KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.2015 COM(2015) 299 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Vuoden 2015 kertomus romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta FI FI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Vuoden 2015 kertomus romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta EDISTYSTÄ JA ESTEITÄ 1. Johdanto: Yhdessä työskennellen komission tuki jäsenvaltioille Monien romanien jatkuvasti kokema syrjintä on vahvasti ristiriidassa Euroopan unionin (EU) perusarvojen kanssa. Romanivastaisuus sekä romani- ja valtaväestön välinen luottamuspula juontuvat kauas historiaan, kun taas EU:n tason pyrkimykset tilanteen korjaamiseksi ovat alkaneet vasta viime vuosikymmenellä. EU:n puitekehyksessä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille 1 esitettiin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa romanien syrjinnän torjuminen sekä heidän yhteiskunnallisen ja taloudellisen osallisuutensa edistäminen liittyvät läheisesti toisiinsa. EU:n puitekehyksen mukaisesti jäsenvaltiot ovat hyväksyneet romaniväestöjensä koon ja tilanteen perusteella laaditut romanien kansalliset integrointistrategiansa 2. Neuvoston vuonna 2013 antamassa suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 3 on erityisohjeita integraatiotoimenpiteiden vahvistamisesta ja täytäntöönpanemisesta. Romanien integraatio on pääasiallisesti jäsenvaltioiden vastuulla, mutta myös Euroopan komissio on tehostanut poliittista tukeaan sekä EU:n puitekehyksen että Eurooppa 2020 -strategian talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja varannut EU:n rahoitusta erityisesti politiikan painopistealueita varten. Keskinäisen oppimisen ja yhteistyön edistämiseksi komissio tukee romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten verkostoa. Komission ja jäsenvaltioiden kahdenkeskisissä tapaamisissa voidaan käydä yksityiskohtaisia keskusteluja kaikkien kyseisen jäsenvaltion viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken 4. Vuonna 2014 järjestettyyn romaniasioita käsitelleeseen Euroopan unionin huippukokoukseen kokoontuneet sidosryhmät tarkastelivat EU:n puitekehyksen käynnistämisen jälkeen tapahtunutta kehitystä. Samalla toteutuksen painopistettä pyrittiin siirtämään paikalliselle tasolle. 1 KOM(2011) 173 lopullinen, EUVL L 76/68, 22.3.2011. 2 Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (EPSCO) 29 päivänä toukokuuta 2011 tekemien päätelmien mukaisesti jäsenvaltioita kehotettiin valmistelemaan, päivittämään tai laatimaan kansalliset romanien osallisuutta edistävät strategiansa tai laajempiin sosiaalisen osallisuuden politiikkoihinsa kuuluvat yhdennetyt toimenpidekokonaisuudet, 10658/11. 3 Neuvoston suositus jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä, EUVL C 378, 14.12.2013. 4 Kahdenvälisiä tapaamisia pidettiin Bulgariassa, Kreikassa, Ranskassa ja Tšekissä. Lisäksi romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanoa käsitteleviä kahdenvälisiä tapaamisia järjestettiin Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa osana Eurooppa 2020 -strategiaan ja EU:n romanirahoituksen käyttöön liittyviä selvitysprosesseja.

Komissio on selvittänyt, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet strategioiden tehokkaan täytäntöönpanon rakenteellisten edellytysten yhteistyön ja valvontamekanismien sekä syrjinnän torjumisen vahvistamisessa 5. Ensimmäistä kertaa komissio on myös tutkinut, millä tavoin jäsenvaltiot aikovat hyödyntää EU:n rahoituksen tuomia uusia mahdollisuuksia vuosina 2014 2020. Tämä kertomus perustuu selvityksiin, joita on saatu jäsenvaltioilta 6 (lukuun ottamatta Belgiaa, joka ei toimittanut selvitystä) ja kansalaisyhteiskunnan edustajilta 7, sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) asiantuntijaverkoston laatimiin kertomuksiin. Rakenteellisten edellytysten nykytilanteen yleisarvion lisäksi kertomuksessa esitellään myös jäsenvaltioiden toimintatapoja kyseisillä osa-alueilla. 2. Jäsenvaltioiden edistyminen komission arvio EU:n puitekehyksessä asetetaan uusia vaatimuksia sekä täytäntöönpanosta vastaaville jäsenvaltioille että seurantaa ja koordinointia hoitavalle Euroopan komissiolle. Puitekehyksen kymmenvuotisesta perspektiivistä huolimatta monet sidosryhmät ehtivät jo toivoa mittavia, nopeita parannuksia romanien elinolosuhteisiin, vaikka talouskriisi päinvastoin heikensi tilannetta entisestään etenkin maissa, joissa romaniväestö on suurin. Sosiaalinen ja taloudellinen integraatio ei tapahdu yhtäkkiä, mutta kehityksen kääntämisessä on edistytty jo jonkin verran, kun kestävien ja konkreettisten muutosten edellyttämiä rakenteita on saatu luotua. 2.1. Romanien integraatiolle suunnattua rahoitusta ohjataan eurooppalaisen ohjausjakson avulla Komissio ohjaa ja seuraa jäsenvaltioiden romanien osallisuutta koskevia toimenpiteitä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Tarkoituksena on varmistaa, että romanien integraatiota edistävät strategiat ovat yleisen politiikan mukaisia. Neuvoston vuosina 2012, 2013 ja 2014 hyväksymät romanien osallisuutta koskevat maakohtaiset suositukset (joissa käsiteltiin osallistavaa koulutusta, köyhyyden vähentämistä ja työvoimapoliittisia aktivointitoimenpiteitä sekä romanien kansallisten integrointistrategioiden toteuttamista) ovat toimineet perustana rahoituksen painopisteiden nimeämisessä komission neuvotellessa jäsenvaltioiden kanssa EU:n rahoituksen käytöstä 8. Vuonna 2015 komissio antoi maakohtaisia suosituksia romanilasten osallistumisesta laadukkaaseen ja osallistavaan varhaiskasvatukseen ja 5 Edellytyksiä on viimeksi tarkasteltu lähemmin vuoden 2013 tiedonannossa, sillä vuoden 2014 tiedonannossa painopiste oli EU:n puitekehyksen neljässä politiikanalassa sekä syrjinnän torjumisessa. 6 Jäsenvaltioista käytetään seuraavia lyhenteitä: AT Itävalta, BE Belgia, BG Bulgaria, CY Kypros, CZ Tšekki, DE Saksa, DK Tanska, EE Viro, EL Kreikka, ES Espanja, FI Suomi, FR Ranska, HU Unkari, HR Kroatia, IE Irlanti, IT Italia, LT Liettua, LU Luxemburg, LV Latvia, MT Malta, NL Alankomaat, PL Puola, PT Portugali, RO Romania, SE Ruotsi, SI Slovenia, SK Slovakia, UK Yhdistynyt kuningaskunta. Maltan alueella ei ole romaniväestöä. 7 Tämänvuotista arviointia varten kansalaisyhteiskunnan edustajien selvityksiä antoivat romanien osallisuuden vuosikymmenen sihteeristö neljän jäsenvaltion kansalaisjärjestöjen muodostamien yhteenliittymien panosten pohjalta (CZ: Open Society Fund; HU: Chance for Children Foundation, Habitat for Humanity Hungary, Hungarian Women s Lobby, Metropolitan Research Institute, Partners Hungary Foundation, Romaversitas Foundation; RO: Resource Centre for Roma Communities, Soros Foundation, Civil Society Development Foundation, Iulius Albert Rostas; SK: Centre for the Research of Ethnicity and Culture) sekä Amalipe, ERIO, ERRC, ERTF, Eurocities, Eurodiaconia, Pavee Point Ireland, Romano Centro Austria, Asociación de Enseñantes con Gitanos, Fundación Secretariado Gitano, RSG UK sekä Consejo Estatal del Pueblo Gitano. Huomioon on otettu myös Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean työ. 8 Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EY) N:o 1303/2013 4 artiklan 1 kohta. 3

kouluopetukseen niille viidelle maalle, joissa romaniyhteisö on suurin ja haasteet polttavimpia (BG, CZ, HU, RO, SK) 9. Komissio kannusti jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n rahoitusta sekä romaneihin kohdistettavissa täsmätoimissa että liitettäessä romanien osallisuusasioita mukaan muihin sopiviin aloihin, kuten koulutukseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Yleisen politiikan osallistava uudistaminen on olennaisen tärkeää, sillä maakohtaisissa suosituksissa korostettuja painopistealueita, kuten osallistavaa koulutusta, ei edistetä pelkillä täsmätoimilla. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta on osoitettu (nykyrahassa) yli 80 miljardia euroa inhimilliseen pääomaan tehtäviin investointeihin työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla, mukaan lukien terveyspalveluiden saatavuus ja terveyden edistäminen. Näin päättyy ESR:n osuuden vähittäinen pieneneminen koheesiopolitiikan rahoituksessa viimeisten 25 vuoden aikana 10. Jäsenvaltiot ovat osoittaneet keskimäärin 25 prosenttia ESR:n kokonaisbudjetista (20 miljardia euroa) sosiaaliseen osallisuuteen tähtääviin toimenpiteisiin. Tämä ylittää selvästi jäsenvaltiokohtaisen vähimmäisvaatimustason (20 prosenttia). Tällä osa-alueella erityiseksi investointiprioriteetiksi on määritelty romanien ja muiden syrjäytyneiden yhteisöjen integraatio, jolloin toimenpiteitä voidaan kohdentaa nimenomaisesti romaneihin, muttei pelkästään heihin 11, ja tulosten seuranta on helpompaa. Kumppanuussopimusten perusteella jäsenvaltiot ovat lisäksi päättäneet suunnata noin 20 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) osoittamistaan varoista osallistavaan kasvuun. Summaan kuuluu 10,8 miljardin euron määräraha sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen. Romanien osallisuuteen suunnattavassa rahoituksessa on siis mahdollista hyödyntää useita investointiprioriteetteja, kuten investoinnit sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutusalojen infrastruktuuriin sekä tuki huono-osaisten yhteisöjen fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä talouden elvyttämiselle. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa (maaseuturahastossa) yksi kuudesta maaseudun kehittämisen painopisteestä kohdistuu maaseudun elinkeinojen ja väestön sosioekonomiseen kehittämiseen, ja sillä edistetään sosiaalista osallisuutta maaseutualueilla, joilla monet romanit elävät. Leader-aloitteeseen kuuluvat paikalliset kehittämisstrategiat ovat osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi romanien integraatiossa (BG, CZ, HU, RO, SK). 12 Neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen, mutta jo nyt on tiedossa, että romaniasioiden kanssa kaikkein välittömimmin tekemisissä olevien jäsenvaltioiden (BG, CZ, 9 http://ec.europa.eu/europe2020/making-it-happen/country-specific-recommendations/index_en.htm. 10 Koheesiopolitiikan rahastoja ovat ESR, EAKR ja koheesiorahasto. Jäsenvaltioista 18 on päättänyt osoittaa ESR:lle vähimmäisvaatimustasoa (23,1 prosenttia) enemmän rahoitusta: AT, BG, CZ, DE, EE, EL, IE, IT, HR, HU, IT, LV, LT, PL, PT, SE, SI, SK. 11 Neuvoston vuonna 2009 hyväksymien romanien osallisuutta koskevien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti romaniväestölle suunnattujen toimenpiteiden olisi oltava nimenomaisia, muttei poissulkevia. Romaneihin kohderyhmänä voidaan siis keskittyä ilman, että muita samantapaisissa sosioekonomisissa olosuhteissa eläviä syrjäytyneitä ryhmiä suljetaan pois toimenpiteiden piiristä. 12 Leader on yhteisöjohtoinen paikallinen kehityskeino, jolla hyödynnetään maaseutuyhteisöjen omia voimavaroja ja kehitetään niitä julkisen ja yksityisen sektorin paikallisten kumppanuuksien (paikallisten toimintaryhmien) kautta. Tällä autetaan maaseudun asukkaita, ryhmiä ja yrityksiä näkemään oman alueensa mahdollisuudet ja kannustetaan integroitujen ja innovatiivisten paikallisten kehitysstrategioiden toteuttamiseen. 4

HU, RO, SK) ohjelmiin sisältyy toimia, jotka on suunnattu romanien ja muiden syrjäytyneiden ryhmien integrointiin. Maaseuturahaston varoissa ei ole erityisesti mitään etnistä ryhmää varten tehtyjä varauksia, minkä vuoksi määrällisiä tietoja ei ole mahdollista antaa. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettujen suositusten mukaisesti kaikki romaneja koskevia maakohtaisia suosituksia saaneet viisi jäsenvaltiota (BG, CZ, HU, RO, SK) ilmoittivat omissa kumppanuussopimuksissaan, miten ne aikovat hyödyntää kunkin rahaston tarjoamia mahdollisuuksia romanien integraation edistämisessä. Mainittujen lisäksi useat muutkin valtiot (BE, EL, ES, FR, IT) ovat valinneet uuden ESR:n investointiprioriteetin eli syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomisen integraation. Näin helpotetaan varojen käytön seurantaa ja varmistetaan, että varat todella käytetään romanien hyväksi. Uudella ehdolla 13 halutaan varmistaa, että tällä alalla 14 EU:n varoja käyttävät jäsenvaltiot täyttävät edellytykset, joilla varmistetaan, että investoinneista todella saadaan tuloksia. Edellytyksiä ovat mm. seuraavat: toimiva poliittinen toimintakehys ja saavutettavissa olevat tavoitteet, joilla tuodaan koulusta, työtä, terveydenhuoltoa ja asuntoja paremmin romanien saataville; toimenpiteiden riittävä kohdentaminen muita heikommassa asemassa oleville mikroalueille ja syrjäytyneille asuinalueille tai huono-osaisimpiin yhteisöihin; tarkka seuranta, jolla arvioidaan kohdennettujen ja yleisten toimenpiteiden vaikutuksia romaneihin; kansalaisyhteiskunnan edustajien sekä alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen; sidosryhmien valmiuksien kehittämiseen suunnattu tuki. Jäsenvaltioiden, jotka eivät täytä näitä ehtoja, on laadittava toimintasuunnitelma, josta käy ilmi, miten kaikki edellytykset täyttyvät vuoteen 2016 mennessä. Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön useita uuden ERI-kehyksen puitteissa tarjolla olevia ensisijaisia työkaluja, joilla lisätään EU:n varojen tehoa romanien osallistamisessa. Työkaluja ovat esimerkiksi seuraavat: alueelliset, yhdennetyt lähestymistavat, joiden kohteena ovat eniten köyhyydestä kärsivien maantieteellisten alueiden erityistarpeet sekä suurimmassa sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat kohderyhmät (tässä helpottaa myös useiden eri rahastojen samanaikainen hyödyntäminen) 15 ; kaupunki- ja maaseutualueiden huono-osaisten yhteisöjen fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä talouden elvyttämisen tuki, jolla voidaan vahvistaa integroituja asumiseen kohdistettuja toimenpiteitä; tulossuuntautuneisuus ja mittarit, joissa painopiste on tuloksissa; kumppanuusperiaate, joka ohjaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa EU-rahoitteisten toimien suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa; 13 Aihekohtaiset ennakkoehdot ovat edellytyksiä ERI-rahastojen tehokkaalle ja toimivalle hyödyntämiselle. 14 Romaniväestöä koskevan ESR-investointiprioriteetin tai romanien integrointiin hyödynnettävien EAKRinvestointiprioriteettien kautta. 15 Esimerkiksi yhdennetty kaupunkikehitys, yhteisöjohtoinen paikallinen kehittäminen sekä yhdennetyt alueelliset investoinnit. 5

aihekohtainen keskittyminen, jolla varmistetaan, että investoinnit kohdentuvat vain muutamalle painopistealueelle; kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämisen vahvistaminen; yleiskattavien tukien hyödyntäminen, jolla tehostetaan rahoituksen täytäntöönpanoa 16 ; yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, joilla vähennetään hallinnollista rasitetta ja parannetaan pienten (paikallisten) hankkeiden mahdollisuutta hyödyntää rahoitusta. Jäsenvaltiot ovat kartoittaneet haasteita alueellisen lähestymistavan mukaisesti, jolloin toimenpiteet ovat nimenomaisesti romaneihin kohdennettuja, mutteivät poissulkevia (esimerkiksi CZ, EL, FR, HU, HR, IT, RO, SK, SE) 17. Suunnitellun yhdennetyn lähestymistavan on määrä korvata järjestelmällisesti hajanaiset hanketason toimet. Esimerkkejä EU:n rahoituksen suunnitellusta hyödyntämisestä kaudella 2014 2020 Bulgaria: Kumppanuusperiaate on osoittautunut toimivaksi, kun romanien omia järjestöjä on otettu mukaan romanien osallistamisen kannalta kaikkein merkityksellisimpien toimenpideohjelmien suunnitteluun. Kansalliset viranomaiset ottivat käsittelyyn useita järjestöjen tekemiä esityksiä. Romanien omat järjestöt osallistuvat seurantakomiteoiden toimintaan myös toteutusvaiheessa. Myönteisiä seikkoja ovat esimerkiksi yleisten ja kohdennettujen lähestymistapojen yhdistäminen, selkeät tavoitteet sekä kattavien paikallisten toimenpiteiden tukeminen esimerkiksi kielteisiin stereotypioihin puuttumalla. Haasteita ovat esimerkiksi kansallisen tason koordinoinnin tehostaminen ja kuntatason valmiuksien kehittäminen, tavoitteiden jääminen vaatimattomalle tasolle sekä kohdennettuun investointiprioriteettiin osoitettujen määrärahojen vähäisyys. Slovakia: Romanit ovat kohteena useita rahastoja hyödyntävässä inhimillisten voimavarojen kehittämiseen suuntautuvassa toimenpideohjelmassa, jossa yhdistetään investoinnit ihmisiin (ESR) ja infrastruktuuriin (EAKR). Kohdennettavien varojen määrä on 450 miljoonaa euroa, ja etusijalla on 150 paikkakuntaa, joissa asuvat kaikkein vähäosaisimmat ja syrjäytyneimmät romaniyhteisöt. Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa on mukana tiedotustoimia, varhaiskasvatusta ja päivähoitoa, talouslukutaitoa ja terveystietoisuutta edistäviä aloitteita, sosiaalista asuntotuotantoa sekä esikoulutilojen, monitoimitalojen ja sosiaalisten yritysten perustamista. Täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset viranomaiset laajojen ja pitkäkestoisten toimenpiteiden kautta. Niitä täydentävät kuntien ja kansalaisjärjestöjen pienemmät hankkeet. Romanien integraatio on myös valtavirtaistettu mukaan muihin investointiprioriteetteihin (esimerkiksi osallisuus koulutuksessa, nuorisotyöllisyys ja syrjinnän torjuminen). Samaan toimenpideohjelmaan kuuluu sekä EAKR- että ESR-rahoitusta ja ohjelman hallinnoinnista vastaa yksi välittävä elin (sisäministeriö), millä on tarkoitus vahvistaa synergioita ja tehostaa koordinointia sekä välttää eräiden kaudella 2007 2013 esiintyneiden ongelmien toistuminen. Espanja: Romanit ovat kohteena yleisissä ja erityistoimenpiteissä, joita sisältyy niin alueellisiin kuin kansallisiinkin toimenpideohjelmiin. Kansalliseen sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisten 16 Yleiskattavia tukia hyödyntävät jäsenvaltiot voivat antaa ohjelmiensa joidenkin osien hallinnoinnin ja täytäntöönpanon välittäville elimille, kuten kansalaisjärjestöille, joilla on todistetusti alalta käytännön kokemusta. Eräät jäsenvaltiot, joissa on suuri romaniväestö (esimerkiksi SK ja RO), aikovat käyttää yleiskattavia tukia. 17 Tšekissä etsittiin sosiaalisesti syrjäytyneitä paikkakuntia, joissa voidaan noudattaa yhdennettyä lähestymistapaa. Kroatiassa laaditaan parhaillaan selvitystä romaniyhteisöistä. Ranskassa erityiskohteena ovat laittomat asumukset. Unkarissa on määritelty kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, erityistukea saavat mikroalueet. Yhdennetyssä lähestymistavassa kohteena ovat samanaikaisesti kaikki keskeiset politiikanalat. Slovakiassa määriteltiin paikkakunnat, joissa kaikkein vähäosaisimmat asuinyhteisöt sijaitsevat, ja tukea tarjotaan valmiina paketteina. Myös tässä tapauksessa yhdennetty lähestymistapa kattaa samanaikaisesti keskeiset politiikanalat. Italiassa kuntaliitto kartoitti romaniväestön integrointiin kohdistuvien haasteiden määrää. 6

elinkeinojen toimenpideohjelmaan sisältyy erityisesti romaneille suunnattu investointiprioriteetti, ja siinä esitetään työllisyyttä, koulutusta, asumista, terveydenhuoltoa ja sosiaalista osallisuutta koskevia toimenpiteitä. Suunnitellut toimenpiteet vaihtelevat henkilökohtaistetuista työelämäintegraatiopoluista ammattikoulutukseen, integroitujen toimenpiteiden kehittämiseen sekä keinoihin, joilla estetään koulunkäynnin keskeyttämistä. Joillakin alueilla romaneihin kohdistettu investointiprioriteetti kuuluu ESR-rahoitukseen ja kaupunki- ja maaseutualueiden huono-osaisten yhteisöjen fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä talouden elvyttämiseen tarkoitetun tuen investointiprioriteetti EAKR-rahoitukseen, jolloin asumis-, työllisyys-, koulutus- ja terveydenhuoltoasioissa voidaan noudattaa integroituja lähestymistapoja. Seuraavaksi olisi varmistettava suunniteltujen toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano. On ehdottoman tärkeää, että hallinnolliset valmiudet myös paikallistasolla riittävät käytettävissä olevien varojen hyödyntämiseen. Komission ja Euroopan neuvoston yhteisissä ROMACT- ja ROMED-ohjelmissa kehitetään toimintamalleja, joilla lisätään paikallisten viranomaisten sekä romaniyhteisöjen hallinnollisia valmiuksia. Jo neuvottelujen tässä vaiheessa on havaittavissa useita parannuksia kauteen 2007 2013 verrattuna: Integroituja, useita rahastoja hyödyntäviä lähestymistapoja, jotka perustuvat toimenpiteiden nimenomaiseen, muttei poissulkevaan kohdentamiseen 18, on nyt käytössä enemmän. Hallinnollisten valmiuksien puuttumiseen on nyt tartuttu määrätietoisemmin, mutta esimerkiksi yleiskattavan tuen ja teknisen avun kaltaisten välineiden hyödyntämistä olisi vielä varaa lisätä. Resurssien pirstaloituneesta käytöstä (lyhytaikaiset toimenpiteet, joiden vaikutus jää rajalliseksi) on osittain siirrytty pitempiaikaisiin toimiin, jolloin on parempi mahdollisuus saada aikaan todellisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. EU:n rahoitus suuntautuu nyt paremmin politiikan painopistealueille (esimerkiksi niille, jotka on mainittu Eurooppa 2020 -kehyksessä), vaikkakin romaneihin keskitytään pääasiassa sosiaalisissa toimissa ja liian vähän työllisyys- ja koulutusasioissa 19. 18 Suurimpien romaniyhteisöjen sijaintimaissa useita rahastoja hyödyntävä lähestymistapa on käytössä seuraavissa toimenpideohjelmissa: SK ja HU: inhimillisten voimavarojen kehittämiseen suuntautuvat toimenpideohjelmat; HU: alueelliset toimenpideohjelmat; CZ ja BG: koulutuksen toimenpideohjelma. 19 Nämä havainnot vahvistettiin paikkansapitäviksi myös ESR:n EURoma-oppimisverkoston laatimassa selvityksessä Reinforcing Policy Learning for Roma Inclusion, http://www.euromanet.eu/about/index.html. 7

Päätelmät: Romanien osallistamistarkoituksiin saatavana olevan EU:n rahoituksen määrä ei ole rajoittava tekijä. Haasteena on sen sijaan hyödyntää varoja tehokkaasti koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen kehittämisessä. Kun varat on erityisesti osoitettu romanien integraatioon, niiden käytön on oltava yhdenmukaista. Samalla on varmistettava sekä pehmeiden että kovien keinojen 20 johdonmukainen hyödyntäminen. EU:n rahoittamien toimenpiteiden, joilla pyritään parantamaan romanilasten koulutusmahdollisuuksia, on oltava kiinteästi yhteydessä osallisuutta parantaviin koulutusjärjestelmien uudistuksiin. Alan huomattavimpiin haasteisiin kuuluu koulutuksen ja asumisen eriytyminen, minkä vuoksi komissio aikoo antaa uusia menettelyohjeita siitä, miten eriytymistä voidaan purkaa EU:n rahoituksella. Komissio aikoo myös seurata tarkasti ehtojen täytäntöönpanoa ja toteutumista ja antaa tukea niille jäsenvaltioille, joita asia eniten koskee. Romanien kansallisia yhteysviranomaisia hyödynnetään romanien osallistamiseen suunnatun EU:n rahoituksen käytön ja seurannan kehitystyössä, kun kyseiset maat toteuttavat kauden 2014 2020 toimenpideohjelmiaan. 2.2. Yhteistyötä ja koordinointia: romanien kansallisten yhteysviranomaisten, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tehtävät EU:n puitekehyksessä kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan omat romanien kansalliset integrointistrategiat, panemaan ne täytäntöön ja valvomaan niiden toteutumista läheisessä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan edustajien ja paikallisviranomaisten kanssa. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan nimittämään romanien kansalliset yhteysviranomaiset täytäntöönpanon koordinoimista ja seurantaa varten. Neuvoston suosituksessa muistutettiin, että romanien kansallisilla yhteysviranomaisilla on oltava riittävät valtuudet ja resurssit koordinointitehtävästä suoriutumista varten. Kansallisia strategioita tai toimintasuunnitelmia on jo tarkistettu tai tarkistetaan parhaillaan useissa jäsenvaltioissa (CZ, EE, ES, HU, LT, PL, RO, SK). Vaihtoehtoisesti niissä on laadittu uusia, kattavampia osallisuusstrategioita, joissa kiinnitetään huomiota havaittuihin puutteisiin ja pyritään vastaamaan rahoitusohjelmakauden 2014 2020 vaatimuksiin. Muutamissa jäsenvaltioissa työhön osallistui myös kansalaisyhteiskunnan edustajia ja paikallisia viranomaisia, ja heitä kuultiin uusien strategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa, mutta parantamisen varaa jäi vielä runsaasti. Komissio panee merkille, että paikallisten viranomaisten osallistuminen täytäntöönpanoon vaihtelee huomattavasti 21. Paikallisen tason toimijoiden keskeinen osaaminen esimerkiksi asumiseen ja koulutukseen liittyviin haasteisiin vastaamisessa tunnistetaan nyt entistä paremmin, ja heidän entistä suurempi osallistumisensa näkyy siinä, miten kansalliset strategiat muutetaan paikallisiksi toimintasuunnitelmiksi. Näitä toimintasuunnitelmia on jo laadittu tai niitä työstetään tai tarkistetaan parhaillaan useissa jäsenvaltioissa (BG, CZ, EL, ES, HU, IE, IT, PL, RO, SE, SI, SK), mutta suunnitelmien toteuttamisen ja seurannan edellyttämää rahoitusta ja valmiuksien kehittämistä ei ole vielä taattu, kuten Espanjan romaniasioiden kehittämissuunnitelman kohdalla on laita (romaneihin kohdistuvia kattavia sosiaalista osallisuutta parantavia hankkeita koskevan suunnitelman rahoittivat yhteisesti valtio, itsenäiset 20 Ihmisiin ja infrastruktuuriin suunnattujen investointitoimien olisi oltava läheisessä yhteydessä toisiinsa. 21 Tämä käy ilmi myös Eurocities-verkoston romanityöryhmän laatimasta raportista. 8

yhteisöt ja paikalliset viranomaiset). Tällaisesta lähestymistavasta on hyötyä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimintalinjojen asteittaisessa yhdenmukaistamisessa. Muut jäsenvaltiot, joissa vastaavia paikallisia toimintasuunnitelmia ei ole laadittu, ovat myös perustaneet koordinointirakenteita, jotka toimivat neuvoa-antavina foorumeina toteuttamisessa ja seurannassa (AT, EE, FI, FR, DE, HR, LV, LT, NL, PT, SE, UK). Muissa jäsenvaltioissa (LU) ei ole erityisesti romaneille suunnattuja koordinointirakenteita, mutta käytössä on muita rakenteita, jotka on tarkoitettu laajempien tai osittain päällekkäisten ryhmien integrointiin. Horisontaalisten (alakohtaisten ministeriöiden välisten) ja vertikaalisten (alueellisia ja paikallistasoja yhdistävien) koordinointirakenteiden heikkous sekä romanien osallistumisen vähäisyys on suurin ongelma Romaniassa, vaikka sielläkin strategian tarkistamisesta on jo ryhdytty keskustelemaan. Kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumisesta komissio toteaa, että edistystä on tapahtunut ainakin yhdessä asiassa: selvästi useammat romanien kansalaisjärjestöt ovat nyt tietoisia kansallisista strategioista ja paikallisista toimintasuunnitelmista. Nämä järjestöt ovat pyrkineet vahvasti lisäämään osallistumistaan täytäntöönpanoon ja seurantaan. Romanien omien järjestöjen osallistumisen tiellä on kuitenkin edelleen huomattavia esteitä huolimatta muutamista esimerkkitapauksista, joissa kansalaisyhteiskunnan valmiuksia on onnistuttu jossain määrin kehittämään (esimerkiksi ES, HR, PT). Romaniväestön oikeutettua edunvalvontaa sekä laajapohjaista ja avointa osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan ei useimmissa jäsenvaltioissa ole edelleenkään pystytty takaamaan. Monet romanien järjestöt ovat vielä tuoreita tulokkaita kansalaisyhteiskunnan kentällä, ja niitä pidetään hajanaisina ja kokemattomina. Näiden järjestöjen valmiuksien vahvistaminen sekä avoin osallistuminen paikallisen tason täytäntöönpanoon ja seurantaan vaatii erityisen kiireellistä tukea. Esimerkkejä yhteistyöstä ja koordinoinnista paikallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kesken Itävalta: Paikallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen varmistetaan monikerroksisen jäsennellyn vuoropuhelun avulla. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten järjestämällä romanien keskustelufoorumilla on mukana edustajia kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta, kansalaisyhteiskunnasta ja yliopistomaailmasta. Kokemuksista keskustellaan osavaltioiden hallintovirastojen ja ministeriöiden ihmisoikeuskoordinaattorien muodostamassa paneelissa, jonka esityslistalla romanien integraatiota koskevat toimenpiteet ovat pysyvästi. Itävallan kaupunkiseutujen integraatiosta vastaava tekninen komitea käsittelee myös romanien integraatiota, sillä romanien kansalliset yhteysviranomaiset ja Itävallan kuntaliitto tekevät yhteistyötä keskenään. Saksa: Useat osavaltiot tukevat paikallisia viranomaisia sekä romaniyhteisöjä. Baden-Württembergin osavaltio teki marraskuussa 2013 Saksan kansallisen romanijärjestön kanssa valtiollisen sopimuksen, jolla perustettiin Saksan romaniasioista vastaava neuvosto. Neuvostossa on mukana useita sidosryhmiä, ja se saa valtiolta vuosittain tukea 500 000 euron verran. Esimerkkeinä muista osavaltioista ovat Berliini, jossa on laadittu ulkomaalaisten romanien integrointistrategia, Nordrhein- Westfalen, jossa on koottu erityinen toimenpidepaketti kunnille, joihin kohdistuu maahanmuuttoa, sekä München ja sen integrointitoimenpiteet. Hiljattain on perustettu Saksan romaniasioiden neuvoaantava komitea, jonka tarkoituksena on pitää yllä vuoropuhelua osavaltioiden edustajien, liittovaltion ministeriöiden sekä romanijärjestöjen välillä Saksan keskushallinnon tasolla. 9

Yhtenä onnistumisen avaintekijänä ovat toimivat koordinointimekanismit, joilla täytäntöönpanoa ja seurantaa tuetaan. Kaikki jäsenvaltiot ovat nimenneet romanien kansalliset yhteysviranomaiset, joiden tehtävänä on huolehtia koordinoinnista. Yhteysviranomaisten valtuuksia ja valmiuksia sekä taloudellisia ja henkilöresursseja on saatu kohennettua. Useat romanien kansalliset yhteysviranomaiset ovat olleet mukana romanien osallistamiseen tarkoitetun EU:n rahoituksen käytön suunnittelussa (esimerkiksi BG, HU, SK, ES, RO) 22, mutta ehdotuspyyntöjen laadinnassa ja toteutuksessa tarvittavaa toiminnallista koordinointia ei ole vielä saatu varmistettua. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten pyrkimyksenä on ollut luoda sellaisia virallisia koordinointirakenteita, joissa olisi mukana ainakin osa tarvittavista sidosryhmistä (esimerkkeinä alueellisten ja paikallisten viranomaisten työryhmä (ES), romaniyhteisöjen integraatiota käsittelevä neuvoa-antava ryhmä (PT), kansallinen romanikumppanuussopimus (IE) tai DIHAL:n (Délégation interministérielle à l hébergement et à l accès au logement) perustamat kunnille tarkoitetut työryhmät (FR)). Useimmissa muissa maissa on virallisesti olemassa vastaavia rakenteita, mutta paikallisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laajaa osallistumista ei ole varmistettu, ja näiden tahojen toiminnan avoimuudessa ja säännöllisyydessä on usein puutteita. Päätelmät: Romanien kansalliset yhteysviranomaiset ovat entistä tiiviimpi osa hallintorakenteita, ja ne osallistuvat kasvavassa määrin EU:n rahoituksen käytön suunnitteluun. Yhteysviranomaisten toiminnan tehostaminen edellyttää kuitenkin taloudellisten ja henkilöresurssien lisäämistä sekä parempia valtuuksia huolehtia koordinoinnista. Nykyiset koordinointirakenteet on muutettava toimiviksi kansallisiksi yhteistyömekanismeiksi, joilla taataan kaikkien tarvittavien sidosryhmien laajapohjainen ja avoin osallistuminen, järjestelmällinen parhaiden toimintatapojen jakaminen sekä tuki paikallisen tason täytäntöönpanolle ja seurannalle. Komissio tukee taloudellisesti romanien osallistamista edistävien kansallisten foorumien kehittämistä ja antaa jatkossakin tukea romanien kansallisten yhteysviranomaisten väliselle yhteistyölle yhteysviranomaisten verkoston välityksellä. Komissio toimii yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa EU:n puitekehyksen keskeisillä aihealueilla ja hyödyntää romanien osallistumista käsittelevän eurooppalaisen foorumin työtä tärkeänä työkaluna eurooppalaisen politiikan koordinoinnin syklin puitteissa. Tätä varten komissio sitoo tiiviisti yhteen eurooppalaisen foorumin ja kansalliset romanifoorumit sekä antaa eurooppalaisen foorumin tehtäväksi toimia paikkana, jossa käydään aihekohtaista keskustelua jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan selvityksistä ja joka antaa panoksensa romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanon vuosittaiseen arviointiin. 22 Joissakin tapauksissa (esimerkiksi PL) romanien kansallisten yhteysviranomaisten osallistuminen EU:n rahoituksen suunnitteluun kaudella 2014 2020 väheni päätöksenteon hajauttamisen myötä. 10

2.3. Syrjinnän vastaisten toimenpiteiden tehostaminen Komissio pyrkii vastustamaan syrjintää, rasismia ja muukalaisvihaa. Tästä huolimatta etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa romaniväestö on kaikkein suurin ja jotka ovat kärsineet voimakkaasti talouskriisistä, on esiintynyt entistä enemmän romanivastaisuutta, äärioikeiston mielenosoituksia, vihapuhetta ja viharikoksia. Poliitikot ja viranomaiset eivät monissa tapauksissa ole julkisesti tuominneet tätä kielteistä kehitystä 23. Muissa jäsenvaltioissa romaneihin liitettyjä kielteisiä stereotypioita ovat voimistaneet kiihkeät keskustelut vapaasta liikkuvuudesta ja sosiaalisista oikeuksista. Tämän seurauksena useissa jäsenvaltioissa enemmistö suhtautuu romaneihin kielteisesti (IT: 85 %, FR: 66 %, EL: 53 %, UK: 50 %) 24. Joissakin tapauksissa erityisesti romaneille suunnatut tukitoimenpiteet ovat entisestään lisänneet romanien ja valtaväestön välistä epäluuloa. Tämä on osoitus siitä, että tietoisuutta romanien integraation molemminpuolisista hyödyistä ei ole onnistuttu lisäämään riittävän tehokkaasti 25. Ennakkoluulojen, syrjinnän, vihapuheen ja viharikosten tehokkaassa torjunnassa kohdennettujen toimenpiteiden ja poliittisen tahdon on oltava kiinteästi yhteydessä oikeudellisiin välineisiin. Komissio on sitoutunut toimimaan perussopimusten valvojana ja näin ollen sen tehtävänä on taata, että EU:n syrjinnän vastainen lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen noudattamista valvotaan. Tämä on välttämätön lähtökohta syrjinnän torjumisessa. Tammikuussa 2014 komissio antoi arvion EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien soveltamisesta 26 ja totesi, että romaneja koskevat ongelmat johtuvat useimmiten siitä, miten lainsäädäntöä sovelletaan alueellisella tai paikallisella tasolla. Soveltamisongelmien ohella esiintyy toisinaan myös ongelmallisia säädöksiä. Komissio on siis tehostanut toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa syrjinnän vastaisen lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja soveltaminen romaniasioissa kaikissa jäsenvaltioissa myös paikallisella tasolla. Komissio ryhtyy oma-aloitteisesti arvioimaan kaikkia sen tietoon tulevia ongelmia, jotka mahdollisesti ilmaisevat, että direktiiviä ei ole noudatettu. Aiheeseen liittyen onkin jo aloitettu useita tutkimuksia, jotka koskevat romanien syrjintää koulutuksessa tai asumisessa 27. Syrjintä alkaa jo varhaislapsuudessa. Romanilasten segregaatiosta koulutuksessa ei ole päästy eroon, ja monet syrjäytyneet romanilapset ovat eriytetyssä koulussa tai luokassa (SK: 58 %, HU: 45 %, EL: 35 %, CZ: 33 %, BG: 29 %, RO: 26 %) 28. Tšekissä ja Slovakiassa alle 15-vuotiaista 23 Report by Council of Europe Commissioner for Human Rights, following his visit to Hungary, Strasbourg, 16.12.2014, https://wcd.coe.int/viewdoc.jsp?ref=commdh(2014)21&language=lanenglish&ver=original&backcolorinternet=c3c3c3& BackColorIntranet=EDB021&BackColorLogged=F5D383. 24 2014 Global Attitude Survey, Pew Research Center, http://www.pewglobal.org/2014/05/12/chapter-4-views-of-romamuslims-jews/. 25 Bulgariassa valtaväestö on vastustanut romaneille kohdistettuja sosiaalisen asuntotuotannon hankkeita. 26 Yhteinen kertomus rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY ( rotusyrjintädirektiivi ) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY ( työsyrjintädirektiivi ) soveltamisesta. 27 Komissio aloitti syyskuussa 2014 ensimmäisen rikkomusmenettelyn, jonka syynä oli romanilasten syrjintä koulutuksessa (CZ). Huhtikuussa 2015 aloitettiin toinen menettely (SK). 28 Euroopan perusoikeusviraston julkaisu Roma survey Data in focus: Education: The situation of Roma in 11 EU Member States, 2014. Tutkimuskysymyksessä tiedustellaan, ovatko kaikki tai useimmat luokkatoverit romaneja. 11

romanilapsista yli 20 prosenttia käy kehitysvammaisille lapsille tarkoitettua erityiskoulua tai -luokkaa. Tämä osoittaa, että pelkät kohdennetut toimenpiteet eivät riitä muuttamaan yhteiskunnan asenteita romaneja kohtaan, ellei niihin liity julkisen koulutuksen toimintalinjojen osallistavaa uudistamista. Romanien epäyhdenvertaisten mahdollisuuksien vastaisessa työssä on ensimmäisenä varmistettava romanilasten tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukasta, osallistavaa opetusta ja purettava tehokkaasti sekä kysynnän että tarjonnan puolella esiintyviä esteitä. Näitä ovat esimerkiksi vanhempien puutteellinen ymmärrys koulutuksen merkityksestä sekä opettajien puutteellinen koulutus moninaisuuden hallinnasta luokkatilanteessa. Pariisin julistuksessa 29 kehotetaan myös koulutusalaa ryhtymään toimiin syrjäytymisen, suvaitsemattomuuden, rasismin ja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja puuttumaan näihin ilmiöihin sekä varjelemaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien puitteita esimerkiksi varmistamalla, että kaikki lapset saavat osallistavaa opetusta. Samalla on kuitenkin puututtava myös syrjintään, jota romanit kokevat yleisesti myöhemmissä elämänvaiheissa. Suurin osa syrjäytyneistä romaneista (54 %) kokee tulleensa syrjityiksi työnhaussa (CZ: 74 %, EL, IT, FR, PL: 64 68 %) 30. Romanien syrjintä koulutuksessa, työelämässä ja asuntoasioissa muodostaa rakenteellisia esteitä, jotka estävät romanien täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Siksi ensisijaisen tärkeitä ovatkin syrjinnän vastaiset toimenpiteet, joiden kohderyhmänä ovat työnantajat, opettajat, tiedotusvälineet, poliisi, sosiaalipalvelujen tarjoajat, muut virkamiehet, ammattijärjestöt ja koko yhteiskunta. Muutamissa maissa on otettu käyttöön asiaa koskevia toimenpiteitä ja omaksuttu lähestymistapoja, joista myös muiden jäsenvaltioiden olisi syytä ottaa oppia 31. Esimerkkejä syrjinnän vastaisista toimista Kroatia: Kroatiassa on käytössä malli, jossa viharikoksia torjutaan hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä. Mallin puitteissa on perustettu järjestelmä syrjintää ja yhdenvertaisuutta koskevan tiedon keräämistä varten. Lukujen valossa poliisi on onnistunut tehokkaasti löytämään romanivastaisiin viharikoksiin syyllistyneet. Useimmat poliisin tietoon tulleista tapauksista on selvitetty vuoden kuluessa ilmoituksesta. Tammikuun 1. päivästä 2014 lähtien voimassa ollut laki ilmaisesta oikeusavusta yksinkertaistaa ensisijaisen oikeusavun tarjoamisprosessia. Irlanti: Irlannin maahanmuuttajien tukikeskus (Irish Immigrant Support Centre, NASC) järjesti Corkissa syyskuussa 2014 rasismin vastaisen pilottikoulutuksen 20 poliisiviranomaiselle. Koulutuksessa keskityttiin tiedotustoimiin, edistämään keskustelua rasismin vaikutuksesta Otantamenetelmä kattaa alueet, joilla romanien osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin, joten romanilasten verrattain suuri osuus koulussa tai lastentarhassa saattaa vaikuttaa vastauksiin. Eri maiden välisessä vertailussa tiedot ovat kuitenkin kuvaavia. 29 Declaration on promoting citizenship and the common values of freedom, tolerance and non-discrimination through education adopted by Commissioner Navracsics and Education Ministers on 17 March 2015, ks. https://ec.europa.eu/commission/sites/cwt/files/dp_mobilisation_europeenne_20150317.pdf 30 Euroopan perusoikeusviraston julkaisu Roma survey Data in focus: Poverty and Employment: the situation of Roma in 11 EU Member States, 2014. 31 Esimerkkinä FI: Työyhteisöjen muodostama verkosto on allekirjoittanut monimuotoisuussitoumuksen, työpaikkasyrjinnän seurannassa käytettävä malli on testausvaiheessa ja tiedotusmateriaalia aiheesta levitetään (Palkkaisinko romanin? -opas). PT: Maahanmuuttoa käsittelevä korkea-arvoinen neuvosto on ottanut käyttöön syrjinnän vastaisia toimia, joista esimerkkeinä ovat tiedotustoimiin keskittyvä 30-henkinen koulutustiimi, rasismia internetissä käsittelevä verkkosivusto, jonka kautta kansalaiset voivat ilmoittaa havaitsemastaan rotusyrjinnästä, sekä koulutustoimia ja suosituksia tiedotusvälineille etniseen taustaan, maahanmuuttoon ja uskontoon liittyvien kysymysten käsittelyssä. 12

maahanmuuttajayhteisöihin ja etnisiin vähemmistöihin sekä syrjivän etnisen profiloinnin estämiskeinoihin. Keskusteluun osallistuivat ja kokemuksistaan kertoivat maahanmuuttajat, jotka edustivat romani-, muslimi- ja afrikkalaisyhteisöjä. Kokemusten pohjalta laaditaan koulutusmateriaalit, jotka otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Espanja, Italia, Portugali, Romania: Kansainvälinen NET-KARD-hanke oli toiminnassa vuosina 2013 2014. Sen rahoitus tuli EU:n perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta, ja koordinoijana toimi Foundación Secretariado Gitano. Hankkeen yleisenä tavoitteena oli ehkäistä romanien vastaista syrjintää, kehittää syrjinnän uhreille annettavaa tukea edistämällä keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä lisätä ja siirtää olemassa olevaa menetelmiä koskevaa kokemusta. Hankkeen tärkein tulos on sarja käytännön oppaita romaneihin kohdistuvan syrjinnän estämisestä. Oppaat on tarkoitettu asianajajille ja lakimiehille, poliisille, romanijärjestöille ja media-alan ammattilaisille. Neuvoston puitepäätös 32 rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta on lainsäädännöllinen väline myös romaneihin kohdistuvan vihapuheen ja viharikosten torjuntaan, sillä se velvoittaa jäsenvaltiot rankaisemaan rasistisiin tai muukalaisvihamielisiin motiiveihin perustuvaan vihapuheeseen tai viharikoksiin syyllistyneitä. Komissio hyväksyi tammikuussa 2014 kertomuksen puitepäätöksen täytäntöönpanosta ja totesi, että useat jäsenvaltiot eivät olleet vielä saattaneet kaikkia puitepäätöksen säännöksiä kokonaan ja/tai oikealla tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja että joitakin aukkoja oli havaittavissa myös suhteessa rikosten rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin vaikuttimiin 33. Tämän vuoksi komissio katsoi, että nykyisen puitepäätöksen täysimääräinen ja moitteeton kansalliseen lainsäädäntöön saattaminen on ensimmäinen askel kohti tehokasta ja johdonmukaista rasismin ja muukalaisvihan vastaista toimintaa koko EU:n alueella 34. Tietoisuuden lisäämiseen ja syrjinnän estämiseen suunnatut toimenpiteet ovat ennakkoedellytys romanien osallisuudelle, mutta useimmissa romanien kansallisissa integrointistrategioissa näille toimenpiteille ei anneta riittävää painoarvoa. Tietoisuuden lisäämiseen ja syrjinnän estämiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, joiden kohteena on suuri yleisö (SI, LV, LT), työnantajat (IT, FI, PL), virkamiehet (HR, IE, IT) tai tiedotusvälineet (PT), kuten myös paikallistason syrjinnänvastaista työtä, joka lisää romanien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja tukee syrjinnän kohteeksi joutuneita, olisi vielä varaa hyödyntää laajemmin. Romaneja vastaan tehtyjä väärinkäytöksiä ja rikkomuksia käsittelevä valkoinen kirja sekä kouluille opetusmateriaaleja tuottava romanivastaisuuden torjuntakomitea (SE) ovat merkittäviä saavutuksia tällä alalla. Romanivastaisuuden torjunta romaneihin kohdistuvan rasismin erityismuotona liittyy myös läheisesti yhden Euroopan historian synkimpiin kuuluvan tapahtumasarjan eli romanien holokaustin käsittelyyn. Päätelmät: Syrjinnän ja segregaation torjunta edellyttää poliittista tahtoa, pitkän aikavälin näkemystä, määrätietoisia toimia ja riittävää rahoitusta. Yleisen tason yhteiskuntapolitiikkaa koulutus-, työllisyys-, terveydenhuolto- ja asuntoasioissa on uudistettava osallistavaan suuntaan. Euroopan 32 2008/913/YOS. 33 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:52014dc0027&qid=1434524174570&from=fi. 34 Tammikuun 1. päivästä 2014 lähtien komissiolla on ollut täydet valtuudet puitepäätösten täytäntöönpanossa ja siis myös puitepäätöksen 2008/913/JHA täytäntöönpanossa. 13

rakenne- ja investointirahastoja voidaan hyödyntää syrjinnän vastaisten ja segregaation purkamiseen tarkoitettujen toimien rahoituksessa. Komissio painottaa jatkossakin yhdenvertaisuutta käsittelevien kansallisten tahojen roolia kansallisen tason syrjinnän torjujina ja syrjinnästä kärsivien romanien auttajina 35. Komissio käyttää kaikkia toimivaltaansa kuuluvia keinoja, esimerkiksi rikkomusmenettelyitä, syrjinnän torjunnassa. Komissio myös tukee valtioiden välisiä tietoisuuden lisäämiseen tarkoitettuja toimia, joilla torjutaan syrjintää ja romanivastaisuutta paikallisella tasolla. 2.4. Seurannan laadun parantaminen ja mahdollisuus mukauttaa politiikkaa EU:n puitekehyksessä kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita seurantamenetelmiä, joilla romanien integraatiotoimien vaikutusta arvioidaan ja seurataan esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimia. Kaudella 2014 2020 EU:n rahoituksen hyödyntäminen edellyttää romanien osallistamisen tuloksia seuraavien mittareiden käyttöä. Jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet investointiprioriteetiksi romanien ja muiden syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomisen osallistamisen, on osoitettava, että niillä on käytössä tehokas seurantamekanismi EU-rahoitteisten toimenpiteiden romaneihin kohdistuvien vaikutusten arviointia varten. Nämä muutokset ovat selvästi lisänneet painetta kehittää mittareita ja perustaa seurantamekanismeja, joita voi käyttää sekä romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanossa että EU:n rahoittamissa hankkeissa. Kansallisten ja eurooppalaisten seuranta- ja raportointimekanismien yhdistämistä on edistetty merkittävillä toimilla. Romanien integraation mittareita käsittelevä työryhmä perustettiin vuonna 2012. Työryhmän toimintaa koordinoi Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA), ja mukana ovat myös jäsenvaltiot ja komissio. Tällä hetkellä työryhmässä on mukana 17 jäsenvaltiota 36. Työryhmä on kehittänyt raportointi- ja mittauskehyksen, jolla mitataan neuvoston suositukseen pohjautuvien toimien täytäntöönpanon edistymistä 37. Kehyksen tarkoituksena on tarjota jäsenvaltioille työkalu itsearviointiin sekä edistymisestä raportoimiseen, kun ne toimittavat tulevia neuvoston suosituksen mukaisia vuotuisia kertomuksiaan. Mallipohjan käytöllä varmistetaan romanien kansallisten integrointistrategioiden kansallisen ja eurooppalaisen tason seurannan yhdenmukaisuus ja entistä suurempi avoimuus. Kehyksen kehittämisen ja testaamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on toimia foorumina, kun vaihdetaan tietojen keräämistä koskevaa osaamista ja kokemuksia. 35 Esimerkiksi BG, CZ, EL, FR, PL, RO, SE, UK. 36 AT, BE, BG, CZ, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, NL, PT, RO, SK, UK. 37 Suosituksesta johtuvat jäsenvaltioiden sitoumukset muodostavat kehyksen rakenteen, mutta jäsenvaltioiden raportointia ohjaavat myös muut normit ja sitoumukset, joilla varmistetaan, että tuloksissa näkyvät romaneihin erityisesti kohdennettujen toimenpiteiden lisäksi myös yleiset toimet, joiden vaikutus romanien osallistamiseen on huomattava. Näitä ovat esimerkiksi perussopimuksista johtuvat sitoumukset tasa-arvoon sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjuntaan, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja eurooppalainen syrjinnän vastainen lainsäädäntö sekä Eurooppa 2020 -strategian eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annetut sitoumukset koulutuksen ja työllisyyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan aloilla. 14

Esimerkkejä seurannasta ja tiedonkeruusta Unkari: Unkarin tilastokeskus on ottanut suuriin otantatutkimuksiin mukaan etnistä alkuperää koskevia kysymyksiä. Menetelmää testattiin vuoden 2011 väestönlaskennassa. Yhteensä 68 000 henkilöä käsittäneessä työvoimatutkimuksessa oli kaksi etnistä taustaa koskevaa kysymystä, joilla tutkittiin etnistä kaksoisidentiteettiä. Sama menetelmä oli käytössä vuonna 2014 tehdyssä Euroopan terveysalan haastattelututkimuksessa. Etninen tausta sisällytettiin myös vuonna 2014 tehtyyn, 20 000 henkilöä käsittäneeseen EU-SILC-tutkimukseen 38. Tietojen perusteella on mahdollista laskea tuloksista keskeiset mittarit romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanon valvontaa varten. Romania: Romanian kansallisten vähemmistöjen tutkimuslaitos aloitti marraskuussa 2014 kaksivuotisen hankkeen, jossa romaniyhteisöt kartoitetaan yhteisön tason seurantaa varten. ETAvaroin ja Norjan rahoitusjärjestelmästä 2009 2014 rahoitetun, miljoona euroa maksavan hankkeen kohderyhmänä ovat paikalliset romaniyhteisöt, paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. Yhteisöjen osallistuminen on tärkeä seikka. Kerättyjen tietojen perusteella laaditaan mittarit, joilla voidaan seurata romanien osallisuuden kehitystä paikallisella tasolla, ja niitä ryhdytään soveltamaan tulosperusteisessa seurannassa. Slovakia: Romanien osallisuutta edistävän politiikan kansallinen seuranta- ja arviointihanke rahoitetaan inhimillisten voimavarojen kehittämiseen suuntautuvasta toimenpideohjelmasta. Hankkeen piiriin kuuluvat seurantaa koskeva konsultointi ja tiedonkeruutoimet, analysointi sekä romanien kansallista integrointistrategiaa koskeva tiedotusportaali. Tiedonkeruuseen pohjautuvaa vaikutusten seurantaa täydentävät hallinnollinen raportointi ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan tekemä ulkoinen arviointi. Useat jäsenvaltiot (BG, SK, RO) aikovat hyödyntää ESR:ää seurantajärjestelmiensä kehittämisessä. Myönteistä on, että kansalliset tilastokeskukset ottavat entistä enemmän osaa kansallisten seurantamekanismien perustamiseen. Kansalaisjärjestöjen yhteenliittymien tuottamat raportit 39 osoittavat, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua arvokkaalla tavalla romanien kansallisten integrointistrategioiden seurantatyöhön. Tulevan Euroopan parlamentin pilottihankkeen puitteissa lisätään valmiuksien kehittämistä, millä varmistetaan, että myös kansalaisyhteiskunnasta tulee pysyvä toimija romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanon seurannassa. Romanien mahdollisuutta vaikuttaa yleisen politiikan uudistuksiin olisi myös seurattava maissa, joissa on suurimmat romaniväestöt ja polttavimmat haasteet. Päätelmät: Tarvittavien seurantamekanismien kehittäminen on käynnistynyt. Neuvoston suositus toimii vuodesta 2016 lähtien kehyksenä jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja komission toteuttamalle täytäntöönpanon seurannalle. Se muodostaa avoimen järjestelmän romanien integrointipyrkimysten seurantaa varten. Komissio yhdessä perusoikeusviraston kanssa auttaa jäsenvaltioita viimeistelemään yhteisen raportointi- ja mittauskehyksen ja hyödyntämään sitä neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomusten laadinnassa. Etusijalla on 38 Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastot. 39 Yhteenliittymiä koordinoi romanien osallisuuden vuosikymmenen sihteeristö. Siinä on mukana 11 jäsenvaltiota (BG, CZ, ES, HU, CR, FR, DE, IT, RO, SK, UK), joiden alueella asuu Euroopan neuvoston arvion mukaan lähes 90 prosenttia Euroopan unionin romaniväestöstä. 15