Hakemus on tullut vireille

K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2004 Dnro KAI-2003-Y-3-111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Siikarannan lämpökeskuksen toiminnan jatkamista. HAKIJA Suomussalmen kunta PL 40 89601 Suomussalmi LAITOS JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee Suomussalmen kunnan Teollisuustien lämpölaitosta, jonka kiinteistörekisteritunnus on 27:69. Lämpökeskus sijaitsee Siikarannan teollisuusalueella, josta lähimpään omakotiasutusalueeseen on matkaa noin 300 metriä. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuustontiksi. Lähistöllä ei ole tärkeitä pohjavesialue i- ta eikä luonnonsuojelualueita. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristölupavelvollisuus määräytyy ympäristönsuojelulain 28 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3b-kohdan ja 41 :n perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 2 momentin perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus, koska kysymyksessä on kunnan harjoittama energiantuotanto. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 2.1.2003. VOIMASSA OLEVAT LUVAT Suomussalmen kunnan ympäristölautakunnan 11.11.1997 myöntämä ympäristölupa, joka sisältää sijoitusluvan ja jäteluvan lajitellun ja murskatun polttokelpoisen yhdyskuntajätteen seos polttoon. Osoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti PL 115 Kalliokatu 4 (08) 61 631 (08) 6163 629 kirjaamo.kai@ymparisto.fi 87101 KAJAANI 87100 Kajaani

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 Yleistä Hakemus koskee Siikarannan lämpökeskuksen toimintaa. Vuonna 1982 toimintansa aloittanut lämpökeskus tuottaa kunnan keskustaajama-alueella kaukolämpöverkkoon liittyneille kuluttajille kaukolämpöä. Lämpökeskukseen kuuluu kaksi kiinteän polttoaineen kattilaa ja yksi raskasöljykattila. Vuonna 2000 rakennettu nimellisteholtaan 4 MW:n (polttoaineteho 4,5 MW) kiinteää polttoainetta käyttävä kattila jää edelleen käyttöön ja vanha 7 MW:n kpa- kattila korvataan uudella nimellisteholtaan 9 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla (polttoaineteho 10,2 MW). Uusi kattila sijoitetaan nykyisen rakennuksen sisään purkamalla entinen laitos pois ja lisäämällä rakennukseen tarvittaessa laajennus. Nykyinen, v.1995 rakennettu savukaasujen pesu- ja lauhdutuslaitos jää edelleen käyttöön. Lisäksi rakennetaan kiinteälle polttoaineelle uusi 400m 3 :n vastaanottoasema. Polttoaineen siirtolaitteistoa muutetaan siten, että uudelle kpa- kattilalle voidaan siirtää polttoainetta myös vanhasta (400 m 3 ) varastosta. Uudistuksen jälkeen pääkattilana toimii uusi 9 MW:n kpa- kattila ja minimi-, vara- ja huippukattiloina toimivat entiset 8 MW:n raskasöljykattila ja 4 MW:n kpa- kattila. Vuosittainen polttoainetarve on noin 44,4 GWh, josta pääosa on haketta ja puun kuorta. Raskaan polttoöljyn osuus on 4,4 GWh/a. Kummallakin kpa- kattilalla on oma automaattinen ohjausjärjestelmänsä, jotka pystyvät "keskustelemaan" polttoaineen syötön ja savukaasupesurin osalta Pääpolttoaineiden puuhakkeen ja kuoren ohella poltetaan tarvittaessa palaturvetta, purua ja polttokelpoista yhdyskuntajätettä. Kiinteän polttoaineen kattiloiden toiminta Polttoaineen varastointi ja siirto uudelle kpa- kattilalle hoidetaan joko nykyisestä tai uudesta polttoainevarastosta kuljettimia käyttäen. Uusi vastaanottoasema on varustettu tankopurkainpohjalla. Tankopurkaimet siirtävät polttoaineen kolakuljettimelle. Kolakuljetin siirtää polttoaineen edelleen 9 MW kattilan syöttösuppilon kautta kattilan tulipesään mekaaniselle viistoarinalle, jossa tapahtuu palaminen. 4 MW kattilan (myös mekaaninen viistoarina) polttoaine otetaan vanhasta polttoainevarastosta. Palamisilma otetaan joko kattilahuoneesta tai ilmankostuttimelta ja johdetaan palamisilmapuhaltimien avulla kattilaan. Automaattinen tuhkan poisto huolehtii tuhkan poistamisesta tulipesän, lämmönsiirto-osan ja savukaasupuhdistimen alta tuhkakuljettimella tuhkalavalle. 9 MW kattilan savukaasut johdetaan lämmönsiirto-osan jälkeen savukaasupuhdistimen (multisykloni) ja savukaasupesurin kautta 42 m korkeaan savupiippuun. Pesuri on mahdollista häiriötilanteessa ohittaa, jolloin savukaasut johdetaan ulos multisyklonin kautta. Myös 4 MW kattilan savukaasut käsitellään sen yksinään toimiessa samalla tavalla, mutta kummankin kattilan ollessa toiminnassa samaan aikaan 4 MW kattilan savukaasut johdetaan multisyklonin ja 40 m korkean savupiipun kautta.

Uuden kpa- kattilan automaattivalvontaan kuuluvia toimintoja ovat mm: 3 polttoainekuljettimet, syöttösuppilon sulkupellit, syöttösuppilon pinta arina ja tuhkakuljetin tulipesän paine ja lämpötila, palamisilman lämpötila savukaasun lämpötila ja happipitoisuus meno- ja paluuveden lämpötila POR- kattila Päästöt ilmaan 8 MW:n raskasöljykattila toimii vara- ja lisätehokattilana. Se on tulitorviputkikattila ja polttoaineena käytetään polttoöljyä Mastera LS 180 noin 385 t vuodessa. Raskasöljy varastoidaan standartin mukaisessa tilavuudeltaan 200 m 3 :nöljysäiliössä. Savukaasut johdetaan ulos 42 m:n piipussa olevassa sisäpiipussa. Savukaasuille ei ole puhdistusta. Kpa- kattiloiden multisykloneilla päästään kiintoainepäästöön 200 mg/mj. Savukaasupesurin puhdistusteho oli v.1995 mittauksessa hiukkasten suhteen noin 94 %. Päästölaskennassa on käytetty ominaispäästönä arvoa 14 mg/mj. Keskimäärin (polttoaineen käyttö 44,4 GWh/a) koko laitoksen päästöt ilmaan ovat seuraavat: rikkidioksidi 7,70 t/a hiukkaset 2,63 t/a typen oksidit 11,70 t/a hiilidioksidi 16798 t/a Päästöt maaperään Pesurin lauhdevesiä ei sakkautumisen vuoksi voida johtaa viemäriin. Ne johdetaan ojaan, josta ne imeytyvät maahan melko lähellä laskupaikkaa. Lauhdevesistä on tehty raskasmetalli- ym. määritykset v 1995. Lauhdevesi on lievästi emäksistä ja kiintoainepitoista, mutta raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä. Saniteettijätevedet ja tilojen pesuvedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Melu Jätteet Laitoksella on tehty melumittauksia vuonna 1995. Melutaso normaalikäytössä laitoksen ulkopuolella mitattuna 50 metrin etäisyydellä (1 m maanpinnasta) ei ylitä 45dB(A). Melutaso on tasainen eikä laitoksesta aiheudu impulssimaisia ääniä. Laitoksilla syntyvät jätteet ja jätemäärät ovat: Jätelaji Määrä Käsittely Öljynpolttotuhka, nuohoustuhka 0,2 m 3 /a Kaatopaikalle Puupolttotuhka 800 m 3 /a Läjitysalueelle Jäteöljyt 200 l/a Öljynkeräykseen Yhdyskuntajäte 30 m 3 /a Kunnallinen jätehuolto

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 4 Laitos tuottaa kaukolämpöä ja siinä käytetään automaattista valvonta- ja hälytysjärjestelmää ja savukaasupesuria. Polttoaine on pääosin puuta. Energiaa laitos tarvitsee vain laitteiden käyttöön. Laitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla sanomalehti Kainuun Sanomissa 11.5.2003 ja Suomussalmen kunnan ja Kainuun ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 12.5. - 16.6.2003. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Suomussalmen kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Kuultavia rajanaapureita ei ole, koska toiminta sijaitsee hakijan omistamien kiinteistöjen keskellä. Laitoksella on tehty tarkastus 10.2.2004. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Suomussalmen kunnan ympäristölautakunnalta ja Suomussalmen kunnanhallitukselta, jolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Ympäristölautakunta on lausunnossaan esittänyt, että puunpolttotuhkan varastointipaikka tulisi ottaa mukaan ko. ympäristölupaan. Pesurin lauhdevesien maastoon johtaminen tulisi tarkastella ympäristöluvan yhteydessä johtamispaikan ja -ajan osalta. Kiinteän polttoaineen hakettaminen ja varastointi tulisi kokonaisuudessaan tapahtua lämpölaitoksen polttoaineille tarkoitetulla varastointialueella. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija on kirjallisena pyydetyssä vastineessaan todennut, että puunpoltosta syntyvä tuhka läjitetään kunnan omistamalle maa-alueelle noin kahden kilometrin etäisyydelle lämpökeskuksesta. Koska lupahakemus koskee Siikarannan lämpökeskusta ei tuhkan loppusijoitusta ole tarpeen käsitellä tässä yhteydessä. Pesurin lauhdevesi, jota syntyy 10 20 m 3 vuorokaudessa johdetaan tuhkakuljettimen vesialtaan ja edelleen hiekanerotuksen ja kaksiosaisen saostuskaivon kautta maastoon. Lauhdevedestä ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Lauhdevesi sisältää kuitenkin sellaisen määrän kiintoainetta, että sen johtaminen kunnan viemäriverkostoon aiheuttaa verkoston tukkeutumisvaaran. Tämän perusteella tekniset palvelut esittää, että lauhdevesi tulee edelleenkin voida johtaa maastoon. Lämpölaitoksen kiinteän polttoaineen kattiloissa käytetään polttoaineena puunjalostusteollisuuden sivutuotteita, mm. puun kuorta, sahanpurua ja haketta. Osa metsäteol-

5 lisuuden sivutuotteista on korvattu hakkeella, joka haketetaan kokopuusta lämpökeskuksen pihalla tai välittömästi piha-alueeseen liittyvällä kunnan hallitsemalla tiealueella. Tiealueella tapahtuvassa haketuksessa kunta tienpitäjänä antaa luvan poikkeaviin liikennejärjestelyihin ja syntyvä hake voidaan läjittää suoraan haketuksesta lämpökeskuksen tontille varastokasaan. Tämän perusteella tekniset palvelut esittää, että mahdollisuus haketukseen myös tontin välittömässä läheisyydessä tulee sallia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Laitoksen toiminta Polttoaineet ja kemikaalit Kainuun ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan Siikarannan lämpökeskukselle. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. Suomussalmen kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on osittain otettu huomioon lupamääräyksissä ja osittain hylätty perusteluista ilmenevällä tava l- la. 1. Lämpökeskus toimittaa kaukolämpöä siten, että polttoaineteholtaan 10,2 MW:n kiinteän polttoaineen kattila toimii pääkattilana ja 4,5 MW:n kpa- kattila sekä 9 MW:n raskasöljykattila toimivat minimi-, huippu- ja varakattiloina. Savukaasupesuria on käytettävä aina pääkattilan toimiessa ja muulloin 4,5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan toimiessa. Laitoksen rakenteiden ja erotin- kuljetin- ym. laitteiden ja ohjausjärjestelmien kuntoa ja toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti ja ne on pidettävä kunnossa Laitoksen toiminta on järjestettävä niin, että siitä aiheutuva melu, pöly ja päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 4, 7-8, NaapL 17 ) 2. Kiinteän polttoaineen kattiloissa voidaan polttaa suoja-aineilla käsittelemätöntä puuhaketta, purua ja kuorta sekä polttoturvetta. Lisäksi esilajitellusta yhdyskuntajätteestä valmistettua palavaa jaetta saa polttaa 28.12.2005 saakka siten, että jätepolttoaineen osuus on enintään 20 % polttoaineiden lämpöarvosta. Kiinteiden polttoaineiden varastoinnin tulee tapahtua laitosalueella. Puutavaran murskausta saa tehdä laitosalueella tai tarvittaessa siihen rajoittuvalla tiealueella. Toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu lähiympäristölle haitallista melua, pölyämistä tai roskaantumista. (YSL 43 ) 3. Laitoksessa poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Polttoöljysäilöt on varustettava ylitäytön estimellä ja suoja-altaalla. Laitoksella käytettävät kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa laitokselle eikä ympäristölle. (YSL 43 )

Päästöt ja niiden mittaus 6 4. Lämpölaitoksen kattiloiden hiukkaspäästö eivät saa normaalissa käyttötilanteessa ylittää seuraavia päästörajoja: Pääkattila (kpa- kattila), polttoaineteho 10,2 MW Kpa- kattila, polttoaineteho 4,5 MW POR- kattila, polttoaineteho 9 MW enintään 80 mg/mj enintään 200 mg/mj enintään 40 mg/mj (YSL 43, VNp 157/1987) 5. Pääkattilan hiukkas-, typenoksidi- ja hiilimonoksidipäästöt tulee mitata toimintakokeiden mukaisen takuuhyväksynnän yhteydessä viimeistään 30.11.2004 mennessä. Tämän jälkeen pääkattilan hiukkas- ja NOx- päästöt on mitattava kolmen vuoden välein. Mittaukset on tehtävä hyväksytyn standartin mukaisesti. (YSL 46 ) 6. Polttoaineteholtaan 4,5 MW kiinteän polttoaineen kattilan ja POR- kattilan hiukkasja NOx- päästöt on mitattava kertaluontoisesti kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. (YSL 46 ) Melu 7. Lämpölaitoksen toiminnan, kuten polttoaineiden vastaanoton, käsittelyn ja siirtojen aiheuttaman melun ekvivalenttitaso ei saa ylittää laitosalueen ulkopuolella päiväohjearvoa 55 db (klo 7.00 22.00) eikä yöohjearvoa 50 db (klo 22.00 7.00). (YSL 43, NaapL 17 ) Jätteet ja jätevedet Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Lämpölaitoksella on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista sekä toimittamaan hyötykäyttökelpoiset jätteet hyötykäyttöön. Kiinteiden polttoaineiden tuhka on toimitettava sellaiseen varastointi- tai hyödyntämispaikkaan, jolla on lupa ko. toimintaan. (YSL 43, JL 4, 6, 12 ). 9. Ongelmajätteet kuten öljyjätteet, raskasöljytuhka, akut ja öljysuodattimet on varastoitava ehjissä, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, erikseen tähän tarkoitukseen varatussa paikassa. Ongelmajätteet on toimitettava hyväksyttyyn käsittelypaikkaan. (YSL 43, VNp 659/1996). 10. Laitoksen jätevedet on johdettava kunnan viemäriverkkoon. Savukaasupesurin lauhdevedet saa johtaa laskeutuksen jälkeen ojaan. Luvan saajan on huolehdittava ojan kunnosta. Lauhdevedet saa myös johtaa kunnan viemäriverkkoon viemärilaitoksen hyväksymällä tavalla esikäsiteltynä. (YSL 43, 47 ) 11. Ympäristöä merkittävästi kuormittavissa poikkeustilanteissa häiriön kohteena olevan kattilan tuotanto tulee korvata viipymättä varakattilalla. Poikkeustilanteet ja häiriöt tulee poistaa mahdollisimman pian ja kirjata ylös syineen ja vaikutuksineen. Sellaisista poikkeustilanteista tai häiriöistä, joista aiheutuu ympäristöhaittaa, tulee ilmoittaa välittömästi Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja merkittävis-

7 sä tilanteissa Kainuun ympäristökeskukselle. Laitoksen käyttöhenkilökunnan tulee olla tietoinen ilmoitusvelvollisuudesta. Ympäristövahingon tapahduttua tai sen vaaran uhatessa toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja sen toistumisen estämiseksi Vahinkotilanteiden varalta laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muita ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita. Luvan saajan on huolehdittava, että laitoksen henkilöstö osaa niitä käyttää. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ). Tarkkailu ja raportointi 12. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ohjausjärjestelmän tietoja tarvittavilta osin täydentäen. Tarkkailuun ja kirjanpitoon tulee sisältyä käytettävien polttoaineiden määrä ja laatu kattiloittain kattiloiden käyntiajat ja niiden energian tuotanto sekä ostettu energia päästömittaukset, mitatut ja laskennalliset päästötiedot erotinlaitteiden ohitukset ja muut häiriötilanteet jätteiden määrä ja laatu sekä niiden edelleen toimittaminen ja hyötykäyttö veden hankinta ja jätevesien johtaminen kuljetin-, erotin- ym. laitteiden tarkastus ja huolto Tarkkailusta on toimitettava vuosiyhteenveto Kainuun ympäristökeskukselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laitoksen on toimitettava yksityiskohtainen tarkkailu- ja raportointisuunnitelma Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta lukien. Tarkkailuohjelmaa voidaan myöhemmin tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 46, JL 51 ja 52 ). Toiminnan lopettaminen ja muuttaminen 13. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista on hyvissä ajoin ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. (YSL 81 ) 14. Toiminnan lopettamisesta on hyvissä ajoin tehdä ilmoitus Kainuun ympäris tökeskukselle. Ilmoituksen tulee sisältää suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. (YSL 81, 90, JL 22, ja 9 ). PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta Siikarannan lämpökeskuksen toiminnasta ei ole odotettavissa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan ympäristönsuojelulain 41 :ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta. Sijainti on lisäksi asemakaavan mukainen eikä alueelle aiheudu muista toiminnoista merkittävää kuormitusta, joten lupa voidaan myöntää.

8 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulaissa on annettu yleiset ympäristönsuojeluperiaatteet, mutta lupamääräyksillä on tarpeen niitä tarkentaa. Savukaasupesuri vähentää merkittävästi hiukkaspäästöjä, joten toimivuus on tärkeää.(lupamääräys 1). Valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta ( nro 362/2003) on sovellettava rinnakkaispolttolaitokseen 25.12.2005 alkaen ja sen liitteitä 1.6.2003 alkaen. Koska syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajätteen palava jae ei sisällä haitallisia aineita, ei liitteitä ole sovellettu, mutta jätteen määrää on rajoitettu ja sen poltto on määrätty lopetettavaksi ennen koko asetuksen soveltamista. Puunsuoja-aineet saattavat sisältää ympäristölle haitallisia aineita, joten niiden poltto on kielletty. Kiinteiden polttoaineiden käsittelymääräys on osittain ympäristölautakunnan lausunnon mukainen. Hakija on vastineessaan perustellut tiealueen käytön tärkeyttä kokopuun murskauksessa ja kun murskauksesta ei ole ennakoitavissa liikenteelle tai ympäristölle huomattavaa haittaa, on siihen mahdollista käyttää myös kunnan omistamaa tiealuetta (lupamääräys 2). Raskaan polttoöljyn enimmäisrikkipitoisuus on valtioneuvoston asetuksen 766/2000 mukainen. Öljyn ja muiden kemikaalien varastointia koskevat mä äräykset ovat tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi (lupamääräys 3). Hiukkaspäästöistä aiheutuvien haittojen rajoittaminen perustuu valtioneuvoston päätöksen (481/1996) 1 :ssä asetettuihin ilmanlaadun ohjearvoihin. Pienten lämpölaitosten päästöistä ovat hiukkaspäästöt lähiympäristön kannalta haitallisimpia, joten niitä on tarpeen rajoittaa. Päästörajat ovat valtioneuvoston päätöksen 157/1987 ohjearvoja. Kiinteän polttoaineen kattiloiden päästöt ovat savukaasupesurista johtuen pääsääntöisesti pienemmät. Raskasöljykattila on uudistettu, joten ohjearvo 40 mg/mj on saavutettavissa (lupamääräys 4). Päästömittauksilla saadaan tietoa laitoksen toimivuudesta ja erotinlaitteiden tehosta ja ne ovat valvonnan kannalta tarpeellisia. Pääkattilalle mittaukset on määrätty tehtäväksi nykykäytännön mukaisesti kolmen vuoden välein, mutta varakattiloille vain kertaluonteisesti. Savukaasupesurin osalta on katsottu käyttöönoton yhteydessä tehty mittaus riittäväksi (lupamääräykset 5 ja 6). Melua koskeva määräys on tarpeellinen, sillä melu on pölyn ohella yleisin ympäristölle aiheutuva haitta. Määräys on valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukainen (lupamääräys 7). Laitoksella syntyy normaalitilanteessa tuhkaa lukuun ottamatta vain vähän jätteitä. Jätelain mukaan on aina pyrittävä jätteiden hyötykäyttöön. Tuhkan hyötykäyttö ei ole aina kohtuullisin kustannuksin mahdollista, joten niiden pitkäaikaiseenkin varastointiin on varauduttava. Ympäristölautakunta on lausunnossaan vaatinut varastointipaikan otettavaksi mukaan tähän lupaan, mutta kun varastointi ei ole mahdollista laitosalueella, ei määräystä varastointialueesta voida antaa. Tarvittaessa hyödyntämiselle tai varastoimiselle voidaan hakea tarvittavat luvat (lupamääräys 8). Ongelmajätteiden varastointi ja käsittely asianmukaisesti on tärkeää ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi (lupamääräys 9).

9 Laitoksella syntyvät saniteettijätevedet ja laitostilojen jätevedet voidaan johtaa normaalisti viemäriverkkoon. Savukaasupesurin lauhdevesi on lievästi emäksistä ja se sisältää runsaasti kiintoainetta, mutta vähän raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita. Lauhdevesi voitaisiin johtaa viemäriin, mutta kun laitos sijaitsee viemäröidyn alueen reunalla ja muita jätevesiä on vähän, lauhdeveden kiintoaine pyrkii tukkimaan viemärin. Lauhdevesi voidaan johtaa haittoja aiheuttamatta saostuskaivon kautta ojaan. Johtaminen viemäriverkkoon on kuitenkin mahdollista viemärilaitoksen vaatimukset täyttävän esikäsittelyn jälkeen (lupamääräys 10). Poikkeustilanteiden varalta laitoksella on oma suunnitelma, mutta myös ympäristöluvassa on tarpeen antaa määräyksiä. Kirjaamis- ja ilmoitusvelvollisuus on tarpeen valvonnan ja haittojen estämisessä tarvittavan yhteistyön vuoksi. Laitoksen henkilökunnan on pystyttävä toimimaan välittömästi häiriön ilmaantumisen jälkeen, joten laitoksella on oltava tarpeellinen välineistö ja henkilökunnan on osattava niitä käyttää (lupamääräys 11). Tarkkailun päätavoite on häiriötön ja taloudellinen toiminta ja poikkeuksellisten päästöjen ehkäiseminen. Lupamääräyksissä on annettu kirjanpitoa, tarkkailua, mittauksia ja raportointia koskevia määräyksiä, mutta ne on syytä koota yksityiskohtaisempaan tarkkailuohjelmaan. Tarkkailua voidaan muuttaa myöhemmin hallintolain mukaisesti. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnan ja tilastoinnin vuoksi (lupamääräys 12). Toiminnan muutoksista annettu määräys ovat tarpeen valvonnan ja tilastoinnin kannalta. Muutoksista ja saattaa aiheutua ympäristölle haitallisia vaikutuksia ja ne voivat aiheuttaa tarvetta muuttaa lupamääräyksiä. (lupamääräys 13). Lopettamiseen liittyviä toimenpiteitä ei ole syytä määrätä tässä vaiheessa. Tarvittavat määräykset on parempi antaa vasta lopettamista koskevan suunnitelman käsittelyssä. (lupamääräys 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu ympäristövaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnanharjoittajan on 31.12.2014 mennessä tehtävä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. KUMOTTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös kumoaa lainvoimaiseksi tultuaan Suomussalmen kunnan ympäristölautakunnan 11.11.1997 antaman ympäristöluvan.

10 LUPAA ANKARAPIEN ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan vo i- massaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki: 2, 4, 5, 7-8, 28, 35-38, 41-43, 45-47, 52-56, 62, 76, 81, 90, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30, 37 ja 41 Jätelaki 3-4, 6, 8-10, 14, 16-19, 21, 23, 30 ja 37 Jäteasetus 3,7 ja 9 Laki eräistä naapuruussuhteista 4 ja 17 Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi (157/87) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista (481/1996) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) MAKSU 2210 Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1415/2001) mukaisesti. Maksu on 35 % alennettu maksutaulukon mukaisesta kiinteästä maksusta, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on pienempi kuin 10 htp. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös lähetetään hakijalle (Suomussalmen kunta). Jäljennös päätöksestä lähetetään: - Suomussalmen kunnan ympäristölautakunnalle - Suomen ympäristökeskukselle - Oulun läänihallitukselle Kainuun ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kainuun ympäristökeskuksen ja Suomussalmen kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla Kainuun Sanomat - lehdessä.

MUUTOKSENHAKU 11 Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Saara Ylisirniö Yli-insinööri Onni Heikkinen