissa käytetään hyväksi myös laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Evaluointien yhteydessä arvioidaan tutkimuksen suuntaamisen onnistumista, tieteellisiä ansioita ja tulosten käytännön merkittävyyttä. Metsäntutkimuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että sen yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa julkaisemat tieteelliset aikakauslehdet Silva Fennica ja Metsätieteen Aikakauskirja Folia Forestalia sekä monografiasarja Acta Forestalia Fennica kehittyvät tieteellisesti korkeatasoisina sarjoina. Tutkijoiden osaamistaso, monipuolisuus ja motivaatio Tutkijoiden työssä tärkeitä osaamisen alueita ovat tieteellinen osaaminen, julkistamisosaaminen ja suunnitteluosaaminen. Suunnittelukaudella erityisesti kehitettäviä taitoja ovat tutkimusten suunnittelu asiakaslähtöisyyden pohjalta ja tulosten tehokas välittäminen hyödyntäjille. Kehittyvä tulosjohtamisjärjestelmä tuo lisää jäntevyyttä tutkimusten suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimustiedon välitystä kirjallisina raportteina ja muilla tavoilla edistetään Metlan sisäisellä koulutuksella. Tutkijan työn perusominaisuuksiin kuuluu vahva oma motivaatio. Motivaatiota tuetaan tutkimushankkeiden suhteellisen suurella itsenäisyydellä sekä tulosjohtamisjärjestelmän osallistavalla ja yksilön aloitteellisuutta tukevalla soveltamisella. 7
8 Kotimaisen tutkimusyhteistyön määrä Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on viime vuosina lisätty ja sama suunta jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös laajoihin, hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Ulkopuolisten tutkijoiden järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatketaan entisessä laajuudessa. Entisen käytännön mukaisesti tulosyksiköiden johtajat ottavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavat ulkopuoliset tutkijat kerrallaan enintään kolmeksi vuodeksi. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistuu myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostetaan niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin. 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminnan tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää monipuolisia tutkimusmetsä- ja laboratoriopalveluja korkeatasoisen tutkimustiedon tuottamiseksi. Tulosalueen avaintulokset suunnittelukaudella ovat tutkimusmetsätoiminnan palvelevuus, pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpito ja laboratorioiden palvelevuus. Keskeisimpiä tulostavoitteita suunnittelukaudella ovat: Tutkimusmetsätoiminnan tuloksellisuus Metsäntutkimuslaitoksen yhtenä vahvuutena on omiin tutkimusmetsiin perustuva pitkäjänteinen kenttäkoetoiminta. Metsäntutkimuksen tarpeita varten kehitetään edelleen luontopiirteitämme edustavaa tutkimusmetsäverkostoa, jossa on sekä maankäyttömuotojen että metsien hoidon ja käytön intensiivisyyden suhteen hyvin erilaisia osia. Tutkimusmetsien henkilöstön yhteiskäyttöä tutkimuksen avustamisessa lisätään ja tutkimusmetsien käyttöä yhteistyökumppanien tarpeisiin edistetään.
9 Tulokertymätavoite vuosille ,9 mmk (3,0 milj. euroa) ,9 mmk (3,0 milj. euroa) ,9 mmk (3,0 milj. euroa) ,9 mmk (3,0 milj. euroa) Tietojärjestelmien toimivuus Tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoiminnan palvelujen järjestäminen perustetaan tietojärjestelmiin, jotka kattavat mm. koerekisterin, tutkimusmetsien historia-, kasvupaikka- ja luonnonvaratiedon samoin kuin tutkimusmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tietojärjestelmät kehitetään tutkimusta palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kiinteistörakenteen parantaminen Eräiden tutkimusasemien ympäristössä tutkimusmetsien edustavuutta parannetaan kasvupaikkavaihtelun laajentamiseksi. Toisaalta hajanaisia tutkimusmetsäpalstoja keskitetään paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kenttäkokeiden jatkuvuuden turvaaminen Uusi tutkimustieto tuotetaan lyhytkestoisissa tutkimushankkeissa, minkä vuoksi pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpidon turvaamiseksi organisoidaan laitostason kenttäkoetoiminta - palveluhanke. Koetoiminnan laatutason parantaminen Kenttäkokeilta tehtävien mittausten ja näytteenoton standardisoimiseksi ja eri työvaiheiden laatutason parantamiseksi laaditaan työohjeisto ja jatketaan henkilöstön koulutusta monipuolistuviin tehtäviin. Koetulosten hyödyntämisen tehostaminen Kenttäkokeilta tehtyjen mittausten aikasarjat ja kerätyt näyteaineistot muodostavat korvaamattoman arvokasta aineistoa monille uusille tutkimuksille. Mittaus- ja näyteaineistojen hyväksikäytön edistäminen on yksi tärkeä kehittämiskohde. Laboratorioiden erikoistuminen Metlassa laboratoriotoimintaa kehitetään tutkimuskeskusten ja asemien tutkimustoiminnan suuntautumisen mukaisesti. Palveluiden mitoittaminen tutkimuksen tarpeita vastaaviksi Laboratorioiden laitekapasiteetti ja henkilöstö mitoitetaan vastaamaan tutkimushankkeiden tarpeita. Monipuolisten palvelujen turvaamiseksi verkostoidutaan muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
10 Tutkimustulosten käytäntöön siirto -tulosalueen tulostavoitteet 10 Ekstensiotoiminnalle, jolla tarkoitetaan tutkimustiedon siirtoa käytäntöön, perustetaan vuoden 2001 alussa oma tulosalue. Toiminnan suuntaamisessa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön asettaman Metsäntutkimuslaitoksen kehittämistä pohtineen työryhmän kannanotot ja suositukset, joihin on vaikuttanut myös laitoksen kansainvälisen evaluoinnin raportti. Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tiivistetään maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaisesti. Verkottumista myös muiden alan toimijoiden kanssa kehitetään sekä henkilö- että laitostasolla. Pääosa ekstensiosta tapahtuu läpäisyperiaatteella tutkimushankkeiden kautta. Aloitettavien tutkimushankkeiden suunnitelmiin liitetään ekstensio-osa, jonka tavoitteina on pohtia jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuksen kohderyhmää (asiakasta) ja keinoja, joilla asiakas tavoitetaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan laitoksen normaalien seurantajärjestelmien (TUSKA) avulla. Tehokas ekstensiotoiminta edellyttää tutkimushankkeiden tukemista. Laitoksen verkkopalvelujen, tiedotustoiminnan ja omien metsien käytön kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon se, kuinka kyseiset toiminnot voisivat tukea tutkimushankkeita tiedon levittämisessä. Ekstensiotoiminnan organisointi aloitetaan vuoden 2001 alussa. Onnistuminen edellyttää koko Metlan henkilökunnan sitouttamista toimintaan. Sitouttaminen ja motivointi tapahtuu täsmäkoulutuksella, joka ulotetaan koskemaan koko henkilökuntaa. Nykyinen asiakasrahoitteinen toiminta liitetään osaksi ekstensiota. Asiakasrahoitteinen toiminta vakiintuu normaaliksi osaksi tutkimushankkeiden toimintaa. Myös laitoksen ja muiden toimijoiden yhteisesti rahoittamat ns. YRTtutkimukset lisääntyvät. ART:n liikevaihdon markkamääräiset tavoitteet suunnittelukaudella ovat: ,5 mmk (1,3 milj. euroa) ,5 mmk (1,3 milj. euroa) ,0 mmk (1,4 milj. euroa) ,0 mmk (1,4 milj. euroa) Metsänjalostussäätiöltä Metlaan siirtyneet tehtävät sovitetaan Metlan muuhun toimintaan suunnitelmakaudella. Lopullinen tavoite on se, että jalostuksen tutkimus ja käytännön toiminta muodostavat yhden, sekä sisäisesti että myös metsätalouden käytäntöön suuntautuvan, vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Kansainvälinen toiminta
11 Kansainvälisyyden merkitys Metlassa kasvaa erityisesti tutkimuksen laadun kohottajana, kun oma tutkimustoimintamme ja sen tulokset joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Metsäsektorin globaalistuminen on myös vaikuttanut tutkimusongelmiin siten, että niiden ratkominen on yhä useammin mahdollista vain yhteistyöllä muiden maiden tutkijoiden kanssa. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön parantaa lisäksi rahoitusmahdollisuuksia, ja erityisesti EU:n tarjoamat rahoituskanavat ovat tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmät. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Metlan hankkeissa läpäisyperiaatteella suorien tutkijayhteyksien kautta. Kansainvälistymisen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin myös yhtymätason toimia. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisuus Vuonna 2001 hyväksyttyä kansainvälisen toiminnan strategiaa aletaan toteuttaa. Suunnitelmakaudella parannetaan laitoksen kansainvälisen toiminnan koordinointia ja edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle mm. tukemalla verkottumista. Tutkijoiden panosta metsäalan kansainvälisten neuvottelujen tukemisessa lisätään. Yhtymätasolla Metla osallistuu kansainväliseen yhteis-työhön metsäntutkimusjärjestöjen, ennen kaikkea IUFRO:n kautta, ja yhteistyösopimuksin ulkomaisten metsäntutkimusorganisaatioiden kanssa. Kansainvälistä tutkijavaihtoa lisätään ja muullakin tavoin parannetaan entisestään omien tutkijoiden mahdollisuuksia työskentelyyn ulkomailla. Erityisenä tavoitteena on saada ulkomaisia huippututkijoita työskentelemään Metlassa. Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Kansainvälistä tutkimusmarkkinointia tehostetaan ja Metlan tunnettuutta maailmalla lisätään, jolloin myös kansainvälisiä rahoituslähteitä voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Tutkijoita ja hankkeita avustetaan edelleen sekä kansainvälisten rahoituslähteiden etsinnässä että hanke-esitysten valmistelussa. 11 Tukipalvelujen tulosalue Tulosalueen tehtävät jakaantuvat yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon. Myös yleinen tietohallinto ja hallinnolliset tietojenkäsittelyjärjestelmät kuuluvat tukipalveluihin. Tiedotus ja sisäinen tarkastus kuuluvat ylijohtajan alaisuuteen. Tukipalveluiden tavoitteena on koko laitoksen ja varsinaisten tulosalueiden toimintaedellytysten tukeminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen kaikissa tulosyksiköissä. Tavoitteen toteuttamiseksi valtakunnallisissa palveluhankkeissa hoidetaan laitostason ja Metlassa keskitetysti suoritettavat tehtävät sekä tuotetaan johtamisessa ja toiminnassa tarvittavat muut tulosalueen tehtäviin kuuluvat palvelut. Tukipalveluiden avaintulokset ja keskeisimmät tulostavoitteet suunnittelukaudella ovat:
12 12 Henkilöstön motivaatiotaso Tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja toimivuuden vakiinnuttaminen kuuluu suunnittelukauden tärkeimpiin tavoitteisiin. Palkkatilastointi uudistetaan vastaamaan uuden järjestelmän tarpeita. Koulutuksen käyttämistä tehostetaan siten, että henkilökohtaisten koulutusohjelmien avulla voidaan voimavaroja ohjata ja kohdentaa laitoksen toiminnan kannalta nykyistä paremmin ja siten parantaa tuloksellisuutta. Metlan henkilöstöstrategian ja sen nojalla laadittujen Metlan ja tulosyksiköiden henkilöstöpoliittisten ohjelmien toteutus tapahtuu pääosin suunnitelmakaudella. Tukipalveluiden tuloksellisuus Metlan toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan tulosjohtamisjärjestelmän ja hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Raportointia ja seurantajärjestelmiä kehitetään siten, että käyttöön saadaan kullekin käyttäjätasolle ja käyttötarkoitukseen sopivat vakioraporttimallit. Laskentajärjestelmien kehittämisen ja muiden toimenpiteiden avulla pyritään lisäämään yleistä kustannustietoisuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Euron käyttöönotto vakiinnutetaan. Sisäisen tarkastuksen kehittäminen Laitoksen sisäinen tarkastustoiminta toteutetaan vuosittain laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Sisäisellä tarkastuksella täydennetään jatkuvaa sisäistä tarkkailua. Sisäinen tarkastustoiminta sovitetaan täydentämään ulkoista tarkastustoimintaa. Muut tulostavoitteet Henkilöstötilinpäätöksen tekeminen vakiinnutetaan ja sisältö laajennetaan kattamaan tarvittavat osa-alueet. Yleisen tietohallinnon toimivuus turvataan tarvittavien investointien avulla, ja toteutetaan hyväksytyn tietohallintostrategian edellyttämät toimenpiteet. Tulosjohtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vaikuttavuuden lisäämiseksi parantamalla tulostavoitteiden asetantaa, tulosmittareiden luomisella ja tuloskeskustelujen laajentamisella. Arkistoinnin kehittämistä jatketaan.
13 Tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen asiantuntijapalveluiden suuntaan. Rakentaminen Suunnittelukauden tärkeimpiä rakennusprojekteja ovat Vantaan Jokiniemen ja Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakentamisten loppuunsaattaminen. Metsäntutkimuslaitoksen muun rakentamisohjelman toteuttaminen liitteen 6 mukaisesti luo edellytykset laitoksen tehtävien tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle. Suunnittelukaudella aloitetaan joidenkin tutkimusasemien peruskorjaushankkeet. 13
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
17.10.2001 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003 2006 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
18.10.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004 2007 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
30.10.2003 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005 2008 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja
Lisätiedot2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( )
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2002 1 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 3 010 564 euroa (17 900 000
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGIA
STRATEGIA 21.10.1999 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGIA METLAN ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Arvoilla tarkoitetaan opittuja, myönteiseksi koettuja ja luonteeltaan pysyviä päämääränasetteluja, jotka muodostavat
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010
Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö
Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä vastaa suurelta osin metsävarojen seurannasta ja metsätilastoista
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotPuuta lisää metsistä seminaari Olli Äijälä va.toimitusjohtaja Tapio Oy
Puuta lisää metsistä seminaari 15.4.2016 Olli Äijälä va.toimitusjohtaja Tapio Oy Esityksen sisältö Tapio pähkinäkuoressa Seminaarin ohjelma ja tavoitteet Metsäpolitiikkafoorumin konsepti Puun tarjonta
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotTyöryhmämuistio MMM 2001:3 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikkötyöryhmä Helsinki 2001
Työryhmämuistio MMM 2001:3 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikkötyöryhmä Helsinki 2001 2 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 9.8.2000 työryhmän, jonka tehtävänä oli
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotPYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotLAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotUEF:n metsätieteiden osaston profiili
UEF:n metsätieteiden osaston profiili UEF-Metsäteho seminaari 22.6.2016 Jouni Pykäläinen, metsätieteiden osaston johtaja Osaston toiminta-ajatus UEF profiloituu metsätieteissä metsäbiotalouteen monitieteisellä
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotHyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa
Hyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa 4.5.2017 Emilia Katajajuuri, Johtava lakimies 1 Emilia Katajajuuri Luonnonvarakeskus (Luke) Kasvua ja hyvinvointia kestävästä biotaloudesta Uusia biopohjaisia
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet
LisätiedotTUTKIMUSOHJELMA
Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA 2017 2021 Järjestelmät-osasto www.thl.fi/jarjestelmat TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna 2015.
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotMetsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,
Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 R:\netra\materiaalit\tts\TTS2006-2009MMM.doc 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotVenäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla
Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2016 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista
LisätiedotI Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotOikeusministeriön tutkimusja arviointitoiminta. Kehittämispäällikkö Kaisa Sistonen
Oikeusministeriön tutkimusja arviointitoiminta Kehittämispäällikkö Kaisa Sistonen 3.6.2010 1 Tutkimus- ja arviointitoiminnan taustaa Vuonna 2005 asetettiin hanke oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämisohjelman
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotJulkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotE/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan
E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
LisätiedotMetsäalan ennakointityön ohjausvaikutus
Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotKaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta
Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Lapin 58. metsätalouspäivät 29.1.2016 Tuula Packalen, Hannu Hirvelä, Helena Haakana ja Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus 1 Lapin metsäpäivät
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotTutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari
Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Valtiontalouden tarkastusvirasto 3.6.2010 Harri Martikainen, sisäasiainministeriö 4.6.2010 Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena - seminaari -
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
Lisätiedot