METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGIA
|
|
- Urho Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 STRATEGIA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGIA METLAN ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Arvoilla tarkoitetaan opittuja, myönteiseksi koettuja ja luonteeltaan pysyviä päämääränasetteluja, jotka muodostavat perustan ihmisten ja organisaatioiden tavalle toimia. Yhteiset arvot helpottavat kanssakäymistä, antavat elämälle sisältöä ja vahvistavat yhteisön toimintaa. Tutkimusyhteisössä arvojen perusta ei saa olla ristiriidassa tiedon perustan kanssa. Metlan arvoja ovat:,kplvhqmdklqhqrvddplvhqvdduyrvwdplqhq Henkilöstön työ muodostaa perustan Metlan toiminnalle. Metlassa arvostetaan jokaista ihmistä tehtävästä riippumatta ja kannustetaan oman osaamisensa kehittämiseen. Jokaisella on Metlassa oikeus saada rakentavaa palautetta työstään. 5LLSSXPDWWRPXXVMDDYRLPXXV Riippumattomuus eturyhmistä varmistaa sen, että tutkimuksissa voidaan ottaa esiin kaikki yhteiskunnan kannalta olennaiset näkökulmat. Sen vuoksi julkinen perusrahoitus on Metlalle välttämätön. Avoimuutta tarvitaan, että kansalaiset ja sidosryhmät voivat arvioida Metlan toimintaa. Asiakasrahoitteisessa toiminnassa avoimuuden määrä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. 7XWNLPXNVHQOXRWHWWDYXXV Metlassa noudatetaan tutkimuseettisen suosituksen mukaista hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimusmenetelmät ja tulokset raportoidaan huolellisesti, ja ansio tutkimuksesta annetaan kaikille, joille se kuuluu. Hyvää tieteellistä käytäntöä seurataan ja sitä kehitetään tutkijakoulutuksessa. 9DVWXXWXOHYDLVXXGHVWDMDOXRQQRVWD Metla tekee pitkäjänteistä työtä ihmisen ja luonnon hyväksi. Tutkimuksen avulla metlalaiset rakentavat perustaa metsien tasapainoiselle käytölle ja suojelulle, jossa otetaan huomioon taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. 6XRPDODLVXXVNDQVDLQYlOLV\\V Euroopan unionin jäsenenä suomalaisuus on kansallisten vahvuuksien kehittämistä, kulttuurin ja perinteiden vaalimista sekä niiden välittämistä muille eurooppalaisille. Metlalaisten tehtävänä on kehittää Suomelle tärkeää metsäosaamista. Kansainvälisyyteen kuuluu arvon antaminen myös muiden maiden kulttuureille, samalla kun meillä on moraalinen velvollisuus tukea meitä huonommassa asemassa olevien maiden kehittymistä. Metlan tavassa toimia korostuvat: 7XORNVHOOLVXXV Metlassa pyritään siihen, että toiminta on yhtäaikaisesti sekä tuottavaa, taloudellista että vaikuttavaa. Näiden tuloksellisuuden osatekijöiden kehittymiselle asetetaan vuosittain tavoitteita, jotka ohjaavat kaikkien metlalaisten toimintaa. $VLDNDVOlKW LV\\VRQJHOPDNHVNHLV\\VMD\KWHLVW\ Metsäalan sidosryhmien ja yhteiskunnan tietotarpeiden mukainen asiakkaiden palvelu edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta tiedon käyttäjien kanssa. Asiakasrahoitteisessa toiminnassa tutkimuksen kohde määräytyy asiakkaan tilauksen mukaan, mutta silloinkin tutkijoilta odotetaan luovaa panosta ongelmien rajauksessa ja valinnassa. Metla harjoittaa laajaa yhteistyötä metsäalan käytännön toimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla.
2 0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 2 -RXVWDYXXVSDOYHOXMDODDWX Kaikkia asiakkaita palvellaan hyvin ja tasapuolisesti. Tutkimusten korkean laadun lisäksi myös muiden palveluiden laatua parannetaan. Määräaikoja ja muita sitoumuksia noudatetaan täsmällisesti. Joustavuutta vastata muuttuviin tutkimustarpeisiin kehitetään jatkuvasti. (QQDNRLYXXVMDDORLWWHHOOLVXXV Metlan tutkimukset tähtäävät tulevaisuuteen. Niiden avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin, jotka ovat tulossa ajankohtaisiksi ehkä vasta vuosien päästä. Tutkijat tekevät aktiivisesti ehdotuksia uusista metsien kestävää käyttöä ja suojelua edistävistä tutkimusaiheista. TULEVAISUUDENKUVA Metlan strategia lähtee tulevaisuudenkuvasta, jossa yhteiskunta huolehtii metsätalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksistä tavoitteena kilpailukykyinen metsäala. Kysymys on ennen kaikkea puuraaka-aineen ja energian saatavuuden turvaamisesta, tuotannon jalostusarvon kohottamisesta, innovaatioista ja osaamisesta. Metsäteollisuuden tuotannon arvo Suomessa kasvaa samanaikaisesti toimialan globalisoitumisen kanssa. Markkinoiden ja yritysten toiminnan muuttuminen maailmanlaajuiseksi on yhä voimakkaampana esiintyvä suuntaus. Sitä tukevat alueelliset integraatioprosessit, kaupan esteiden poistaminen, taloudellinen ja poliittinen liberalisointi sekä teknologinen kehitys. Tulevaisuuden suuri haaste on taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten yhteensovittaminen ympäristökysymysten kanssa. Metsätalouden kestävyyden tutkimuksessa on otettava puuntuotannon kestävyyden lisäksi entistä enemmän huomioon taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Jotta metsäteollisuuden tuotanto ja puunkäyttö Suomessa voivat kasvaa ja kehittyä, tarvitaan entistä tarkemmat tiedot metsien kehityksestä ja niiden hakkuumahdollisuuksista sekä monipuolisia tietoja metsänomistajien tavoitteista ja käyttäytymisestä. Suomen pienomistusvaltaisissa oloissa tutkimus, neuvonta ja metsätalouden edistäminen ja koko ekstensiotoiminta ovat ratkaisevasti valtiovallan toimenpiteiden varassa. PALVELUMETLAVISIO Tavoitetilassaan vuonna 2005 Metla on jonkin verran nykyistä suurempi kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, jonka tärkein voimavara on henkilöstön monitieteinen osaaminen. Sen tutkimustoiminta on tieteellisesti korkeatasoista, asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Metla toimii yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metlan rahoituspohja vuonna 2005 on nykyistä laajempi: valtion budjetin ulkopuolelta tuleva koti- ja ulkomainen rahoitus on nykyistä merkittävästi suurempi. Palvelumetlavisio lähtee siitä, että Metla on sektoritutkimuslaitos ja sen tärkeimpinä asiakasryhminä ovat metsäklusteri, tiedeyhteisö ja suomalainen yhteiskunta.
3 0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 3 TOIMINTASTRATEGIA Lain ja asetuksen mukaan Metlan yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan strategisena tavoitteena on vastata toimialallaan metsäklusterin tietohuollosta ja asiantuntijapalveluista. Toiminta-ajatus on muotoiltu seuraavasti: 0HWODUDNHQWDDPHWVlDODQWXOHYDLVXXWWDWXWNLPXNVHQNHLQRLQ 7RLPLQWDDMDWXNVHQVD WRWHXWWDPLVHNVL 0HWOD WXRWWDD WLHWHHOOLVWl WLHWRD PHWVlOXRQQRVWD PHWVLHQ HUL Nl\WW PXRGRLVWD PHWVlYDURLVWD MD QLLGHQ K\ G\QWlPLVHVWl WRLPLL DVLDQWXQWLMDQD PHWVlDODDQ OLLWW\YLVVl N\V\P\NVLVVl VHNl KRLWDD KDOOLQQDVVDDQ ROHYLD WXWNLPXVPHWVLl MD OXRQQRQVXRMHOXDOXHLWD 0HWODQ WRLPLQWD RQ DVLDNDVOlKW LVWl MD RQJHOPDNHVNHLVWl MD SHUXVWXX KHQNLO VW Q NRUNHDDQ RVDDPLVHHQVHNlNRWLPDLVHHQMDNDQVDLQYlOLVHHQ\KWHLVW\ K Q Keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsäekosysteemin toiminta ja kestävyys, metsävarat, niiden hoito ja käyttö, sekä metsiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Laitoksen yhteistyö- ja palvelukykyä vahvistetaan sekä tiedon käyttäjien että muiden tiedon tuottajien suuntaan. Metla pyrkii verkostomaiseen toimintatapaan ja yhteishankkeisiin. Metlassa kehitetään tutkimustulosten käytäntöön soveltamista yhteistyössä muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Uutena suurena tehtävänä Metla huolehtii metsänjalostustoiminnasta Suomessa vuodesta 2000 alkaen. Tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden lisäksi ulkopuolista tutkimusrahaa hankitaan tutkimuksen hyödyntäjiltä eli asiakkailta. Metlan korkeatasoisen osaamisen ja perustutkimuksen tason ylläpitämiseksi sekä ekstensiotoiminnan laajentamiseksi on välttämätöntä turvata riittävä julkinen perusrahoitus. Metlan tutkimus on ongelmakeskeistä, monitieteistä ja asiakassuuntautunutta. Metlan tutkimuksen korkean tieteellisen tason säilyttämiseksi ja tutkimustarpeiden ennakoinnin parantamiseksi huolehditaan henkilöstön osaamisesta sekä tehostetaan tutkimuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Viestintää monipuolistetaan. Myös palveluiden laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Näiden tavoitteiden toteutumista palvelee myös uusien professorin virkojen perustaminen Metlaan. Metlan hallinnassa olevien tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden maantieteellistä kattavuutta parannetaan ja niiden käyttöä kehitetään yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimustiedon käytäntöön viemisessä hyödynnetään tutkimusmetsien tarjoamat mahdollisuudet.
4 0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 4 TULOSYKSIKKÖSTRATEGIA Metlan organisaatiorakenteessa tavoitteena on yhtymä- eli konsernimalli, jossa tulosyksiköt toimivat määritellyn strategian puitteissa tuottaen lisäarvoa koko Metlan menestymiselle. Yhtymän esikunta huolehtii laitosyhtenäisyydestä ja toimii tulosneuvottelukeskuksena. Metlan hallinnollisen keskuksen ja metsäpoliittista päätöksentekoa välittömimmin palvelevan tutkimuksen sijainnilla Helsingin keskustassa on strategista merkitystä. Tulosyksiköitä ovat Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä tutkimusasemat. Metlan suhteellinen etu on koko maan kattavaan tutkimusasema- ja -metsäverkkoon perustuva mahdollisuus valtakunnallisiin tutkimusotteisiin, joka hyödynnetään nykyistä paremmin. Tavoitetilassa vuonna 2005 tulosyksiköt ovat erikoistuneet yhtymän työnjaossa niille tutkimusaloille, joilla ne ovat vahvimpia. Tutkimusohjelmilla vastataan ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työ tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. OHJAUSSTRATEGIA Laitoksen toiminnan järjestämisestä päätetään työjärjestyksellä. Metlan ohjausjärjestelmä perustuu tulosjohtamiselle. Tulosyksiköiden tulostavoitteet asetetaan tulosalueittain. Tulosjohtamisjärjestelmää kehitetään niin, että tavoitteenasetanta ja resurssit kohtaavat entistä paremmin. Tähän tavoitteeseen päästään muuttamalla tulosaluejakoa, aikaistamalla tulosneuvotteluja sekä jakamalla resurssit uudella tavalla. Tutkimustoiminnan ohjausjärjestelmää kehitetään tehostamalla tutkimuksen asiantuntijaryhmän työskentelyä. Asiantuntijaryhmä valmistelee tieteellistä asiantuntemusta vaativat asiat. Vuoden 2000 aikana esikunta valmistelee yhteistyössä tulosyksiköiden ja tutkimusohjelmien kanssa uuden resurssienjakomallin siten, että se vahvistaa resurssien yhteiskäyttöä yli tulosalue- ja tulosyksikkörajojen.
5 0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 5 TULOSALUESTRATEGIA Metlan kokonaistehtävä jaetaan toiminnan toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi osa-alueiksi, joita kutsutaan tulosalueiksi. Tulosalueet ovat toimintakokonaisuuksia, joille asetetaan tulostavoitteita. Metlan tutkimustoiminnan tehostamiseksi ja tutkimustulosten vaikuttavuuden parantamiseksi uusi tulosaluejako määritellään seuraavasti: 1. Tutkimustiedon tuottaminen 2. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 3. Tutkimustulosten käytäntöön siirto 4. Kansainvälinen toiminta 5. Tukipalvelut Kukin tulosalue vastaa oman alueensa strategisesta suunnittelusta. Uusien tulosalueiden valmistelua varten perustetaan konsernitasolle kehittämishanke, jossa vuoden 2000 aikana valmistellaan käytännön toimenpiteet yhteistyössä tulosyksiköiden ja tutkimusohjelmien kanssa. Tutkimustiedon tuottaminen Tulosalueella huolehditaan siitä, että metsäntutkimuksen strategiset tavoitteet ohjataan toteutettaviksi tutkimusohjelmissa ja -hankkeissa ja että niihin saadaan riittävät määräraha- ja henkilöresurssit. Metlan strategisena tavoitteena on valtion budjetin ulkopuolelta tulevan tutkimusrahoituksen lisääminen. Tulosalueella luodaan puitteet ulkopuolisen tutkimusrahan hankinnalle ja pidetään kiinteää yhteyttä eri rahoittajatahoihin. Päävastuu hakemisvalmiuksien kehittämisestä on tulosyksiköillä, joiden tehtävänä on suunnitella hakemukset niin, että tehtävistä mahdollisimman suuri osa voidaan hoitaa Metlassa jo olevalla henkilöstöllä. Tutkimustiedon tuottamisen tulosalueella edistetään yhteistyön ja monitieteisten tutkimushankkeiden syntymistä erityisesti yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkimushankkeiden evaluoinneilla varmistetaan tutkimuksen hyvä laatu. Tutkimuksen asiantuntijaryhmän työ uusien tutkimusohjelmien ja -hankkeiden valmistelussa tähtää tutkimustoiminnan laadun parantamiseen. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Kenttäkoetoiminta ja laboratoriotyöskentely muodostavat perusedellytykset kokeelliselle metsäntutkimukselle. Pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpitäminen perustuu ensisijaisesti Metlan tutkimusmetsiin. Metlan hallinnassa olevien tutkimusmetsien kattavuutta ja edustavuutta parannetaan tutkimuksen tarpeita vastaavaksi. Tutkimusmetsien hoidolla luodaan ja ylläpidetään monipuolisia tutkimusmahdollisuuksia tulevia tarpeita varten. Kenttäkoetoiminnan tehostamiseksi nykyiset kokeet evaluoidaan ja ylläpidettävien kokeiden mittausta monipuolistetaan, jolloin tulokset palvelevat paremmin erilaisia käyttötarkoituksia.
6 0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 6 Laboratorioiden erikoistumista edistetään toimintayksiköiden tutkimustyön pääasiallisen suuntautumisen mukaisesti, jolloin samalla parannetaan uusien laitteiden hankintamahdollisuuksia. Kalliita laitteita pyritään hankkimaan yhdessä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Asiakasrahoitteista toimintaa lisätään. Tavoitteena on erityisesti sellaisten laboratoriopalvelujen myyminen, joihin lisäksi liittyy Metlan erikoisosaamista. Tutkimustulosten käytäntöön siirto Tulosalueen strateginen merkitys on Metlan tutkimustulosten vaikuttavuuden lisäämisessä. Ekstensiotoiminnalla tarkoitetaan niitä tiedon jalostukseen ja markkinointiin liittyviä toimia, joilla Metlassa luotua metsätietoa levitetään asiakkaille entistä käyttökelpoisemmassa muodossa. Yhtenä kehittämiskohteena on tutkimustiedon ja siihen liittyvien palveluiden tarjoaminen tietoverkkojen välityksellä. Toiminnalla pyritään samalla rakentamaan Metlasta kuvaa palvelevana ja nykyaikaisena organisaationa. Tulosalueeseen kuuluu myös asiakasrahoitteinen toiminta ja uutena tehtävänä metsänjalostustoiminta. Metlan ekstensiotoimintaa toteutetaan läpäisyperiaatteella tutkimushankkeissa. Tulosalue huolehtii, että ajankohtaisen ja luotettavan tutkimustiedon jakaminen tiedon tarvitsijoille otetaan huomioon hankkeiden suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa ja toteutuksessa. Tutkimustulosten käytäntöön siirtämiseksi tarvitaan yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyössä luodaan markkinointikanava tutkimustulosten ja niiden pohjalta luotujen tuotteiden käytäntöön siirtämiseksi. Tätä kanavaa käytetään myös vastavuoroisesti, jolloin käytännön ongelmat välittyvät Metlaan ja ne voidaan työstää tutkimushankkeiksi. Toimintaa kehitetään myös projektipohjalta yksityismetsätalouden edistämis- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan tulosalue Kansainvälisyyden merkitys Metlan toiminnassa kasvaa. Kansainväliset rahoitusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja erityisesti EU:n tarjoamat rahoituskanavat ovat Metlalle mahdollisuus. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Metlan hankkeissa läpäisyperiaatteella suorien tutkijayhteyksien kautta. Kansainvälistymisen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin myös yhtymätason toimia. Tukipalvelut Tukipalveluihin kuuluu yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut. Tukipalvelut hoidetaan pääsääntöisesti tulosyksiköissä. Yhtymätason tukipalvelut organisoidaan esikuntaan ja tulosyksiköihin kuulumattomiin valtakunnallisiin palveluhankkeisiin. Keskitettyjä palveluja ovat yleiset, Metlan järjestelmien ylläpitoon ja tiedon tuottamiseen liittyvät palvelut. Valtakunnallisia palveluhankkeita kehitetään osaamiskeskittymiksi, joista kysytään tietoa sekä Metlan sisälle että ulkopuolelle.
7 0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 7 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Metlan johdon ja henkilöstön yhteistyönä on valmisteltu Metlassa noudatettava henkilöstöstrategia. Se on erillinen asiakirja. SIDOSRYHMÄSTRATEGIA Metlan tärkeimpiä sidosryhmiä ovat rahoittajat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Sidosryhmäsuhteita hoidetaan suunnitelmallisesti. Metlan rahoittajat ovat pääasiassa julkisia tahoja. Maa- ja metsätalousministeriö sekä muut ministeriöt edustavat Metlalle sekä rahoittajaa että asiakasta. Tiedeyhteisö ja käytännön metsätalous ovat perinteisesti olleet Metlan tärkeitä asiakkaita. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset. Palvelumetlavision mukaisesti pyritään perustamaan yhteisiä professorin virkoja yliopistojen kanssa. Verkostoituminen helpottaa ulkopuolisen tutkimusrahan saamista. LIITE 1
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
26.10.2000 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2002-2005 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
17.10.2001 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003 2006 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedot2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( )
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2002 1 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 3 010 564 euroa (17 900 000
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
18.10.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004 2007 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotI Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010
Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
30.10.2003 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005 2008 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotMTT:n strategia vuoteen 2015
MTT:n strategia vuoteen 2015 MTT:n ASEMOINTI 2007 2015 asiakasprosessilähtöinen/ asiakasrahoitteinen MTT visio v. 2015 hierarkisfunktionaalinen, jäykkä verkostomainen, joustava, muutosvalmis MTT v. 2007
LisätiedotCSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotHyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa
Hyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa 4.5.2017 Emilia Katajajuuri, Johtava lakimies 1 Emilia Katajajuuri Luonnonvarakeskus (Luke) Kasvua ja hyvinvointia kestävästä biotaloudesta Uusia biopohjaisia
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotPuu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotTornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotPELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen
PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotHyvinvointi uhattuna!
Uusien hyvinvointipalvelujen kehittämisen eturintamassa Agora Päivä 23.10.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center 2 Hyvinvointi uhattuna! Hyvinvointivaltiota uhkaa palvelujen rapautuminen
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia
LisätiedotMetsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009
Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS. Strategia
SUOMEN METSÄKESKUS Strategia Arvoa ja kasvua metsästä Metsät muodostavat vahvan perustan Suomen kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Metsät voivat tarjota vielä nykyistä enemmän työtä ja toimeentuloa,
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotMillainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM
Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2016 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista
LisätiedotYdinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)
Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöt tutkimustoimijoina DOSENT TI JORMA NIEMELÄ MIPA-HANKE / DIAK
Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tutkimustoimijoina DOSENT TI JORMA NIEMELÄ MIPA-HANKE / DIAK 4.4.2014 4.4.2017 DOKTRIINI.FI / ENNU OY 2 Monimuotoinen tiedon tuottaminen Tutkimuspohjainen kehittämistyö
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotMetsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin
Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset
LisätiedotTekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)
Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotAlueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
LisätiedotMetsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy
Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotTUTKIMUSOHJELMA
Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA 2017 2021 Järjestelmät-osasto www.thl.fi/jarjestelmat TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna 2015.
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotLIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS
1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotMittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi
Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien
Lisätiedot