Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous 30.-31.8.2016, Kokkola
Maakuntauudistuksen ja maakuntien yhteistyön prinsiipit: 1. Itsehallinnon aitous, sopimus- ja neuvotteluaitous 2. Selkeät tehtävävastuut kunta-maakunta-valtio 3. Palvelu- ja hallintoprosessien asiakaslähtöisyys, laatu, tuloksellisuus ja kustannustehokkuus 4. Maakunnan sisäinen yhteistyö ja kehittämisinto 5. Maakuntien kansallinen edunvalvonta ja yhteistyöverkostot (Keva, KT, Kuntaliitto, sopimukset) 6. Kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen kilpailukyky Tilanne 30.8.2016: Lopullisia lakiesityksiä odotellaan, mutta luottavaisessa maakunta- ja yhteistyöhengessä!
Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä hallituksen 5.4.2016 linjausten mukaan
Maakuntien itsehallintoa on kehitettävä (Suomi Areena 15.7.2016) Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnosten perusteella maakuntien itsehallinto on jäämässä huomattavasti kunnallista itsehallintoa heikommaksi. Kuntaliitto, maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit korostavat, että itsehallintoa tulee kehittää uudistuksen toimeenpanossa. Valtioneuvostolle on jäämässä liian laajat oikeudet puuttua maakuntien päätöksentekoon. Maakunnilla ja vaaleilla valituilla maakuntapäättäjillä tulee olla aidosti itsemääräämis- ja harkintavaltaa. Maakunnilla ei ainakaan aluksi olisi verotusoikeutta ja ne tulisivat siten olemaan täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta. Taloudellinen liikkumavara olisi kolmen miljardin euron säästötavoitteen vuoksi pieni. Valtio ohjaisi voimakkaasti maakuntien palvelujen järjestämistä, palvelujen tuotantoa, hankintoja, tukipalveluja, investointeja ja maakuntien oikeutta tehdä taloudellisia sitoumuksia, kuten ottaa lainaa. Lakiehdotukset ja niiden kustannusvaikutusten sekä muiden vaikutusten arvioinnit ovat vielä merkittäviltä osin keskeneräisiä ja edellyttävät laajaa jatkovalmistelua. Valtion ohjausta tulee jatkovalmistelussa tarkastella kriittisesti itsehallinnon näkökulmasta.
Maakuntien ja Kuntaliiton yhteistyötavoite (Kannanotto 9.6.2016) Maakunta- ja sote-uudistus ja uusien maakuntien perustaminen vuoden 2019 alusta aiheuttaa myös Kuntaliiton, kuntien ja maakuntien yhteistoiminnallisuuden uudelleenarvioinnin. Maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat nimenneet puheenjohtajistot käymään alkusyksyn 2016 aikana neuvottelut Kuntaliiton johtajiston kanssa nykyisen yhteistyön kehittämisestä sekä tulevasta yhteistyöstä. Maakuntahallitusten puheenjohtajat toteavat, että päämääränä on muodostaa vuoden 2019 alusta Suomeen yhteinen kuntien ja maakuntien liitto nykyisen Kuntaliitto-konsernin perustalta. Maakuntahallitusten puheenjohtajat pj. Ilkka Kanerva Maakuntajohtajat ry. pj. Jari Parkkonen vpj. Timo V. Korhonen vpj. Jukka Ylikarjula
Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen vuosina 2016-2019: 1. Esivalmistelu 1.7.2017 saakka. Muutosjohtajuudet sekä kansallinen muutosohjaus (lukuisia ryhmiä) ja muutostuki. Maakuntaliitto kutsuu koolle neuvottelut. 2. Maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto 1.7.2017 1.3.2018. Maakuntalait voimaan 1.7.2017. Maakuntavaalit 1/2018. 3. Maakunnan käynnistymisvaihe 1.3.2018 31.12.2018. Uusi maakuntavaltuusto aloittaa ja valitsee maakuntahallituksen, muut toimielimet ja johtavat viranhaltijat. 4. Uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi 1.1.2019 alkaen. Pikamatka juostaan 2016 (lait), mutta täytäntöönpano 2017-2020 on kestävyyslaji (asetukset, sopimukset, ohjaus, ym.)
Maakuntapalvelujen päätehtäviä Elinkeinot ja työvoima Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoitus Yritys- ja neuvontapalvelut Kv-asiat ja yhteydet Maaseudun kehittäminen Maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kalaja riistatalouden edistäminen ja rahoitus TE-palveluiden järjestäminen Kotoutumisen edistäminen Maaseutu Maataloushallinto ja viljelijätukitehtävät Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi + valvonta Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja viranomaistehtävät Kasvintuotannon ja terveyden valvonta Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne Alueiden käyttö ja rakentamisen ohjaus LJS + yksityistiet Joukkoliikenne Vesihuolto Vesivarojen käyttö Tulvariskien hallinta Luonnonvaratehtävät Ympäristö-, vesihuolto-, vesistötöiden toteuttaminen Vesien ja meren hoito Ympäristötieto Rakennusvalvonta? Aluekehitys ja strateginen suunnittelu (aluekehittämisen strateginen kokonaisuus, ennakointi ja tulevaisuustyö, tutkimus ja kehittäminen, edunvalvonta, sidosryhmäyhteistyö, maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen) 10
Sote,- pelastus- ja varautumispalvelujen tehtäviä Sosiaali ja terveys SOTE-järjestämisvastuu Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja asiantuntijapalveluiden tuki kunnille, Ennaltaehkäisevä päihdetyö, terveydensuojelu sekä alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta Huom. hyvinvoinnin, kulttuurin ja liikunnan yhteys? Turvallisuus ja varautuminen Pelastustoimi (yhteistyö järjestämisvastuussa olevaan maakuntaan) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa Yhteisiä rajapintatehtäviä Ensihoito (oma tehtävä taikka yhteistyö järjestämisvastuussa olevaan maakuntaan) Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta sekä eläinten terveys ja hyvinvointi + valvonta Alueen hyvinvoinnin ja palvelutuotannon kehittäminen, edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö sekä järjestäjä monituottajamallin kehittäminen Kuntapalvelujen rajapinnat ja kuntalaisten arkipalvelujen turvaaminen 11
Keski-Pohjanmaan esivalmistelu -> 30.6.2017
13
14
15
16
17