Padasjoen kunta Mylly-Mäkelän ranta-asemakaava Kaavanlaatijan vastine kaavaehdotuksesta jätettyyn palautteeseen Kunnanhallitus päätti 18.1.2016 asettaa 7.1.2016 päivätyn Mylly-Mäkelän ranta-asemakaavaehdotuskartan sekä kaavakarttaan liittyvän, 7.1.2016 päivätyn kaavaselosteen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyysi viranomaislausunnot. Muistutuksia ei jätetty määräaikana 28.1. - 29.2.2016. Määräaikana jätettiin neljä lausuntoa, joissa: - Padasjoen kunnan Teknisellä lautakunnalla (27.1.2016) - Padasjoen kunnan Valvontajaostolla (28.1.2016) - Päijät-Hämeen liitolla (1.2.2016) ja - Lahden kaupunginmuseon/ Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö/ arkeologialla (9.2.2016) ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisusta. - Lahden kaupunginmuseon/ Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö/ rakennuskulttuurin lausunnossa (24.2.2016) todetaan, että kaavaselostuksen tietoja on aiemman lausunnon perustella täydennetty, mutta rakennusten osalta ne ovat edelleen hyvin yleispiirteiset. Tarpeellisena täydennyksenä ehdotusvaiheen kaavamääräyksiin on lisätty, että vanhaa rakennuskantaa koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. Vastine: Vanhan rakennuskannan arvot on riittävällä tavalla turvattu kaavaratkaisussa. Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan (4.3.2016) todennut, että lomarakennuksen enimmäiskoon poistaminen voi johtaa rakennuspaikkakohtaiseen rakennusoikeuden ylitystarpeeseen. Vastine: Kaikki kaavassa esitetyt rakennuspaikat ovat melko kookkaita ja varustettu riittävällä rakennusoikeudella. Kunkin rakentajan on sovitettava hankkeensa rakennuspaikalle siten, ettei ylityksiä tapahdu. Rakentamista ohjaa kaavan lisäksi kunnan rakennusjärjestys yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. ELY-keskuksen liikennepuolen kommenteissa esitetään edelleen toive Mylly-Mäkeläntien mukaan ottamista kaavaan kokonaisuudessaan. Vastine: Kuten aiemmassa lausunnossa jo todetaankin, niin kyseinen maantien osuus on erittäin vähäliikenteinen joten normaalit haja-asutusalueen käytännöt ovat riittävät. Eli Mylly-Mäkeläntien yksityistienpitäjän tulee jatkossa saattaa liittymä vastaamaan sen liikennetarvetta hakemalla liittymän käyttötarkoituksen muutosta ELY-keskukselta. Tämän yhteydessä ELY-keskus määrittelee tarkemmin liittymässä tarvittavat parantamistoimenpiteet ja antaa niistä ohjeet. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavan pohjakartassa on havaittu nähtävilläolon aikana tekninen virhe, joka on korjattu kaavaasiakirjoista pois. Käytännössä VL/yk-alueesta on poistettu pieni kiilamainen 250 neliömetrin
suuruinen alue Kaukilankosken rannalta, kaava-alueen eteläosasta. Kyseinen alue kuuluu naapuritilaan 2:17. Pieni tekninen korjaus ei aiheuta kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville laittoa, asialla ei ole itse kaavaratkaisuun mitään vaikutusta. Palaute ei muilta osin anna tarvetta muutoksiin kaavaratkaisussa. Kaavanlaatijan puolesta kaava on valmis hyväksymiskäsittelyyn... DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu 7 48100 Kotka 0400 220082 jarmo.makela@karttaako.fi
Khall. 29.03.2016 52 liite nro 3. Kullasvuoren koulun pianot Sisäilmatyöryhmä keskusteli 20.1. yhtenä toimenpiteenä, että Kullasvuoren koulun luokissa olevat pianot tulee poistaa koulun tiloista kokonaan. Polygonin 19.1.2016 päivitetyssä raportissa on maininta pianojen poistamisesta. Maininta koski neljää pianoa. Joista yksi on musiikin ystävien lahjoittama piano, josta on keskusteltu lahjoittajatahon kanssa. Musiikinystävien pianosta saatiin tieto, että kunta saa sen osalta toimia parhaakseen katsomalla tavalla. Flyygeliä ei hävitetä. Kaksi pianoa poistettiin tammi-helmikuun vaihteessa. Yhden pianon osalta lautakunnan puheenjohtaja Esa Rouvila kysyi sivistystoimenjohtajalta, että voisiko sen saada lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen Itä-Eurooppaan. Tähän sivistystoimenjohtaja vastasi, että hän keskustelee asiasta ja että hänellä itsellään ei ole mitään sitä vastaan, että piano menee lahjoitukseen. Mutta se kenelle piano menee, tulee kertoa sisäilmavauriosta ja siitä, että kunta ei ota vastuuta mahdollisista ongelmista. Sivistystoimenjohtaja keskusteli rehtorin ja kunnanjohtajan kanssa asiasta. Tässä todettiin, että lahjoitus on mahdollista ja että se on helppo ja kustannustehokas tapa päästä soittimesta eroon. Sivistystoimenjohtaja teki asiasta päätöksen 17.3.2016. Esa Rouvila haki pianon pois ja vei sen Tervakosken jakelukeskukseen. Pianoasiasta nousseiden epäselvyyksien takia pianoa ei ole toimitettu eteenpäin. Piano on edelleen Tervakosken jakelukeskuksessa, josta se on myös tarpeen mukaan noudettavissa. Valtuustossa 29.2.2016 annetun selvityspyynnön jälkeen sivistystoimenjohtaja on pyytänyt Lahden keskusmusiikista puolueettoman hinta-arvion vastaavista pianoista, joita ei ole todettu sisäilmavaurioituneiksi. Hinta-arvio on 50-200. Pianoissa on niin kova ylitarjonta tällä hetkellä, että eteenpäin saaminen on todella vaikeaa Polygonin lausunnon mukaan sisäilmavaurioituneen pianon puhdistuskustannus on 150 kpl. Poistetut neljä pianoa on tarkoitus korvata kahdella helposti kuljetettavalla sähköpianolla, joissa on oma sisäänrakennettu vahvistin. Hintaesimerkkejä ovat Kawai ES-8B, jonka ohjehinta musiikkiliike Thomannilla on 1549. Tai vaihtoehtoisesti Yamaha P115, jonka hinta Lahden keskusmusiikissa on 649 Juha Leppialho
LAAJAKAISTAVERKON RAKENTAMINEN PADASJOELLA Khall. 29.03.2016 53 liite nro 5. Valtuustoaloite 29.2.2016 Heikki Jaakkolan laatima vastaus: Padasjoen kunnanvaltuustolle on jätetty 29.2.2016 valtuustoaloite, jossa pyydetään lisätietoa laajakaistaverkon rakentamisesta Padasjoella. Seuraavassa esitetään taustatietoa ja yksityiskohtaista tietoa pyydetyistä asioista. Alun perin taustalla on ollut valtion asettama tavoite: Laajakaista kaikille 2015. Tarkoituksena oli saada aikaiseksi yhteistyömalli valtion/eu:n, kuntien ja operaattoreiden välillä siten, että kaikkiin vakituisesti asuttuihin talouksiin nähden valokuituverkko ulottuisi enintään 2 km:n päähän. Samoin tarkoituksena oli jakaa kustannukset edellä mainittujen kesken kuntaosuuden vaihdellessa 8:sta 33:een prosenttiin. Padasjoki oli mukana laajakaistaverkon rakentamista koskevissa maakunnallisissa kilpailutuksissa kolme eri kertaa, joista vasta viimeiseen saatiin yksi tarjous, Kuuskaistalta. Padasjoen osalta tätä tarjousta ei kunnanvaltuusto hyväksynyt ja toisaalta Kuuskaista joutui suuriin vaikeuksiin Keski- Suomen rakentamishankkeen kanssa. Laajakaistaverkon rakentamisedellytyksiä selvitettiin Padasjoen yrittäjien Tiedon valtatie hankkeessa. Siinä tehtiin markkinatutkimus, koko kuntaa käsittävä runkosuunnitelma sekä monenlaisia laskelmia. Kunnan rooli tässä hankkeessa oli merkittävä, joten on tärkeää myös toteuttaa tämän hankkeen tuloksia jossakin muodossa. Valtuustoretkellä on tutustuttu mm. Kymenlaaksossa käynnistyneisiin hankkeisiin. Asiasta on pidetty seminaareja, jolloin linjaratkaisu on ollut, että koko kuntaa kattavaa valokuituun perustuvaa laajakaista- verkkoa ei pystytä rakentamaan, koska kustannukset olisivat vähintään tasoa 5 6 miljoonaa euroa. Sen sijaan vaiheittain rakentaminen on mahdollista. Samanaikaisesti edellä mainittujen selvitysten kanssa sähköverkkoyhtiö Elenia on tehnyt maakaapelointia. Elenian ensimmäinen kohde oli Mainiemen ja Kellosalmen välinen alue. Kunnan taholta oltiin yhteydessä operaattoreihin, jotta nämä lähtisivät yhteistyöhön ja laittaisivat valokuitukaapelin samaan kaivantoon. Näin ei tapahtunut ja operaattorit ilmoittivat jo tuolloin, että harvaanasutulla maaseudulla he investoivat pääasiassa langattomaan laajakaistaan. Tämän jälkeen kunnassa päätettiin lähteä omalla riskillä yhteistyöhön siten, että kunta hankkii erillisten suunnitelmien mukaiset valokuitukaapelit ja osallistuu kaivauskustannuksiin ja maksaa kuidun asennuksen kaivantoon. Ensimmäiset kohteet olivat Kaukela, Kivistö, Vesijako ja Nyystölä. Edellä mainittujen investointien jälkeen pidettiin tärkeänä saada kokemusta hyötykäytöstä ennen kuin jatketaan passiiviverkon laajentamista. Yhteistyöhön päästiin TeliaSoneran kanssa, jolla oli ollut ns. yleispalveluvelvoite Padasjoella ja siten laajin lankaverkko täällä. TeliaSonera ilmoitti, että heillä on omat rakentamis- ja laatukriteerit valokuituverkolle, jollaisia on noudatettava myös ko. yhteistyökohteessa. He ovat kilpailuttaneet verkonrakentajayhtiöt, joista sopimus on Empowerin, Relacomin ja Eltelin kanssa. Empower on ollut yhteistyökumppani jo Tiedon valtatie hankkeessa ja heidän toimestaan on laadittu runko- ym. suunnitelmat Padasjoelle. Empower noudattaa
Padasjoella TeliaSoneran kilpailuttamia hintoja. He käyttävät mahdollisimman paljon paikallisia aliurakoitsijoita kaivaus-. sähkö- ja muussa vastaavassa työssä. Hyötykäyttöön on saatu tähän mennessä 35 asiakasta Vesijaon, Auttoisten ja Taulun alueelta. Liittymäsopimus on allekirjoitettuna 66 asiakkaan kanssa. Empowerin ilmoituksen mukaisesti kaivausta on tehty seuraavasti: - Vesijako runko 10300 m - Vesijako haarat 4100 m - Auttoisten kylä 6500 m - Nyystölä runko 8950 m - Nyystölä haarat 3900 m - Keskusta 400 m - Kaukela runko 3800 m - Kaukela haarat 2900 m - Mainiementie 1600 m - Taulu-Arrakoski runko 13000 m - Taulu-Arrakoski haarat 3350 m - Kivistön alue runko 1000 m Yhteensä kaivausta on tehty noin 60 kilometriä. Laajakaistaverkon rakentamiseen oli 29.2.2016 mennessä käytetty seuraavat rahamäärät: - 2012: 36.000 euroa - 2013: 184.000 euroa - 2014: 277.000 euroa - 2015: 622.000 euroa Yhteensä rahaa investointeihin on käytetty noin 1.200.000 euroa. Tämä kustannus on katettu kunnan investointi- ja kehittämisrahastosta valtuuston päätösten mukaisesti. Koska kyseessä on rahastoidun pääoman hyödyntäminen, niin hankkeen aiheuttama poisto- ja poistoerovaikutus kompensoivat toisiaan kunnan tuloslaskelmassa. Laajakaistan markkinointia toteutettiin alkuvaiheessa osana Tiedon valtatie hanketta. Elina Syrjäsen työpanosta on ostettu hankkeen jälkeen myynti- ja markkinointityöhön niille alueille, joille päätös hyötykäyttöön saattamisesta on tehty. Näin pyritään tekemään jatkossakin, jos hän on käytettävissä ja tarvittavat päätökset tehdään. Jatkossa seuraavaksi tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä Elenian kanssa ja rakentaa liittymisvalmiudet kirkonkylän, Nyystölän ja Maakesken alueille. On tärkeää ymmärtää, että laajakaistaverkon rakentamisessa on kysymys myös valmiuden rakentamisesta tulevaisuuden tarpeita varten. Erityisesti yritystoiminnassa nykyaikaisen tietoliikenneyhteyden tärkeys korostuu. Myös langaton verkko tarvitsee valokuitua. Liitteenä kartta, johon on merkitty rakennettu laajakaistaverkko lukuun ottamatta Kivistön aluetta.